Paavo Väyrynen www.paavovayrynen.fi

Tarvitaan sekä rinnakkaisvaluutta että yhteiskuntasopimus

Suomen talouden tila on surkea. Talouskehitys on ollut ja on heikompaa kuin missään muussa EU-maassa. Julkisen talouden alijäämä on yksi suurimmista.

Moni asiantuntija on todennut, että vaihtoehtomme ovat yhteiskuntasopimus tai ero euroalueesta.

Yhteiskuntasopimuksen tulisi palauttaa nopeasti Suomen kilpailukyky Ruotsin ja Saksan tasolle. Vireillä oleva sopimus korjaisi kilpailukykyämme kuitenkin liian vähän ja liian hitaasti. Siksi tarvitaan sekä yhteiskuntasopimus että rinnakkaisvaluutta.

Jos oma valuuttamme markka devalvoituisi, vienti lähtisi nousuun ja talous kasvuun. Työttömyys vähenisi ja julkinen talous alkaisi tasapainottua. Kun palkat ja eläkkeet maksettaisiin markoissa ja kun tavarat ja palvelut ostettaisiin markoilla, kuluttajien asema olisi turvattu. Tuontitavaroiden suhteellinen hinta hieman nousisi, mikä siirtäisi kulutusta kotimaisiin tuotteisiin. Tämäkin parantaisi työllisyystilannetta ja tervehdyttäisi taloutta.

Myös lainat ja talletukset muuttuisivat markkamääräisiksi, joten lainojen hoitaminen ei vaikeutuisi. Kelluvan markan korkotaso olisi alhainen, kuten Ruotsin esimerkki osoittaa.

Valtion ja yritysten ulkomaisissa valuutoissa ottamien lainojen valuuttamääräinen arvo säilyisi ennallaan. Jos markka devalvoituisi, niiden lyhennyksiin ja korkoihin tarvittaisiin enemmän markkoja, mutta velanhoito helpottuisi, kun talous kasvaisi ja verotulot lisääntyisivät.

Markan kurssikehitys riippuisi Suomen omasta talous- ja tulopolitiikasta. Oma valuutta toisi vastuullisuutta myös työmarkkinoille. Kelluvan markan devalvoitumista voitaisiin hillitä yhteiskuntasopimuksen avulla. Myöhemmin markka voisi myös revalvoitua, jos taloutemme tila sitä edellyttäisi, kuten Ruotsissa on tapahtunut.

Suomen ero euroalueesta voisi toteutua eduskunnalle annettavalla tiedonannolla eli samalla tavalla kuin euroalueeseen liittymisestä aikanaan päätettiin. Talouden tervehdyttyä yhtenäisvaluuttaan voitaisiin ehkä joskus myöhemmin palata, jos kansan enemmistö sitä kansanäänestyksessä kannattaisi.

Jos irrottautuisimme euroalueesta, joutuisimme varmaankin vastaamaan sen puitteissa tekemistämme sitoumuksista, mutta emme joutuisi nykyistä suurempaan vastuuseen toisten maiden veloista. Taloudellinen ja myös valtiollinen itsenäisyytemme vahvistuisi.

Suomen eroaminen euroalueesta saattaisi helpottaa Kreikan irrottautumista, mikä olisi eduksi sekä sille itselleen että koko Euroopalle. Kolmas tukipaketti näyttää toteutuvan vain siten, että hyväksytään joko lainojen leikkaaminen tai IMF:n jääminen ulkopuolelle. Kumpaakaan Suomen ei tule suostua.

www.paavovayrynen.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Kalevi Wahrman

Yhteiskuntasopimus tarkoittaa käytännössä, että hallitus ottaa tehtäväkseen Elinkenoelämän keskusliiton EK:n paskasen työn tekemisen.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Jonkun se välttämättömyyden on tehtävä. Meidän ei kannattane kopioida kreikkalaista tapaa antaa asian olla, ja odottaa sen hakeutumista oikeaan uomaansa.

Sen metodin seuraukset voi luntata työttömyysasteesta.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"Tuontitavaroiden suhteellinen hinta hieman nousisi" Jos hinta vain HIEMAN nousisi, niin silloin markkaa olisi devalvoitu vain hieman ja sillä olisi myös vastaavasti vain hieman vaikutusta vientituotteiden hintaan, eli koko homma olisi tyhjänpäivästä pelleilyä.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

"Jos oma valuuttamme markka devalvoituisi vienti lähtisi nousuun ja talous kasvuun" Väyrynen, tai kuka tahansa, oman valuutan perään haikailevan soisi joskus myös kertovan mikä olisi se toimiala jonka vienti lähtisi vetämään oman devalvoituvan valuutan seurauksena.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kiinakin sortui tällaiseen venkoiluun viime viikolla, vaikka selväähän sinusta on vain se, että kiinalaisten kannattaisi ruveta tekemään tuotteita, joista on maailmalla kysyntää.

Vai oliko Kiinan tarkoitus pistää asuntovelallisensa velkahirteen?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

YLE noteeraa uutisessaan myös eurojärjestelmän mahdollisen parantamisen rinnakkaisvaluuttojen käyttöönoton kautta.

Tämähän lisää vapausasteita, ei poista niitä, koska euroa voi käyttää jos sitä rakastaa ja lateja, liiroja ja markkoja voi käyttää kuten kruunuja hän joka niitä haluaa lompakkoonsa, asuntolainaksi, pankkitilille tai tulonsiirrokseen. Hyvä että keskustelua jatketaan.

Onhan niitä vaihtoehtoisia maksutapoja maailma täynnä lounasseteleistä PayPaliin ja bitcoiniin. Mitäs tuosta hermoilemaan siis? The more the merrier, sanoisi britti.

http://yle.fi/uutiset/markan_paluu_olisi_mahdollin...

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Turkisshan homma juuri toimii näin: Kansallinen valuutta on Turkin liira, mutta kauppiaat käyttävät mielellään euroa, jonka arvo on vakaampi kuin lirran.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Voisi olettaa että eurouudistuksessa joka tuo rinnakkaisvaluutat, Suomen markka on yhtä heikko kuin euro, joka keskimäärin heikkenee joitain prosentteja muita valuuttoja vastaan kun siinä kuitenkin on pääasiassa mukana huonokuntoisia maita.

Saksan markka toki vahvistuisi jopa muita valuuttoja vastaan, onhan sillä maailman suurin kauppataseen ylijäämä.

Pääsääntöisesti kuitenkin lähes kaikkien euromaiden valuuttojen uskoisi olevan heikompia dollaria tai kruunuja vastaan. Silloin myös näiden maiden kilpailukyky Saksaa vastaan paranisi paljon. Merkittävä osa euromaista parantaisi kilpailukykyään myös Suomea ja Hollantia vastaan (sekä myös Ruotsia ja USA:ta ja Kiinaa vasten).

Kilpailukyvyn lisääntymisen lisäksi myös verorasitus pienenisi. Reaalisesti matalammat verot varmaan olisivat kasvua tuova asia.

Mahdollisesti velkarasitus pienenisi myös jos Lex Monetae-päätös olisi muuttaa kansallisen lain ja tuomioistuimen alaiset velat rinnakkaisvaluutalla maksettaviksi joko 1:1. Tästä olisi hyvä sopia euromaiden kesken.

Lopuksi, aina olisi mahdollista määrittää euro juridisesti reilusti korivaluutaksi, kuten IMF:n SDR. Tässä hiukan sanailua Roger Wessmanin kanssa aiheesta. Ei se helppoa ole, mutta mahdollista, varsinkin jos viitsitään koordinoida 19 euromaan kesken asiaa.

http://rogerwessman.com/2015/07/28/aivovoimistelua...

Käyttäjän EliasRantanen kuva
Elias Rantanen

Suomessa on tällä hetkellä yksi todellinen valtiomies Paavo Väyrynen.

Blogin teksti osoittaa sen. Ei vain kansalaisaloite, vaan kokonaisvaltainen visio nykyisistä Suomen talouden realiteeteistä. Blogi osoittaa tarkkanäköistä poliittista silmää.

Kun nykyinen hallitus ponnistelee työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteiskuntasopimuksen solmimiseksi, näkee Paavo Väyrynen sen ihan oikein, Suomen nostamiseksi nousuun, riittämättömäksi.

Yhteiskuntasopimus yhdessä myöhemmin toteutetun markaan siirtymisen kanssa tuottaisi suunnan muutoksen katastrofaaliselta tieltä vakaaseen kansantalouden nousuun, valtionvelkaantumisen pysäyttämiseen ja supistumiseen, ostovoiman lisääntymiseen, uusientyöpaikkojen kasvuu ym.

Yhteinen konsensus yli puolue intressi rajojen tarvitaan, jotta valtiolaivaa voidaan ohjata pois karikoista ja vältttää siintävä valtion katastrofi, konkurssi. Se on Suomella näköpiirissä yhdessä Kreikan kanssa ensimmäisten valtioiden joukossa. Jos ja kun itsepintaisesti vastoin Suomen etua pysytään euro alueessa maksoi mitä maksoi ja tuli mitä tuli.

Reino Jalas

"oman valuutan perään haikailevan soisi joskus myös kertovan mikä
olisi se toimiala jonka vienti lähtisi vetämään oman devalvoituvan
valuutan seurauksena."

Devalvaatiohan muuttaa hinta-asetelmia aivan kaikkialla, missä jotakin Suomessa käytettävää tuotetta tai palvelua toimitetaan sekä ulkomailta että kotimaasta.

Kotimainen toimittaja saa lähes devalvaatioprosentin mukaisen hintakilpailuedun ulkomaista vastaavaa kohtaan. Ruokakaupassa olisi suoraan hinnan perusteella edullisempaa valita kotimaista kuin tuontitavaraa. Kyllä tällaisella kaikkineen on vaikutusta.

Monia asioita ei kannata tehdä Suomessa kustannustason vuoksi nykyisellään.

Suomalaisia palkkoja ei tarvitsisi leikata lainkaan. Mutta vaaka kallistuisi siihen suuntaan että noita duuneja taas kannattaisikin tehdä täällä.

Samanlaista hintakilpailun aseman muutosta koetetaaan saada aikaan epävarmasti etenevällä Yhteiskuntasopimuksella.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Siinä saa sitten devalvoitua aika reippaasti että se kahdeksan euron kilohintainen tomaatti tulee ulkomaista edullisemmaksi. Tai pysyykö hinta peräti kuluttajalle vähintään samana kun ulkomainen nousee. Ja vielä niin että sille kasvattajallekin riittää tuloja. Suomi on jo verotuksella laitettu yhdeksi maailman kalleimmista maista. Kuinka paljon kalliimmaksi se pitää tehdä jotta nämä markkamiehetkin kokevat tyytyväisyyttä.

Toisaalta voidaan mielessämme miettiä kuinka paljon pitäisi valuutan devalvoitua jotta alettaisiin kilpailemaan Kiinan ja bangladesin kanssa kumisaapastuotannosta ja ompelijattarista.

Nyt kun 'oman' valuutan ihanuutta perustellaan tuotannon palaamisella kotimaahan niin jostain syystä löytyy mulla paljonkin sellaisia vaikkapa ruotsalaisia, kanadalaisia, norjalaisia sun muun maalaisia merkkituotteita jotka on made in China tai Taiwan. Sellaisenhan pitäisi olla mahdotonta jos innokkaimpia uskoo.

Nykysuomessa onkin kuvaavaa että jopa Suomessa valmistettu tuote kannattaa mieluummin tilata ulkomailta kuin ostaa raippaverotettuna täältä. Siihen ei devalvaatiot auta.

Reino Jalas

Otit nyt pikkuisen huonon esimerkin niine 8 euron tomaatteinesi. Kotimaista tomaattia on tänäkin kesänä myyty jopa 1.15 € kilohinnalla.
Espanjalaista tomaattia ei ole juuri kannattanut kesäkuun puolivälin jälkeen tänne tuoda. Kotimaisen kausi jatkuu syyskuulle ja kenties pidemmällekin.

Eihän edes meitä 1.000 km etelämpänä olevat Saksa ja Hollantikaan pärjää talvikautena omilla tomaateillaan. Mutta tomaatit nyt eivät ole asian pointti muutenkaan.

---
Itselle tulee ensimmäisenä mieleen vaikka Hollannista Suomeen tuotavat leivonnaiset, tai Tanskasta tuotavat lihajalosteet, kosmetiikkatuotteet, autonrenkaat etc. Joku näistä voisi hyvinkin palata entistä suuremmalal osuudella kotimaisen leipurin tai teurastajan tai renkaanpaistajan tuotteiksi, jos valuuttakurssi kääntyisi vaikka 20...25% verran kotiinpäin.

Etenkin Metalli- ja koneteollisuuden ja Metsäteollisuuden ym. omistajat pissisivät hunajaa. Siis jos viikon päästä maanantaina niillä olisikin -20% hintaetu käytössään.

    Vienti toimialoittain 2012
    Metalli-, koneteollisuus .... 18,4 mrd. € 32,4 %
    Kemianteollisuus .............. 13,3 mrd. € 23,4 %
    Metsäteollisuus ................ 10,9 mrd. € 19,2 %
    Sähkö- ja elektroniikkateoll. ... 7,3 mrd. € 12,9
    Muut ................................... 6,9 mrd. € 12,1 %
    YHTEENSÄ ........................ 56,8 mrd. € 100 %
    Tuonti toimialoittain 2012
    Metalli-, koneteollisuus ....... 13,6 mrd. € 23,0 %
    Kemianteollisuus ................ 11,6 mrd. € 19,6 %
    Kaivostoiminta ja louhinta .. 10,8 mrd. € 18,3 %
    Muut ................................... 9,3 mrd. € 15,8 %
    Sähkö- ja elektroniikkateoll. ...7,8 mrd. € 13,2 %
    Elintarvikkeet ja maatalous .... 3,5 mrd. € 6,0 %
    Tekstiilit ja vaatteet .............. 2,4 mrd. € 4,1 %
    YHTEENSÄ ........................ 59,0 mrd. € 100 %

Yllä vienti- ja tuontilistat vuodelta 2012. Tässä siis alustavaa aineistoa jota alkaa kovassa hintakisan paineessa olevien ulkomaankaupan vientimiestemme haarukoida.

Katsella mitä kotimaiselle tuotannolle käteen pukattu D-vitamiinin tuoma 20% hintakilpailuetu vaikuttaisi. Kuinka sellainen vakuttaisi asetelmiin kummallakin yllä olevalla listalla.

Vuosimuutosten ei tarvitse olla järisyttäviän nopeita ja suuria. Riittää kun saadaan syöksykelkka alkajaisiksi kääntymään.

Sellainen 2..3% vuositason muutos aikaiseksi.

Kun sellainen jatkuu useita vuosia, niin Suomihan pelastuu.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #12

Tuossahan se tuli selvästi osoitettua ettei duunanrin etu ole sama kuin teollisuuden omistajien etu. Se olisi aikamoinen tiputus ostovoimassa. Tai onko sekin 'vain vähän'?

Toisaalta kun en ole kuullut teollisuuden haikailleen sen oman valuutan perään niin rinnakkaisvaluutassa palkkojen sopiminen edelleen euromääräisiksi ei liene ongelma vaan kaikkien etu.
Varsinkin kun jatkossakin niin yrittäjät kuin kuluttajat ja palkansaajat edelleen laskevat tuoton ja ostovoiman nimenomaan euromääräisinä. Ei se valuuttaa vaihtamalla muuksi muutu. Aikamoisen inflaation saa aikaan kyllä, ihan kotimaisissakin tuotteissa. Ja joku senkin maksaa, kuka ne lisärahat multa haluaa itselleen viedä?

Teillä on siitä omasta valuutasta vähän turhan ruusuiset kuvitelmat. Esimerkkinä halutaan väen väkisin käyttää jotain Ruotsia kun yhtä hyvin voitaisiin käyttää Venäjää. Ruplakone painaa rahaa heti kun alkaa Igorilla lompakonpohja paistaa?

Kun tulee hankkineeksi Yhdysvalloista kohtalaisen paljon tavaraa niin euron devalvoitumisen on vallan mainiosti huomannut jo nyt. ja se kaikki erotus on pois kotimaisesta tuotannosta. Eipä ole tilalle start-up yrityksiä jenkkituontia korvaamaan ilmaantunut, eikä sellaiset kelpaisikaan.

Tomaattihinta oli mulla tosiaan väärä. Äsken lähikaupassa kotimainen luomutomaatti oli 6,95. Viime talvena tavallinen ei-luomu oli se mainitsemani 8€/kg. Aika paljon saa devalvoitua ennenkuin hollantilainen tai espanjalainen tulee kalliimmaksi ja silloinkin jää kyllä hyllyyn mätänemään. Vähän turhan ihanan halpaa elämää se sellanen. Ei ole mulla duunarin palkalla varaa.

Reino Jalas Vastaus kommenttiin #13

“Tuossahan se tuli selvästi osoitettua ettei duunanrin
etu ole sama kuin teollisuuden omistajien etu.”

Missäs se duunarin etu tällä hetkellä oikein on? Missä maailman maassa duunarilla menee nyt mainittavan hyvin? Millaisen talouspolitiikan kautta sellainen samanlainen kehitys duunarin etuuun olisi Suomessakin saavutettavissa?

Muutenkin menee juttusi aika vanhanaikaiseksi sanailuksi. Vanhan ajan duunarit eivät enää pitkään aikaan ole olleet suurin työntekijäryhmä. Alemmat toimihenkilöt ja kohta ylemmätkin toimihenkilöt ovat jo väkimäärältään kutistunutta duunariosastoa suurempia.

Noilla ei ole enää niin mustavalkoisen vaikeata ymmärtää, että edut ovat yllättävän usein lopulta molemminpuolisia. Kun tehdas hyötyy ja kasvaa, niin samaa tahtia kasvaa myös palkansaajan lompakko ja hyötyy koko yhteiskuntakin.

---
“Se olisi aikamoinen tiputus ostovoimassa.
Tai onko sekin 'vain vähän'?”

Taidät nyt puhua jostakin pseudo-ostovoimasta. Siitä 1.000€ / nuppi olevasta lisävelasta, jota Stubb kiskoo sinun nimissäsi muka-ostovoimana maailmalta. Budjettivajeen tukkeeksi.

Tuo tie ei kauan elätä sen paremmin herroja kuin duunareitakaan. Sosiaalisia ilmaisetuja leikataan nyt jo, ja etujen leikkurin vauhti sen kuin kiihtyy.

“Äsken lähikaupassa kotimainen luomutomaatti oli 6,95.”

Olisit ihmeessä ostanut edullisempia Espanjan luomutomaatteja! Siinä saa pussiinsa juuri sitä mitä itsepetoksena tilasikin.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Äänestys olisi paikallaan - mutta tuo rinnakkaisvaluutta-ajatus on omituinen, aivan niin kuin Kalle sanoo:

http://areena.yle.fi/1-2932386?autoplay=true

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset