Paavo Väyrynen www.paavovayrynen.fi

Kehärata on kallis virheinvestointi

Kehärata avataan tänään liikenteelle. Se yhdistää Vantaankosken rautatien päärataan. Samalla syntyy rautatieyhteys Helsinki-Vantaan lentokentälle.

Alun perin suunnitteilla oli Martinlaakson rautatien jatkaminen Kivistöön. Marjaradan piti antaa mahdollisuudet lähes 30 000 työpaikan ja lähes 30 000 asunnon rakentamiselle Marja-Vantaan alueelle. Marjaradan arvioitiin maksavan noin 60 miljoonaa euroa.

Sitten syntyi ajatus rakentaa rautatieyhteys myös Helsinki-Vantaan lentokentälle ja pääradalle. Marjaradasta tulisi Kehärata. Tällä tavoin uusia työpaikkoja ja asuntoja ajateltiin rakennettavan enemmän, ja valtio maksaisi pääosan kustannuksista. Kehäradan kokonaiskustannukset ovat nousseet lähes 800 miljoonaan euroon, josta valtio maksaa runsaat 500 miljoonaa euroa ja Vantaan kaupunki noin 250 miljoonaa euroa.

Kehärataa ylistetään sillä, että on saatu aikaan rautatieyhteys Helsingin keskustasta lentokentälle. Yhteys on kuitenkin hidas. Bussilla matkan voi taittaa yhtä nopeasti.

Finavia ja Finnair eivät alun perin kannattaneet Kehärataa. Ne pitivät parempana vireillä ollutta suunnitelmaa pääradan vetämiseksi lentoaseman kautta Keravan eteläpuolelle. Tämä yhteys olisi palvellut Pohjanmaan ja Savon suunnalta matkustavia paljon paremmin kuin kehärata. Myös Turun suunnalta yhteys olisi ollut toimivampi. Pietarin keskustasta olisi ollut suora junayhteys Helsingin lentokentälle.

Samaan aikaan kun valtio on rahoittanut yli 500 miljoonalla kehärataa, Oulun ja Seinäjoen yhteyden peruskorjaukseen on riittänyt vain murusia. Tiet ja maantiet ovat rappeutuneet kautta maan. Vantaan kaupungille kehäradan rahoittaminen on ollut valtava taakka, ja sen vuoksi muita investointeja on jouduttu lykkäämään ja palveluja karsimaan.

Kehärata on osa suunnitelmaa, jonka mukaan pääkaupunkiseudulle pyritään saamaan parin vuosikymmenen aikana 500 000 uutta asukasta.

Siihen liittyy pakkopäätös, jolla osa Sipoon kunnasta liitettiin Helsingin kaupunkiin. Sinne suunnitellaan valtion tuella rakennettavaa metroyhteyttä.

Siihen liittyvät valtion tukema Länsimetro ja kaiken huippuna valtion pääosin rahoittama Pisara-rautatie, jolla lähijunat saataisiin kiertämään tunnelissa Helsingin kaupungin alla.

Näihin Helsingin seudun paikallisliikenteen hankkeisiin valtion varoja on käytetty jo yli 700 miljoonaa euroa. Jos valtio rahoittaa länsimetron jatkon ja itämetron jatkamisen Sipooseen, summa nousee yli 1000 miljoonaan. Länsimetron automatisointi maksaisi lisäksi 230 miljoonaa euroa, johon siihenkin valtio pyrittäneen saamaan maksumieheksi. Pisara-rataan valtio joutuisi sijoittamaan ainakin toisen miljardin.     

Hulluinta tässä kaikessa on se, että nämä miljardihankkeet eivät palvele juuri lainkaan pääkaupunkiseudun nykyisten asukkaiden tarpeita. Ne rakennetaan metro- ja rautatielinjojen varteen rakennettavien uusien kivikylien asukkaille, vaikka ihmiset mieluummin asuisivat luonnonläheisissä puutarhakaupungeissa. Kaupunkien voimavarat tulisi käyttää nykyisten asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin.  

Nykyisten asukkaiden liikkumista nämä hankkeet jopa vaikeuttavat. Esimerkiksi Espoosta ja Helsingin Lauttasaaresta kuuluu valituksia yhteyksien huononemisesta, kun käteviä linja-autoyhteyksiä lakkautetaan ja matkustajia siirretään busseilla metrolinjan varteen. Helsingin seudun päättäjät eivät näytä huomanneen, että bussitkin ovat joukkoliikennettä ja että ne kulkevat uusiutuvalla polttoaineella, pian sähköllä.

Törmäsin näihin keskittävän metropolipolitiikan hankkeisiin, kun tulin Matti Vanhasen johtaman hallituksen jäseneksi kesällä 2007. Hannu Penttilä kävi silloin YTV:n puolesta esittelemässä näitä hankkeita. Kysyin, mistä Helsingin seudulle tulee jopa 500 000 uutta asukasta, kun maakunnissa alkaa olla työvoimapula. Vastaus oli, että kai ne tulevat osittain ulkomailta. Puolestani ihmettelin, pitääkö meidän edistää maahanmuuttoa, että metroon ja kehäradalle riittäisi matkustajia.

Toimin liikenneministeri Anu Vehviläisen johtamassa ministerityöryhmässä, jossa suuria liikennehankkeita käsiteltiin. Vastustin kehäradan rahoittamista ja esitin ainakin hankkeen rajaamista vain lentokenttäyhteyden rakentamiseen. Valtion osuutta Länsimetron rahoitukseen pyrin pienentämään. Kuvaavaa oli, että Jyrki Katainen valtiovarainministerinä ajoi siihen indeksikorotuksen. Yhdessä Mauri Pekkarisen kanssa äänestin Sipoon pakkoliitosta vastaan.  

Onneksi Keskusta oppositiokaudellaan irtisanoutui keskittävästä metropolipolitiikasta. Mikko Alatalo onnistui eduskunnan liikennevaliokunnasta käsin kaatamaan suunnitelman Pisara-radan lukkoon lyömisestä kevään lisäbudjetin yhteydessä. Myös eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen vastusti hyvin selväsanaisesti Pisara-radan rakentamista.

Olin äimän käkenä luettuani Helsingin Sanomissa 26.6. julkaistun elinkeinoministeri Olli Rehnin vieraskynäkirjoituksen, jossa hän tuki Pisara-rataa. Seuraavan päivän lehdessä Helsingin kaupungin johto ylisti Ollin kannanottoa ja vaati hallitusta toteuttamaan sopimuksen, jolla edellinen hallitus sitoutui rahoittamaan suurten kaupunkien massiivista asuntorakentamista ja kalliita liikennehankkeita. Pisara kuuluu niihin.

Pisara-rata on tarpeeton. Lähiliikenne voidaan hoitaa nykyiseltä ratapihalta käsin. Jos tulee ahdasta, kaukojunat voivat yhtä hyvin lähteä Pasilan asemalta. Pisara hyödyttäisi lähinnä Helsingin kaupungin liike-elämää.

Luulisi elinkeinoministerin keskittyvän tuotannollista toimintaa ja ennen muuta biotaloutta edistävien maakuntien investointien toteuttamiseen.

Paavo Väyrynen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (56 kommenttia)

Matti Kuusik

Niin on Fennovoimakin ja Ei koskaan toivottavasti pääse edes rakenteille toisin kuin Kehärata jota kaikki voivat nyt kiertää ilolla ja kolumnoida verkkolehteen.

Mieluummin junarata kun joku vitsin Rosatomin voimala joka räjähtää silmille niinkuin Tsernobyl tai Fukushima.
Miksi Paavo et kirjoita, että kuinka kallis ja vaarallinen ja tarpeeton on Fennovoima hanke?
Onko se poliittisesti liian kaltevalla pinnalla vai kuinka?
Asetuitte ehdolle Eduskuntavaaleissa ja tulit valituksi, niin miksi ette hoida työtänne nyt Eduskunnassa vai oliko Brysselissä kiiltävämmät lattiat ja parempi palkka.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Ministereiden Rehn ja Berner ulostulot viittaavat todella siihen, että vanhakantainen suhmurointi niukoilla yhteisillä varoilla jatkuu. Mutta ei liene yllätys, jos Brysselissäkin on sama meno.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Terveisin Kalevi Kämäräinen
http://www.rautatiematkustajat.fi/

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

"Kehärataa ylistetään sillä, että on saatu aikaan rautatieyhteys Helsingin keskustasta lentokentälle. Yhteys on kuitenkin hidas. Bussilla matkan voi taittaa yhtä nopeasti."

Liitynpä näiden ylistäjien joukkoon. Hyvä että lentokentälle pääsee useammalla tavalla. Eihän sitä tiedä jos vaikka tulee ruuhka, kun ihmiset pyrkivät pois ahdistavasta Suomi-neidon sylistä. Kaikille ei riitä pois pääsy ahdistavista maakunnista. Jos juna on liian hidas niin nopeutetaan sitä, vaikka raketeilla!

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Kehärata toteuttaa Vantaan kansojen vuosisataisen unelman ja tekee tästä vihdoin yhtenäisen kaupungin.

Aineellinen perusrakenne, erityisesti rautatie, määrää ideologisesta ylärakenteesta ja kuntamuodosta. Nyt kun kaupungit ovat materiaalisesti yhdistyneet, ne voivat yhdistyä myös hallinnollisesti.

Matka lentokentälle ei ole yhtään hidas. Rautatieasemalta kestää 30 minuuttia Aviapoliksen asemalle ja siitä muutaman minuutin lentoasemalle, jossa junat eivät vielä pysähdy (alkavat pysähtyä 10.7.)Tikkurilaan, jossa kaikki kaukojunat pysähtyvät, pääsee lentoasemalta kahdeksassa minuutissa.

Rata on hieno ja tarpeellinen, Pisarasta en olisi niin varma.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Kaukoliikenteen tarpeita rata olisi palvellut paremmin, jos se olisi linjattu välille Kerava - Helsinki-Vantaa - Martinlaakso niin, että kaukojunat olisivat ajaneet pysähtymättä välin Helsinki-Vantaa - Pasila - Helsinki. Välin Helsinki-Vantaa - Helsinki mahdollisia pikajunien ajoaikoja en juuri nyt ehdi selvitellä, mutta matkat Helsingistä poispäin olisivat kyllä nopeutuneet, kun Tikkurilan vaihto olisi jäänyt pois (junien matka-aikojen nopeutuminen Helsingistä pois päin onkin merkityksellistä, jos ajatellaan rataa koko maata hyödyntävänä yhteytenä).

Tällä tavoin sekä paikallis- että kaukoliikenne olisivat hyötyneet nykylinjausta enemmän ja Pääradallekin olisi tullut hiukan lisää kapasiteettia. Suunnitelmissahan on todellinen kaukoliikennettä palveleva ratayhteys Helsinki-Vantaalle, joka olisi kokonaan tunnelissa ja maksaa siis varsin paljon.
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/ls_2...

Varsinkaan tällaisessa taloudellisessa tilanteessa Pisaran ja Lentoradan kaltaisia hankkeita tulisi välttää ja päättäjienkin pitäisi oppia käyttämään omaa päätään, kuinka yhteisistä varoista saadaan mahdollisimman paljon irti (eikä kuinka yhteisiä varoja saadaan käytettyä mahdollisimman paljon halvempien vaihtoehtojen sijasta). Virkamiehet kyllä piirtelevät "kaikkea kivaa", mutta päättäjillä perimätiedon mukaan olisi vastuutakin.

Jonkinlainen köyhän miehen Lentorata lie nytkin mahdollista rakentaa toteuttamalla rataosa Helsinki-Vantaa - Kerava niin, että kaukojunat kulkisivat pysähtymättä Pasilasta lentoasemalle ja jatkaisivat sieltä edelleen maakuntiin. Tämän linjausta voisi myöhemmin hyödyntää, jos varat joskus riittävät virkamiesten haaveilemaan Lentorataan.

Ja tosiaan, tällaiset asiat vaativat päättäjiltä kauko- eikä jälkiviisautta.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Matias Härkönen

Loppujen lopuksi hinta on ihan kohtuullinen kun vertaa mitä sillä saa. Helsingin seudulla jos jossakin tarvitaan joukkokulkuvälineitä.

Juuri tällaisia infra rakentamiseen liittyviä investointeja kaipaisi lisääkin. Länsimetroakin odottelen vesikielellä, sillä suunnitelmissa on hankkia asunto jostain sen varrelta kun se valmistuu.

Toki ne rahat voi Kreikkaan, Kehitysyhteistyöhön tai taiteisiinkin laittaa jos haluaa. Arvovalintoja.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Hyvä kirjoitus. Muualla maailmassa valtiot sparraavat elinkeinoelämää innovatiivisuuteen, jolla samalla vahvistetaan kilpailukykyä. Ruotsi valtio tilaa tulevaisuuden huipputeknologiaa Saabilta. Ranskan valtio kilpailuttaa autoteollisuudelta uuden sukupolven auton moottoria. Suomen valtio panee satoja miljoonia kiskoihin ja tilaa veturit Saksasta!

Työ- ja elinkeinoministeriön tehtävät voitaisiin siirtää uusiin itsehallinnollisiin maakuntiin.

Olen kirjoittanut aiheesta mm. otsikolla "Maakuntamalli lopettaa siltarumpupolitiikan".
http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1947...

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Pisaran vaihtoehtoja mietittäessä voisi myös olla innovatiivinen. Tällaiseen eivät ministerit Rehn ja Berner näytä kykenevän, mutta miten lienee "orkesterinjohtaja" Sipilän laita? Fakta kun on, ettei vaihtoehtoja ole avoimesti selvitelty.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...
http://www.rautatiematkustajat.fi/Pisaralausunto_L...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Paavo Väyrynen on erikoistunut jälkiviisauteen. Näin viimeiset 20 vuotta. Hänen mielestään Suomessa ei ole tehty yhtään hyvää päätöstä näiden vuosien aikaan.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Pisara-kritiikin ei vielä pitäisi olla jälkiviisautta, paitsi jos jo jossain "on sovittu".
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Reijo Tossavainen

Tällä kertaa olen Väyrysen kanssa täysin samaa mieltä.

Ollessani neljä vuotta eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen, perussuomalaiset ja keskustalaiset vastustivat Pisaraa. Tukea tuli myös hallituspuolueiden edustajilta.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Montakohan kertaa Tossavainen on sanonut olevansa samaa mieltä jonkun muun kuin perussuomalaisten ehdotuksista? Voiko ne laskea yhden käden sormilla vai...

pekka numminen

"...kesällä 2007. Hannu Penttilä kävi silloin YTV:n puolesta esittelemässä näitä hankkeita. Kysyin, mistä Helsingin seudulle tulee jopa 500 000 uutta asukasta, kun maakunnissa alkaa olla työvoimapula. Vastaus oli, että kai ne tulevat osittain ulkomailta." /Väyrynen

"Työikäisten määrä puolestaan kääntyy nopeaan pudotukseen kahden vuoden päästä. Ikäjakauman vääristymän paikkaaminen vaatisi Suomeen peräti 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa vuoteen 2020 mennessä." /Taloussanomat 27.5.2008 -Katainen

"Huoltosuhde", josta "älykkömme" Katainen puhuu on "väestöllinen huoltosuhde". Sitä voidaan parantaa ottamalla Suomeen vaikkapa miljoona kouluttamatonta ja luku-/kirjoitustaidotonta Afrikkalaista nostamaan sosiaalitukia. Eli lisäämällä sosiaaliperäistä pakolaismaahanmuuttoa, TEOREETTINEN huoltosuhde paranee, mutta TODELLINEN huoltosuhde heikkenee.

"Taloudellinen huoltosuhde", tarkoittaa työllisten määrää suhteessa muuhun väestöön (=huollettavat). Tätä suhdetta korjaa tiukka pakolaispolitiikka ja maahanmuuttajien valitseminen.

Ulkomaalaiset muuttavat korostetusti (noin 50%) pääkaupunkiseudulle, missä on parhaat työllistymismahdollisuudet ja paras työllisyys. Pääkaupunkiseudun kasvattaminen kotimaisella- ja ulkomaisella työkelpoisella/haluisella muutolla parantaa koko Suomen taloudellista huoltosuhdetta. Eli työllistyvät (ei sosiaaliperäiset-) maahanmuuttajat parantavat myös taloudellista huoltosuhdetta.

Monet ovatkin jo varmaan havainneet, että elämme nyt Kataisen ennustamaa kamalaa työvoimapulan aikaa...

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

"Olin äimän käkenä luettuani Helsingin Sanomissa 26.6. julkaistun elinkeinoministeri Olli Rehnin vieraskynäkirjoituksen, jossa hän tuki Pisara-rataa."

Samaa mieltä olen kaikista Pisara-rata ylistyksistä.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Kysymys kuuluu, millä liikennevälineellä Paavo Väyrynen matkustaa lentoasemalle (muulla kuin lentokoneella) tai siis jos matkustaa vain ja ainoastaan taksilla veronmaksajien laskuun, niin ei kait sitten Kehäradasta olekaan paljon iloa.

Mut meille köyhille taviksille kehärata on loistojuttu!

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Paavo Väyrysen tapa on elää menneisyydessä. Ei rataa enää purkaa voi ja junarata Vantaan lentokentälle on paikallaan! Das Stimmt! ;)

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Juuri näin, kaikilla ei ole edes autoa millä kentälle mennä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Lentoasemalle on päässyt bussilla ja todennäköisesti pääsee vastakin. Tämä saattaa tietysti olla uutinen taksin käyttöön tottuneille kirjoittajille. Kehäradan suhteen Väyrynen on tietysti pahasti jälkijunassa ja ehkä väärässäkin, mutta Pisaran suhteen hän kyllä on sekä ajoissa, että oikeassa.

Käyttäjän IluPilu kuva
Ilkka Ali-Melkkilä

Yleensä maailmalla, myös muissa pohjoismaissa, pääsee luotijunalla lentokentältä metropolin ytimeen. Suomessa tehtiin sitten karvalakkimalli, no eipä Helsinki kovin kummoinen paikka olekaan. Pavolle voisi kyllä tehdä ohan oman kehäradan.
Helsingistä pietarin ja moskovan kautta Keminmaalle, ja sitten samaa tietä takaisin. Voisi siinä tsuhna-kavereita moikkailla matkalla.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Jälkiviisastelulla harvoin saa aikaiseksi mitään. Kehärata on ihan hyvä asia. Ruskeasannan aseman rakentaminen helpottaisi Tuusulantien ruuhkia. Sille olisi syytä löytää rahoitus jostain. Mielummin ennen kuin Tuusulan Rykmentinpuistoon alkaa muuttaa uusia asukkaita.

Kaukojunista ainakin puolet voisi hyvin jättää jo Tikkurilaan, joka on tulevan metropolin luonnollinen keskus. Siitä pääsee lähiliikennejunilla jatkamaan lentokentälle tai Helsinkiin. Pisararata on järjettömän kallis ja kannattamaton kääntöraide. Sen sijaan pk-seudun liikenneinfran rakentaminen pitäisi suunnata Kehä nelosen pikaiseen aloitukseen.

Lopetetaan vihdoin järjetön tähtimallin liikennesuunnittelu, joka vain sumputtaa Helsingin keskustan.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala
Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Putki Tallinnassa lienee monelle jo tuttu eikä lie kalleudella pilattu ;-).

Rautatietunnelia Tallinnaan pitäisi puolestaan selvitellä avoimesti eikä niin, että sovitaan sen olevan hyvä hanke.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #19

Rautatietunneli olisi kiinnostava, koska se sitoisi Suomen manner-Eurooppaan aidosti. Se on matkailumahdollisuus, geopolitiikkaa ja liennytystä yhtä aikaa.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #24

Mikäs siinä kenties, jos asiat ovat niin eikä sovita, että asiat ovat niin.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/korrup...
http://keskustelu.transparency.fi/onko-meilla-rake...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #19

Halukkaita tunnelinrakentajia voisi löytyä Gazasta ja rahoitusta Mainilan Säästöpankista? ;-)

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Jos Tallinnaan suuntautuu jossain vaiheessa todellista liikennöintitarvetta noin isolle kapasiteetille kuin tunnelia varten tarvitaan. Halvan viinan haku on vain näennäistarve, joka voidaan lopettaa yhdellä hallinnollisella päätöksellä. Lasketaan alkoholivero samalle tasolle.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #20

Ajattelin nopeaa junayhteyttä lähinnä Berliiniin, joka voisi olla mielenkiintoinen rata matkustaa, jos matka-aika 2-3 tuntia.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #22

Harmi vaan, ettei suomalaisilla junilla voi ajaa euroopassa. Eri raideväli. Ollaan venäjän rautatiestandardissa.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala Vastaus kommenttiin #28

Ei tuo ole ongelma, koska juna vaihdetaan tietenkin riippuen Viron raidevälistä ja uusi rata siihen kuitenkin tulisi. ;)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #28

Raideleveys on lähinnä hidaste, koska telejä on osattu vaihtaa jo ties kuinka kauan. Nykyään osataan jo vaihtaa saman telin raideleveyttä, mikä vain vauhdittaa raideleveyden muuttamista kesken matkan.

Tärkeämpää on ratakäytävän suunnittelu (ja mahdollinen rakentaminen) maksimaalisella kuormaulottumalla taloudellisen tehokkuuden nimissä (tällainen onnistuu sähköistetyilläkin radoilla).
https://www.youtube.com/watch?v=LwRzx1afKP4

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #46

Teknisesti telin leveyden vaihto ilmeisesti onnistuu hyvin. Olihan Suomesta junakuljetusyhteyksiä niin Saksaan kuin myös Ruotsiin 1970 - 1990 -luvuilla. Jostain syystä koko railship -business sitten kuivui kokoon. Tekniikasta se ei kuulemma ollut kiinni.

Kuivui kokoon niin kuin on kuivunut kokoon rekkojen kuljetus junissa.

Kokeilin netin kautta VR:n ( siis henkilöauton ) autokuljetusta Oulu - Hesa - Oulu tulevalle viikolle : "Ei saatavilla" oli vastaus. En löytänyt sivustolta mistään milloin "Olisi saatavilla". Onko kyseessä VR:lläkin se kuuluisa suomalainen markkinointi ja myyntitaito ? Vai onko niin, että autojuna-paketteja ei enää ole ? Kuitenkin VR:n sivustolla on oheinen linkki:
https://www.vr.fi/cs/vr/fi/yo-_ja_autojunien_aikat...

Sen kautta en kuitenkaan tunnin etsimisellä löytänyt autojunayhteyttä Oulun ja Hesan välille.

Ps. Yritin vielä etsiä koemielessä lokakuussa autojuna-yhteyttä Oulun ja Hesan välillä: "Ei saatavilla"

Siis onko niin , että matkustan jollakin kulkuneuvolla Hesaan ja vuokraan sieltä auton ?

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #50

Tässä on telin- ja raideleveydenvaihtoa käytännössä.
https://www.youtube.com/watch?v=DE_DQql97jQ
https://www.youtube.com/watch?v=ZiH4kt14yGw

Rail-shipin loppumiseen saattaa olla selityksenä meikäläinen VR-uskonto: jos VR ei jotain osaa tehdä, ei sitten kukaan muukaan. Valtion teillä ajellaan yksityisellä kyydillä, eikä asia tunnu herättävän suuria intohimoja, mutta toisin ovat asian valtion raiteilla (molemmat väylät kustannetaan verovaroista).
http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Oulu - Helsinki -autojunan aikataulu:
https://www.vr.fi/cs/vr/fi/autojunien_aikataulut_h...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #52

Joo kiitos osoitteesta nyt löysin autojunayhteyden.
VR, Makuupaikka ja auto, meno-paluu, Oulu - Helsinki: 448,20€.

Omalla autolla ajaen 650 km edestakaisin : 2 x 650 km x 0,22 €/km ( puolikas kilometriraha ) = 286 €.

Pelkät auton bensat olisi noin : 2 x 650km x 7 litr/100 km x 1,54 €/litr. = 140 €

Ei ole VR:n hinta oikein kilpailukykyinen. Toki tässä ei ole otettu huomioon lepoajan "hintaa" junassa verrattuna autolla ajoajan, 2 x 8 tuntia, valvomiseen.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #55

Hesarikin on huomannut.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1435887946291

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #22

Ainahan sitä ajatella voi. Berliiniin pääsee lentokoneella nopeammin ja halvemmalla. Jos tarkoitus on nimenomaan edistää Berliiniin matkustamista, ilmaisten lentomatkojen jakaminen tulee monin verroin halvemmaksi kuin tuo tunneli.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #22

Melko iso jos. Tokihan nopeimmat luotijunat kulkevat jo yli 500 kilometriä tunnissa.

Käyttäjän vantaaliittyyennemminkeravaankuinhelsinkiin kuva
Petri Muinonen

Mistähän asiasta olisin viimeksi ollut Börjen kanssa samaa mieltä? Tokko mistään, mutta tässä aiheessa meillä on sama näkemys!

Olitko myös sinä muuten sillä kannalla, että Ristikytö Tuusulassa olisi hyvä paikka yliopistokampukselle? Tästä ehdotuksesta on ehkä aika ajanut ohitse, mutta logistisesti paikka on yhä herkullinen jatkospekulaatioille. Moni opiskelija kun tulee muualta Suomesta, miksi hänen siis pitäisi väen vängällä olla mukana vaikeuttamassa Helsingin niemen asuntotilannetta? Ristikydössä olisi myös mahdollista kaavoittaa runsaaasti tonttihinnaltaan todella edullista asuinaluetta yliopistolla työskenteleville.

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/rakennus/2...

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Jos pohjoisesta päin pääsisi kätevästi ja suoraan vaikka Riihimäen jälkeen lentoasemalle, ei ehkä tarvittaisi enää Tampereen ja Helsingin väliä suhaavia potkurikoneita, jotka piipahtavat ilmassa parisenkymmentä minuuttia. Voisi olla kilpailukykyinen vaihtoehto myös Tampereelta Arlandan kentän välilaskupaikaksi valitseville.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Elämme pinnallista ja historiatonta aikaa - rahaa palaa turhanaikaiseen ja se näkyy Suomen talouden tilassa. Kriittistä älymystöä ei Suomessa eikä EU:ssa juurikaan enää ole.

Historiasta pitää ottaa opiksi - rata-asioissakin. Muuten vanhoja virheitä toistetaan. Isojakin päätöksiä tehdään pelkällä äänestysnappilogiikalla.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

"Pidetään koko Suomi asuttuna" tuo kepun mantra se vasta kalliiksi tulee.

Käyttäjän vantaaliittyyennemminkeravaankuinhelsinkiin kuva
Petri Muinonen

Pisararata ON täysin turha investointi, koska se ei tuo YHTÄÄN uutta kansalaista raideliikenneyhteyksien ulottuviin.

Länsimetrosta nyk. kansanedustaja Antero Laukkanen (kd) mainitsi, että kovin on tyyris investointi n. 100000 raideliikenteen varteen pääsevän asukkaan tarpeisiin, kun keskimääräiset matka-ajat eivät edes parane!

Kehäradasta olen, Paavo, aika kanssasi vahvasti eri mieltä. Mielestäni myös perustellusti. Ne kaupunginosat, jotka Kehäradan varrelle rakentuvat, ovat nimenomaan jo hyvin lähellä ns. puutarhakaupunkeja. Mm. Leinelästä parisataa metriä kävellen on jo keskellä tatteja kasvavaa kuusikkoa.

Lisäksi kyseessä on oikeasti asumisen hintaa ja työpaikkojen keskittymistä lieventävä raideliikenneratkaisu. Kehärata lyhentää merkittävästi työmatka-aikoja laajalta alueelta aiemmin harvaa bussireitistöä, josta hitaat julkisen liikenteen yhteydet ovat johtaneet lähinnä vain Helsinkiin, tai vasta Pasilan tai keskusaseman/Kampin kautta toisaalle pääkaupunkiseudulla.

Kehärata hyödyttää monia vanhoja asukkaita, luo valtavasti potentiaalia uusrakentamiselle hyvien ja kestävien julkisten liikenneyhteyksien varteen, nostaa Vantaan kaupungin rakennusmaaportfolion arvoa (toki Vantaalla tiedettiin, ettei kyse ole VAIN kustannuksista, vaan myös investoinnista!) ja tärkeällä tavalla vähentää ruuhkaisuutta tuoden monelle työmatkalaiselle todellista ajankäytöllistä hyötyä liityntäparkkien käytöstä. Kahden erillisen radan ratkaisulla tähän ei olisi ikinä päästy.

Aika tulee näyttämään, miten laajat vaikutukset Kehäradan varteen syntyvillä asutus- ja työpaikkakeskittymillä on paikallistalouteen, mutta minun mielestäni näkymät ovat varsin lupaavat. Ja ainakaan kaikki hyöty ei valu kiinteistöjen arvonnousuun, mikä taas olisi esim. juuri Pisararadan ensisijainen vaikutus.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

MEP Väyrynen voi hyvinkin olla oikeassa.

Matkustajamääriä kannattaa seurata tarkasti. Rakennuspäätöksen takana olevat ennusteet saattavat piankin osoittautua pölhöoptimistisiksi.

Lentokenttäjunista tulee lisäksi taskuvarkaiden paratiiseja.

Ei kiitos. Taksilla ja bussilla jatkossakin.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Pääkaupunkiseutu kuitenkin tarvitsee kehärataa ja Pisararataa, koska pääkaupunkiseudulle on hallituksen politiikan mukaan tulossa suuri määrä turvapaikanhakijoita ja pakolaisia. Aluksi turvapaikanhakijat voidaan tietenkin sijoittaa maakuntiin ja pienillekkin paikkakunnille, mutta on kokemuksen kautta selvää, että turvapaikanhakijat mahdollisimman pian hakeutuvat Helsingin seudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Jos Pisararataa ei rakenneta, niin Helsingin seudulle ei voida rakentaa enää uusia asuntoja suurta määrää, sillä nykyinen Helsingin rautatieasema ei vedä enää enempää junia ja matkustajia.

Jos suurta määrää asuntoja ei rakenneta, niin asuminen kallistuu ja turvapaikanhakijoiden vuokratuet tulevat nousemaan pilviin, koska kuitenkin lähdemme siitä, että turvapaikanhakijoilla on oikeus asettua Suomessa asumaan sinne, minne haluavat, eli pääkaupunkiseudulle.

Turvapaikanhakijoita on odotettavissa lähivuosina erittäin suuri aalto.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Aholankin kannattaisi tutustua faktoihin eikä uskoa kaikkea, mitä helsinkiläispäättäjät kenties oman etunsa nimissä sanovat.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän seppinenj kuva
Jukka Seppinen

Olen yleensä pidättäytynyt arvostelemasta Paavo Väyrystä julkisesti.Hän on aina väärässä. Sanotaan näin, että ihmettelen tämä kepun ihmemiehen roikkumista politiikasta ja jatkuvia läpimenoja. Kaikki, mitä tämä ihmemies vastustaa, on Suomen kansallisen edun mukaista. Näin on oli EU-jäsenyyden ja näin pääkaupunkiseudun kehittämisen kanssa.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Tohtori Seppinen sepittelee nyt perusteluita vailla. Noilla eväinkö niitä akateemisia arvoja saadaan?

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Erkko Korppaanmäki

Tässä on kirjoituksen aluepoliittinen eduntavoittelu ja pihvi: "yhteys olisi palvellut Pohjanmaan ja Savon suunnalta matkustavia paljon paremmin"

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Minusta olisi syytä kaivautua pois näistä muu maa vs. Helsinki -asetelmista, joita vanhat keskustalaiset toimijat edelleen pyrkivät masinoimaan. Maailma on jo aikaa sitten ajanut ohi kepulaisista ihanteista, joiden keskeisimmät tunnusmerkit ovat punainen tupa ja perunamaa kaukana naapureista. Kyse on lohduttomasta viivytystaistelusta, joka ajan myötä hävitään joka tapauksessa, ellei ole jo hävitty.

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö, ja Suomen nuoriso ei tässä asiassa ole minkäänlainen merkittävä poikkeus. Kaupunkeihin muutetaan, koska nimenomaan kaupungeissa halutaan syystä tai toisesta asua. Niinpä olisi valtion kannalta viisasta pyrkiä takaamaan se, että myös kaupunkeihin muuttavat saavat tarvitsemansa palvelut ja kulkuyhteydet. Haja-asutusalueita kyllä ylläpidetään kuntatasausjärjestelmän ja maataloustukiaisten muodossa jo aivan riittävästi.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Mikäli Martinlaakson rataa olisi jatkettu erään keminmaalaisen jalasmökin pihakuistille, olisi Kehärata ollut Paavo Väyrysen mielestä varmaan hyvinkin kannatettava hanke.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Olen täysin eri mieltä Paavo Väyrysen kanssa Kehäradan tarpeellisuudesta:

http://kaiarilundell.blogspot.fi/2015/07/keharata-...

Kehärata on katse tulevaisuuteen.

Käyttäjän SaaraHietanen kuva
Saara Hietanen

Olen erimieltä Väyrysen kanssa kehäradan tarpeellisuudesta.Miksi Keskustan kansanedustajat vastustavat kaikkea mikä kehittää pääkaupunkiseudun liikenteen sujuvuutta?
Pisararadan rakentaminen on saatava uudestaan akendalle.Elinvoimainen ja toimiva pääkaupunki yhdessä ympäristökaupunkeineen on edustava käynkortti maallemme.

Minä en enää ratoja ja töitä kaipaa,
mutta toivon päättäjien näkevän tulevaisuuden tarpeet päätöksiä tehdessään.Seuraavaksi on laitettava Etelä-Suomen alempiasteiset valtion maantiet kuntoon.Liikenneministerin kannattaisi tehdä tutustumisajelu kohteena Kanta-Hämeen rappeutuva tieverkosto.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

"Samaan aikaan kun valtio on rahoittanut yli 500 miljoonalla kehärataa, Oulun ja Seinäjoen yhteyden peruskorjaukseen on riittänyt vain murusia. Tiet ja maantiet ovat rappeutuneet kautta maan. Vantaan kaupungille kehäradan rahoittaminen on ollut valtava taakka, ja sen vuoksi muita investointeja on jouduttu lykkäämään ja palveluja karsimaan."

Tässä olen veteraani kansanedustaja sekä ministeri Väyrysen kanssa tasan samaa mieltä.

Suomessa on kaksi metropolia yhdistetty sähköistetyllä kaksoisraiteilla. Nämä ovat miljoonan asukkaan pääkaupunkiseutu ja 15 000 asukkaan Ylivieska, joka sijaitsee noin 120 km Oulun eteläpuolella.

Ylivieskasta pohjoiseen on valmistumassa vain yksi peruskorjattu raidepari. Toisaalta Ylivieskan pohjoispuolella on n. 500 000 asukasta sekä mittavasti raskasta teollisuutta. Nyt pohjoisen Pendolino-junat, Intercity-junat ja rahtijunat odottelevat Ylivieska - Oulu välillä toistensa ohituksia sivuraiteilla. Näin "hyödynnetään" Pendolinojen 220 km/h huippunopeuksia.

Saattamalla loppuun Suomen tärkeimmän pääradan rakentaminen, rakentamalla tuo viimeinen pätkä kaksoisraiteelliseksi, voidaan Hesan ja Oulun välinen matka-aika supistaa helposti 4,5 tuntiin, kun se nyt on 6,5 - 7 tuntia.

Toki on ymmärrettävää, että tämä loisi lisää kilpailua junamatkustamisen ja lentomatkustamisen välille. Kun ottaa huomioon lentomatkustamisen viiveet lentokentälle matkustamisessa, turvatarkastuksissa sekä saapumiskentältä keskustaan menosta verrattuna siihen, että junalla matkustetaan suoraan keskustasta keskustaan, niin monen kiireisenkin matkustajan vaaka kallistuisi junamatkustamiseen. Varsinkin kun onneksi jo nykyjään junasta saa kohtuulliset internet-yhteydet, jolloin matkustusajan voi käyttää täysipainoiseen työskentelyyn.

Loppuun rakennettu kaksoisraide pohjoiseen loisi edellytksiä myös aloittaa uudelleen juna-rekka -kuljetukset, koska tavaran kuljetuksen aikataulut saataisiin luotettavimmiksi. VR:hän lopetti nämä rekkojen kuljetukset ja rekat ovat siirtyneet takaisin maanteille jauhamaan loppuun muutenkin jo huonossa kunnossa olevaa tiestöä.

Puhumattakaan siitä hiilijalan jäljestä, joka syntyy rekkojen imuttaessa Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen välillä, sen sijaan, että ne kulkisivat päästötöntä sähköä käyttävillä junilla.

Ei voi kuin ihmetellä tätä suomalaista liikennepolitiikkaa.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Kiitos meppimme Paavo Väyrynen
En muistanutkaan kuinka paljon ja mihin kaikkeen kepulaiset kansanedustajat heittivät kapuloita rattaiden väliin. Hyvä me.

Olen taas kerran Väyrysen kanssa täysin yhtä mieltä. Kehärataan ivestoitiin valtava rahasumma aivan turhaan. Silläkin rahalla olisi saatu tehdyksi paljon muuta ja hyödyllisempää. Esimerkiksi meidän Paavo ehdotti aikoinaan, että Suomesta rakennettaisiin yhdysrata Venäjälle siten, että me pääsisimme suoraan Jäämerelle. Kuinkakohan pitkälle tuota rataa olisi tuolla hukkainvestoinnilla rakennettu?

Toinen hyvin tärkeä hanke olisi ollut kolmen moottoritien teko koilliseen ja itään sekä kaakkoon Keminmaalta. Äänestäjien olisi silloin hyvä tulla maalikyliin.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Väyrynen on taas oikeassa. Päärata olisi pitänyt siirtää kulkemaan lentoaseman kautta. Koska junaa joutuu vaihtamaan kehäradalle, se ei ole paljoa bussikuljetusta parempi, sama vaiva, sama aika.

pekka numminen

"Päärataa olisi pitänyt siirtää..."

Tarkoitatko, että päärata Helsingistä - Tikkurilan kautta - Keravalle olisi purettu... Tämän lisäksi olisi räjäytetty/purettu Helsingin ja Vantaan taloja ja teitä, jotta olisi saatu tilaa tehdä uusi junaväylä?

Jos tarkoitat että olisi pitänyt tehdä lisärata, vaikkapa Pasilasta Lentokentälle, niin ongelmaksi muodostuu Pasilan/Helsingin asemien kapasiteetti. Tämän lisäksi tulisi toki talojen ja teiden tuhoaminen/purkaminen radan tieltä, siis sadoilla miljoonilla infraa nurin ja samalla hinnalla uutta rataa... Tai sitten pistetään useampi miljardi ja tehdään tunneli Pasilasta Lentokentälle.

Rataa olisi tietysti huomattavasti helpompi yhdistää/jatkaa lentokentältä pohjoiseen/koiliseen/luoteeseen, kun rakennustiheys on alhaisempi... Joten kiskot voitaisiin vetää vaikkapa Keravalle/pohjoispuolelle.

Jos lisärata tehtäisiin vaikkapa Pasilasta lentokentälle, niin tarvittaisiin lisää kapasiteettia pääradalle/asemille, mikä saataisiin Pisararadalla, mikä toki maksaa useamman miljardin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset