Paavo Väyrynen www.paavovayrynen.fi

Kansanäänestys Suomen jäsenyydestä euroalueessa

Viime viikkojen kiistat Kreikan tukemisesta ovat osoittaneet, kuinka tuhoisa Suomen jäsenyys euroalueessa on ollut.

Suomi on kärsinyt yhtenäisvaluutasta enemmän kuin muut kriisimaita tukeneet maat.

Alkuvaiheessa ongelmia aiheuttivat jyrkät vaihtelut euron ja dollarin välisessä vaihtokurssissa. Kun euroon siirryttiin, se devalvoitui dollariin nähden noin 50 prosentilla. Eurosta tuli Suomelle liian halpa valuutta, taloutemme ylikuumeni ja kustannustasomme kohosi voimakkaasti. Sitten euro revalvoitui sadalla prosentilla, jolloin kohonnut kustannustasomme ja liian vahva euro vaikeuttivat vientiämme. Vaikka kurssi sen jälkeen hieman aleni, euro on ollut Suomelle liian kallis valuutta.

Suomen tilanteen osoittaa havainnollisesti vertailu Ruotsiin. Kansantaloutemme ovat keskenään hyvin samankaltaiset. Ruotsilla on ollut oma valuutta, jonka kurssi on tarpeen mukaan vaihdellut. Talouskasvun ansiosta työllisyystilanne on säilynyt suhteellisen hyvänä ja julkinen talous on ollut hyvässä kunnossa. Kun Ruotsi ei ole euroalueessa, sen ei ole tarvinnut antaa taloudellista tukea kriisimaille.

Euron vuoksi Suomen talouskasvu on ollut heikkoa ja työttömyys korkealla tasolla. Julkiseen talouteen on kasvanut paha alijäämä, jonka vuoksi veroja korotetaan samalla kun valtion ja kuntien menoja kovalla kädellä karsitaan. Kriisimaita Suomi on tukenut ottamalla itselleen lisää velkaa.

Ei ole ihme, että suomalaisten mitta on tullut täyteen. Kreikan tukemiseen on otettu vihdoinkin tiukka kanta. Tästä syystä Suomi on joutunut hyvin kielteiseen valoon monissa EU:n jäsenmaissa ja laajemminkin.

Suomi vietiin aikanaan euroon ilman kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu edes lakiesitystä, vaan euroon liittymisestä päätettiin tiedonantomenettelyä käyttäen. Keskustan edustajat eduskunnan perustuslakivaliokunnassa katsoivat, että menettely oli perustuslain vastainen.

Lain vastaisesti meneteltiin ilmeisesti myös silloin, kun Suomi osaltaan hyväksyi Kreikan liittymisen euroalueeseen. Asiaa ei tietääkseni käsitelty lainkaan eduskunnassa. Siitä ei löydy merkintää eduskunnan asiakirjoista.

Jos Suomi jatkaa euroalueessa, joudumme mukaan yhä syvempään taloudelliseen yhteisvastuuseen ja nykyistä ylikansallisempaan päätöksentekoon. Tähän suuntaan mennään siitä riippumatta, mikä on lopulta Kreikan kohtalo.

Komission puheenjohtajan Jean-Clauden Junckerin johdolla laadittu niin sanottu viiden presidentin suunnitelma osoittaa suunnan. Rahaliiton rinnalle aiotaan kehittää täydellinen talousliitto, johon kuuluvat yhteinen valtiovarainministeri, yhteinen budjetti ja pysyvät varainsiirtojärjestelmät jäsenmaiden välillä.

Jos jatkamme nykyisellä teillä, meille käy huonosti. Taloutemme kituu ja menetämme yhä enemmän itsenäisyyttämme.

Kun kansanäänestyksen toteuttaminen euroon siirryttäessä laiminlyötiin, olisi nyt järjestettävä kansanäänestys siitä, hyväksyvätkö suomalaiset maamme kuulumisen sellaiseen euroon ja euroalueeseen, joka nyt on syntymässä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

28Suosittele

28 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (64 kommenttia)

Käyttäjän vesaluoma70 kuva
Vesa Luoma

Äänestin jo -96 euroa vastaan.

Jani Miettinen

Missäköhän äänestyksessä?

Jukka Laine

Suomi ei ole enää puolueeton maa ja itsemääräämisoikeutemme on kaventunut. Jos Suomi jatkaa tällä tiellä, niin meistä tulee Saksan osavaltio, jolla on muodollinen itsehallinto. Voisihan siitä äänestää. Tilanne on sama kuin Kreikassa. Eurosta ero olisi syöksy mustaan aukkoon ilman toimivaa johtoa ja kansantalouden strategiaa.

Kreikkaa ei pelasta enää mitkään kansanäänestykset. Vain velkojen armahdus voisi auttaa kreikkalaisia uuteen alkuun. Sijoittajat saivat Kreikasta rahansa ja Kreikasta tehtiin euromaiden ongelmaluottojen roskapankki.

Pystyisikö Suomi sellaisiin talousuudistuksiin omalla valuutalla, että maamme velkaantuminen voisi pysähtyä, kun ei olla pystytty eurossa.

Eläkevarat voitaisiin käyttää eurovelan maksuun tekemällä eläkeuudistuksen (kansalaispalkka kaikille 500 euroa) ja aloittaa puhtaalta pöydältä omalla valuutalla. Kannatetaan.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Devalvaatiot ovat kansalta varastamista. Siihen Suomi toki on tottunut, joten siihen olisi päättäjien helppoa palata. Kyllä Suomen kansalaiset ovat enemmän hyötyneet eurosta kuin mitään muuta. Ruotsissa ei sentään kansalta ole varastettu sitten vuoden 1982, joten devalvaatioiden kaipuu Ruotsiin vetoamalla on lähinnä absurdia. Etenkin kun Ruotsin kelluva valuutta pakottaa pitämään oman talouden kunnossa tehokkaammin kuin euro, jolle riittää, että Saksan talous on kunnossa. Ei oma valuutta vapauta poliittisesta vastuusta, vaikka kansalta varastaminen muuttuukin helpommaksi.

Jukka Laine

Totta Mikaela. Devalvaatio on pois kotitalouksien varallisuudesta. Nyt on kyse kuitenkin omasta itsemääräämisoikeudesta ja siitä ettemme osallistu pakon edessä muiden rötösten maksamiseen. Vaikka globaalissa taloudessa kriisit leviävätkin.

Jenkit myivät vähäosaisille kansalaisilleen törkeitä asuntoluottoja, joista sitten tehtiin joukkovelkakirjoja, joita myytiin sijoittajille ympäri maailman. Lopputuloksen tiedämmekin.

Suomenkin BKT romahti ja osallistuimme Kreikka nimisen pankin kautta sijoittajien saatavien turvaamiseen. Euromaiden kansalaiset ottivat luottotappiot maksaakseen Kreikka nimisen pankin kautta.

Devalvaatio ja oma keskuspankki tuntuisi kivalle verrattuna siihen missä nyt olemme mukana.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

"Nyt on kyse kuitenkin omasta itsemääräämisoikeudesta ja siitä ettemme osallistu pakon edessä muiden rötösten maksamiseen. Vaikka globaalissa taloudessa kriisit leviävätkin."

Eli siilipuolustus globaalin talouden kriisien leviämisessä olisi mielestäsi jotenkin toimiva? Koska joka tapauksessa elämme globaalissa taloudessa, olisi hölmöä jättäytyä ulkopuolelle sen päätöksenteosta, kun kerran talousosaaminen tässä maassa on hyvin alkeellisella tasolla verrattuna esim. Ruotsiin. Kyllä se vain täytyy tosiasiana niellä, jos kerta toisensa jälkeen on osoitettu, ettei suomalainen politiikka ole sellaisella tasolla, että onnistuisimme pyörittämään kunnialla edes viisimiljoonaista kansaa, jolla on poikkeuksellisen isokokoinen pinta-ala hyödynnettävänään. Suomen Saksa saisi todennäköisesti toimimaankin kiitettävästi, toisin kuin Kreikan, joka on liian kehitysmaa saksalaisten käsiin.

Jani Miettinen

Itseasiassa euro pakottaa vieläkin kovemmin pitämään talouden kunnossa jos Saksa pitää sen teräksinen.

Kuinka moni olisi suostunut ottamaan Suomen valuutaksi D-markan? Ei kukaan,koska Suomi ei ole koskaan pystynyt kilpailemaan Saksan kanssa talouden kilpailukyvystä.

Käyttäjän vivelu kuva
Ville Lukka

Sinänsä kyllä totta mitä sanot devalvaatiosta, mutta miten se liittyy Suomen rahaan? Tai onhan sekin totta, että ennen muinoin sitä devalvoitiin, kun se oli kiinteä kurssi ja markkaa yritettiin pitää vahvana. Mutta sitähän kellutettiin monta vuotta ennen euroon vaihtoa, joten markkahan jätettiin kelluvana, ei niinkään kertadevalvoitavana, niinkuin luulet/muistelet.

Taidat olla niin nuori, ettet muista muuta mitä vanhat huru-ukot ovat sulle kauhistelleet valtavista devalvoinneista.

Jos oma raha otettaisiin käyttöön, niin miksi ihmeessä se olisi johonkin vahvaan valuuttaan sidottu? Eihän siitä olisi muuta kuin haittaa (tässä kohtaa voit vapaasti verrata euroon). Voitaisiin jälleen ottaa mallia Ruotsista.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Vahvaksi kellahtanut valuutta on kansalaisen ja varsinkin pienituloisen sellaisen etu. Heikko taas kaukana yhtään mistään edusta. Vientiteollisuus taas näkee asian toisin.
Tässä yhteydessä ei sovikaan puhua Suomen tai suomalaisten edusta vaan siinä pannaan eturyhmät kähmimään toistensa taskulta.

Euro on nyt vahva tai ei ole nyt vahva. Jos olet hankkinut viime aikoina tavaraa Yhdysvalloista, niin niistä kaupoista vahva euro on kyllä kaukana. Hinnat nousee ja kauppa käy silti. Ja kaikki tuo kotimaan kulutuksesta pois. Se on sitä devalvaatiota.

Toisaalta kun rupla nyt on vähän devalvoitunut niin kannattaapi kysyä minkäasteisena etuna kansalaiset sen siellä kokevat. Mustan pörssin kauppiaat ja keinottelijat tekevät tiliä.

'Oman' valuutan puolustajat kun tuntuvat lopulta kannattavan vain heikkoa 'omaa' valuuttaa. Vahvasta valuutasta puhuttaessa alkaa nikottelu, vaikka se on yhtä lailla 'omaa'.

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry Vastaus kommenttiin #18

Euron piti tuoda etuja, kuten poistaa valuutan vaihdot. Kuitenkin kaikki
valuutat määräytyvät yhteisesti päätettyihin seikkoihin. Euro on harhautus.
Eihän siis ollut tarkoitus, että jokin maa pääsee rikastumaan toisen maan
kustannuksella. Tarkoitan euroopan yhtenäisyyteen viitaten.

Yhteinen valuutta oli vain keino jatkaa koko rahatalouden keskittämistä.
Muutenhan "raha" loppuu, koska kaksinkertainen tilinpito tarkoittaa pankkien
velkojen ja varojen suhdetta. Yhtenäisyys ei siis ollut kansojen liitto,
vaan suuren rahan kerääntyminen maailman keskuskomiteaksi, joita suuret
pankkien johdot edustavat.

Kukaan ei siis huomioinut, että rahan ja luoton muodostuminen, eli mihin
velkaa luodaan, päättää kaikkien talouksien siirtymiset kaikissa muodoissaan.

Niinpä amerikkalainen liiketoiminta muutti aasiaan, kuten nyt eurooppalainenkin. Ja jätetään kansalaiset riitelemään keskenään, asioista
joihin kukaan ei voinut vaikuttaa. Todellinen ongelmahan on se, että toisen
velka on toisen tulo. Velat jos poistetaan, tulee yllättäen liian suuri
suden kuoppa, kuten systeemivirhe osoittaa. Asia olisi helposti korjattavissa,
mutta siitä ei hiiskuta sanaakaan. Puhutaan vain nykyisen tilanteen eri puolista.
Rauhanliike muuttuu keskinäiseksi riitelyliikkeeksi, sillä aikaa kun toiminta
pyörii muualla.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Olen vanhempi kuin miltä näytän. Olen ollut täysin tiedostavassa iässä 90-luvun alussa, kun valuuttapaon aiheuttama pakkodevalvaatio oli. Teini-ikäisenä pääsin sivusta seuraamaan, mikä soppa siitä kotonani syntyi, kun isäni yritys oli ottanut "halpaa" ulkomaista lainaa, joka yllättäen muuttui hillittömän kokoiseksi suhteessa omaan valuuttaan, ja korotkin lähtivät kipuamaan taivaisiin. Ellei isäni olisi ollut pankinjohtajaa kovempi neuvottelija, huonosti siinä olisi käynyt. Monille yrityksille ja yksityishenkilöille kävikin, mutta kaiken maailman väyryset eivät välitä, koska politiikan tekeminen on helpompaa, kun kansalaisia voi verotuksen lisäksi verottaa devalvoinneilla.

Jos oma raha otettaisiin käyttöön ja päästettäisiin kellumaan, sietäisi oikeasti oppia ottamaan mallia Ruotsista, jos aikoisi ollenkaan pysyä pinnalla. Miten ihmeessä ne pärjäävät jatkuvasti vähemmistöhallituksilla? Voisiko se liittyä siihen, että vähemmistöhallitus joutuu aina ottamaan huomioon muutkin puolueet ja niiden näkökulmat, jolloin politiikasta väkisinkin tulee tasapainoisempaa?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #23

Tarkistapa muistosi. Korot laskivat välittömästi sen jälkeen, kun markka laskettiin kellumaan. Vaikka pankissa valuuttalainaa tyrkytettiin, sitä ei olisi tarvinnut ottaa. Se, että Suomessa korot olivat 90-luvun alussa pilvissä aina 92 devalvaatioon asti tarkoittaa, että syntipukkia pitää hakea niistä tahoista, jotka ne korot halusivat väkisin pitää korkealla, puolustaakseen markan kurssikytköstä ECUun.

Oma rahapolitiikka ei ole mikään automaattinen tie onneen ja autuuteen, mutta sitä on todella vaikeaa tehdä huonommin kuin silloin, kun se rahapolitiikka tulee tuontitavarana jonkun muun tahon tarpeisiin soviteltuna. 90-luvun lama oli eurokriisi, ei markan kriisi. Se, että sama tilanne oli kaikissa muissakin ECU-kytkeentyneissä maissa päällä samanaikaisesti on oleellinen tieto.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #39

Pahoitteluni, että asetin tapahtumat virkkeeseen väärin päin. Toki korot nousivat ensin, mutta ongelmahan liittyi devalvaation pelkoon ja sen aiheuttamaan valuuttapakoon, eli vaikka devalvaatio tuli vasta myöhemmin, oli sen pelko vähintään osasyyllinen suomalaiseen katastrofiin. Muualla ECU-sopasta selviydyttiin paljon helpommin, eli kyllä suomalainen politiikka itsessään pahensi ongelmia täällä. Korkojen nostaminen on kätevä tapa rauhoittaa rahapolitiikkaa, samalla tavalla kuin devalvaatio on kätevä tapa varastaa kansalaisilta, mutta molemmat moraalittomia ja kansalaisiin kohdistuvista seurauksista piittaamattomia.

Suomen "oma rahapolitiikka" on kautta aikojen ollut tulipalojen sammuttelua, eikä mitään oikeaa politiikkaa. Vahvan valuutan politiikka on sitä aatteellista politiikkaa, joka pakottaa korjaamaan juuri ne asiat jotka ovat pielessä, eikä vain lakaise niitä maton alle.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #40

Pohjatietosi 90-luvun lamasta ovat heppoiset. "Vahva markka"-politiikka, eli korkeat korot ja valuuttakurssi, joka varmisti sen, että devalvaatiopelkoja oli, oli keskeinen syy lamaan. Missään muussa maassa ei odoteltu kellumaan laskemista niin pitkälle, että keskuspankin valuuttareservit olivat nollilla.

Käsityksesi rahapolitiikasta ovat pöyristyttäviä. Vahvan markan hössötys meni viimeksi muodista pois silloin, kun sitä kokeiltiin 85-92 ja seuraukset nähtiin. Ilmeisesti opetus ei silloin ollut tarpeeksi kova, koska edelleen haikailet samaa. Avaa kansiksen kirja.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #43

Minä en puhunut vahvasta markasta, vaan vahvasta eurosta. En todellakaan haikaile markkaa missään muodossa, en vahvana enkä heikkona. Vahva euro ei kuitenkaan ole hössötystä, vaan faktuaalinen tavoite. Suomi ei tietenkään poliittisen avuttomuutensa takia ole kyennyt sopeutumaan siihen, mutta ei se vahvan (toki nykyisellään heikkenevän) euron syytä ole, vaan suomalaisen suossa rämpivän poliittisen järjestelmän.

Voi vain arvailla, miten paljon tuhoja pelko nykyään Suomessa aiheuttaisi, kun yritykset voisivat aiempaa helpommin paeta ulkomaille arvaamatonta omaa valuuttaa pakoon. Pelko oli syynä 90-luvun lamaan, pelko on syynä EU:n naurettavaan Kreikka-politiikkaan, pelko on syynä Kreikan sähläämiseen, pelko on syynä Venäjän toimiin jne. Pelon ei saa antaa ohjata päätöksentekoa, tai päätökset ovat auttamatta huonoja.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #47

Tarkoitin, että vahvan euron kannattaminen on yksi yhteen sama kuin sen vahvan markan ylistäminen. Kommenteissasi ei ole mitään järkeä. Miksi käytät sanoja kuten "suossa rämpivän", "tuhoja pelko", "paeta", "arvaamatonta", ja sitten kuitenkin lopetat, että "pelon ei saa antaa ohjata päätöksentekoa".

En näe sinulta yhtäkään argumenttia, minkä tunnistaisin nähneeni jossain taloustieteen tai eurokriisikeskustelun parissa muualla kuin huutelufoorumeilla.

Et ilmeisesti ole huomannut, että ne firmat ovat paenneet myös eurossa. Ei tässä ole mistään rohkeuden ja vahvuuden puutteesta kysymys, vaan hintajoustojen vaivattomasta aikaansaamisesta. Se on se, mikä firmoja kiinnostaa - eikä mikään arvattavuus. Nurinkurisesti, juuri se, että eurossa ja sisäisessä devalvaatiossa Suomellakaan ei kasvun mahdollisuuksia ole, on täysin arvattavaa, ja siksi niitä investointeja ei tapahdu. Arvattavuus ei siis ole mikään hyve itsessään.

Suosittelen ihan oikeasti avaamaan jonkun kansiksen kirjan, ja lukemaan hieman taloushistoriaa - koska aihe tuntuu kiinnostavan.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #49

Tässä on kyse siitä, että Suomessa on monenlaisia yrityksiä. Teollisuus on yksi, mutta se todellakin on vain yksi, jonka suurin kilpailija ovat kehittyvät maat. Valuuttatilikikkailu ja paikallisen työvoiman riistäminen eivät oikeasti siinä kilpailussa auta, ja kehittyneempää teknologiaa, tietojärjestelmiä ym. kehittävien yritysten, joiden työntekijöille on muuallakin kysyntää, täytyisi siirtyä käyttämään jotain vakaampaa valuuttaa myös palkanmaksussa, tai maksaa palkat suoraan devalvaation verran korotettuina, jolloin hintojen korotuspaine kotimaassa olisi sietämätön, ja motiivit yleensäkään myydä mitään Suomeen vähenisivät. Jos kansa köyhdytetään, sisämarkkinat kuolevat kokonaan. Vähän se piristynyt vienti enää siinä vaiheessa lohduttaa.

Minä kirjoitin pelosta, koska se jatkuvasti ohjaa päätöksentekoa, vaikka sen ei saisi antaa ohjata sitä. Sanavalintani ovat tarkoituksella sellaisia kuin ne ovat, sillä aivot käsittelevät niitä eri tavalla kuin asiatekstiä, jolloin se mitä sanon tuntuukin joltain. Uskon kyllä, että se voi ärsyttää, jos on tottunut lukemaan lähinnä juuri sitä kuivasti muotoiltua asiatekstiä. Veikkaan tosin, ettei tämä minun lähestymistapani ole yleinen "huutelufoorumeillakaan".

Jostain syystä oletat, etten ole lukenut koskaan mitään taloushistoriaa tai kansantaloustiedettä. Se, että kirjoitan eri tavalla kuin oppikirjat, ei toki tarkoita, ettenkö olisi niitäkin lukenut. Olen lukenut aika paljon elämäni aikana, mm. erään helsinkiläisen kirjaston kaikista tietokirjoista ensimmäisen sivun, ja ne jotka läpäisivät tämän karsinnan, luin myös kokonaan. Tuhansia kirjoja tuli luettua, vain yhden karsinnan läpäisseen kirjan jouduin jälkikäteen hylkäämään, koska se haisi liikaa piipputupakalle. (G.H. von Wrightin joku teos.)

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen Vastaus kommenttiin #39

"90-luvun lama oli eurokriisi, ei markan kriisi. Se, että sama tilanne oli kaikissa muissakin ECU-kytkeentyneissä maissa päällä samanaikaisesti on oleellinen tieto."

http://oi58.tinypic.com/2zodruq.jpg
http://i60.tinypic.com/s28zrs.jpg

Asiaan kunnollisesti perehtymättömänä ainakin pelkästään BKT:n muutoskuvaajien perusteella vaikuttaisi paljon todennäköisemmältä että BKT:n romahdus selittyy ensisijaisesti Neuvostoliiton hajoamisella, eikä niinkään ensisijaisesti ECU-kytköksellä.

En kyllä väitä lainkaan etteikö voisi olla niin, että Neuvostoliiton romahtamisen vaikutukset Suomen taloudelle olisivat voineet olla paljon lievemät ilman ECU-kytköstä. Mutta Huopaisen kommentin #39 tuo lainattu osio vaikuttaisi hieman kyseenalaiselta, jos väittämiä vertaa noihin käppyröihin.

Suomen tilanne on muutenkin ainutlaatuinen, Venäjän ja Suomen väliin ei muodostunut uusia valtioita Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä, ja Suomella on enemmän maarajaa Venäjän kanssa kuin noilla muilla entisillä Neuvostoliiton rajanaapureilla yhteensä. Näin ollen mitään tilastollisesti merkittäviä pinnallisia vertailuja ei tietenkään voi tehdä, mutta tästä huolimatta Neuvostoliiton rajanaapureilla on BKT:ssä romahdus Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä riippumatta siitä mihin valuuttaan ovat olleet kytkeytyneenä, kun taas jos tarkastelee pelkästään ERM maiden BKT:n muutos kuvaajaa... Niin 90-luvulla selvästi Suomi on ainoa maa joka "ei kuulu joukkoon". Tässä valossa lainattu väittämä vaikuttaisi virheelliseltä, mutta en haluaisi saivarrella kumminkaan.. Ja näillä kuvaajilla yksinään ei taida olla paljoa virkaa muutenkaan, mutta no ajattelin kumminkin laittaa tähän..?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #54

Mahdollisesti 90-luvun lamassa oli molempien yhteisvaikutus (ecu-kytkös jä NLn romahtaminen), sekä siihen sopan päälle vielä kerrannaisvaikutukset.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Olen valmis juoksemaan jyrkänteeltä mereen, kunhan lompakossani on euroja. Että tämäntasoista sitoutumista yhteisvaluuttaan.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ottaisin kyllä mieluummin taaloja... ;-)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Ja minä kun olen käsittänyt, että kansa kaipaa takaisin nimenomaan markkaa!

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #32

Ei rupla, kruunu tai riikintaalerikaan olisi sen kummempi vaihtoehto,mutta Suomen markka lienee se parhain.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Devalvaatiot ovat kansalta varastamista."

No mitä nämä pankkituet ovat ja sisäinen devalvaatio pitää tehdä kuitenkin eli lasketaan palkkoja, sosiaaliturvaa sekä eläkkeitä kuten Kreikassa. Mitä eroa ulkoiseen devalvaatioon, ai niin pääomat pankkitileillä säilyttävät arvonsa.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Pankkituet ovat toki myös kansalta varastamista, enkä kannata niitäkään. Jenkkilässä sentään hullut pankit otettiin valtion siivottaviksi, ja valtio teki niillä jopa voittoa. Täällä olisi pitänyt tehdä sama, mutta kun politiikka täällä on konsensuspolitiikkaa ja rikkaat pyörittävät poliittista järjestelmää, ei siihen kyetty.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

"rikkaat pyörittävät poliittista järjestelmää"

tuo on napakasti ja osuvasti sanottu. Itse asiassa koko nykyisen talouskriisin ja Euroopan kriisin syntyperusta on siinä. Euroopan uusiutuminen lähtee liikkeelle vain siitä että rikkaiden ylivaltaa puretaan ja että tehdään tähän tarvittavaa yhteiskuntatutkimusta. Nykyinen EU tekee kaikkensa tällaisen politiikan estämiseksi. Epäluottamus ja piilevä viha nykyistä EU:ta, Euroopan kriisipoliitikkoja ja Suomen poliittista johtoa kohtaan kasvaa päivä päivältä.

Tässä valossa kinastelu siitä ollaanko eurossa vai ei, päätettiinkö euroon menosta tiedonannolla, eduskunnan erillispäätöksellä vai kansanäänestyksellä ja pitäisikö nyt pitää asiasta kansanäänestys on melko yhdentekevää. Se on näennäispolitikointia.

Ranskalaislehti Liberation on kutsunut troikkaa kravattiin sonnustautuneiksi talibaaneiksi.
http://areena.yle.fi/1-2916566

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ensinnä pitäisi tunnistaa ja tunnustaa että ilman täyttä liittovaltiota verotusoikeuksineen ja tulontasauksineen euro ei tule pysymään pystyssä ja toiseksi ettei kuvatunkaltaisella liittovaltiolla ole eurooppalaisten kannatusta. Eivät suomalaisetkaan kannata itsenäisyyden täydellistä menettämistä.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Eipä valuutta-alue Suomikaan ollut eikä vieläkään ole vailla keskusjohtoista verotusoikeutta ja massiivisia tulontasauksia. Suhteessa jopa paljon paljon Eurooppaa enemmän.

Samalla logiikalla heikommin tuottavat yksilöt ja kriisikunnat pitäisi potkia pois yhteisvaluutasta, olipa valuutta mikä hyvänsä. Ans kattoo saako kansa jossain vaiheessa ahaa-elämyksen tästä persujen jatkuvasta veivauksesta.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara

"... persujen jatkuvasta veivauksesta"

Mistä veivauksesta?

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

En ole nähnyt yhtään tutkimusta, jossa osoitettaisiin, että eurosta olisi ollut hyötyä Suomelle. Päinvastaisia tutkimuksia kylläkin on monta.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Saarikko kirjoittaa täyttä asiaa.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kysyppä mitä mieltä teollisuuden edustajat ovat. Kun kolme talousasiantuntijaa antaa lausntoja eurosta saamme yleensä neljä eri näkökantaa. Mikäli Suomen viennin ongelmat olisivat ratkaistavissa erolla eurosta niin kyllä vaatimuksia teollisuuden suunasta oltaisiin kuultu ISOILLA kirjaimilla lausuttuna.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

"Jokainen, joka väittää, että EK:n valitus korkeista kustannuksista ei ole devalvaation vaatimista on joko valehtelija tai umpityperä. Valinta on vain siitä onko devalvaatio kreikkalainen työttömyysdevalvaatio vai valuuttadevalvaatio."
https://tyhmyri.wordpress.com/2015/06/21/euro-ja-v...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Mä olen Seppo Turuselta ja Huuskolta pyytänyt linkkiä sellaiseen tutkimukseen, ja tarjonnut satasta. Aika kauan on odoteltu. Ei taida tulla.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Luin linkkisi. Suosittelen sinulle Suomi24 palstaa.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #45

Mielenkiintoista. Vaikuttanet itse siellä aktiivisesti, ja toivot minun sivistävän teitä enemmänkin? Voin toki lähettää tännekin lisää linkkejä, tuon löytämiseen ei kulunut montaa sekuntia.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Kiitos yrityksestä, arvostan!

"As already noted, the pattern for Finland resembles that for the non-euro countries of Sweden and Denmark..."

Eli korot laskivat Suomessa, ja "euro hyvä", koska tapahtuivat samaan aikaan? Ei-euromaiden korkojen samanaikainen ja yhtäsuuri alamäki kuitenkin tuhoaa argumentin!

Lisäksi, hinta on vain yksi faktori - miten kävi luottomäärien? Riskipreemioiden? Teollisuustuotannon tai bruttokansantuotteen? Miksi euro ei ole tuonut Espanjaan, Italiaan ja Kreikkaan matalia korkoja? Data loppuu sopivasti eurokriisin alkamiseen. Olisiko kohtuullista huomioida ensimmäinen todellinen epäsymmetrinen shokki nettohyötyjä arvioitaessa?

Koska korkotaso on nyt ennätysalhainen, pitäisikö postuloida, että firmoilla menee hemmetin hyvin? Tämä on mielestäsi se artikkeli, joka osoittaa eurojäsenyyden nettohyödyt Suomelle? Arvaa, oliko tämä artikkeli keskusteltu täällä puheenvuorossa jo kolme vuotta sitten?

Mulla on sellainen fiilis, että arvostat kovasti sitä täsmällisyyttä ja näennäistä liiketoiminnan ennustettavuutta, jota valuuttaliitto tuo valuuttakurssien osalta, mutta samanaikaisesti sotket korrelaation kausaliteetiksi korkojen puolella, etkä havaitse dynaamisia vaikutuksia, jotka ovat sen näennäisesti muuttumattoman valuuttakurssin aiheuttamia.

Jostain syystä Elinkeinoelämä on kovasti sitä mieltä, että Suomen kustannustaso on liian korkea, ja kukaan ei investoi. Mitä siitä pitäisi päätellä?

Suosittelen, alk. s. 10, ammattilaisen tekstiä pari sivua:
http://www.front.fi/uploads/docs/Strategiakatsaus_...

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #48

Peesausvaikutus mitä suurimmalla todennäköisyydellä aiheutti euroon sitoutumattomien pikkumaiden korkotason laskun. Epävarmuuden pelon vähentyminen näkyi muuallakin. Kyllä euro näkyi myös Etelä-Euroopan korkotasoissa, se näkyminen vain loppui vuonna 2008.

Luottomäärien osalta yritysten lainat ovat noin tuplaantuneet euromääräisesti, kotitalouksien kohdalla puhutaan nelinkertaistumisesta. BKT oli nätissä nousussa myös vuodesta 2003 vuoteen 2008, jolloin aika iso osa maailmaa kaatui. Teollisuustuotannon muutos ei johdu eurosta. Korkotasosta ei voi postuloida mitään suomalaisten yritysten kunnosta, koska korkotaso on alhaalla poliittisista päätöksistä johtuen. Artikkeli oli varmasti keskusteltu täällä, mutta koska leikitte ettei sitä ole olemassakaan, katsoin parhaaksi muistuttaa.

Kyllä, arvostan täsmällisyyttä. Voitaneen sanoa, että sitä saksalaista täsmällisyyttä, johon Suomessa ei kyetä. En sotke korrelaatiota kausaliteettiin korkojen puolella, mutta sinä näytät löytävän jonkin maagisen kausaliteetin Pohjoismaiden välillä, johon Suomen euroon liittyminen ei yhtä maagisesti kuitenkaan vaikuttaisi mitenkään.

Suomen kustannustaso on toki korkea, mutta ei sitä saa pienennettyä devalvoimalla kuin tilapäisesti, etenkään kun kelluvaa valuttaa ei edes voisi devalvoida silloin, kun "teollisuus sitä pyytää". Ammattilaiset tuossa linkkaamassasi tekstissään kovasti ikävöivät juuri devalvaatioita, joihin siis Ruotsikaan ei ole sortunut vuoden 1982 jälkeen. Onhan se kivaa napsaista pois osa työntekijöiden palkoista devalvoimalla, kun yrityksen itsensä käyttämä valuutta on jokin vakaa ja turvallinen.

Jukka Laine

Saksa asetti sotatalvena 1941 pakotteita Suomelle, kun selvisi että Suomeen oli syntynyt rauhanoppositio kannattamaan Yhdysvaltojen välittämää rauhantarjousta Neuvostoliitolta. Täällä purtiin pettuleipää.

On selvää ettei Suomi voisi edes alkaa spekuloimaan euroerolla todellisuudessa ilman Saksan vastatoimia. Jos Merkel asettaa pakotteita venäläisille, kun nämä puolustavat intressejään länttä vastaan Ukrainassa, niin kyllä Suomen yritykset irtaantua euroalueesta todellisuudessa saisivat aikaan vastatoimia Suomelle varmuudelle. Kyseessä olisi koko euroaluetta horjuttava hanke.

Helpompaa olisi purkaa kolmikantaisia esteitä kilpailukyvylle kuin ryhtyä kaatamaan euroaluetta. Toki kannatan Suomen itsemääräämisoikeuden palauttamista, jos se suinkin on mahdollista.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Historia toistaa itsenään.

Ensimmäisen maailmasodan aikana Suomi oli Saksan protektoraatti, siirtomaa. Ja olihan meillä kuninkaanakin saksalainen prinssi. Ympärysvallat eivät pitäneet Suomea itsenäisenä. Liittolaisuus oli pakko katkaista.

Toisessa maailmansodassa Saksan liittolaisuus oli viedä itsenäisyytemme. Liittolainen jouduttiin lopulta ajamaan maasta asevoimin.

Jälleen ollaan syvällä Saksan kainalossa ja sen määräysvallassa. EU on Saksan käsikassara.

Tätä menoa meille käy huonosti. Kuten Väyrynen kirjoittaa.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Eurosta pitäisi järjestää kansanäänestys ja samoin pitäisi tehdä EU:sta, EU ei ole enää se sama EU johon aikoinaan liityttiin.

EU ei toimi ilman liittovaltiota ja tulontasauksia, ja toteutuessaan ne pudottavat kaikkien niiden EU maiden elintasoa, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin ja nostaa niiden maiden elintasoa, jotka ovat hoitaneet asiansa huonosti. Tällä hetkellä EU:n ainoa todellinen voittaja on saksa ja sitten kun saksa on ainoa kolmen A:n EU maa ja sen pitäisi alkaa yksinään kantamaan EU:n taloutta, nostavat saksalaiset kädet pystyyn ja lähtevät eurosta ja EU:sta.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

"Alkuvaiheessa ongelmia aiheuttivat jyrkät vaihtelut euron ja dollarin välisessä vaihtokurssissa. Kun euroon siirryttiin, se devalvoitui dollariin nähden noin 50 prosentilla. Eurosta tuli Suomelle liian halpa valuutta, taloutemme ylikuumeni ja kustannustasomme kohosi voimakkaasti. Sitten euro revalvoitui sadalla prosentilla, jolloin kohonnut kustannustasomme ja liian vahva euro vaikeuttivat vientiämme. Vaikka kurssi sen jälkeen hieman aleni, euro on ollut Suomelle liian kallis valuutta."

Tuo kaikki on totta. Suomella oli hyvä talouskausi 1994-2005. Siinä oli puolikymmentä vuotta erittäin hyvää devalvoituneen kelluvan markan aikaa ja sen jälkeen vahvaa ylijäämäistä euroaikaa samat puolikymmentä vuotta.

EKP ei osannut pitää huolta eurosta dollaria vastaan, ja koko euroalueen kilpailukyky mureni muuhun maailmaan verrattuna. Lisäksi tuli USA:n pankkikriisi ja euroalueen omat "meloniongelmat". Kaikkiin näihin olisi kelluva oma markka pystynyt paremmin ja ennen kaikkea nopeammin vastaamaan ja korjaamaan taloutta oikeaan suuntaan. Tähän ei kankea kolmikanta ja poliitikot pysty. Sisäinen devalvaatio ei onnistu.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Väyrysen vaatimus kansanäänestyksestä on vain epätoivoinen yritys nostaa profiliaan puolueensa sisällä jäätyään ulos hallituksesta. Sääli ettei miehen luonto anna periksi myöntää, että hänen aikansa oli ja meni.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Sinulla, Granlund nuo asiaperusteet ovat lievästi sanoen hakusessa. Mielipiteitä saa olla mutta olisi hyvä jos näille olisi perusteltu näkemys.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Makkonen voisi tahollaan miettiä Väyrysen ulostulon ajankohtaa, miksi juuri tänään, kun Sipilän hallitus on lähipäivinä vain huonojen ratkaisujen edessä. Sipilä tuskin on innoissaan Väyrysen tämäntapaisista esilletuloista ja kyllä Väyrynen sen myös itsekin tietää, mutta kiusa se on pienikin kiusa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Aioin kirjoittaa samaa, sillä Väyrynenhän ei edes enää ollut viime EK-vaalien Lapin vaalipiirin ääniharava:

1. Katri Kulmuni (kesk) 9702 ääntä
2. Hanna Mäntylä (ps) 8072
3. Paavo Väyrynen (kesk)6889

Käyttäjän TuulaKomsi kuva
Tuula Komsi

Tästä huolimatta Paavo on oikeassa. Mistä näihin keskusteluihin aina änkeää puheenaiheen vaihtajia

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #37

Toisaalta Väyrynen pelottelee pysyvistä varainsiirtojärjestelmistä jäsenmaiden välillä.

Ja toisaalta: "Jos jatkamme nykyisellä teillä, meille käy huonosti. Taloutemme kituu..."

Sillä jos Suomi kehittyisi heikoksi euromaaksi niin silloinhan Euroalueen muuttuminen tulonsiirtoliittovaltioksi hyödyttäisi.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Tutkimusten ja tilastojen mukaan Suomen talous meni alamäkeä jo heti euron käyttöönoton jälkeen vuonna 2002. Nokian menestys vain peitti alleen tämän alamäen.

Nyt vuonna 2015 Suomen talous onkin jo alle vuoden 2006 tason. Vain neljä ensimmäistä vuotta eurossa siis meni hyvin ja nekin vain Nokian ilmiömäisen nousun ansiosta.

Suomen Pankin mukaan Suomen talous hyytyi vain sen takia, kun Nokia hyytyi. Toinen pankin sepittämä tarina on se, että paperin kulutus maailmalla lopahti ja Suomen paperintuontanto laski. Senkö takia Suomesta siirrettin paperintuotantoa kruunumaa Ruotsiin? Siellä paperin vienti nousi!

Olen kirjoittanut asiasta monta kertaa mm. täällä http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1710...

Nyt on kahdeksan vuotta menty euron takia takapakkia. Suomen taloudessa on peruutusvaihde päällä ja kaasujalka pohjassa.

Jukka Laine

Samaa mieltä Saarikon kanssa, vaikka edelleen olen sitä mieltä että Suomi ilman aktiivista talouspolitiikkaa ei olisi pärjännyt kruunussa tai markassa ja hyvällä talouspoliittisella päätöksenteolla oltaisiin pärjätty myös eurossa pienenä dynaamisena kansakuntana. K

uvaavaa on että ainoa valuutta lähialueilla missä Suomi olisi pärjännyt on rupla. Se kuvaa meidän hintakilpailukykyä ja innovatiivisuutta ja talouden tilaa. Suomi eli Nokiasta ja metsästä, Venäjä öljystä.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Onkohan Saarikko kuullut sellaisesta kuin yrityksessä suoritettavasta kustannuslaskennasta. Paperin hintaan vaikuttaa lukemattomat eri tekijät mitkä vaikuttavat missä tuote on kannattavinta tehdä, palkat sivukuluineen, energian hinta, raaka-aine (puu) kuljetukset ym.ym. Kun etelä-Ruotsissa Valmetin paperikone jauhaa paperia 1800m/min niin saman tekee myös kone Suomessa, vaikkapa Kemijärvellä. Kemijärvellä paperit lastataan rekkoihin ja kuljetetaan Kotkan satamaan ja sieltä laivalla Saksaan. Saman aikaan,kun Kotkassa laivaa lastataan niin etelä-Ruotsista lähtenyttä paperi lastissa olevaa rekkaa jo puretaan Saksassa. Valuutta on vain pieni osatekijä paperin valmistuskustannuksia perille toimitettuna laskettaessa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Pave pesee käsiään kuin Pilatus aikanaan.

Paavo Väyrynen(kin) kannatti Suomen EU-jäsenyyttä "nyt neuvotellussa muodossa", niin kuin kansanäänestyksessä asia esitettiin. Vain 38 % äänioikeutetuista vastusti, joten sopimus sai ylivoimaisen enemmistön kannatuksen taakseen.

Tuossa "nyt neuvotellussa" sopimuksessa oli selkeästä sovittu myös yhteisestä keskuspankista ja yhteisestä valuutasta, johon kansanäänestyksessä sitouduimme. Myös Pave.

Miksi samasta, jo kerran hyväksytystä, asiasta olisi pitänyt/pitäisi järjestää taas äänestys?

Se, mikä Pave V. jättää sanomatta, on, että nimenomaan tuo EU-jäsenyyssopimus solmittiin ja ratifioitiin vastoin tuolloin voimassa ollutta Perustuslakia JA tuolloin voimassa olevaa Rikoslakia. Ja juuri siksihän kansanäänestys järjestettiin. Mutta, koska se oli "neuvoa antava", ei sitova, se ei antanut eduskunnalle oikeutta rikkoa lakia. Valtiovalta kun Suomessa kuuluu kansalle, ei eduskunnalle (tai hallitukselle, niin kuin Mooses L. luuli ja luulee).

Käyttäjän sepe12 kuva
Seppo Janhonen

Paavon ajatuksia kannattaa harkita. Oireet ovat sellaiset, että sekä euro että koko EU ajautuvat alati syvenevään kriisiin. Viisas valtiojohto varautuisi tähän laatimalla ajoissa suunnitelman niistä irtautumiseksi. Emme ole vastuussa koko Euroopasta, ja omankin maan asiat pitäisi ehtiä hoitamaan - ennen muuta!

Käyttäjän PerttiRinne kuva
Pertti Rinne

Koskahan Suomi pelastuisi näiltä devalvaatioilla kansantaloutta hoitamaan pyrkiviltä opportunisteilta?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tarkoitatko ulkoista vai sisäistä devalvaatiota, nimittäin Sipilä vaatii nyt sisäistä D:ta.

Käyttäjän PerttiRinne kuva
Pertti Rinne

Tarkoitan valuutan ulkoisen arvon alentamista, siis sitä temppuvalikoimaa, jolla maalaisliitto ja demarit pelasivat verotulot jakoon toinen toisilleen sotien jälkeen aina 1980-luvun loppuun saakka antamalla inflaation laukata niin, että vrrotulot kasvoivat, mikä sitten korjattiin maksattamalla tuontitavaroiden hinta palkansaajilla, eli devalvoimalla.

Paavo Väyrynen on tuon ajan fossiileista ainoa, joka enää jaksaa kaivata paluuta pelin politiikkaan ja keinotekoisen jakopolitiiksan aikaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"mikä sitten korjattiin maksattamalla tuontitavaroiden hinta palkansaajilla, eli devalvoimalla."

Sama tulos on nyt sisäisellä devalvaatiollakin, lasketaan palkkoja niin kaikki tavarat kallistuu suhteessa palkkaan, ja lisäksi työttömyys lisääntyy sekä valtion verotulot vähenee. Ulkoisella D:llä kotimaiset tuotteet lisääntyy samoin työllisyys ja verotulot. Näin on käynyt pahiten Kreikassa jossa palkkoja on leikattu rajusti.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Kaikensorttiset devalvaatiot ovat ongelmallisia. Tosin nollainflaation aikana kevyt sisäinen devalvaatiokin on ihan mahdollinen ilman katastrofaalisia seurauksia.

Minua kiinnostaisi tietää, että jos Väyrynen yksin saisi päättää miten euro toimii, miten hän sen oikeasti rakentaisi. Tai vaikka markka, jos hän sitä mieluummin miettii.

Käyttäjän askokorpela77 kuva
Asko Korpela

KannatanVäyrystä
Kannatan Väyrystä, kansanäänestystä ja EUta. Kaikki tarpeellisia. Meillä on monta hyvää poliittista johtajaa ja asioista käydään hyvää ja monipuolista keskustelua.

Väyrystä pidän ykkösenä ja hän on parhaimmillaan juuri sillä paikalla, missä nyt on, unilukkarina ja tasavallan rakkikoirana. Osaa ja uskaltaa kääntää takkia, kun sitä on käännettävä eikä jää jähnäämään ja saivartelemaan joistakin muodollisista pikku seikoista, kun elämä rientää eteenpäin.

Kansanäänestystä kannatan, mutta ilman muuta tulen äänestämään EUsta eroamista vastaan, ja siis kääntämään takkini, sillä aikoinaan olin vastaan. Nyt kannatan ehdottomasti, sillä niin paljon hyvää on EU saanut aikaan, vaikka yhä enemmän muistuttaakin byrokratia jo kaatuneen Neuvostoliiton byrokratiaa. Verratonta hyvää on kuitenkin tiukka markkinataloudesta kiinni pitäminen. Yhä uudestaan saavat turpiinsa jättiyritykset ja kilpailuttamisen vaaditaan joka asiassa. Se on tervettä meininkiä. Ja yhdistyminen on ja sen tulee olla maailman trendi, ei raja-aitojen pystyttäminen ihmisten välille.

Onneksi nykyaikainen rajaton tiedonvälitys ajaa tätä asiaa politiikasta riippumatta. Boikotit ja raja-aidat nurin! Kauppa käyntiin! Turha lamasta on inistä, jos muureja pystytetään. Putin-Venäjä olisi kaikin voimin liitettävä samaan rintamaan muun Euroopan kanssa. Siitä hyötyisivät kaikki. Venäjän historiasta löytyy kyllä väkevät perustelut sekä nykyiselle pölhölle poliittiselle tilanteelle että sille paremmalle, jossa Venäjä on samassa rintamassa muun Euroopan kanssa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Verratonta hyvää on kuitenkin tiukka markkinataloudesta kiinni pitäminen."

Oletkohan käsittänyt jotakin väärin, mitä markkinataloutta tämä pankkien ja sijoittajien pelastaminen veronmaksajien rahoilla oikein on? Kilpailuttamisesta ovat hyötyneet vain nämä jättiyritykset koska pienet eivät pysty laajentamaan tiukan rahoituksen takia ja verosuunnittelu eli verovapaa toiminta on mahdollista vain ylikansallisille yhtiöille. Taisit vain yrittää sarkasmia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset