Paavo Väyrynen www.paavovayrynen.fi

Aatteet ja tosiasiat ulkopolitiikassa

Usein kysytään, pitäisikö ulkopolitiikan olla idealistista vai realistista. Oikea vastaus on, että molempia tarvitaan.

Tärkeintä on turvata kansakunnan olemassaolo ja turvallisuus. Tavoitteiden tulee perustua kestäviin ihanteisiin, mutta tilannearvioiden ja keinojen valinnan tulee nojautua tosiasioihin, realismiin.

Ihanteiden joukossa on yleisinhimillisiä arvoja, kuten rauhan, ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen, mutta niihin liittyy usein myös poliittisiin ideologioihin perustuvia painotuksia. Aatteelliset mieltymykset ja antipatiat vaikuttavat joskus myös tilannearvioihin ja käytännön politiikan valintoihin.

Alpo Rusi näyttää arvostelleen minua siitä, että tuin edellisessä blogissani ulkoministeri Erkki Tuomiojan ja Annika Lapintien kantaa, jonka mukaan Nato-selvitys tulisi tehdä ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä. Tässä Rusi ei nähnyt mitään uutta, koska olin hänen mukaansa ”jo aiemmin asettunut voimakkaasti tukemaan tasavallan presidentti Tarja Halosen ja Tuomiojan vasemmistolaista ulkopolitiikkaa”.

Kommentti on mielenkiintoinen. Se osoittaa, millaista häränpyllyä ulkopolitiikan ideologiset tulkinnat voivat heittää.

Kylmän sodan kaudella asetelma oli selvä.

Oikeistolainen Juho Kusti Paasikivi toteutti ”vasemmistolaista” ulkopolitiikkaa, kun hän ryhtyi rakentamaan Neuvostoliiton luottamusta siihen, ettei sen turvallisuutta Suomen kautta uhata. Kommunistit ja SDP:n vasemmisto kannattivat silloin Paasikiven linjaa myös ideologisista syistä.

Oikeistovoimat yrittivät SDP:n voimamiesten Väinö Tannerin ja Väinö Leskisen johdolla suistaa Suomen Paasikiven linjalta. Heitä elähdytti voimakas aatteellinen antipatia Neuvostoliittoa kohtaan, ja heitä rohkaisi johtavista länsimaista saatu tuki.

Urho Kekkonen jatkoi Paasikiven linjaa, mutta kehitti sen jatkeeksi puolueettomuuspolitiikan, joka sai kansan vahvan kannatuksen ja jota ulkovallat laajalti arvostivat. Tämä oli kansallinen ja aatteellisessa mielessä keskustalainen linja.

1960-luvun puolivälistä lähtien SDP eheytyi ja asettautui Paasikiven linjalle. 1970-luvulla sen vasemmistosiipi mm. Tarja Halosen ja Erkki Tuomiojan johdolla liimautui ulkopolitiikassakin kommunistien kylkeen ja pyrki Kekkosesta vasemmalta ohi. 1980-luvulla Suomi siirtyi Mauno Koiviston kaudella ja ennen muuta Kalevi Sorsan johdolla vasemmalle ja lähemmäksi Neuvostoliiton linjaa.

Sosialismin romahdettua ja Neuvostoliiton hajottua ideologiset maailmankirjat ovat menneet sekaisin. Suomessa kylmän sodan kaudella syntynyt konsensus hajosi.

Oikeistovoimat halusivat ideologisista syistä jo kylmän sodan aikaan Suomen liittoutuvan länsimaiden kanssa. ”Uuteen Eurooppaan” siirryttäessä näytti avautuvan mahdollisuus liittoutua joko EU:n kautta tai suoraan Natoon.

Paasikiven linjan ja puolueettomuuspolitiikan kannattajat saattoivat puolestaan hyväksyä EU-jäsenyyden vain sillä ehdolla, että saatoimme säilyttää puolueettomuutemme ytimen eli sotilaallisen liittoutumattomuuden ja itsenäisen puolustuksen.

EU:ssa Suomi on voinut säilyttää noin määritellyn puolueettomuusasemansa, kun unioni ei ole kehittynyt sotilasliitoksi. Meille on syntynyt suhteellisen laaja yhteisymmärrys siitä, millaista Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulee jäsenyyden oloissa olla.

Tarja Halonen ja Erkki Tuomioja ovat edustaneet tätä kansallista konsensusta. Molemmilla on vasemmistolainen aatteellinen tausta, joka on vaikuttanut heidän kannanottoihinsa. Olennaista on se, että heillä on ollut realistinen arvio kansainvälisestä tilanteesta ja niistä keinoista, joilla Suomi voi parhaimmin edistää omaa turvallisuuttaan ja kansallisia etujaan.

Tasavallan presidenttinä Sauli Niinistö on toiminut samaan tapaan kuin Paasikivi aikanaan. Hän on oikeistolainen, ja tämä aatteellinen tausta vaikuttaa hänen kannanottoihinsa, mutta tilannearviot ja käytännön politiikka näyttävät ankkuroituvan vahvaan realismiin.

Halosen ja Tuomiojan ulkopoliittinen linja ei ole ollut vasemmistolainen, eikä Niinistön oikeistolainen. He ovat toteuttaneet Suomen kansallisten etujen mukaista ulkopolitiikkaa, joka edistää myös lähialueiden ja koko Euroopan vakautta ja turvallisuutta.

Viimeaikaiset ulkopoliittiset ristiriidat näyttävät johtuvan ennen muuta siitä, että meillä on poliitikkoja, jotka arvioivat kansainvälistä tilannetta ideologisten silmälasien läpi. Heidän ajattelussaan ei näytä olevan tilaa geopoliittiselle realismille.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (53 kommenttia)

Käyttäjän KaarleAkkanen kuva
Kaarle Akkanen

Ja siksi meidän on liityttävä NATOon!

Sepetius Kangas

Natoon haluavat vain natsisaksan liittolaisten perilliset. Ja samanmieliset kuin Suomen rintamakarkurit toisessa maailmansodassa. Jotka Saksan luhistuttua hakevat kiivaasti uutta persettä mitä voisi nuolla. En pidä heitä suomalaisina.

Käyttäjän PanuSaarela kuva
Panu Saarela

Ei ole vaikea nähdä, kenen takalistoa trolli-Sepetius nuolee...

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Viimeaikaiset geopolitiikan vahvat ennusmerkit viittaavat siihen, että Putinin lähtölaskenta on alkanut jo jonkin aikaa sitten. Ei tarvitse olla inhorealisti ymmärtääkseen minkälainen irvikuvaraastupa Kreml tätä nykyä on. Tunnustetaan nyt vaan selkeät tosiasiat, siitä alkaa suoruuden viisaus. Haetaan tarvittaessa ystäviä vaikka kaukaakin jos niitä vielä on saatavissa - ja myönnetään itsellemme, että valitettavsati meillä on jonkinasteinen vihollinen tuossa lähellä, halusimmepa sitä tai emme (ja emme toki ole halunneet).

Kremlin 'lahjantuontiportin' läheisyyteen sijoittunut Boris Nemtsovin murha muuten taisi ajoittua Putinin julistamalle uudelle kansalliselle juhlapäivälle eli Krimin Palauttamisen Voitonpäivälle Isovenäläisen Imperiumin yhteyteen. Anna Politkovskajan niin ikään tuoreeltaan pahoiteltu kuolemantapaus yhdeksän vuotta sitten ajoittui sattumoisin Vladimir Vladimirovitshin syntymäpäivälle. Lieneekö tuo mainitsemani Kremlin lahjantoimitusportti sama, josta suomalaiset ovat tottuneet luontevasti kuskaamaan kulloisellekin tsaarille kuormallisen isänmaan parasta, lepikontorpanmultaa. Siitä tavasta meidän on syytä alkaa luopumaan - ks. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183550-s...

Jukka Laine

Putinin lähtölaskenta alkoi jo 2004 kun Ukrainan oranssivallankumouksen kerrottiin leviävän Moskovaan.

Realipolitiikkaa on tunnustaa BRICS maiden olemassa olo ja Kiinan voimakas tuki Venäjälle länsimaiden laajentumispolitiikkaa vastaan Ukrainassa. Maailmassa on menossa taloudellisen vallan uusjako. Kiinan asema tulee vahvistumaan ja dollarin asema heikkemään maailmankaupassa. Länsimaat ovat voimattomia Ukrainan edessä eikä yksittäiset iskut heikennä Putinin asemaa riittävästi sodan voittamiseen.

http://thebricspost.com/china-harangues-us-over-an...

Suomen ei pidä liittoutua Venäjää vastaan. Nyt suurvaltojen politiikan myötä suomalaiset kärsivät nykytilanteesta ja kriisin kärjistäminen sotilaallisesti Venäjää vastaan olisi aivan järjetöntä touhua. 25 vuoden aikana velaton Suomi on myynyt omaisuutensa ja ottanut jättivelat, sekä sitoutunut yhteisvelkaan. Neuvostoliiton hajoaminen ja siirtyminen osaksi länttä on ollut katastrofi Suomelle ja hyvinvointivaltiolle. Nyt meidän pitäisi ajaa omaa etua, eikä sijoittajien jotka haluavat päästä osille myös Venäjän luonnonvaroista.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Jos nyt kuitenkin uskomme että kansakuntamme joka tapauksessa selviäisi tulevien sukupolvien harteille siirtämästämme velkataakasta, niin kuinka ihmeessä voisimme selittää lapsenlapsenlapsillemme sitä häpeää, että meidän aikalaistemme Suomi lipesi viime hetkillä yhdistyneen ihmiskunnan Liittoutuneiden yhteisestä pakoterintamasta uusstalinilaisneuvostoliittolais-putinistisen isovenäläisen Kolmannen Derzhavan vastaisessa aseettomassa puolustaistossa ja alkoi yhä avoimemmin myötäillä neuvostofasistista jo nyt de facto ancien régimeä profiloituen viiteryhmään Kiina, Pohjois-Korea, Venezuela et consortes?

Jukka Laine

Suomalaiset ovat ilmeisesti valmiit myymään pohjavedetkin läntisille sijoittajille, jotta nämä voivat tehdä rahaa. Eläkevaratkin ovat jo velkojen panttina. Minusta olemme tehneet politiikkaa, joka on tehnyt meistä ennemminkin hyödyllisiä idiootteja, kuin että olisimme ajaneet jälkipolvien tulevaisuutta.

Suomen etu on vahva ja vauras Venäjä, joka käy kauppaa meidän kanssa. Jos Venäjä alistetaan ja sen luonnonvarat ryöstetään merten taa kansaa vaurastuttamaan, niin se heikentää myös suomalaisten elintasoa. Etumme on ajaa omaa vahvaa alueellista politiikkaa. Kuten Paavo Väyrynen tekee!

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #6

Mutta vaikka "etumme" mielestäsi olisikin vahva Venäjä ja sen kanssa symbioosissa eläminen, niin Putinin hallinto ja hallintomalli on lähtölaskentatilassa. Suoritustilassa olevan kanssa ei kannata riippuvuussitoumuksia tehdä. Tuota lähes ancien régime -oletusväitettäni perustelen syvällisemmin näin: http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185890-p...

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #7

Kiina on pitänyt pystyssä Yhdysvaltoja ja luotottanut heitä tuhannelle miljardilla. Amerikkalaiset eivät pysty koskaan maksamaan velkojaan. Vaikea nähdä miten Kiina ei onnistuisi tukemaan liittolaisensa Venäjän taloutta yhdessä muiden BRICS maiden kanssa.

Myöskään Putinin kannatus ei ole mitenkään alhainen ja länsimaat ovat onnistuneet politiikallaan tekemään venäläisistä hyvinkin länsivastaisia. Se johtaa siihen ettei Putinille ole vaihtoehtoa. EU natisee liitoksissaan ja talousongelmissa. Yhdysvallat tulee viemään lisää työpaikkoja Euroopasta vapaakauppasopimuksella ja Euroopan yhteinäisyys hajoaa pieniin palasiin. Nykytilanne on aivan järjen vastainen ja se johtuu pitkälti johtajuuden puutteesta.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #6

#6

"Suomen etu on vahva ja vauras Venäjä, joka käy kauppaa meidän kanssa"

Täsmälleen näin. On todella ikävää, että Suomessa ei ymmärretä, kuinka paljon Putin on tehnyt edistääkseen maansa taloutta ja kansainvälisiä kauppasuhteita siitä huolimatta, että USA on koko ajan yrittänyt tätä estää.

Ukrainan valtion johto pitäisi tuomita maanpetturuudesta kun kansainvälisen kaupan edistämisen sijaan hassaa omat ja USAn lahjoittamat tukirahat armeijaan ja massiiviseen hyökkäykseen pahaa aavistamattomien ja heikosti varustautuneiden itäisten maakuntiensa kimppuun saadakseen siellä olevat luonnonvarat ja teollisuuden Ukrainan valtion hallintaan.

Jukka; "Jos Venäjä alistetaan ja sen luonnonvarat ryöstetään merten taa kansaa vaurastuttamaan"

Miten niin "jos"? Näinhän on jo tapahtunut oligarkkien toimesta. Rahatkin ovat erilaisilla paratiisisaarilla vaurastuttamassa niiden pankkiiripiirejä (valitettavasti ei kuitenkaan saarten kansoja).

Käyttäjän PanuSaarela kuva
Panu Saarela Vastaus kommenttiin #13

Tännehän on ilmestynyt uusi trolli, Mr. Villikari, jolta on jäänyt huomaamatta, että Putler on romahduttanut Venäjän talouden. Mitäpä trolli tosiasioista.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #23

Luepa vähän enemmän Villikarin tekstejä. Mutta ei siinä mitään, tapelkaa vain keskenänne NATO-valentiinot, saatte karkkia...vai oliko se kuitenkin NATO-kepposen.

Käyttäjän PanuSaarela kuva
Panu Saarela Vastaus kommenttiin #28

Jälkeenpäin rupesinkin epäilemään, että Villikarin tyylilaji oli ironia. Trollit suoltavat palstoille niin paksua potaskaa, että jonkun täysjärkisen ironia voi jäädä huomaamatta.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Mielestäni Rusi on oikeassa seuraavassa lainauksessa:

"Alpo Rusi näyttää arvostelleen minua siitä, että tuin edellisessä blogissani ulkoministeri Erkki Tuomiojan ja Annika Lapintien kantaa, jonka mukaan Nato-selvitys tulisi tehdä ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä. Tässä Rusi ei nähnyt mitään uutta, koska olin hänen mukaansa ”jo aiemmin asettunut voimakkaasti tukemaan tasavallan presidentti Tarja Halosen ja Tuomiojan vasemmistolaista ulkopolitiikkaa”."

Lapintiellä on erittäin paljon kirjoituksiaan Uuden Suomen blogissaan. Otetaan niistä tähän muutama esimerkki alkaen vuoden 2013 alusta:

http://annikalapintie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/132...
http://annikalapintie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/139...
http://annikalapintie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/139...
http://annikalapintie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/139...
http://annikalapintie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/143...
http://annikalapintie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153...
http://annikalapintie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/168...
http://annikalapintie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169...
http://annikalapintie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177...

Lapintien kirjoitukset antavat hyvän kuvan hänen turvallisuuspoliittisista näkemyksistään ja hänen osaamisestaan. Kumpaakaan ei kertakaikkiaan ole. Hän puhuu vain sitä, mitä hän olettaa vasemmistolaisten äänestäjien haluavan kuulla. Se, että Lapintie ei ole kommentoinut yhtäkään noista keskusteluista joko kertoo siitä, että hän on liian ylimielinen kommentoimaan taikka sitten häneltä loppuu asiaosaaminen kesken. Pahimmassa tapauksessa kyse voi olla kummastakin.

Samaan aikaan Lapintie ei ymmärrä muutosta, joka on tapahtunut Suomen turvallisuuspoliittisessa ympäristössä. Nykyään itäinen naapurimme on valtio, joka ei kunnioita tekemiään sopimuksia. Toimillaan Ukrainassa se on rikkonut niin YK:n peruskirjaa kuin myös ETYK:n kymmentä perusperiaatetta (ns. Helsinki Accords), Budapestin muistiota kuin myös useita muiden entisten neuvostotasavaltojen kanssa tekemiään sopimuksia vastaan.

Käsitykseni mukaan Suomen ulkopoliittinen linja on sotilaallinen liittoutumattomuus. Käytännössä sotilaallinen liittoutumattomuus tarkoittaa sitä, että maallamme tulee olla uskottava puolustus. Onko se uskottavaa puolustusta, että puolustusmenoja karsitaan, koska joku Lapintie aggressiivisesti propagoi puolustusvoimia vastaan? Onko se uskottavaa puolustusta, että sodan ajan joukkojen vahvuutta pienennetään 350000 sotilaasta 230000 sotilaaseen? Onko se uskottavaa puolustusta, että jalkaväkimiinoista luovutaan, koska Halonen ja Tuomioja vaativat sitä?

Sanoisin, että päävastuu päätöksestä jalkaväkimiinoista luopumiseen menee Halosen ja Tuomiojan piikkiin siksi, että he ovat olleet päättävissä asemissa, etenkin Halonen. Tämä ei kuitenkaan poista keskustalaisten taikka kokoomuslaisten päätöksentekoprosessiin osallistuneiden poliitikkojen vastuuta:

http://www.suomensotilas.fi/fi/artikkelit/kenell%C...

Tuon kaiken perusteella voidaan sanoa, että kolmikosta Halonen, Tuomioja ja Lapintie, kukaan heistä ei ole uskottava puolustuspolitiikan kommentoija. He kaikki ovat halunneet kerätä poliittisia irtopisteitä puolustusvoimien kustannuksella.

Viime kädessä Suomella on puolustuspoliittisesti kaksi järkevää vaihtoehtoa. Ne ovat joka itsenäinen puolustus, johon ollaan todella valmiina panostamaan taikka sitten NATO-jäsenyys. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että itsenäinen puolustus olisi halvempi vaihtoehto, sillä uskottavalla puolustuksella on oma hintalappunsa. Suomalaiset poliitikot voivat vaikka kuinka väittää, että puolustuksemme on uskottava, mutta viime kädessä sen uskottavuuden päättävät ne, jotka laativat muiden maiden sotasuunnitelmia.

Kari J. Mattila

Suomella on aina kolmaskin vaihtoehto. Se on Venäjä ja hyvät suhteet sen hallintoon. Tekemällä rauhankumppanuus- ja isäntämaasopimuksen Venäjän kanssa saamme riittävät turvatakuut ja vielä aivan ilmaiseksi Venäjältä. Silloin meitä ei uhata mistään ilmansuunnasta.

Markku Laaksonen

Yksikään selväjärkinen suomalainen ei ehdota minkäänlaista puolustuksellista sopimusta Venäjän kanssa, tai kaipaa Venäjän turvatakuita, koska moisella sopimuksella ei olisi edes paperin arvoa.
Sen Venäjäkin ymmärtää.

Kari J. Mattila Vastaus kommenttiin #16

Jos Suomi on tehnyt rauhankumppanuus- ja isäntämaasopimuksen Natonkin kanssa niin olisi ihan kohtuullista tehdä vastaavat sopimukset naapurimaamme Venäjän kanssa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #17

Miksi kohtuullista. Voidaanko siis pitää kohtuullisena, että kun Suomi on EU:n jäsen, pitäisi tasapuolisuuden nimissä olla myös BRICS:n jäsen?

Sepetius Kangas

Minun mielestäni nykyinen liittoutumattomuus on hyvä. Viiime sodan liittoutuminen olisi pitänyt antaa opin. Vain hemmetin hyvä tuuri pelasti meidät katastrofilta. Ilman Neuvostoliiton kiiretttä Berliiniin olisimme jotain muuta kuin Suomi. Oikeastaan vain Ruotsi on sellainen jonka kanssa voimme tehdä yhteistyötä sotilaallisessa mielessä. Ja tämäkin siksi, että olemme puoluueettomia kumpikin ei siksi ettmmekö muista Ruotsin aikaa. Vaan, että voimme antaa Ruotsille anteeksi sen töppöyksen viedä meidät liitetyksi Venäjään sadaksi vuodeksi. Uskokaamme siihen, että Ruotsi puolustaa Suomea viimeiseen Suomalaiseen asti.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Juuri näin. Ja se mahdollistaisi myös uusimpien venäläisten hävittäjien hankkimisen ilmavoimillemme vanhentuvien Hornet-lentotukialushävittäjien rinnalle - tai jopa sijaan.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #20

Venäläisten hävittäjien hankkiminen Hornettien paikkaamiseksi voi olla halpa ratkaisu. Sen sijaan konfliktitilanteessa todennäköisintä hyökkääjää eli Venäjää vastaan se on huono ratkaisu. Venäläiset tuntevat omat koneensa ja heillä voi olla keinot sammuttaa taikka häiritä tehokkaasti venäläisen valmistamien koneiden elektroniikkaa.

Kari J. Mattila Vastaus kommenttiin #31

Uskomatonta että joku pitää Venäjää todennäköisenä hyökkääjänä Suomeen. Ryssävihaako haluat lietsoa?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #33

Heh heh. Jos rajanaapureista on kysymys, veikkaatko Ruotsia todennäköisemmäksi hyökkääjäksi?

Kari J. Mattila Vastaus kommenttiin #34

Voisihan sitä ajatella että Ruotsisdemokraatit haluavat valtaan päästyään palauttaa Ruotsin suurvalta-aseman ja hyökätä Suomeen. Yhtä utopistinen kuin Venäjän hyökkäyskin.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #35

Talvisotaa olisi pidetty utopistisena vuonna 1938. Viime vuoden tammikuussa Venäjän toteuttamaa Krimin miehitystä olisi pidetty utopistisena. Millä sotavoimalla Ruotsi, Norja taikka Viro pystyisi valloittamaan Suomen?

Venäjän asevoimien vahvuus kun otetaan huomioon niin aktiivipalveluksessa olevat kuin reservit on yhteensä noin 2,8 miljoonaa sotilasta:

http://en.wikipedia.org/wiki/Russian_Armed_Forces

Teoreettiseen hyökkäykseen Suomea vastaan tarvittaisiin ainakin satatuhatta hyvin varustettua sotilasta. Näillä joukoilla pitäisi olla tukenaan vahvat ilmavoimat. Ainoa Suomen rajanaapuri, joka pystyy tähän edes teoriassa, on Venäjä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #38

Talvisodasta päätettiin Neuvostoliitossa jo 1920-luvulla, kuten VENÄLÄINEN historiantutkija Juri Kilin on osoittanut.

Neuvostoliitolla oli VENÄLÄISTEN lähteiden mukaan Talvisodassa Suomen rintamalla sodan lopulla 74 divisioonaa, n. 3,5 miljoonaa miestä. Ja silti hävisivät, vaikka armeijansa oli ajan kehittyneimpiä haitek-asevoimia.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #33

Wau, leikkaa ja liimaa -trollaamista. Lue koko lause: "Sen sijaan konfliktitilanteessa todennäköisintä hyökkääjää eli Venäjää vastaan se on huono ratkaisu."

Sanoin, että konfliktitilanteessa Venäjä olisi se todennäköisin hyökkääjä Suomeen. Sana todennäköisin tarkoittaa stä, että kyseinen taho olisi se taho, joka suurimmalla todennäköisyydellä joukosta Venäjä, Ruotsi, Viro taikka Norja hyökkäisi Suomeen. Vääristelet sanomisiani, sillä sen sanonut, että se olisi todennäköistä.

Tuollaista vääristelyä voi vain kirjoittaa Putin-trolli. Samalla kyseenalaistan kykysi suomen kielen luetun ymmärtämisestä.

Ei, en lietso ryssävihaa, koska kirjoitukseni oli osoitus Putinin hallituksen epäluotettavuudesta. Missään vaiheessa en haukkunut Venäjän kansaa. Ne ovat kaksi eri asiaa, mutta sinä tunnut pistävän niiden kahden väliin yhtäsuuruusmerkit.

Kari J. Mattila Vastaus kommenttiin #36

Tunnet kovin vähän Venäjää ja venäläisiä. Venäläisten isänmaakäsityksen mukaan Putinin hallinto kuuluu olennaisena osana venäläisyyteen ja jos lietsot ryssävihaa herjaamalla Putinia olet automaattisesti venäläisiä vastaan koska loukkaat heidän arvomaailmaansa.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #37

Kansakunta ja sitä hallitseva eliitti ovat kaksi eri asiaa. Niillä on eri intressit. Tietenkin Putinin hallinto haluaa luoda kuvan, että hänen hallintonsa on kiinteä osa venäläisyyttä. Se vahvistaa kyseisen hallinnon arvovaltaa ja legitimiteettiä Venäjän sisällä.

Olivatko tsaarinhallinto taikka neuvostovalta samalla tavalla olennainen osa venäläisyyttä? Kumpikin noista harvainvalloista syöstiin vallasta. Venäjä vapauden henki on pistetty pulloon vahvan johtajan toimesta. Ongelma on siinä, että tuo henki ei ole aikaisemminkaan pysynyt pullossa, vaan se on aina jotenkin päässyt vapaaksi. Kun se pääsee vapaaksi, niin silloin Putinin taikka hänen seuraajansa hallinto tulee olemaan vaikeuksissa.

On mielenkiintoista, että näet Putinin arvostelun ryssävihana. Putinin hallinto on toimillaan Ukrainassa rikkonut niin YK:n peruskirjaa (VI luku, Riitojen rauhanomainen selvittely), ETYK:n kymmentä perusperiaatetta vastaan (ns. Helsinki Decalogue kuin myös Budapestin muistiota vastaan. Venäjän olisi pitänyt pyrkiä selvittämään kiistansa Ukrainan kanssa rauhanomaisesti.

On halpamaista, että kaikkeen Putinin hallinnon arvosteluun vastataan ns. ryssäviha-kortilla. Pikemminkin kannattaisi arvioida Putinin hallintoa objektiivisesti ja nähdä sen huonoja puolia, mutta siellä taitaa Mattilalla olla sokea piste.

Kari J. Mattila Vastaus kommenttiin #39

On halpamaista että kaikkiin asioihin ja ilmiöihin on aina syyllinen Venäjän hallinto ja Putin. Kannattaisi tosiaan arvioida asioita objektiivisesti mutta se taitaa olla teillä se sokea piste.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #42

Mattila osuu tässä asian ytimeen: Venäjän ulkopolitiikka ei ole YHTÄÄN se moraalisempaa ja epäitsekkäämpää kuin USA:n Kiinan tai minkään muunkaan valtion.

Venäjän syyttäminen kaikesta on sokeutta, mutta niin on Venäjän pulustelu ja muiden syyttäminenkin.

Käyttäjän PanuSaarela kuva
Panu Saarela Vastaus kommenttiin #42

Joku tyhmempi voisi luulla että Venäjän hallinnon toimista on vastuullinen ja niihin "syyllinen" Venäjän hallinto. Trollin (tällä kertaa Mattilan) silmin on kaikki toisin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #36

Tuolle Venäjälle hyökkääjänä pitäisi kyllä keksiä joku Venäjälle tärkeä strateginen etu, jonka se Suomen valtaamalla saisi. Itse en ole moista keksinyt. Sen sijaan strateginen etu siitä, että Suomi pysyy konfliktin ulkopuolella, on Venäjällä merkittävä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #31

Mutta sitten suomalaisetkin tuntisivat neukkujen koneet, eikö?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Kari J, et taida tietääkään, että meillä on valtiosopimus Venäjän kanssa, jonka mukaan kumpikin osapuoli kunnioittaa toisen suvereniteettia ja noudattaa YK:n periaatteita rauhanomaisesta rinnakkaisolosta. Samanlainen sopimus on myös Venäjän ja Ukrainan välillä.

Kari J. Mattila Vastaus kommenttiin #21

Miksi sitten sopimusta rauhallisesta rinnakkaiselosta ei noudateta vaan koko ajan Nato-kiimassa lietsotaan ryssävihaa ja pelotellaan jollain Venäjän uhalla että Suomi kohta miehitetään ellei mennä Natoon.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #24

#24

Kari J. Mattila, ehdotan, että tutustuisit noihin sopimuksiin ennen kuin kerrot omia tulkintojasi niistä. Suomen ja Venäjän välisessä sopimuksessa ei kielletä kuvittelemaasi Nato-kiimaa sen paremmin kuin ryssävihaakaan. http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1992...

Sen sijaan siellä puhutaan mm.

"YK:n peruskirjan ja ETYKin päätösasiakirjan mukaisesti kansainvälisen oikeuden periaatteisiin kuten täysivaltaiseen tasa-arvoisuuteen, pidättymiseen voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä, rajojen loukkaamattomuuteen, alueelliseen koskemattomuuteen, riitojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen, sisäisiin asioihin puuttumattomuuteen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen sekä kansojen oikeuksien samanarvoisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen."

Naton peruskirjassa on samat viittaukset YK:n peruskirjaan.

Russofobia (venäjän pelko) perustuu siihen, että kun Venäjä ei ole em. periaatteita viimeaikoina kunnioittanut Georgian ja Ukrainankaan kohdalla, saattaa olla, ettei tällä valtiosopimuksella ole suurta merkitystä Suomenkaan kohdalla.

Kari J. Mattila Vastaus kommenttiin #25

Sinun kannattaisi tutustua faktoihin sillä Venäjä ei ole rikkonut periaatteita sen paremmin Georgian kuin Ukrainankaan kohdalla. USA sen sijaan on kun se järjesti vallankaappauksen Ukrainassa ja nosti valtaan Kiovan fasistijuntan.

Käyttäjän PanuSaarela kuva
Panu Saarela Vastaus kommenttiin #26

Kari J. Mattila, trolliutesi saattaisi pysyä edes jollekin salaisuutena, jos et aivan sanatsrkasti toistaisi Putlerin hallinnon disinformaatiota.

Kari J. Mattila Vastaus kommenttiin #30

Kuulutko sinä Naton trolliarmeijaan kun levität asiattomuuksia muista kirjoittajista?

Käyttäjän PanuSaarela kuva
Panu Saarela Vastaus kommenttiin #32

Nato ei ole nykyisen tiedon mukaan palkannut trolleja - toisin kuin Venäjä, jota täällä edustat. Rimpuilusi on säälittävää.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #21

Juu, ja esimerkiksi Irakin ja USA:n välillä. Ja Grenadan ja USA:n välillä.

Kertoo, minkä arvoisia moiset sopimukset käytännössä on, kun ne ovat ristiriidassa todellisten tai kuviteltujen kunkinhetkisten tavoitteiden ja etujen kanssa. "Es ist ja nur ein Paierblatt", niin kuin eräskin kenraali totesi.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Hyvä poliittis-historiallinen linjakatsaus. Suomen tulee aina muistaa historiallis-geopoliittinen asemamme - tahdoimmepa tai emme. Tärkeintä olisi pysytellä suurvaltaristiriitojen ulkopuolella ja hoitaa mallikkaasti suhteet joka ilmansuuntaan: Suomi kun on vientiriippuvainen maa.

Jalat pitää olla maassa reaaliteettien varassa kulloisenakin poliittisena aikakautena dynaamisesti. Euromania ja EUforia ei ole mielestäni ollut reaalipolitiikkaa Suomen kannalta. NYT olisikin sisäpolitiikan ja Suomi-nousuun-politiikan aika seuraavana hallituskautena. Mennyt vaali- ja hallituskausi menivät liiaksi EMU-politiikan piikkiin Suomen veronmaksajien kustantamana ja kiroilemana. Suomikin kriisiytyi EU/EMU/EKP:n kelkassa.

Missä EU siellä kriisiytyminen ja finanssihuijausten keskittymä.
Niistä pitää päästä eroon. Poliittiset untuvikot antoivat höynäyttää itsensä.

Nousukaskulttuuri vei Suomen taantumaan. Potkut sille! Eduskuntavaalit ovatkin sopivasti mahdollistamassa ketjujen vaihtoa. Suomi nousuun!

Vain pätevimmät valittakoon maan johtoon!

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Millähän tapaa Suomi on Väyrysen mielestä puolueeton? Vaikuttaa siltä, että hänen peräänkuuluttamansa realismi on kadonnut hänen omasta perspektiivistään.

Suomi kuuluu EU:hun, jota voi perustellusti pitää länsiliittoutumana. Suomi on velvollinen edes jollain tavalla auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta EU-valtiota,jotkut puhuvat jopa velvollisuudesta auttaa sotilaallisesti. EU:n osalta Suomi ei ole lainkaan puolueeton.

Sotilaallisesti liitoutumaton? Virallisen määritelmän mukaan näin voi ollakin, mutta edellä mainittu EU-jäsenyys Lissabonin sopimuksineen määrittää Suomen aseman myös sotilaallisesti länsileiriin. Suomi on jo nyt Nato - yhteensopiva ja enemmän tai vähemmän sidottu Natoon myös isäntämaasopimuksen kautta. Suomen ulkopoliittinen asema on siten kaikkea muuta kuin sotilaallisesti liittoutumaton.

Yllätyin kun Väyrynen puhui itsenäisestä puolustuksesta. Yleensähän poliitikot aloittavat liturgiansa veisaamalla pitkään ja hartaasti uskottavasta puolustuksesta. Tottakai Suomella on itsenäinen puolustus, olemmehan itsenäinen eurooppalainen valtio. Siinä vaiheessa, kun poliitikot alkavat veisata vanhaa virttä uskottavasta puolustuksesta, kannattaa kysyä: Uskottava suhteessa mihin?

Jokainen täällä kirjoittava tietää, Väyrynenkin, että vain Venäjä on valtio, jolla on kykyä ja intressejä uhata Suomea sotilaallisesti. Suhteessa Venäjään Suomella ei ole uskottavaa puolustusta miltään osin. Tähän nähden onkin syytä tunnustaa tämä pienen pieni fakta, ottaa se realismi sieltä karvahatun alta käyttöön ja liittoutua sellaiseen sotilasliittoon, joka ajaa Suomen näkemyksiä demokratiasta ja ihmisoikeuksista parhaiten.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Laine, "Kiinan vahva tuki Venäjälle" Kiina tukee Venäjää vain jos siitä on Kiinalle taloudellista hyötyä. Kiina itse pelaa upporikasta ja rutiköyhää mikä tuli hyvin esille YLE:n ulkolinja ohjelmassa "Kiinalainen uhkapeli" Kiinan val tion velka on 200% bkt:a ja on uhkana romahtaessaan koko maailmantaloudelle. Kiinassa rehoittaa korruption lisäksi myös ns. "varjopankki" järjestelmä. Tuo ohjelma on katsottavissa yle:n areenassa, suosittelen.

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

Paavolla on omaperäinen tulkinta asioita. Se ei liene uutinen. Tosiasiat eivät ole aivan hallinnassa. Säätämistä riittää eikä Paasikivi ole oikein hallinnassa. http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1884...

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Taloussanomien (Jan Hurri)mukaan pian alkaa kaikkien aikojen puhallus: EKP ja Suomen Pankki valmistelevat varallisuuden siirtoa euroalueen tavallisilta säästäjiltä eurovaltioille ja muille velallisille sekä finanssimarkkinoiden keinottelijoille ja keppiä säästäjille ja eläkeläisille. Hyväksytkö??

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2015/03/01/p...?

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Ulokpolitiikan tulee olla kuten keskustalaisten kotipolitiikka. Suositaan suomalaista ruokaa ja puolueristeillään ulkomaalaisella laivalla.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Paavo Väyrynen on unohtanut, että Paasikivi on todennut lausunnoissan, että toivoo Suomen kansan voivan antaa hänelle joskus anteeksi. Hän viittasi tilanteisiin, joissa Venäjä sai vaikuttaa Suomen sisäisiin asioihin. Väyrynen haikailee selvästi näitä "hyviä" aikoja. Liian monet kansalaiset uskovat Väyryseen. Toisaalta uskoohan liian moni venäläinenkin Putiniin. Ajaako Väyrynen Suomen vai Venäjän etua?

Rusi on fiksu poliitikko. Mielestäni hän sopisi hyvin ulkoministeriksi.

Vesa-Matti Mesia

Puolueettomuus politiikka on käytännössä romutettu Halosen kaudella, kun uskottavaa puolustusta ei ole säilytetty. Maamiina kielto ja määräraha leikkaukset ovat heikentäneet puolustuskykyämme. Määrärahan lisäys tarve olisi tällä hetkellä mielestäni pikemminkin 500 milj kuin 50 milj vuodessa. En usko poliittisenjohdon pystyvän ylläpitämään uskottavaa puolustusta, joten Nato jäsenyys on paras vaihtoehto.
Venäläisten kanssa pitää pystyä tulemaan toimeen. Tulee käydä kauppaa ja olla normaalissa kanssakäymisessä, mutta Ilman uskottavaa puolustusta tämä ei valitettavasti ole mahdollista itänaapurin kanssa. Emme saa kunnioitusta heiltä ja saamme elää pelossa.

Kari J. Mattila

Kyllä me Suomessa olemme saaneet kunnioitusta Venäjältä mutta ei sitä ainakaan lisää se että me täällä Nato-kiimassa lietsomme ryssävihaa ja haukumme Putinia jokaisessa mediassa. Turhaa lietsoa hysteriaa että saamme elää pelossa Venäjän taholta. Tuollainen on epäisänmaallista toimintaa.

Vesa-Matti Mesia

Varustautuminen ei ole Ryssävihan lietsomista. Itse olet epäisänmaallinen, kun et pidä varustautumista tarpeellisena.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Paavo Väyrynen: "Viimeaikaiset ulkopoliittiset ristiriidat näyttävät johtuvan ennen muuta siitä, että meillä on poliitikkoja, jotka arvioivat kansainvälistä tilannetta ideologisten silmälasien läpi. Heidän ajattelussaan ei näytä olevan tilaa geopoliittiselle realismille."

Mielestäni ulkopolitiikastakin voi olla erilaisia mielipiteitä. Yhtenäisestä esiintymisestä ulospäin pitää kuitenkin sopia ja näin on tapahtunutkin. Ikävää jos Paavo Väyrynen kokee sen ristiriitana ellei hänen linjaansa valita Suomen linjaksi.

Eri kannat voivat johtua siitä, että ehkä joidenkin mielestä Paasikiven-Kekkosen-Väyrysen-linja on aikansa elänyt, kylmän sodan aikainen reliikki. Muutoksia tarvitaan koska kansainvälinen tilannekin ja erityisesti lähiympäristö on muuttunut. Sen kyllä voi havaita ilman ideologisia silmälasejakin, ellei ole sokea.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset