Paavo Väyrynen www.paavovayrynen.fi

Valtion tulee käynnistää yt-neuvottelut

Kataisen hallitus neuvottelee parhaillaan kehysriihessä keinoista, joilla valtiontaloutta voitaisiin tasapainottaa 3-4 miljardilla eurolla. Vaikeaa on.

Veroja ei tulisi korottaa, sillä ne vaikuttaisivat kaikkein haitallisimmin talouskasvuun. Hallitus on sitä paitsi rikkonut itselleen asettamansa tavoitteen toteuttaa yhtä paljon veronkorotuksia ja menoleikkauksia. Kuntiin kohdistuneet "säästöt" ja niiden aiheuttamat kunnallisveron kiristykset mukaan lukien veronkorotusten osuus on ollut jopa 70-80 prosenttia.

Säästöt osuvat kipeisiin kohteisiin. Listalla ovat pienituloisille tärkeät sosiaaliset tulonsiirrot. Leikkaukset kohdistuvat myös koulutus- ja sosiaalipalveluihin. Esimerkiksi vapaaseen sivistystyöhön kohdistuvat säästöt uhkaavat näivettää yhteiskunnallisesti arvokkaan ja kustannustehokkaan kansanopistokoulutuksen, vaikka se on paras väline ehkäistä nuorten syrjäytymistä.

Valtaosa valtion budjetin määrärahoista koostuu henkilöstömenoista. Leikkaukset kohdistuvat väistämättä valtion henkilöstöön, mutta niiden vaikutukset ovat umpimähkäisiä ja epäoikeudenmukaisia. Tästä on ikäviä kokemuksia myös valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteuttamisesta.

Tässä tilanteessa valtion tulisi käynnistää henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa yhteistoimintaneuvottelut, joilla valtion palkkamenoja hallitulla tavalla alennetaan. Näissä neuvotteluissa järjestöt voisivat osoittaa solidaarisuutta niitä työntekijöitä kohtaan, jotka uhkaavat joutua menoleikkausten vuoksi työttömiksi.

Henkilöstömenojen leikkaukset olisivat tilapäisiä. Niistä luovuttaisiin heti kun taloudellinen tilanne sen sallii. Tämä ratkaisu olisi paljon parempi kuin vireillä olevat menoleikkaukset ja veronkorotukset.

Paavo Väyrynen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Kannatan lämpimästi yt-neuvotteluja, jotta leikkaukset kohdistuisivat järkevästi eivätkä haittaisi toimintaa.

Ihmisten kannattaisi varmaan suhtautua vakavasti asiaan. Ei tässä rutinat ja vitsailut auta ja se on tosiasia, että Suomen julkishallinto on liian iso verrattuna yksityiseen sektoriin.

Se on hyvä, että veronkorotuksia ei näyttäisi olevan tulossa.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Ainakin ennemmin yt-neuvottelut kuin valtion omaisuuden myyminen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jos ajateltaisiin, että valtio alentaisi vaikkapa vain 300.000 virkailijansa palkkoja siten, että valtion menoissa se tietäisi 10.000 euroa vuodessa per nuppi (eli noin 5000 euroa/vuosi nettovähennystä viranhaltijaa kohden), niin valtion säästö olisi kolme miljardia. Muuta ei tässä vaiheessa edes tarvittaisi tavoitteen saavuttamiseksi.

Valittujen 300.000 osalta pitäisi siis tinkiä keskimäärin reilut 400 euroa kuussa, mutta siinäkin voisi soveltaa tuloporrastusta ja vyötä kiristämällä porukka tulisi edelleen toimeen. Nimenomaan valtion puolellahan palkkakehitys on ollut ripeätä viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Totta puhut ja joillakin osa-alueilla, kuten kirjanpitopuolella siellä taitaa olla paremmat palkat kuin yksityisellä sektorilla.

Haluaisin myös väittää, että julkishallinnossa työ jakaantuu tosi epätasaisesti ja jotkut suorastaan kieltäytyvät töistä tai heittäytyvät muuten hankaliksi. Siihen tulisi puuttua järeämmin ja yt:t ovat hyvä keino siihen.

Pasi Pekkinen

Voidakseen toimia mainitsemallasi tavalla valtion täytyisi sitä ennen palkata n. 220 000 uutta työntekijää.

Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen

Eikös valtion palkat ole sen 30% keskimäärin paremmat kuin yksityisellä ja siihen päälle vielä "kapeaa leipää" kompensoivat pitkät lomat...

Käyttäjän vesaluoma70 kuva
Vesa Luoma

Eikös kunnilla ja valtiolla ole hyväpalkkaisia suojatyöpaikkoja,jonne pääsee,kun on vain jäsenkirja kunnossa ja pokkuroi ahkerasti.

Jussi Jäntti

Tästä siis alkaisi sisäinen devalvaatio.

Ehdotus on monessa suhteessa hyvä ja kannatettava. Ongelmahan on nimenomaan julkinen sektori, ei yksityinen. Miksi siis rangaista yksityistä sektoria julkisen sektorin leväperäisyydestä?

Yksityinen yritys olisi jo aikoja sitten aloittanut toimnnan saneeraamisen, jos sen tilanne olisi kuin valtiolla.

Koska verojen korotus johtaa negatiiviseen kierteeseen, niin rahaa ei ole enää jaettavaksi yhtä leväperäisesti kuin tähän asti.

Valtion talouden hoito ilman devalvaatiomahdollisuutta on itse asiassa lähentynyt merkittävästi suuryrityksen talouden hoitoa - eli finanssipolitiikan alijäämiä ei voi korjata raha- ja valuuttapolitiikalla.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Nyt Paavo räjäytti potin, eli puki sanoiksi sen, josta täällä on kohkattu kohta kolme vuotta.

Juha Kuikka jalosti sitä paremmaksi tuossa ylempänä, komppaan Juhaa.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Juha Kuikka puhui 300 000 valtion virkailijasta. Tuskin sentään niin paljoa. Mikä lienee tarkka luku, alle 100 000, ehkä jotain 70 000 tai 80 000.

Yt-idean taustaksi tarvitaan ehdottomasti tarkka analyysi palkkarakenteen kehityksestä valtiolla viimeisten 5-10 vuoden ajalta. Kun valtiolle luotiin niinsanottu uusi palkkausjärjestelmä (upj), johtajisto pääsi nostamaan omia palkkojaan mielivaltaisesti.

Sauli Niinistökin tästä (herrojen ylipalkoista) huomautti uuden vuoden puheessaan, oikeassa oli.

Peruutettakoon palkkatasojen muutokset viimeisten 5-10 vuoden ajalta.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Eikö jo olis aika ottaa itsessään kannattamattomalta teollisuudelta valtion tuki pois. Tuulivoimateollisuus on tälläinen syöpäsairaus Suomen luonnossa tällä hetkellä, valtio ohjaa sähkötuotantoa suuren raha-avun varassa voitolliseen tuulivoimateollisuuteen, tämä rapauttaa yhteiskunnan perusrakenteet ala-arvoiseen kuntoon rahan puutteen takia.
Tuulivoima ei ole itsessään kannattava sähköntuotantomuoto, eikä tämä ole mielipide vaan fakta. Se syö yhteiskunnan varallisuutta jatkossa n.200 miljoona euroa vuosittain 12 vuoden ajan, sähköä saadaan sattumanvaraisesti väärään aikaan, väärässä paikassa. Tämä on naurettavan hölmöä rahan haaskausta, jota on perusteltu vihreillä arvoilla ilmaston puhdistamiseksi CO2 päästöistä. Sekään ei pidä paikkaansa, Tanska ja Saksa ovat hyviä esimerkkejä kun joutuvat ajamaan ylös, alas vanhoja suuria hiilivoimaloita oikullisen tuulivoiman takia. Yhteiskunnan apu valuu maasta ulos, voimalat ostetaan ulkoa ja asennusväki tulee laitteen toimittajalta, valvomotkin on ulkomailla ja työ siinä tehdään etätyönä.
Hallituksen myöntämä korkea syöttötariffi on kaiken pahan alku ja juuri, tuulivoimaloista on enemmän haittaa kuin mitään hyötyä.

Käyttäjän mlatvala kuva
Mikael Latvala

Kansanedustajat, ministerit ja heidän siipiveikkonsa (lue avustajat) voisivat näyttää esimerkkiä ja pienentää palkkojaan 20%, vapaaehtoisesti.

Puoluetuista ja muista puolueille annetuista avustuksista pois 20%.

Valtion edustusmenoista pois 20%.

Ulkoasianministerin alla oleva kehitysyhteistyö puoleen, säästö noin 0,5mrd€.

Tietenkin täytyy muistaa, että joukkojen johtaminen edestä ei ole nykään kovin trendikästä. Onneksi on noita indeksikorotuksia, joita voidaan karsia.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

Olen yrittänyt suhtautua tämän päivän leikkausuutisiin kylmäkiskoisesti, koska kaikki tulleet uutiset ovat olleet väistämättömiä, kaiken sen voodoo-poliitikan johdonmukaisena seurauksena mitä Euroopassa on vuosia harrastettu.

Näitä ulostuloja mitä kukin poliitikko vuorollaan nykyään tekee, ei vain yksinkertaisesti voi sulattaa.

Hyvä Paavo Väyrynen, kyllä, palkkojen yhteinen leikkaus on pehmeämpi ratkaisu kuin summittaiset leikkaukset. Summittaiset leikkaukset torpedoivat yksittäisten ihmisten elämän. On tietenkin solidaarista, että ehdotat, että jos kerran upotaan, niin upotaan sitten kaikki yhdessä ja nopeammin. Emme ehdi kitumaan.

Yritän vääntää rautalangasta: palkkojen leikkaus tarkoittaa ostovoiman leikkausta. Se tarkoittaa mikrotasolla sitä, että myös yrityksesi viinit eivät enää mene kaupaksi niin kuin ennen. Tai suomalaiset maataloustuotteet jäävät kauppojen hyllyille ja maatiloja laitetaan pakettiin.

Harjoittamasi talouslogiikka on kotitalouslogiikkaa. Valtiontalous on aivan eri asia. Miten tämä voi olla näin vaikeaa ymmärtää? Katso Kreikkaa. Siellä tehtiin juuri niin kuin ehdotat. Kaikkialta leikattiin ja maa upposi inhimilliseen kriisiin. Punainen risti on julistanut Etelä-Euroopan hätätila-aluueeksi.

Kreikassa lapsikuolleisuus on noussut 43%! Itsemurhien määrä 45%! Euroopassa on 120 miljoonaa ihmistä köyhyydessä tai sen rajoilla!

Kuinka paljon enemmän todisteita sinulle pitää esittää, että ymmärrät, että tuo ehdotuksesi johtaa syvempään lamaan?

Muistatko Kekkosen? Kekkosen aikana keskuspankki rahoitti kun oli vaikeat ajat. Otettiin lainaa itseltämme. Laitettiin ihmiset töihin. Ei annattu niille kenkää. Tiedätkö miksi? Siksi, että silloin ihmisillä oli selkeä päämäärä: HYVINVOINTIVALTIO! Meidän isämme, äitimme, isoisämme ja isoäitimme rakensi tähän maahan hyvinvointivaltion, että meidän ei enää koskaan tarvitsisi hartiavoimin kantaa kiviä pelloilta.

Kerro minulle yksikin hyvä syy miksi ei toimittaisi samoin?

Julkisen sektorin koko ei ole muuttunut miksikään. Tai jos on, se on kutistunut. Julkisen sektorin kulut kasvavat talouden taantuessa työttömyyden ja muiden vastaavien kulujen myötä samalla kun tulot pienenevät. Tämä pitäisi olla ihan selvä asia jokaiselle vähänkään taloutta seuraavalle ihmiselle.

Suomen julkinen sektorin koko suhteessa BKT:hen on itseasiassa ollut vuosia pienempi kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa.

http://i879.photobucket.com/albums/ab356/occupymon...

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Juha, Kekkosen aikaan meillä oli oma valuutta ja keskuspankki sekä omat viitekorot, jolla säänneltiin vientiä. Täysin mahdotonta tehdä samoin kuin Kekkosen aikaan. Varmaan Paavo ja moni muukin ehdottaisikin samaa ratkaisua, jos voisi.

Paavo itseasiassa, onkin yhdessä aikaisemmassa kirjoituksessaan ehdottanut, että Suomen tulee tukea Englannin ehdotusta rinnakkaisvaluutoista. Siten meillä olisi mahdollisuus saada Kekkosen konstit takaisin eikä menetettäisi hyötyä eurosta.

Kekkosen aikaan kaikki toimikin, mutta sitten taisi mennä plörinäksi, tuli väärinkäytöksiä, pankkikriisi ja kansa kärsi.

Nyt Kataisen aikana on saatu samanlainen taloudellista päätöksentekoa valvova asiantuntijaryhmä kuin, mitä on Ruotsissa. Näkisin sen toimivan jarruna sille, ettei meillä toistamiseen tapahdu samaa kuin ennen pankkikriisiä. Siinäkin meni koteja ja tapahtui itsemurhia...

Tiedän, että perussuomalaisten kansanedustajat ovat tehneet lakialoitteen konkurssilainsäädännön uudistamiseksi ja siinä ovat olleet mukana keskustelemassa myös kokoomuksen kansanedustajia.

Ehdotus on hyvä, mutta näkisin, että konkurssioikeuden kokonaisuudistus olisi paikallaan. Jos meillä olisi samanlainen järjestelmä kuin USA:ssa ja joissakin Euroopan maissa, joissa on käytössä henkilökohtainen konkurssi, niin yksityishenkilöt eivät missään olosuhteissa tulisi kärsijöiksi Ukrainan kriisin tapaisista ongelmista, virheellisiseksi osoittautuneista talouslinjauksista, muiden laittomasti aiheuttamista ongelmista ja muista ulkoisista seikoista. Velkavastuu jää kuitenkin siinä tapauksessa, että henkilö on syyllistynyt laittomuuksiin. Siinä tavallaan erotellaan epäonistunut ja epärehellinen yritystoiminta velkavastuun suhteen.

Henkilökohtainen konkurssi edistää käsittääkseni lamasta toipumista, koska on turvallisempaa lähteä yrittämään eikä lamaa ennen yrittäjänä toimineille rehellisille ihmisille jää velkaa rasittamaan uuden toiminnan aloittamista.

Samassa yhteydessä voitaisiin uudistaa osakeyhtiöiden konkurssia saman suuntaiseksi. Poistaa perintökaaresta velkavastuu vainajan veloista ja korvata se palautusvastuulla. Eikä meillä sen jälkeen ole tarvetta velkajärjestelylainsäädännölle eikä myöskään velkasaneeraukselle. Ensimmäinen muistuttaa velkavankeutta ja olisi syytä poistaa. Jälkimmäisen säilyttämiselle ehkä voi olla perustettakin, mutta itse en näe kovin paljoa mielekkyyttä sille, että huonossa taloudellisessa tilanteessa olevia yrityksiä tekohengitetään velkasaneerauksen kautta. Voivathan velkojat niin sopia, vaikka lakia ei olisikaan. Silloin toiminnan edellytyksiä arvioivat liikemiehet. Nyt arvion tekee tuomioistuin, joilla ei taida kovin paljoa olla liike-elämän osaamista. Isoina ja laajoina juttuina rasittavat tarpeettomasti tuomioistuinlaitosta.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

Jari, olet asioiden ytimessä. Olen monissa kohdin täysin samaa mieltä kanssasi.

Tuossa on kääsittääkseni vain muutama aikajana ja tulkinta virhe. En ole varma mihin viittaat, että Kekkosen aikana meni plörinäksi ja tuli tuli pankkikriisi? Jos tarkoitat 90-luvun lamaa, niin sehän syntyi Kekkosen ajan jälkimainingeissa sen jälkeen kun markkinat oli vapautettu ja aloimme valmistautua EMUun. Suomen pankki mm. lopetti valtion suoran keskuspankkirahoituksen vuonna -87.

Lama syveni juuri niistä samoista syista kuin miksi eurokriisi syvenee kokoajan. Vahvan valuutan politiikka, leikkaukset, pankkituet jne. Me käytämme käytännöss siis samoja lääkkeitä, jotka eivät ole meitä auttaneet aiemminkaan, vaan pahentaneet kriisiä. Emme siis ole oppineet yhtään mitään.

Olet oikeassa, ja tiedän hyvin, että olemme ylikansallisessa valuutassa, eurossa. Se aiheuttaa meille paljon rajoituksia. Mutta, asia numero yksi akuutisti: se ei estäisi meitä ottamasta lisää velkaa ja elvyttämästä taloutta. Tämä on negatiivinen asia siinä mielessä, että nykysysteemiss meidän täytyisi ottaa velka yksityisiltä pankeilta, joka on yksi koko ongelman alku ja juuri. Mutta se olisi huomattavasti pienempi paha kuin Kreikan tie (vaikka ihan niin pohjalle emme vajoaisikaan kuin Kreikka).

Asia numero yksi edelleen, mutta pitkällä tähtäimellä on EKP:n politiikan muuttaminen. EKP:n agendalle tulisi vakaan valuutan ylläpitämisen rinnalle tai mieluumin yläpuolelle nostaa työllisyystavoitteet ja sosiaaliset asiat. Tämä on se tapa mitä Suomen pankki on noudattanut ja minkä avulla hyvinvointivaltio rakennettiin. Yksin emme tietenkään tällaista päätöstä voi tehdä, mutta pitäisin kummallisena ellei EU:sta löytyisi maita, jotka tätä kannattaisivat. Saksa lienee ainoa maa, jonka edun mukaista tämä ei olisi (ehkä Itävalta ja Hollanti myös). Mutta jos nykyinen EU / eurojärjestelmä pidetään yllä vain sen vuoksi, että se on Saksan etu, silloin luoja paratkoon olen kanssasi samaa mieltä, että meidän tulisi erota eurosta pikimiten.

EU:hun mentiin sanomalla, että silloin ollaan vallanytimessä ja voidaan vaikuttaa asioihin voimakkaammin. Nyt hyvin hyvin harva poliitikko edes ääneen puhuu tästä saati, että ajaisi asiaa. Niitä poliitikkoja tulee yhtäkkiä mielleen SDP:n Antti Rinne, Vasemmiston Heikki PAtomäki ja Li Andersson. Ja sitten on puolueena IPU, joka ajaa itsenäisyyttä ja SKP. Varmasti on muitakin, mutta vähissä ne on.

Olen Eurooppa myönteinen ihminen mutta en sellaisen Euroopan jossa vastoinkäymisten kohdalla auttava käsi on hyvinvointivaltion purkaminen, markkinoiden ehdoilla. Ja vielä täysin typerän markkinoiden ehdoilla tehtävän politiikan seurauksena. Leikkauksethan vaikuttavat läpi koko yhteiskunnan. Myös yritysten elämä vaikeutuu.

Tuo kertomasi konkurssilainsäädännön uudistusprojekti kuulostaa mielenkiintoiselta. Täytyyy tutustua aiheeseen.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #24

Ei siinä aikajanavirhettä ollut, vaan tiivistin tuon lausumasi. Kekkosen aikana vielä toimi. Kyllä siinä taitekohdassa sählättiin niin paljon valuutalla, että se meidät kaatoi. Ei meillä mitään pakkoa ollut tuollaisella aikataululla liittyä yhteisvaluuttaan...

Tarkoitan ihan sitä, että jos meillä olisi taas valuutta sillä ei saa tehdä sitä, mitä tehtiin tuolloin.

Käyttäjän heikkileivo kuva
Heikki Leivo

"Henkilöstömenojen leikkaukset olisivat tilapäisiä. Niistä luovuttaisiin heti kun taloudellinen tilanne sen sallii."

Nyt ei tavallinen kaduntallaaja ymmärrä. Miksi ihmeessä tilapäisiä? Eikö nimenomaan olisi järkevää leikata byrokratiaa ja valtavaa, hyvin palkattua virkamieslaumaa noin niinkuin pysyvästi? Niin niitä säästöjä tulisi pitkällä juoksulla enemmän.

Vai onko peräti niin, että että kaikilla poliitikoilla nyt vain on niin paljon niitä hyviin höpöhöö-virkoihin puhuttuja kavereita, että henkilöstökuluja ei voi leikata muuten kuin lomauttamalla jotain siivoojia siksi aikaa, kunnes roskapöntöt täyttyvät ja pölyn määrä alkaa muodostua sietämättömäksi?

Käyttäjän saarinenj kuva
Juhani Saarinen

Mistähän nämä valtiontalouden kustannusten nousu on kotoisin, onko ne taivaasta tippunut vai muuten vaan otettu maksuohjelmiin.?
Eikö Suomessa ole enää sellaisia ihmisiä jotka kykenisi riittävästi tuomaan esiin sitä velaksi elämisen vaarallisuutta.
Vai ollaanko näiden höpö höpö talousviisaiden puheisiin luotettu, kun puheissa vilahtaa säännönmukaisesti se asia että meidän velkaantumisaste on vain eurooppalaista keskitasoa, aivan älyttömiä kommentteja, heiltä jotka kuvittelevat olevansa kaikkitietäviä taloudesta jotain tietäviä, tällaisia höpö höpö tietäviä ollaan kuunneltu korvat höröllään, ollaan me kansalaiset hölmöjä ei voi muuta sanoa.?

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

Ei meidän julkinen sektori ole mihinkään kasvanut. Kyseessä on taloussuhdanteen aiheuttama harha jota poliitikotkin näyttävät viljelevän laajalti. Julkinen sektori on pysynyt samalla tasolla koko 2000-luvun ajan. Nyt jos katsotaan kaaviota joka kuvaa julkisen sektorin kokoa suhteessa BKT:hen, voidaan tulkita, että on kasvua, mutta se käyrä kääntyy nousuun 2008 jolloin alkoi taantuma. Suhde heikkenee kun työttömyyden ja muu seurauksena kulut kasvaa samaan aikaan kun tulot laskee.

Nyt jos me alenname palkoja, irtisanomme ihmisiä, niin tästä looginen seuraus on tuon suhteen heikeneminen edelleen. Julkinen talous ei ole kotitalous, jossa säästämällä velkaantuminen korjaantuu yks'yhteen. Julkinen talous kun säästää taantumassa, säästö vain syventää taantumaa lamaksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset