Paavo Väyrynen www.paavovayrynen.fi

Suosituimmuusjärjestelyistä apua Ukrainan kriisiin?

Ukrainan kriisin yhteydessä on usein esitetty, että ratkaisua voitaisiin hakea Suomen kokemuksista kylmän sodan kaudella. Nämä ajatukset olisi tullut ottaa huomioon jo ennen kriisin puhkeamista.

Kun valmistelin vuonna 2000 Euroopan parlamentille raporttia unionin ja Ukrainan välisistä suhteista, tapasin Kiovassa ulkoministeriön valtiosihteerin. Hän sanoi, että Ukrainalla tulisi olla samankaltainen asema kuin Suomella oli ollut kylmän sodan kaudella. Maan tulisi ottaa huomioon Venäjän turvallisuusedut ja pyrkiä hyvään yhteistyöhön sekä sen että EU:n ja muiden länsimaiden kanssa.

Tämä oli tärkeää senkin vuoksi, että Ukraina on historiallisista syistä äärimmäisen kahtiajakautunut maa. Maan läntiset ovat kuuluneet Itävalta-Unkariin ja Puolaan, ja niissä on suuri unkarilais- ja puolalaisvähemmistö. Siellä käytiin vielä 1950-luvun alussa sissisotaa neuvostoarmeijaa vastaan ja siellä venäläisiä suorastaan vihataan. Maan itäinen osa ja Krimin niemimaa ovat puolestaan kuuluneet satojen vuosien ajan Venäjään ja siellä monilla alueilla on venäläisenemmistö.

Rakensin raporttini näiden ajatusten pohjalle.

Ukrainan kriisin alkuvaiheessa sekä Henry Kissinger että Zbigniew Brzezinski ehdottivat, että Ukrainan tulisi säilyä puolueettomana maana eli sen tulisi pysyttäytyä sotilasliittojen ulkopuolella. Tämä ajatus näyttää nyt saavan hyvin laajaa kannatusta.

Minskissä käydyissä keskusteluissa keskeinen kysymys oli Ukrainan ja EU:n välinen assosiaatiosopimus, jota Venäjä vaatii muutettavaksi siten, että sen taloudelliset edut otetaan huomioon. Kysymys on myös Ukrainan suhteesta Venäjän, Kazakstanin ja Valko-Venäjän perustamaan Euraasian unioniin.

Ukrainan kriisiä ei olisi syntynyt, jos näihin keskusteluihin olisi ryhdytty jo vuosia sitten. Tähän olisi tarjoutunut hyvä mahdollisuus, jos Venäjää ei olisi suljettu vuonna 2008 käynnistetyn Itäisen kumppanuuden ohjelman ulkopuolelle.

Kun Itäistä kumppanuutta valmisteltiin EU:n ulkoministereiden neuvostossa, sitä käsiteltiin myös Suomen hallituksen EU-ministerivaliokunnassa. Ehdotuksestani se päätti, että Venäjä tulee ottaa ainakin tarkkailijajäseneksi ja että sen tulee voida osallistua kumppanuuden monenkeskisiin ohjelmiin. Ulkoministeri Alexander Stubb ei kuitenkaan toiminut tämän mukaisesti.

Tuolloin Stubbin valtiosihteerinä toiminut Teija Tiilikainen ihmetteli Helsingin Sanomissa 12.8. ”Miksi EU ei ymmärtänyt, että Venäjä tulkitsee unionin toiminnan (EU:n ja Ukrainan kumppanuussopimuksen) reviirin laajennukseksi”. Niin miksi? Miten muuten Ukrainan venäläisväestö ja Venäjä olisivat voineet kumppanuushankkeen ymmärtää?

EU:n ja Ukrainan välinen assosiaatiosopimus repi maan rikki ja synnytti kansainvälisen kriisin. On ilmeistä, että EU ja Ukraina eivät suostu muuttamaan sopimusta. On ilmeistä, että Ukraina ei halua liittyä Euraasian unioniin, mutta assosiaatiosopimus saattaisi olla mahdollinen.

Tähänkin ongelmaan ratkaisua voitaisiin hakea Suomen kokemuksista. Kun Suomi tuli liitännäisjäseneksi Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA), Neuvostoliitolle myönnettiin suosituimmuuskohtelu eli se sai Suomen markkinoilla samat edut kuin EFTA-maat.

Ukrainan osalta suosituimmuuskohtelu voisi tarkoittaa, että se myöntäisi suosituimmuuskohtelun sekä Venäjälle (ja ehkä muillekin Euraasian unionin maille) että EU:lle. Venäjä saisi Ukrainan markkinoilla samat edut kuin EU-maat. EU-maat saisivat puolestaan samat edut, jotka Ukraina myöntäisi Venäjälle.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

19Suosittele

19 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Jukka Laine

Paavon valtiomiesmäinen näkemys osuu asian ytimeen. Ukrainan kriisi olisi ollut täysin vältettävissä.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Mikähän mahtaa olla seuraavan kriisin jälkiviisaus ?

Tulee mieleen Tarja Halonen joka talouskriisin jälkeen kertoi presidentin haastattelussa, että hän tiesi talouskriisin ja sen vaikutukset maailmantalouteen, mutta unohti siitä muille kertoa.

Pasi Harjamäki

Jälkiviisaus? Väyrynenhän sanoo, "mitä minä sanoin".

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara

Toinen maailmansotakin olisi ollut vältettävissä jos ...

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Just niin, aivan, mutta entäs nyt?
Minua pelottaa nuot Stubb ja Haglund ja Ylenki uutisointi ja Hesari kans.

Janne Hilden
Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Ajatuskoe: Jos tohtori Väyrynen(kesk) olisi pääministeri pääministeri Stubb:n(kok) sijaan, niin miten arvioisitte: Olisiko Suomen dialogi Venäjän suuntaan hoidettu paremmin vai huonommin, kuin nyt? Miksi?

Tohtori Väyrysen ulkopoliittiset taidot ovat jääneet pahasti hyödyntämättä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Heikki, ei pelkästään Paten ulkopoliittiset taidot vaan myös talouspoliittiset. Suomen talous olisi kääntynyt nousuun ja kauppa Venäjälle olisi lisääntynyt monella prosentilla kun Suomi olisi vienyt kaikki ne tuotteet mitkä ovat pakotelistalla. Tietenkin siksi, ettei Suomi olisi liittynyt Venäjän vastaisiin pakotteisiin, mikä Paten mielestä on Lissabonin sopimuksen mukaan ihan mahdollista.

Naton harjoitukset Varsinais-Suomessa olisi tietenkin peruttu eikä ilmatilaloukkauksia olisi ollut eikä sen koommin mitään uhkaa idästä.

Suomi valmistelisi eroa EU:sta ja Eurosta ja tilalle liittymistä Eur-Aasiaan ja Brics;iin. Tohtori Väyrysen taitoja tosiaan tarvittaisiin Suomen ahdingon pelastamiseen.

EU-parlamentissa Paten taidot menee ihan hukkaan. Putinin Pate pystyisi jujuttumaan mennen tullen.

Niko Sillanpää

Maalailu maan jyrkästä jakautumisesta on liioittelevaa. Esim. myös maan länsiosista käydään kohtuullisen paljon töissä Venäjällä.

Eikä assosiaatiosopimus ollut ongelma niinkään Ukrainan sisällä kuin maan rajojen ulkopuolella, eli Venäjällä. Maan sisällä sopimuksen merkitys liittyy Venäjän etuja ajaneen Janukovytšin jarrutteluun, joka osaltaan laukaisi hänen syrjäyttämisensä, kuin sopimuksen sisältöön, joka tietenkin tavalliselle ukrainalaiselle oli ja on kokolailla tuntematon ja mielenkiinnoton.

Sepetius Kangas

Et mielestäni tajua kuinka paljon menneisyys noissa osissa eurooppa merkitsee.Siellä 500 vuotta taaksepäin on lyhyt aika. Sen huomaa jo turistina kun kiertää esim Unkarissa, Slovakiassa tai Romaniassa. Sen mistä on syntyisin merkitsee hyvin paljon.

Käyttäjän AkiTernt kuva
Aki Terentjeff

Assosiaatiosopimuksen torjui EU joka ei tullut euroakaan vastaan Janukovitsin 160 biljoonan pyyntiin kompensaationa, Putin oli hyväksynyt sopimuksen ja Janukovitch olis tyytynyt takuulla pienempään tarjoukseen.

Eli, EU tyri oikein olan takaa sopimuksen joka olisi ollut "suolarahoja" nyt sojan takia syntyneisiin kustannuksiin ja kuolleiden ja haavottuneiden määrään, puhumattakaan infran kunnostamisesta.
Ukraina on pian konkurssissa ja EU:sta tulee suurin häviäjä idiottien politiikan takia, Farage on ollut heistä niin oikeassa joten en ihmettele yhtään tätäkään typeryyttä.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Hyvä ratkaisuehdotus liittojen taloudellisesta yhteistyöstä. Paavolta tulee rakentavia ehdotuksia, jotka ovat rauhaa ja vakautta luomassa alueelle. Harmillista on lukea Venäjän eristämisestä Itäisessä kumppanuudessa.

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

”Maan tulisi ottaa huomioon Venäjän turvallisuusedut ja pyrkiä hyvään yhteistyöhön sekä sen että EU:n ja muiden länsimaiden kanssa. Tämä oli tärkeää senkin vuoksi, että Ukraina on historiallisista syistä äärimmäisen kahtiajakautunut maa”.

TILANNE:

http://files.kotisivukone.com/tapion.ajatukset.net...

Hesarin KUVA:

http://files.kotisivukone.com/tapion.ajatukset.net...

VENÄJÄN INVAASION TAVOITE: UKRAINAAN LIITTOVALTIO (UAW JA UAE)

Satakunnan Kansa (KUVA 29.8.) ja Hesarin KUVA (29.8.) kaipaavat hieman täydennystä. Venäjän tavoite on (kuten ulkoministeri Sergei Lavrov jo keväällä ilmoitti) se, että Ukrainaan laadittavassa uudessa perustuslaissa Ukrainasta muodostetaan liittovaltio (UAW ja UAE):

http://files.kotisivukone.com/tapion.ajatukset.net...

Tämän hetkinen tilanne ja sen eteneminen on esitetty (SK) KUVASSA:

http://files.kotisivukone.com/tapion.ajatukset.net...

Venäjän iso invaasio: Mariupol, sitten maayhteys Krimille ja mahdollisesti Odessan haltuunotto:

http://files.kotisivukone.com/tapion.ajatukset.net...

http://files.kotisivukone.com/tapion.ajatukset.net...

Itä-Ukrainaan annetaan jäädä ”jäätynyt konflikti” haltuunottojen seurauksena ja niiden ratkaisuyritysten epäonnistuessa.

Ukrainan on pakko tulla vastaan ja luopua ”täydellisestä Ukrainan yhtenäisyydestä” ja myöntyä Itä-Ukrainan itsenäiseen osavaltioon.

Risto Koivula

Euraasian unioni tarpeellinen ja hyödyllinen, EU taas turha ja vahingollinen organisaatio, joka on lietsonut myös Ukrainan kriisin.

http://ristokoivula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1747...

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Etkö ymmärtänyt Porsenkon ja Putinin välistä näytelmää. Kokous oli diktatorisella Valko Venäjän maaperällä. Mukana diktattorit Putinin tukena Kazakstanista ja Valko- Venäjältä.

Etkö huomannut näiden koleme diktaatorin elehtimistä. Tapaaminen oli täysi näytelmä ja pyrkimys nöyryyttää Porosenko.

Mikä on Valko Venäjän ja Kazastanian rooli koko rauhanneuvottelussa. Putin ei uskaltanut neuvotella yksin.

Risto Koivula

Se oli ihan oikein, jos noin oli, huomioon ottaen nämä muut, tärkeämmät haasteet kuin fasistiterroristien häirintä.

HUomatkaa mutten, muun muassa missä Nasazbajev neljä vuotta sitten esitti tuota Ob-joen kääntämistä, ja keräsi ilmeisesti kansainvälistä painetta Venäjää kohtaan: PRYSSELISSÄ!

Nyt ei taatusti kukan sillä ilmansiinnalla pisaisekaan enää ainakaan prysseliin päin minkään järkevän idean kannatuksen toivossa...

http://in.reuters.com/article/2010/09/07/idINIndia...

" Kazakhstan's President Nursultan Nazarbayev in Brussels in this April 10, 2010 file photo. "

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Nämä ajatukset olisi tullut ottaa huomioon jo ennen kriisin puhkeamista."

- Taas se Väyrynen on jälkiviisastelemassa. Mitä olisi pitänyt tehdä euroalueen suhteen, mitä olisi pitänyt tehdä kehitysmaapolitiikassa, mitä olisi pitänyt tehdä Keskustassa... toinen konditionaali ei riitä; nyt tarvitaan indikatiivia!

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Varsinainen taakka kepulle, tulee mieleen tunkkainen menneisyys.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Komppaan Sillanpäätä kahtiajakautumisen liioittelusta. Unkarilaisia ja puolalaisia on varsin vähän: 300.000 ja 0,6 % ukrainalaisista.

Nykyään venäjänkielisemmät itä- ja etelä-Ukraina olivat pitkään mm. turkkilaisten, mongolien ja ottomaanien vallan alla.

Lännessä ja sisämaassa olivat slaavit ja alussa Kiovan Rus. Paikan otti ensin Liettua 1200-1300-luvuilla, jatkaen yhdessä Puolan kanssa ja lopulta Puolan nimissä 1600-luvulla. Jo saman vuosisadan jälkipuolella jäljellä oli enää Kiovan länsipuolinen Ukraina ja vuoteen 1800 mennessä kaikki oli mennyt. Varsinaista Puolan aikaa kesti monissa osissa parisataa vuotta.

Venäjä valtasi seudun luoteisosia 1500-luvulla - ja vasta 1800 Mustan meren rannat, minkä lähellä nyt soditaan. Arvelen, että monet idän venäjänkieliset ovat peruja neuvostoajalta, jolloin idän kaivoksiin ja tehtaisiin tuli työvoimaa Venäjältä.

Maa on siis ollut kahtiajakautunut milloin mitenkin. Yhtä selkeää rajaa ei ole historiassa ollut. Jos jotain pitäisi valita, niin mongolien ja muiden keskiaasialaisten valta etelässä kesti kauan, mutta Venäjä ei asialla ollut.

Kirjoituksen poliittisesta viestistä olen täysin samaa mieltä.

Aleksei Kettunen

Ennen Krimin valtaamista ja sen liittämistä Venäjään 1783 sen lähitienoilla eli nykyisessä Etelä- ja Itä-Ukrainssa ei asunut satunnaisia ja väliaikaisesti seudulla oleskentelevia paimentolaisheimoja lukuunottamatta ketään, koska Krimin kaanikunnan talous perustui ryöstöretkille näille seuduille ja vankien myymiseen orjiksi Ottomaanien valtakuntaan. Aluetta kutsuttiin kuvaavasti Villiksi pelloksi ja se oli käytännössä autio. Novorossian asukkaat ovat alueelle 1764 alkaen muuttaneita etnisiä venäläisiä eikä "neuvostoaikojen peruja". Valtaosa nykyisestä Ukrainan alueesta oli 1917 asti osa Venäjää ja siellä asuivat etniset venäläiset. Alue liitettiin Ukrainan SNT:ään vasta vallankumouksen jälkeem, mutta väestö oli ja pysyi etnisinä venäläisinä. Etnisiä ukrainalaisia löytyi vain Keski- ja Länsi-Ukrainasta. Mitä tulee puolalaisten historialliseen vaikuttamiseen Ukrainan alueella, niin sen merkitys on olematon Länsi-Ukrainaa lukuun ottamatta, koska venäläisten tullessa puolaiset katsoivat parhaaksi vaihtaa maisemaa.
Puolaan ja Itävalta-Unkariin aikoinaan kuulunutta Länsi-Ukrainaa ukrainalaiset ovat historiallisesti pitäneet itseään 1917 asti nimeomaan venäläisinä (ns. malorosseina). Ukrainalainen kansallisaate luotiin puolalaisen sivityneistön provokaationa Itävalta-Unkarin tiedustelupalvelun varoilla 1800-1900-lukujen taitteessa ja se on keinotekoinen luomus, jonka vasta bolhevikit muuttivat todelliseksi kansaksi vähemmistöpolittikansa myötä.
Todellisuudessa ukrainalaiset eivät ole kansa vaan murre, samalla tavalla kuin Suomen savolaiset tai hämäläiset. Kaikki muu on sepitettyä, joskin tietyssä määrin jo vakiintunutta.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Nyt ovat, Aleksei, näkemyksesi vahvasti Venäjälle päin kallellaan.

"Aluetta [Novorossia, eteläinen Ukraina] kutsuttiin kuvaavasti Villiksi pelloksi ja se oli käytännössä autio. Novorossian asukkaat ovat alueelle 1764 alkaen muuttaneita etnisiä venäläisiä eikä "neuvostoaikojen peruja"."

Monikulttuurista aluetta, harvaan asuttua kyllä, hallitsivat ukrainalaiset kasakat, jotka Venäjä korvasi omalla aatelilla. Maata viljelemään hankittiin maaorjiksi pääasiassa ukrainalaisia.

Venäjänkielisten osuus kasvoi neuvostoaikana 9 %:sta 22 %:een ja määrä nelinkertaistui. Neuvostoliiton teollistamisen panostuksista jopa viidennes meni Ukrainaan, joten selvää tarvetta työvoimalle oli. Samaan aikaan Stalin pyrki venäläistämään alusmaita. Venäläisiä muutti paljon neuvostotasavaltoihin.

http://en.wikipedia.org/wiki/Zaporizhian_Sich
http://en.wikipedia.org/wiki/Novorossiya
http://en.wikipedia.org/wiki/Demographics_of_Ukraine

Itse ukrainan kieli (tai murre) on puolan ja venäjän sekoitus ja olemassa Puolan vallan jäljiltä. Muuta kulttuurista Liettuan ja Puolan vaikutusta en osaa arvioida, mutta yleensä valta vaikuttaa kulttuuriin.

Siitä olen samaa mieltä, että etninen ero ukrainalaisten ja venäläisten välillä tuntuu meikäläisittäin kovin pieneltä. Ukrainan historian sekavuudesta johtuen kansa on kenties slaavilaisvoittoinen sekoitus monia kansoja gooteista, kreikkalaisista, turkkilaisista, puolalaisista, liettualaisista ja venäläisistä enimmälti koostuen. Väitteeseen tiedustelupalvelun rahoituksesta kansallishengen herättämiseksi en osaa kommentoida, mutta kansallisromantiikka oli yleisesti levinnyt aate jo hyvin ennen 1800-luvun loppua. Näköjään myös Ukrainaan: http://en.wikipedia.org/wiki/Taras_Shevchenko

Sepetius Kangas

Tunnetko tavallisia ihmisiä sieltä. Heidän kanssaa jutellessa ihmetelee menneisyyden siteitä, Se vaan paistaa läpi kaikessa. Onhän täälläkin Ruotsi ja venäjä joiden aikoja muisteen kuka milläkin mielellä. Menneisyys seuraa aina mukana

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Kiitos erinomaisesta kirjoituksesta!

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Paavo on kyllä terävä ja asiantunteva, mitä tulee EU:hun ja sen arviointiin, mutta Paavon idäanpolitiikka on jäänyt 1980-luvun alun pysähtyneisyyden aikaan.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

On melkoista jargonia: "Minskissä käydyissä keskusteluissa keskeinen kysymys oli Ukrainan ja EU:n välinen assosiaatiosopimus, jota Venäjä vaatii muutettavaksi siten, että sen taloudelliset edut otetaan huomioon. Kysymys on myös Ukrainan suhteesta Venäjän, Kazakstanin ja Valko-Venäjän perustamaan Euraasian unioniin.

Ukrainan kriisiä ei olisi syntynyt, jos näihin keskusteluihin olisi ryhdytty jo vuosia sitten."

Jopa olisi ollut helppo ratkaisu, jos "olisi ryhdytty keskusteluihin,,,"

Omituista, ettei edes ryhdytty. Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Kuvitelkoon kuka tahansa tämän poliittiseksi väittämäksi tai ei, mutta kummasti EU:lla on taipumus mokata asiansa kunnolla kerta toisensa jälkeen. Nyt suurimpia varoituksista välittämättä mällättyjä virheitä ovat juuri Ukrainan kriisi ja euro. Johtamisessa on vakava ongelma. Se haisee suurvalta-aatteelle.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Suomen kokemuksista kylmän sodan kaudella voi tosiaan oppia, kun sen asetelmat ovat palaamassa maailmanpolitiikkaan. Tässä kepulainen ilmiantaa pääministeri Stubbin venäjävastaisista mielipiteistä, mikä on uutta kylmän sodan diskurssia. Ero vanhaan on vain siinä, että kylmän sodan kaudella kepulaiset olisivat torpanneet Stubbin jo kauan ennen tämän pääsyä ministeriksi.

Putinin Minskissä esittämä sadan miljardin ruplan lasku oli julmaa poliittista teatteria, jolla pohjustettiin sotilaallista hyökkäystä Ukrainaan. Mitä olisi tapahtunut jos? - on äärimmäisen kyynistä sisäpoliittista peliä tilanteessa, jossa Venäjän panssarit ovat syvällä Ukrainan alueella. Kauppasuhteet ovat Putinille todellisuudessa sivuseikka.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Muuten varmaankin Kissingerin ja Berezezinskin ajatukset voisivat olla mahdollisia, mutta Ukrainalla on nyt " talvisotansa " meneillään paraikaa. Ehkäpä sitten savun laskeuduttua Ukrainan suomettuminen voisi olla mahdollinen, mikäli Ukrainalla vielä omia rajojaan on puolustettavanaan, sillä Venäjän tavoitteistahan emme tiedä vielä yhtään mitään.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Jossittelu harvemmin auttaa. On selvää, että tilanteen kärjistymiseen olisi pitänyt puuttua (neuvottelujen kautta, Länsi - Itä) jo viime vuoden marraskuussa, mutta eipä puututtu.

Nyt eletään sitten aivan erilaisessa tilanteessa, ja uudenlaisessa Euroopassa.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Paavo Väyrynen kirjoittaa:
"Minskissä käydyissä keskusteluissa keskeinen kysymys oli Ukrainan ja EU:n välinen assosiaatiosopimus, jota Venäjä vaatii muutettavaksi siten, että sen taloudelliset edut otetaan huomioon. Kysymys on myös Ukrainan suhteesta Venäjän, Kazakstanin ja Valko-Venäjän perustamaan Euraasian unioniin.
Ukrainan kriisiä ei olisi syntynyt, jos näihin keskusteluihin olisi ryhdytty jo vuosia sitten. Tähän olisi tarjoutunut hyvä mahdollisuus, jos Venäjää ei olisi suljettu vuonna 2008 käynnistetyn Itäisen kumppanuuden ohjelman ulkopuolelle."

On aivan totta, että Venäjän ja Ukrainan suhteita läntiseen Eurooppaan ja EU:hun olisi voitu ja olisi pitänyt hoitaa toisella tavalla jo aikoja sitten. Nyt molemminpuolinen aggressio on päässyt niin pitkälle, että kiihkottomaan keskusteluun ei tunnu olevan mahdollisuuksia.

EU:n pitäisi yrittää ymmärtää, että Ukraina on Venäjän kannalta erikoistapaus. Entisen Varsovan liiton maat saivat lähteä omille teilleen. Jopa entiset neuvostotasavallat Viro, Latvia ja Liettua pääsivät EU:n ja jopa Naton jäseniksi ilman Moskovan primitiivireaktioita.

Tuo kehitys antoi EU:lle virheellisen kuvan Venäjän ja Ukrainan välisestä suhteesta. Ei ymmärretty, että Ukraina on Venäjän kannalta erikoistapaus, "viimeinen pisara".

Tässä vaiheessa EU:n ja Venäjän pitäisi yrittää neuvotella Ukrainasta sopimusta, joka antaisi maalle jonkinlaisen "puolueettomuusaseman". Täysin lännen leiriin siirtynyt Ukraina olisi Kremlille kauhukuva, joka horjuttaa vakavasti Putinin valtapiirin asemia. Siksi sen estämiseen käytetään kaikkia keinoja.

Alpo Lämsä

mä oon aina ollu sitä mieltä,että "takinkääntö" oisi huono asia ei minun mielestä asiat muuttuu pitää uskaltaa,se sanoa tässä asiassa paavo on uskaltaa haastaa,oispa muitakin.

Käyttäjän JkkHkk kuva
Jkk Hkk

Ukrainan historiasta ja väestön koostumuksesta voi löytää perusteita mille tahansa motiiville muuttaa rajoja.
Ydinkysymys on:
Saako Venäjä tehdä sen asein?

Käyttäjän KaarleAkkanen kuva
Kaarle Akkanen

Nyt eletään 2000-lukua. Häpeällinen 70-luku on historiaa, eikä sitä pitäisi ehdottaa nykypäivänä kenellekään! Siis ratkaisuna naapurisopuun!

Juha Paronen

Kuten Paavo toteaa:
"Ukraina on historiallisista syistä äärimmäisen kahtiajakautunut maa. Maan läntiset ovat kuuluneet Itävalta-Unkariin ja Puolaan, ja niissä on suuri unkarilais- ja puolalaisvähemmistö. Siellä käytiin vielä 1950-luvun alussa sissisotaa neuvostoarmeijaa vastaan ja siellä venäläisiä suorastaan vihataan. Maan itäinen osa ja Krimin niemimaa ovat puolestaan kuuluneet satojen vuosien ajan Venäjään ja siellä monilla alueilla on venäläisenemmistö."

Sota loppuu siihen, kun vedetään raja Länsi- Ukrainen ja Itä- Urainen väliin ja laitetaan Paavo sovittelijaksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset