Paavo Väyrynen www.paavovayrynen.fi

Suomen tulee jättäytyä pakotteiden ulkopuolelle

Euroopan unionin jäsenmaiden ulkoministerit kokoontuvat tänään Brysseliin päättämään Venäjään kohdistettavista pakotteista. Jos niihin päädytään, Venäjä asettaa ilmeisesti omia pakotteitaan EU:n jäsenmaille. Aluksi pakotteet ovat lieviä, mutta niiden tielle astuminen johtaa ilmeisesti pian kovempiin toimenpiteisiin.

Pakotteet eivät auta ratkaisemaan Ukrainan kriisiä ja Krimin tulevaisuutta. Tiukentuessaan ne aiheuttaisivat kuitenkin taloudellista vahinkoa sekä Venäjälle että EU:n jäsenmaille. EU:n puolella suurin kärsijä olisi Suomi.

Suomen ei tule kannattaa pakotteita Venäjää vastaan. Suomen tulee pidättäytyä äänestyksessä ja ilmoittaa, että emme pane pakotteita omalta osaltamme täytäntöön sillä perusteella, että meillä on päätöksen toteuttamisessa suuria vaikeuksia. EU:n perussopimuksen mukaan tämä menettely on mahdollinen.

Mahdollisten pakotteiden aiheuttamat ongelmat olivat esillä, kun valmistauduimme neuvotteluihin EU-jäsenyydestä.

Vuonna 1992 jouduin suoranaiseen selkkaukseen presidentti Mauno Koiviston kanssa siitä, millaisiin tavoitteisiin neuvotteluissa tulisi ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta pyrkiä. Koivisto, ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen ja ulkoministeriön sosialidemokraattiset virkamiehet olivat sitä mieltä, että Suomen tulisi jäseneksi liittyessään luopua puolueettomuudestaan ja sitoutua ilman varauksia EU:n yhteiseen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.

Maaliskuussa 1992 sain Koivistolta moitteita siitä, että olin Tuomo Lappalaisen sosialidemokraattisille lehdille tekemässä haastattelussa tuonut esille mahdollisuuden, että Suomi voisi Maastrichtin sopimuksen nojalla olla panematta täytäntöön päätöstä, jonka toimeenpaneminen on jäsenmaalle hyvin vaikeaa.

Toimittaja oli jättänyt tekemättä yhden korjauksen. Lappalainen kirjoitti juttuun näin: "Siltä varalta, että EY:n ja Venäjän välille kuitenkin syntyy konflikti, Suomella on Väyrysen mielestä mahdollisuus pitää kiinni puolueettomuudestaan painavista kansallisista syistä."

Haastattelussa ja tekemässäni korjauksessa tämän virkkeen loppu kuului: "Suomella on Väyrysen mielestä mahdollisuus jäädä painavista kansallisista syistä pakotteiden ulkopuolelle". Seuraavassa virkkeessä oli viittaus Maastrichtin sopimuksen asianomaiseen kohtaan.

En siis vedonnut tässä yhteydessä Suomen puolueettomuuteen. Olin valmis hyväksymään sen, että Suomi ei voi EU:n jäsenenä harjoittaa laaja-alaista puolueettomuuspolitiikkaa, vaan ainoastaan säilyttää puolueettomuutensa ytimen.

Pidin vuonna 1992 käydyssä kiistassa pintani, ja Suomi määritteli linjakseen, että EU:n jäsenenäkin Suomi säilyttää puolueettomuutensa ytimen, sotilaallisen liittoutumattomuuden ja itsenäisen uskottavan puolustuksen.

Tähän vääntöön voi perehtyä lukemalla kirjani Suomen linja (2014) ja On muutoksen aika 2 (1993) sekä Jaakko Blombergin kirjan Vakauden kaipuu (2011).

Paavo Väyrynen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (74 kommenttia)

Jukka Laine

Paavo Väyrynen puhuu vähän mutta asiaa! Suomen pitää ajaa omaa etuaan. Ei sekaantua suurvaltapolitiikkaan.

Käyttäjän raitanenh kuva
Hannu Raitanen

Koska agressiivinen sotaimperiumi vapauttaa pienen naapurimaansa vuosisadan laittomasta miehityksestä?
Auttaako jos EU ja Suomi laittaa johtajat, oligarkit ja kenraalit takavarikkoon ja matkakieltoon?

Kuubalaiset odottavat edelleen sotamiehittäjän lähtöä...

Väyrynen on taas oikeassa. Paavo olisi paras presidentti, mutta nyt ei ole lainkaan, vaan pelkkä pahvi.

Antti Jokinen

Hyvä. Suomen on parempi pidättäytyä pakotteista. Ei Venäjän toimia voi mitenkään puolustaa mutta Ukrainan korruptoituneet ainostaan omaa pankkisaldoa ajattelevat poliitikot ovat itse soppansa keittäneet. Ja mitä kauempna pysymme näistä suurvaltojen kähinöistä sitä parempi. Luulenpa vain, että meillä hetkellä vallassa olevilla "kukkopojilla" tällaista viisautta ei ole.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Juhani Putkinen!
Väyrynen on valitettavasti oikeassa!
Koivisto oli/on kähmy.

Asiat selviävät Ulkoministeriön salaista asiakirjoista. Ne eivät ole musta-tuntuu-mielipidettä...

Kannattaa lukea huolellisesti kommenttini
http://www.promerit.net/2014/03/yyan-jatko-naapuru...

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Juhani Putkinen taitaa olla niitä ikuisia rautaa rajalle miehiä.

Putkisen kärkevä kommentti onkin häipynyt. Miksihän?

Reijo Tossavainen

Sipilä puhui vivahde-eroista: Väyrynen vastustaa EU:ta, NATO:a ja Venäjän vastaisia pakotteita. Olli Rehn taas kannattaa niitä kaikkia. Mikael Pentikäinen on taas jotakin siltä väliltä.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Ja sekös Tossavaista harmittaa.

Jukka Laine

Reijo Tossavainen voisi liittyä hyvin joukkoon kummaan. Minusta oli hyvä ja vastuullinen kannanotto asettaa talous ( ei pakotteita) aatteen edelle!

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Väyrynen on kokenut ja osaava poliitikko, joten hänen mielipidettään kannattaa miettiä. Mutta kuitenkin olen sitä mieltä, että paras tae rauhalle ja turvallisuudelle on yhtenäinen Eurooppa. Krimi kuuluu nyt Venäjään, sille ei voi enää mitään, mutta aikooko Venäjä laajentua syvemmälle Eurooppaan ? Jos EU näyttää, että se pystyy yhteiseen päätöksentekoon, Venäjä ei yritä pitemmälle Länteen.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

EU:n ja Naton itälaajentuminen sai nolon lopun. Väyrynen on realisti ja tässäkin pakoteasiassa oikeassa. Ketään ei jätetä, mitään ei unohdeta.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Pääministeri Katainen ( kok.) on juuri antanut lausunnon, jossa toteaa, ettemme enää ole puolueettomia. Tältä osin on aivan turha enää pelata puolueettomuus-kortilla kansainvälisillä poliittisilla pelikentillä.

Itse asiassa pääministeri Katainen ( kok.) naulasi lausunnollaan Suomen tiukasti kiinni EU:n tekemiin päätöksiin.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Voi Kataista!

Katainen ei tiedä, että Suomi rikkoi presidentti Koiviston määräyksestä EU-velvoitteiden (UTP-julistus) allekirjoittamisessa 21.12.1993 Brysselissä naapuruussopimusta, jonka Suomi teki Venäjän kanssa tammikuussa 1992!

Suomi siis sitoutui EU-velvoitteisiin jo 21.12.1993 vastoin tammikuussa 1992 tehtyä Suomen ja Venäjän naapuruussopimusta.

Milloin Katainen ottaa tosissaan tutkimukseni http://jormajaakkola.fi/

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Totta.

Ja jos Suomi nyt ei-puolueettomana valtiona sanoutuu irti Venäjää vastaan suunnattavista talouspakotteista, lienee selvä, että Nato-optiollamme saa heittää vesilintua. Jokin uskottavuus ja loogisuus ulkopolitiikassakin sentään pitäisi löytyä.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #20

Kiitos Pekka Toivonen!

Suomen EU-turvatakuutkin ovat olemattomat, koska Suomi petti EU:ta vakuuttaessaan, että Suomi on EU-sopimuksen mukaisesti purkanut kaikki kahdenkeskiset sopimukset.
Venäjä-sopimusta ei voitu purkaa, koska sen ensimmäinen kausi oli tehty 10 vuodeksi. Asia päätettiin unohtaa. Julkisuudessa puhuttiin, ettei YYA-sopimusta enää ole. Ei olekaan, mutta naapuruussopimus on, kaksikin.

Suomi on siis pettänyt niin Venäjää kuin EU:takin.

On tässä Suomen EU-eliitillä selittelemistä.

Presidentti Koivisto ei ota kantaa kyseisiä hankalia asioita koskeviin kysymyksiin.
Tasavallan Presidentin Kanslia vastaa ilman ilman allekirjoituksia, että Koivisto haluaa korkean ikänsä vuoksi pysytellä poissa julkisuudesta.
Näin on tapahtunut siitä lähtien, kun Koivisto naureskeli haastattelussa, joka liittyi Harri Holkerin poismenoon.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Katainen on myynyt sielunsa EU/EMUlle, ja viis välittää Suomen eduista. Mihin hän sillä pyrkiikään? Oppositioonko? Vai EU-eliitin juoksupojaksi?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #73

"Mihin hän sillä pyrkiikään? Oppositioonko? Vai EU-eliitin juoksupojaksi?"

Katainen pyrkii ytimiin, sinne päättäviin pöytiin kuten Lipponenkin EU:n keisariksi, mutta ei sinne päässyt Lipponen eikä pääse Katainen.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #85

Kuten on nähty Katainen pääsi Junckertin toimesta kerjäämään EU:n pohjattomaan kassaan 300 miljardin edestä euroja. Suomessa hankituilla meriiteillä hänelle ei uskottukaan mitään vaikustusvaltaisempaa mandaattia.

Lipponenkin maistelee nyt pahanmakuista EMU-kakkua nahkurin orsilla. "Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa."

Muistellaanpas vielä tuota EMU-päätöstä:

http://www.youtube.com/watch?v=PwEbyUactDE EMU ja euro olivat katastrofaalisia Suomelle . Mutta miksi kansanäänestystä ei EMUsta sallittu.? Se kaivelee monia.

Stubb taitaa olla niin kuin Katainenkin vain EU/EMU:n lobbareita, eivätkä siksi tietysti ajakaan Suomen vaan pääsääntöisesti EU:n etua. Epäisänmaallista sanoisin. Jälki on sen näköistä: Suomi on ylivelkaantunut ja suvereniteettinsa menettänyt ja nyt jo EU/EMU:n rupusakissakin.

Ei ole "sinipunista tai sateenkaarista" Suomen hallituksiksi.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Milloinkahan Paavo Väyrynen siirtyy IPU:uun?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Suurkiitos Paavo Väyrynen vaiettujen yksityiskohtien kertomisesta!

Minun tutkimukseni ovat niiden tukena:
http://www.promerit.net/2014/03/yyan-jatko-naapuru...

Lukekaa jokainen sana antamani linkin kommenteista. Ne perustuvat Ulkoministeriön salaisiin asiakirjoihin joulukuussa 1993 ja vaiettuihin asioihin: keskeisen EY-/EU-neuvottelijan Antti Kuosmasen hätäisesti pois myynnistä vedettyyn kirjaan "Suomen tie EU:n jäseneksi", Ultima Thule 1999, Oulu.

Tässä ei ole kyse suomettumisesta, vaan paljon vakavammasta asiasta: Sopimusten rikkomisesta.

Jorma Jaakkola
Kokoomus

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

"Tässä ei ole kyse suomettumisesta, vaan paljon vakavammasta asiasta: Sopimusten rikkomisesta."

Tuo sopimuksien rikkominen on mielenkiintoinen asia. Hyväksyykö Suomi hiljaa sen, että Venäjä voi rikkoa niin YK:n peruskirjaa, ETYK:n periaatteita kuin myös Venäjän ja sen naapurien välisiä rajasopimuksia vastaan?

YK:n peruskirja 1945:

https://www.unric.org/fi/perustietoa-yksta/13

YK:n peruskirjan 1. ja 2. artikla määrittelevät YK:n roolia rauhan ylläpitäjänä. Venäjä on rikkonut näitä artikloja vastaan. YK:n peruskirjan artiklat 33 - 51 käsittelevät sitä, miten rauhaa käytännössä ylläpidetään ja millainen rooli YK:lla on tässä prosessissa. Venäjä ei välittänyt näistä artikloista mitään, vaan lähetti sotilaansa Krimille.

ETYK:n perusperiaatteet 1975:

http://en.wikipedia.org/wiki/Helsinki_Accords

ETYK:n perusperiaatteille perustuu nykyään sen pohjalle tehdyn ETYJ:n toiminta. Näitä perusperiaatteita ovat valtioiden suvereeni tasa-arvoisuus, pidättäytyminen uhkauksien ja voiman käytöstä, valtioiden rajojen koskemattomuus, valtioiden alueellinen koskemattomuus, riitojen rauhanomainen ratkaiseminen, puuttumattomuus toisten maiden sisäisiin asioihin, ihmisoikeuksien kunnioitus, kansojen itsemääräämisoikeus, yhteistyö valtioiden välillä ja valtioiden velvollisuuksien täyttäminen hyvässä tahdossa kansainvälisten lakien mukaan.

Venäjän toiminta Krimillä rikkoi näitä periaatteita raskaasti ja samalla on muistettava, että niin Venäjä kuin Ukraina ovat ETYJ:n jäseninä sitoutuneet kunnioittamaan näitä periaatteita toisia jäsenmaita kohtaan.

Seuraava rikottu sopimus on Alma-Atan protokolla vuodelta 1991:

http://lcweb2.loc.gov/frd/cs/belarus/by_appnc.html

Yksi Alma-Atan protokollan keskeisiä kohtia on alueellisen koskemattomuuden ja vallitsevien rajojen kunnioitus. Protokollan ensimmäinen artikla korostaa tätä asiaa vahvasti.

Suomen kannalta tilanne on hankala. Joko me sallimme sen, että Venäjä voi toimia piittaamatta kansainvälisistä sopimuksista ja kenties joskus tulevaisuudessa Ukrainan arpa osuu meidän kohdallemme. Toinen vaihtoehto on se, että olemme mukana pakotteissa Venäjää vastaan osoittaen, että olemme länsimaa ja vaadimme, että myös muut maat kunnioittavat tekemiään sopimuksia.

Viime kädessä Krimin kriisi on Suomelle turvallisuuspoliittinen ongelma. On täysin varmaa, että jos Venäjä pääsee Krimin tilanteesta rangaistuksetta, niin samankaltaisia tilanteita tulee tulevaisuudessa lisää. Suomen ei ole viisasta uhrata omia turvallisuuspoliittisia etujaan pikaisten voittojen alttarille.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Petri Luosto!

Kertomasi sopimukset ovat kansainvälisiä sopimuksia, mutta tammikuussa 1992 tehty Venäjä-sopimus on kahdenkeskinen, Suomea koskeva sopimus, joka on Suomen EU-liittymissopimuksen kanssa ristiriidassa ja josta Venäjä pitää kiinni.
4 Artiklan on Venäjä sanellut sopimukseen.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #37

Venäjä on joko sitoutunut noihin sopimuksiin Neuvostoliiton kautta tai on allekirjoittanut ne. Tässä vaiheessa kannattaa vilkaista Suomen ja Venäjän välisen naapuruussopimuksen 4. artiklaa kokonaisuudessaan:

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1992...

"4 artikla

Sopimuspuolet pidättyvät voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä toisen osapuolen alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan ja selvittävät keskinäiset riitansa rauhanomaisin keinoin YK:n peruskirjan ja ETYKin päätösasiakirjan sekä muiden ETYK-asiakirjojen mukaisesti.

Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan.

Siinä tapauksessa, että Suomi tai Venäjä joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, toinen sopimuspuoli myötävaikuttaa ristiriidan selvittämiseen YK:n peruskirjan ja ETYKin asiakirjojen periaatteiden ja määräysten mukaisesti ja pidättyy sotilaallisen avun antamisesta hyökkääjälle."

Tuossa artiklassa viitataan niin YK:n peruskirjaan kuin myös ETYK:n päätösasiakirjoihin. Krimillä on nähty, että Venäjä ei käytännössä kunnioita noita sopimuksia, niin samalla se myös mitätöi Suomen ja Venäjän välisen naapuruussopimuksen.

Käyttäjän maxman kuva
Max Mannola

Hyvin kirjoitettu! Ei uhrata turvallisuuspoliittisia pitkän tähtäimen etujamme lyhytnäköisille taloudellisille syille. Venäjää on jotenkin rangaistava. Putin ehkä ei välitä, mutta kansa voisi alkaa välittämään jos talous siellä huononee... ja kohta ei ulkopoliittinen pullistelu enää riitä.

Ainoa myönnytys, jonka Ukrainan uusi hallitus saisi tehdä, olisi venäjän kielen aseman järkevöittäminen: jos se on noin 30 %:n äidinkieli, sen pitäisi ehdottomasti olla virallinen kieli ainakin alueellisesti, ja kenties myös jopa maan toinen virallinen kieli, sisäpoliittisen tilanteen rauhoittamiseksi. Suomen kaksikielisyyden malli kannattaisi ottaa käyttöön. Toki ottaen huomioon sen, että venäjä on maailmankieliä, ukraina tarvitsee toki joitain etuisuuksiakin venäjään nähden, sen oppimisen kannattaa olla pakollista kaikille. Mutta vastapainoksi venäjän aseman on tyydytettävä Ukrainan venäjänkielistä osaa.

Muistan kyllä Kiovan-käynniltäni 2005, että kaikki luki sekä ukrainaksi että venäjäksi. (Kirjoitettuina ne tunnistaa, koska ukrainassa on meikäläinen i-kirjain.)

Seppo Paasikallio

Kataisen pitäisi tutustua faktoihin näin tärkeässä asiassa. Jos ei itse ehdi, niin panee avustajan toimimaan ja tekemään asiallisen selvityksen. Kun asia on käsitelty jo sopimusten valmisteluvaiheessa, niin nyt jos koskaan on syytä toteuttaa sopimusten sallimat rajoitukset.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Väyrynen: "Suomi ei voi EU:n jäsenenä harjoittaa laaja-alaista puolueettomuuspolitiikkaa, vaan ainoastaan säilyttää puolueettomuutensa ytimen."

Nyt kysymys kuuluu kumpaa puolueettomuuden lajia Katainen tarkoitti lausunnollaan Suomen puolueettomuudesta?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Lähes kukaan suomalainen poliitikko ei kannata talospakotteita siksi, että niiden vaikutus on Suomelle suhteellisesti suurempi kuin useimmille muille EU -maille. Siksi pitäisikin miettiä kuinka tämä suhteettomuus korjataan niin, että yhteisistä päätöksistä koituvat menetykset tasattaisiin oikeudenmukaisesti kaikkien jäsenvaltioiden kannettavaksi.

Sitten on vielä se moraalinen puoli. Pitäisikö Venäjän toimia katsoa "läpi sormien". Painaako taloudellinen etu vaakakupissa enemmän kuin oikeudenmukaisuus ja moraali? Helppo ratkaisu on ottaa talousedut ja torua vakavasti.

Käyttäjän EljasRahikainen kuva
Eljas Rahikainen

tässä paavolle lisäsyitä pakotteista kieltäytymiseen, ja siihen liittyen
http://eljasrahikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/16...

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Lähtökohtaisesti pakotteista ei hyödy kukaan, mutta yksi tervetullut seuraus niistä voisi Suomessa olla: olisi luontevaa, jos Jokerit pelaisi kaikki KHL-ottelunsa Venäjällä.

Arkadi Rotenbergin Ocean Plaza-kauppakeskus Kiovassa on käsittääkseni Ukrainan hallituksen pakotelistalla, jolta on määrä kansallistaa omaisuutta.

Käyttäjän Minnamaarialax kuva
Minna-Maaria Lax

Ja itänaapurin nuoleminen ei kun jatkuu. Mikäli se Väyrysestä olisi ollut kiinni, niin esimerkiksi Viro ei olisi vieläkään itsenäinen. Onneksi oli Esko Aho silloin, noin 25 vuotta sitten pääministerinä.

Kun kuulumme EU:hun niin kuulumme EU:hun. Kyllä se ruplan kurssi itärajan kaupoissa näkyy eikä mikään pakotelinja. Kansalaiset voivat edelleen ylittää rajan molempiin suuntiin.

Antti Jokinen

En näe Väyrysen blogissa mitään nuolentaa Venäjän suuntaan. Sen sijaan oma kommenttisi on mitä suurinta nuolentaa EU:n suuntaan. Näyttää, että olet valmis hyppäämään vaikka kaivoon, kunhan EU niin päättää.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Minna-Maaria Laxin ei kannata kirjoitella mustatuntuu-juttuja.

Lax voisi monien muiden ohella päivittää lähihistoriatietonsa. Mauno Koiviston muistelmakirjassa "Historiantekijät Kaksi kautta II" on kokonainen luku "IV UUSI MAAILMANJÄRJESTYS", sivuilla 333-375.

Koivisto oli 8.-9. syyskuuta 1990 tekemisissä presidentti George Bushin ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteerin/NL:n presidentin Mihail Gorbatšovin kanssa. Koivisto tapasi presidentit Presidentin Linnassa kahdenkesken ja lopulta kolmistaan.

Koiviston muistelmat kannattaa lukea.

Gorbatšov kysyi kahdenkeskisessä keskustelussa Koiviston mielipidettä siitä, miten Neuvostoliiton talousjärjestelmä kannattaa ajaa alas.

Viron itsenäistyminen oli aikoja sitten tiedossa.

Koiviston muistelmien seuraava luku on "V TURVALLISUUSYMPÄRISTÖMME MUUTTUU", sivut 377-513.

Yksi luvun viimeisimmistä väliotsikoista on "Hallituksen asemasta ja valtiosäännöstä", jota olen tutkinut monistä eri lähteistä. Kysymyksessä on Suomen perustuslain EY-mukautus, joka ei silmänkäntötemppuna onnistunut, vaan johti valtiopetoksiin.

Käyttäjän Minnamaarialax kuva
Minna-Maaria Lax

Tietoni ovat peräisin Lennart Mereä ja Viron itsenäistymistä käsitelleestä dokumentista. Opetusministeriömme tuki salaisesti Viron hallinnon järjestämistä sen itsenäistyessä.

Hallitus oli pinteessä, kun Viron itsenäistymisestä päätettiin. Väyrynen oli asiaa vastaan. Loppujen lopuksi asia ratkesi sillä, että vanha itsenäisyyden tunnustaminen palautettiin voimaan.

Väyrynen on samaa sarjaa Sonin kanssa. Ensin tulee minä ja sitten vasta minä, muita ei ole. Presidentin vaalitulokseenkin syyllinen oli Kiviniemi eikä Väyrynen itse. Aika moni muuten äänesti Haavistoa silloin siksi, että pääsi äänestämään Väyrystä vastaan!

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #44

Väyrynen vastatkoon, miksi oli vastaan.

Tiedän, että virolaiset ovat olleet käärmeissään Suomen virallisesta linjasta Viron itsenäisyyden tunnustamisessa. Koivisto määräsi HM 33 §:n mukaan ulkopolitiikasta. Suomen hallitus teki, mitä Koivisto käski.

Edelleenkin suosittelen lukemaan Koiviston muistelmat.
Koivisto tulee tietämättään/ylimielisyydessään paljastaneeksi paljon asioita.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara Vastaus kommenttiin #48

Niin, miksi Väyrynen oli Viron itsenäistymistä vastaan. Sehän on selvä asia sillä Väyrynen piti Neuvostoliittoa ikuisena valtiona.

Kekkosen eron jälkeen Väyrynen ulkoministerinä ollessa Väyrynen yritti KGP agentin avulla saada alkohlisoitunut Karjalainen Suomen presidentiksi. Tietenkin Väyrysellä oli tarkoitus, että hän tulisi "sairastuneen" Karjalaisen jälkeen presidentiksi.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #63

Paavo Vaattovaara:

"Niin, miksi Väyrynen oli Viron itsenäistymistä vastaan. Sehän on selvä asia sillä Väyrynen piti Neuvostoliittoa ikuisena valtiona."

Vaattovaara kirjoittaa mustatuntuu-juttua.

Totuus löytyy Mauno Koiviston muistelmista "Historiantekijät Kaksi kautta II" sivujen 448-449 taitteesta.

Väyrynen oli eduskunnan kyselytunnilla sanonut, että Suomen naapuruussopimus Venäjän kanssa tunnustaa Venäjän.

Koivisto laittoi "jäitä hattuun" Väyrysen puheen johdosta.

Väyrynen olisi allekirjoittanut YYA:n jatkosopimuksen Venäjän kanssa jo aikaisemmin, mutta allekirjoitustilaisuus peruuntui.

Suora sitaatti:
... Heikki Talvitie oli käynyt aamulla Venäjän ja puoliltapäivin Neuvostoliiton ulkoministeriössä. Venäjä oli ottanut allekirjoittamiseen selkeän ja jyrkän kannan: ei ollut syytä allekirjoittaa. Se oli kovin tylyä. Päädyimme siihen, että Suomen ja Neuvostoliiton ulkoministeriöt totesivat sitten yhteisesti, ettei sopimusta allekirjoiteta. Samalla todettiin, että Suomen ja Venäjän perussopimus korvaisi Suomen ja Neuvostoliiton YYA-sopimuksen."

Toinen sitaatti:
" Pohdin samana päivänä Esko Ahon kanssa Venäjän tunnustamista: "Me emme voi todeta, että Neuvostoliitto on lakannut olemasta, he tekevät siitä omat ratkaisunsa. Ei meillä ole syytä pitää kauheata kiirettä heidän tunnustamisessansa.""

Vielä:
Pietarin kaupunginjohtaja oli esittänyt Koivistolle, että lännen ei pitäisi tunnustaa Neuvostoliiton tasavaltoja, ei myöskään Venäjää itsenäiseksi, ennenkuin oli selvitetty ydinaseiden ja TAE-sopimuksen kohtalo ja se, kuka vastaisi NL:n veloista...

Selitys on tässä:
Koivisto vastasi ulkopolitiikasta, ei Väyrynen.

Toisilla on pinttyneitä ja vääristettyjä käsityksiä Väyrysestä.
Omilla aivoillaan ajatellusta Väyrysestä on tarkoituksella tehty neukkalan kannattaja ja haikailija.
Demarit ovat vääristelyjen takana?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #44

Minna-Maaria Lax!

Ulkopolitiikasta määräsi presidentti Koivisto, ei suinkaan Väyrynen.
Viron tunnustaminen oli nimenomaan presidentti Koiviston ongelma.

Vielä:
Lue Koiviston tekstit kommentistani
http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1633...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #44

Presidentti Koivisto määräsi ulkopolitiikasta.

Tässä on Väyrysen eduskunnassa 14.11.1991 käyttämä puheenvuoro, sivu 2671:

"Ed. Ukkola puheenvuorossaan siirsi keskustelua Baltian maiden tunnustamiseen. Asiasta lopuksi pari sanaa. Omassa puheenvuorossani tänään keskustelun alkaessa totesin, että "Suomi on ollut aktiivisesti mukana muovaamassa uutta yhteistyön arkkitehtuuria pyrkien siihen, että se vastaisi meidän kansallisia etujamme ja ihanteitamme sekä samalla koko kansainvälisen yhteisön yhteisiä etuja. Olemme sopeutuneet muutoksiin samaan tapaan ja samanaikaisesti muiden meihin verrattavissa olevien maiden kanssa."
Tämä kirjaimellisesti pitää paikkansa myös Baltian maiden tunnustamisen suhteen. Kansainvälisen yhteisön piirissä käytiin läpi prosessi, jossa vähitellen tultiin tilanteeseen, jossa Baltian maiden itsenäisyys tunnustettiin. Suomen toiminta tässä yhteydessä oli johdonmukaista. Se eteni loogisesti samalla tavalla kuin muidenkin maiden toiminta ja vieläpä niin, että meidän kannanottomme ajoittuivat suurin piirtein samoihin ajankohtiin kuin muiden meihin verrattavien maiden kannanotot.

Tilannehan sinänsä oli ongelmallinen, ja toivoisi, että kansanedustajatkin ongelmallisuuden toteaisivat ja ottaisivat huomioon. Siinähän oli tilanne, jossa Baltian maat eivät kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaan täyttäneet itsenäiselle valtiolle asetettavia tunnusmerkkejä, mutta eri maissa oli kasvava poliittinen tahto tukea näiden maiden itsenäistymistä ja nopeuttaa sitä, ja näin ollen jouduttiin ristiriitaan, jossa kansainvälisen oikeuden periaatteet ja poliittinen pyrkimys olivat ristiriidassa keskenään. Se laukesi prosessissa, jossa kaikkien maiden hallitukset olivat samassa tilanteessa kuin Suomenkin hallitus, ja meidän oma kannanottomme muotoutui samojen periaatteitten mukaisesti ja samassa aikataulussa kuin toistenkin maiden kannanotot."

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Kun lukee Väyrysen blogia, niin siinä konkreettisesti näkyy missä ajassa hän elää. Alussa hän ykisoikoisesti tuomitsee Suomen EU -linjan tässä kriisissä. Heti tämän jälkeen hän palaa taas kerran laajasti jauhamaan niitä 1990 -luvun alkupuolen tapahtumia ja haukkumaan presidentti Koivistoa. No ymmärrettäväähän on, että Väyrysellä on paljon hampaankolossa Koivistoa kohtaan. Veihän Koivisto Suomen aikoinaan määrätietoisesti EU:hun. Väyrynen näyttää unohtaneen, että YYA -sopimus on haudattu jo yli kaksikymmentä vuotta sitten.

Miten olisi, jos veteraanipoliitikko Väyrynen esimerkiksi analysoisi Venäjän edellisen asevoimien puheen, jonka tämä piti Helsingin Yliopiston juhlasalissa kesäkuussa 2012. Puhe löytyy oheisesta linkistä:

http://yle.fi/uutiset/kenraali_makarovin_puhe_koko...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Markku Lehto:

"Väyrynen näyttää unohtaneen, että YYA -sopimus on haudattu jo yli kaksikymmentä vuotta sitten."

Väyrynen muistaa tasan tarkkaan, mitä Suomen ja Venäjän naapuruussopimukseen on kirjoitettu.

Sopimus on Suomea sitova, mutta EU-sopimuksen vastainen.

Väyrynen on kokoomuslaisen presidentti Paasikiven linjoilla.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Tärkein kohta Makarovin puheesta:

"Venäjän federaatio vastustaa jyrkästi pohjoisten alueiden militarisointia."

http://yle.fi/uutiset/kenraali_makarovin_puhe_koko...

Em. Makarovin puheen lauseeseen liittyy keskeisesti Suomen ja Venäjän naapuruussopimuksen 4 artikla:

"Sopimuspuolet pidättyvät voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä toisen osapuolen alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan ja selvittävät keskinäiset riitansa rauhanomaisin keinoin YK:n peruskirjan ja ETYKin päätösasiakirjan sekä muiden ETYK-asiakirjojen mukaisesti.

Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan."

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Taas ollaan noottia tilaamassa, ehdokkaana ennen Suomessa järjestettäviä vaaleja.

Käyttäjän Olli-PauliSarvaranta kuva
Olli-Pauli Sarvaranta

Se Suomi jota Väyrynen ajaa ei ole minun Suomeni!

EU ja siinä ohessa Suomi ovat voimakkaasti korostaneet demokratian merkitystä Euroopassa, nyt on aika lunastaa puheet vaikka se hetken kirpaisisikin, vaihtoehto saattaisi muodostua äärettömän kalliiksi. Uhraukset saadaan takaisin korkojen kera siinä vaiheessa kun venäläiset tajuavat hallintonsa syöttäneen heille pajunköyttä sekä Ukrainan että läntisen demokratian osalta. Jos taas Venäjä hyökkää Itä-Ukrainaan, ei meillä ole muuta vaihtoehtoa kuin pysyä muiden EU-maiden rintamassa, joista kukaan ei kuitenkaan ole lähdössä sotimaan. Kuten on kirjoitettu, EU on rauhan liike!

Käyttäjän miesenergiaa kuva
Mikki Nieminen

Olet jälleen väärässä. Suomen on ehdottomasti sitouduttava Euroopan Unionin päätöksiin, poliittisesti ja käytännön tasolla. Venäjä teki virheen päästäessään Ukrainan kriisin johtamaan tilanteeseen, jossa Krimin liittämisestä Venäjään äänestettiin. Tällä se menetti mahdollisuutensa lopettaa kriisi hienovaraisesti, kasvonsa säilyttäen.
Pakotteilla on vaikutusta Suomen ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin, mutta ne on toissijaisia. EU:n jäsenenä Suomen on täytettävä paikkansa eurooppalaisessa rintamassa. Käpykaarilaisuuspolitiikalle ei ole sijaa tässäkään tilanteessa.
Suomen tulevaisuus poliittisten päätösten suhteen tulee pohtia siitä näkökulmasta, että meillä on vihamielinen itänaapuri.

Käyttäjän TimoTarus kuva
Timo Tarus

Rehn haluaa antaa 11 miljardia Ukrainalle, vaikka ei edes tiedetä kuka siellä lopulta valtaa pitää. Hän on pakotteiden kannalla.

Väyrynen luottaa vanhoihin hyviksi todettuihin keinoihin, eikä kannata pakotteita.

Sipilä on sitä mieltä, että pakotelinja on OK että "seisotaan EU:n takana". Hän kuitenkin toivoo, ettei se vaikuta Suomen Venäjä-bisneksiin. Haloo, miten se voisi olla vaikuttamatta?

USA kiristää ruuvia ja Venäjä vastaa. Kukaan ei tule vastaan "ettei mene kasvot".

Ite alotit ja mä en ainakaan anna periksi, ajattelivat riitapukarit hiekkalaatikolla....

On se mahtavaa kun on toi EU-rauhanprojekti, ollaan niin globaaleja, hieno homma!

Seppo Kolm

Venäjä esittelee muskeleitaan ja vanha "kunnon" supersuomettuja Väyrynen on kontallaan itänaapurin edessä? Ollaanko me matkustettu 30 vuotta ajassa taaksepäin?

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Suomi ei koskaan ole ollut kriisin aikaan liittoutumaton. Liittoutuminen on nimenomaan taannut Suomelle itsenäisyyden tähän asti.

http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/16...

Heikki Heinonen

Kuka auttaa Suomea sitten kun Venäjä miehittää Ahvenanmaan? Jos nyt jättäydytään pakotteiden ulkopuolelle niin Suomi nähdään maailmalla Venäjän "ystävänä" tai jopa liittolaisena.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Suomi on EU:ssa pieni talous, prosentin luokkaa.
Voimatekijät ovat Saksa, Ranska ja Italia( ilman Berlusconia). Luxenbough ja Sveitsi rahamaailman hallinnan suhteen. Kypros venäläisten oligarkkien rahanpesulana.
Sensijaan Suomella on pienenä maana pitkä raja Venäjän kanssa ja sellainen historia, josta monella olisi oppimista.
Näiden pakotteiden sijasta vähentäisin kaikilla toimialueilla suoraa riippuvuutta Venäjän kanssa, koska se on osoittatunut korruptoituneeksi ja epäluotettavaksi kumppaniksi pitkällä aikajänteellä.
Lisäisin kauppaa heidän kanssaan mm. koulutuksessa ja geentechissä riippumatta mistään konfliktista ulkomaailmassa.
Kyllä olisi viisasta kuulla taas kerran myös suurlähettiläs Heikki Talvitien näkemyksiä kokonaisuudesta Paavon lisäksi. Paavo ollee pitkälti oikeassa.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Tokihan Suomi voi vähentää riippuvuutta Venäjästä. Niinhän sitä taloudellista riippuvuutta Neuvostoliitosta vähennettiin hyvinkin lyhyellä varjoitusajalla 1990 -alussa. Tiukkaa teki mutta siitä selvittiin ( NL:n kauppan romahtaminen ei ollut ainoa syy Suomen silloiseen talouskriisiin ).

Mutta, jos käykin niin, että Venäjä haluaa lisätä Suomen riippuvuutta omasta turvallisuus- ja sotilaspolitiikastaan ? Mitä se merkitsisi Suomelle ? Suomen ( ja myös Pohjois-Ruotsin ) sijainti on Venäjän ilma- ja ohjustorjunnan kannalta strateginen. Miksi muuten viime kädessä Venäjä on huolissaan Ukrainen luisumisesta lännen suuntaan ? Tuskin siinä ensisijaisesti on kysymys muutamasta Krimillä vuosikymmeniä asuneista venäjän kielisistä ihmisistä.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Paavo Väyrynen kirjoitti:
"Vuonna 1992 jouduin suoranaiseen selkkaukseen presidentti Mauno Koiviston kanssa siitä, millaisiin tavoitteisiin neuvotteluissa tulisi ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta pyrkiä. Koivisto, ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen ja ulkoministeriön sosialidemokraattiset virkamiehet olivat sitä mieltä, että Suomen tulisi jäseneksi liittyessään luopua puolueettomuudestaan ja sitoutua ilman varauksia EU:n yhteiseen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan."

Olisi varmaan ollut Suomen kannalta onnellista, jos Koivisto, Salolainen & Co olisivat saaneet suunnitelmansa perille. Suomi olisi jo vakiintunut jäsen läntisten demokratioiden Pohjois-Atlantin puolustusliitossa.

Suomen presidentti olisi myös rohjennut ryhtyä keskustelemaan Karjalan palauttamisesta, jota Boris Jeltsin ehdotti mutta Suomen presidentti meni kipsiin eikä osannut vastata mitään.

Pitkään ajateltiin, ettei Venäjä hyväksy ainakaan Baltian maiden Nato-jäsenyyttä. Nyt nuo maat ovat vakiintuneita Naton jäseniä, joita kukaan ei ihmettele.

Venäjän eurooppalaisista naapurimaista Naton ulkopuolella ovat vain Valko-Venäjä, Ukraina - ja Suomi. Onko Suomi oikeassa seurassa?

Keskustan EU-vaalien ehdokkaiden joukossa on myös Nato-jäsenyyden kannattaja.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

"Venäjän eurooppalaisista naapurimaista Naton ulkopuolella ovat vain Valko-Venäjä, Ukraina - ja Suomi. Onko Suomi oikeassa seurassa?"

Kyllä olemme, Presidentti Koivisto ei halunnut ostaa osaa Karjalasta takaisin, vaikka sitä kultalautaselta tarjottiin.

Kukaan viimeaikaisista poliitikoistamme ei halua "valtiomiesluokkaan" viemällä meidät SUUREEN MÖRKÖÖN eli NATOON vastoin kansan tahtoa.

Valtiomiehesluokkaan päästään tahdolla ja tilanteen oivalluksella. Vrt. Presidentti Paasikivi. Seuraamalla kriiseissä vaalikarjan ymmärryksen kulkua, on tie tuhoon tuomittu.
Mikä on oikea valinta ? Mitä tekisit " valtiomiehenä " , tai edes vastuullisena päättäjänä ?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Kirkon ja uskollisten kannattajien tiedon vastaisesti maan kerrottiin olevan pallo ja että se vielä pyörisi. Sehän on neuvostovast... ei kun jumalanpilkkaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Rintamalinjat suomalaisten kahtiajaossa näyttävät palanneen ensimmäisen sortokauden aikaiseen dilemmaan "myöntyväisyysliike" versus "passiivisen vastarinnan kannattajat". Kuin Fenix lintu tuhkasta nousevat historian haudoista vanhat asetelmat.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Rintamalinjat suomalaisten kahtiajaossa"

Tässä auttaisi kun Suomeen saisi toimivan demokratian, nythän kansan mielipiteellä ei ole mitään merkitystä kuten vaikkapa liittovaltiokehityksestä nähdään. EU:ssa mitään demokratiaa ei ole koskaan ollutkaan ja kansanäänestyksiä EU ei alueelleen halua, Kreikassa yritettiin ja EU vaihtoi valtionjohtajat välittömästi.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

No onhan se ainakin positiivista, että nyt Suomessa on alettu viimeinkin uskaltaa keskustella asioista niiden oikeilla nimillä. Vihdoin tuo sodanjälkeinen YYA -fraseologiakupla on puhjennut ( vaikka jotkut vielä yrittävätkin sitä saippuakuplaa puhaltaa uudestaan).

Tuskin siinä on vaaraa, että kansalaiset saavat vapaasi ilmaista mielipiteensä. Dialogi vie tervettä kehitystä eteenpäin. Enää ei ole vain yhtä totuutta urauttamassa kansalaisten ajattelua.

Onneksi meillä on internet käytössämme. Mitenkähän sodan jälkeinen poliittinen johtomme olisi hallinnut tilanteen, jos internet olisi ollut olemassa jo YYA -kaudella ?

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Paavo Väyrynen kirjoitti:
"Suomen ei tule kannattaa pakotteita Venäjää vastaan. Suomen tulee pidättäytyä äänestyksessä ja ilmoittaa, että emme pane pakotteita omalta osaltamme täytäntöön sillä perusteella, että meillä on päätöksen toteuttamisessa suuria vaikeuksia. EU:n perussopimuksen mukaan tämä menettely on mahdollinen."

Suomen siis tulisi boikotoida EU:n Venäjään kohdistamia pakotteita. Tämä vain vahvistaisi sitä, että Suomi tosiaan kuuluu samaan joukkoon kuin Venäjän eurooppalaisista naapurimaista Naton ulkopuolella olevat Valko-Venäjä ja "Itä-Ukraina". Tämäkö todella on Suomen oikea viiteryhmä?

Juha Hämäläinen

Kuka meistä EUssa on tarpeeksi vahva pakoitteisiin ?
Ja kenen tulisi niitä pelätä?

http://vapaakulkija.wordpress.com/2014/03/16/kuka-...

Terveisin
Hämis

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja eduskunnan turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta ovat määritelleet Suomen linjan menossa olevassa Ukrainan kriisissä. Pääministeri Katainen on antanut asiassa eduskunnalle selonteon ja asiasta on eduskunnassa keskusteltu. Suomen virallinen kanta on että seisomme EU:n määrittämän linjan takana ja sitoudumme osaltamme EU:n Venäjälle asettamiin pakotteisiin. Myös keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on ilmoittanut Suomen keskustan olevan Suomen ulkopoliittisen linjan takana.
Kun keskustan eurovaaliehdokas Paavo Väyrynen ilmoittaa kantanaan, että Suomen tulee jättäytyä Venäjän vastaisten pakotteiden ulkopuolelle, hän ilmoittautuu Suomen ja samalla Suomen keskustan ulkopoliittisen linjan vastaiseksi ja maan virallisen ulkopolitiikan hajottajaksi. Näin toimiessaan hän mielestäni hajottaa Suomen ulkopoliittista rintamaa ja käyttäytyy hapeällisesti isänmaan etua vahingoittavasti. EU-vaaleihin valmistautuvan kansan on syytä panna tämä irtautuminen varoittavana asiana merkille.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Pääministeri Katainen on antanut asiassa eduskunnalle selonteon ja asiasta on eduskunnassa keskusteltu."

Jaha että oikein keskusteltu? Ketkäs kaikki olivat keskustelemassa ja olivatko kaikki samaa mieltä Kataisen kanssa. Katainen on nyt taas ylittänyt valtuutensa eikä hänellä ollut todellista eduskunnan antamaa valtuutusta määritellä uusiksi Suomen statusta ulkopolitiikassa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Ei ole ylittänyt valtuuksia, Suomihan on liittoutunut Euroopan Unioniin, sinulle tämä tiedoksi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #71

"Ei ole ylittänyt valtuuksia, Suomihan on liittoutunut Euroopan Unioniin"

EY-kansanäänestys ei antanut hallitukselle legimiteettiä viedä Suomen itsenäisyyttä ja puolueettomuutta. Tuon kansanäänestyksen varjolla on ratsastettu huomattavasti pitemmälle kuin hallitus suostuu myöntämään eikä jatkotoimista ole senjälkeen kansalta kyselty vaan on valehdeltu vaalien alla puolueohjelmista ja linjauksista.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #72

SUOMEN DEMOKRATIAN TASO:
EMUsta ja eurosta ei sallittu kansanäänestystä, koska pelättiin, että kansa äänestää väärin. Kerrataanpas EMU-kakkupäätöstä eduskunnassa. Kenelle nyt EMU-kakku maustuukaan pahalle; ja kuka on nyt nahkurin orsilla poissa julkisuuden parrasvaloista eikä halutussa EU:n kasinopeliytimessä? Mukana muun muassa Esko Aho,Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö sekä Markku Uuspaavalniemi.

http://www.youtube.com/watch?v=PwEbyUactDE EMU-kakkua maistellaan...

http://www.youtube.com/watch?v=XWfUSa7_TMQ Markku Uuspaavalniemi todistaa EMU-tulevaisuutta

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #75

Rahaunionista sovittiin jo Maastrichtissa 1991, jonka sopimuksen suomalaiset kansanäänestyksessä hyväksyivät jäsenyyssopimuksen perustaksi ylivoimaisella enemmistöllä (alle 40 % äänioikeutetuista vastusti).

Miksi asiasta olisi pitänyt äänestää toiseen kertaan?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #72

Luepa uudestaan. Jäsenyyttä koskevassa äänestyksessä kysyttiin nimenomaan, "kannatatko sopimuksen hyväksymistä nyt neuvotellussa muodossa?". Sopimus sai taakseen äänioikeutettujen kansalaisten valtaenemmistön - vain alle 40 % vastusti sopimusta.

Sopimuksessa nimenomaan luovutaan sekä valtiollisesta itsenäisyydestä että puolueettomuudesta. "Legitimiteetti" hallituksen toimille siis oli. Tuo "legitimiteetti" on lisäksi tarkistettu ja vahvistettu säännöllisesti, neljän vuoden välein.

Mitään sellaisia "jatkotoimia" ei ole tehty, jotka eivät perustuisi jäsenyyssopimukseen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #83

"Sopimuksessa nimenomaan luovutaan sekä valtiollisesta itsenäisyydestä että puolueettomuudesta."

Puhut soopaa, suomalaiset äänestivät EY:stä, itsenäisten valtioiden liitosta ja nimenomaan korostettiin rahapolitiikan pysyvän omissa käsissä ja tästä äänestettäisiin erillisellä kerralla kuten Ruotsissa tehtiin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #84

Et sitten tainnut tutustua "sopimukseen nyt neuvotellussa muodossa".Lue se nyt edes jälkikäteen.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto Vastaus kommenttiin #72

Viety on ja vikisty. EU-jäsenyyden mukaan nyt pitää elää. Syytä kansaa (äänestäjiä) jos ei Paavo Lipposen tahdon mukaan olla aivan sisimmissä kammareissa.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

suomettumisen haamut eivät näköjään ole asettuneet haudan lepoon

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

"Suomettuminen" on vain nyt EU/EMUssa vaihtunut "brysselöitymiseksi" tai "berliinisoitumiseksi".- Brezneviläisen opin EU-version uusliberalistista ja finanssikapitalistista linjausta näytetään sovellettavan EU/EMU/EKP:ssäkin. Sumputuspeli on kuitenkin epäonnistunut ja ajautunut EU-eliitin murheeksi kriisiasteelle. Rauhan järjestöstä tulikin jäsenmaiden veronmaksajien rahanlypsyjärjestö. Liekö ollut EU-eliitin perimmäinen ja päällimmäinen tavoitekin?

EU:n finanssikriisi on saatu "kulkutautina" Yhdysvalloista Wall Streetilta goldmansachstyyppisinä subprime-luottoina, virtuaalirahatalousmalleina, roskapapereina (johdannaisina), tilastoväärennyksinä (mm.Kreikka) sekä rahanlypsykeinoina (=kriisimaiden tukipaketteina). Veroparatiisit vielä "sijoituskohteina" harmaalle ja huijatulle/pimeälle rahalle. Et sill viisii!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ukrainan/Krimin tapahtumissa hämmästyttää ja vähän kylmäisee se tapa, jolla putinistit asian hoisivat: Järjestettiin ilmeisen manipuloitu "kansanäänestys" á la Stalin, vaikka mitä ilmeisimmin tulos olisi ollut Venäjää tai itsenäisyyttä/autonomiaa kannattava ylivoimaisella enemmistöllä rehellisessäkin äänestyksessä.

Varma ei ollutkaan "aina varmaa", vaan varma on osoittautunut kokonaisuuden kannalta äärimmäisen epävarmaksi (ja kalliiksi). Rehellisyys ja avoimmuus olisivat tukenee putinistien asiaa, mutta ilmleisesti moinen luottamus kansan tahtoon ei kuulu ideologiaan. Onhan Vadimir Vladimirovitsh KGB-asiamies henkeen ja vereen.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Väyrynen kirjoitti:

"Mahdollisten pakotteiden aiheuttamat ongelmat olivat esillä, kun valmistauduimme neuvotteluihin EU-jäsenyydestä."

Pitää paikkansa!

Alla olevat tiedot ja sitaatti ovat Koiviston muistelmista “Historian tekijät” – vain viikkoa ennen Venäjä-sopimuksen allekirjoittamista.

Englannin Eurooppa-asioista vastaava varaulkoministeri Tristan Garel-Jones oli Koiviston vieraana Linnassa 13. tammikuuta 1992.
Tämä oli kysynyt Koivistolta, kuka Suomesta tulisi osallistumaan korkeimmalla tasolla pidettävään neuvonpitoon, Eurooppa-neuvoston kokouksiin.

Sitaatti sivulta 538:

“Vastasin, että Suomea edustaisi pääministeri.

Sen jälkeen hän kysyi, olisiko Suomi EY:n jäsenenä valmis tarvittaessa osallistumaan Venäjän-vastaisiin pakotteisiin. Totesin hänelle, että tämä oli hyvin vaikea kysymys, ehkä kaikkein vaikein.

Jätin sanomatta, että minulla oli ollut semmoinen ajatus, että tämä olisi niitä asioita, jotka kysytään viimeksi eikä niitä, jotka kysytään ensiksi. Minulla ei ollut hänelle vastausta annettavana. En voinut vastata myönteisesti tietämättä, tulisiko koko hankkeesta mitään enkä sanoa, ettemme aikoisi tietämättä, mitkä tulisivat olemaan tilanteet.”

Siis:
Kuten presidentti Koiviston muistelmista käy ilmi, mahdolliset Venäjä-pakotteet olivat Koivistolle vaikeat viikkoa ennen sopimuksen allekirjoittamista, tammikuussa 1992.

Nyt on ollaan tilanteessa, jossa Venäjä-pakotteita ollaan Suomelta vaatimassa.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Väyrynen kirjoitti:

"Vuonna 1992 jouduin suoranaiseen selkkaukseen presidentti Mauno Koiviston kanssa siitä, millaisiin tavoitteisiin neuvotteluissa tulisi ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta pyrkiä. Koivisto, ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen ja ulkoministeriön sosialidemokraattiset virkamiehet olivat sitä mieltä, että Suomen tulisi jäseneksi liittyessään luopua puolueettomuudestaan ja sitoutua ilman varauksia EU:n yhteiseen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan."

Siis:
Presidentti Koivisto, Pertti Salolainen ja UM:n sosialidemokraattiset virkamiehet olivat tietoisia, ettei Suomi EY:n jäsenenä enää olisi puolueeton.

Samaa mieltä oli Suomen kanssa naapuruussopimusta syksyllä 1991 tekemässä olleet kaatuva Neuvostoliitto ja uudeksi naapuriksi syntyvä Venäjä.
Sopimusta tehneet Neuvostoliitto ja Venäjä eivät luottaneet Suomen puoluettomuuteen EY-jäsenenä.

Laitan sopimusta tekemässä olleen ulkoministeri Väyrysen eduskuntapuheen eduskunnan pöytäkirjasta 14.11.1991.
Väyrysen puheesta ilmenee, miksi Suomi ei olisi halunnut 4. artiklaan tekstiä:
"Sopimuspuolen aluetta ei artiklan mukaan saa käyttää hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan."

Kyseinen teksti on siis Neuvostoliiton/Venäjän vaatimus ko. artiklassa.

Sitaatti eduskunnan pöytäkirjasta 14.11.1991 sivulta 2670-2671:

"Ed. Wahlström myös kiinnitti huomiota sopimukseen Suomen ja Neuvostoliiton välillä, sopimukseen hyvästä naapuruudesta ja yhteistyöstä. Hän totesi, että: "Helsingin Sanomien ja tv-uutisten ansiosta tiedämme jopa sopimuksen sisällöstä ja synnystä. Hallituksen selonteon mukaan naapurisopimus täyttää Suomen asettamat tavoitteet. Ilmoitus on sikäli mielenkiintoinen, että eduskunta ei tarkkaan ottaen saanut koskaan kuulla, mitkä mainitut tavoitteet olivat."

Tähän on syytä ensinnäkin todeta, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle selostettiin ennakkoon neuvottelujen tavoitteet ja on jälkikäteen myös selostettu, mitkä olivat vaikeimmat neuvottelukysymykset ja millä tavalla sopimukseen näissä asioissa päästiin. On mielestäni hyvä, että ed. Wahlström otti tämän asian esille, koska saan näin tilaisuuden eduskunnan edessä vastata niihin väitteisiin, joita televisiouutisissa eilen esitettiin Suomen alkuperäisen sopimusehdotuksen ja valmistuneen sopimuksen keskinäisestä suhteesta.

On totta, että Suomen alkuperäisessä sopimusehdotuksessa ei ollut mukana kohtaa, jolla osapuolet sitoutuisivat siihen, että ne eivät avusta hyökkäystä, joka suuntautuu toista sopimuspuolta vastaan. Se, että me emme tällaista ehdottaneet, perustui meidän puolueettomuusperiaatteisiimme. Kun Suomi puolueettomana maana ei sekaannu mihinkään kolmansien maiden välisiin selkkauksiin, on periaatteellisesti hieman pulmallista sitten erikseen sanoa, että me emme jonkinlaiseen hyökkäystoimintaan anna tukea. Mutta kun kaikilla muillakin mailla, jotka ovat Neuvostoliiton kanssa vastaavia sopimuksia tehneet, tällainen sitoumus on, me totesimme, että ehkä meidän on se kuitenkin syytä hyväksyä. Oli vaikea esittää perustelua, miksi emme hyväksyisi. Se tuli sopimukseen kuitenkin niin, että tämänkin kohdan muoto poikkeaa muista vastaavista sopimuksista mm. siten, että tämä rajoittuu vain sitoumukseen olla antamatta sotilaallista apua. Tämäkin liittyy kysymykseen meidän puolueettomuusperiaatteestamme ja siitä, millaisia määrittelyongelmia saattaisi mahdollisissa kriisitilanteissa joskus tulevaisuudessa tulla. Tässä muodossa meidän oli tämä kohta helppo hyväksyä."

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

"Suomen ei tule kannattaa pakotteita Venäjää vastaan. Suomen tulee pidättäytyä äänestyksessä ja ilmoittaa, että emme pane pakotteita omalta osaltamme täytäntöön sillä perusteella, että meillä on päätöksen toteuttamisessa suuria vaikeuksia. EU:n perussopimuksen mukaan tämä menettely on mahdollista. "

Suomen etu onkin tärkeämpi kuin EU:n ja sen "tiettyjen lobbareiden" etu. Paasikiveläisittäin sanoen Suomen geopoliittinen asema jo sanelee sen viisauden. "Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen."

Onko Suomelle ollut "eurottumisesta ja brysselöitymisestä" tähänkään menessä muuta kuin taloudellista tappiota? Ja lisämaksuja vai satelee Kreikan ja muiden suhteen. Korkmankin on sitä mieltä, että euro oli väärä askel Suomelle. EU seisoo savijaloilla, mutta kuinka kauan?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset