Paavo Väyrynen www.paavovayrynen.fi

Rinnakkaisvaluutalla talous terveeksi

Viime keväänä valtiovarainministeriö julkaisi virkamiesraportin "Talouspolitiikan lähtökohdat 2015-2019", jossa Suomen vuotuisen talouskasvun tänä ajanjaksona ennustettiin olevan yksi prosentti. Raporttia käytettiin hallitusohjelman perustana.

Kun tämä vuosi jää miinukselle, lähtötaso seuraaville vuosille alenee. Kun yhteiskuntasopimusta ei saatu aikaan, käytettävissä ei ole keinoja joilla heikkoa kilpailukykyämme voitaisiin tuntuvasti ja nopeasti kohentaa. Toimintaympäristökin saattaa vaikeutua.

Jos Suomi siirtyisi rinnakkaisvaluuttaan, markka ilmeisesti devalvoituisi jonkin verran. Taso riippuisi toteutettavasta finanssi- ja tulopolitiikasta. Oma kelluva valuutta lisäisi vastuuntuntoa työmarkkinoilla, kun ratkaisut vaikuttaisivat suoraan valuuttakurssiin.

Teollisuuden kilpailukyky kohentuisi sekä viennissä että kilpailussa tuonnin kanssa. Kun tuontipolttoaineet kallistuisivat, kotimaisen uusiutuvan energian kilpailukyky paranisi. Muutoinkin biotalouden asema vahvistuisi.

Devalvaatio yhdessä kilpailukykyä parantavan finanssi- ja tulopolitiikan kanssa synnyttäisi välittömän kasvusysäyksen. Teollisuudessa on vapaata kapasiteettia, kun markkinoita on menetetty. Myös investoinnit lähtisivät liikkeelle.

On perusteltua arvioida, että tässä vaihtoehdossa lähivuosien talouskasvu voisi nousta keskimäärin noin kolmeen prosenttiin. Tällöin kansantaloutemme kasvaisi neljässä vuodessa jopa 8 prosenttia enemmän kuin nyt on ennustettu. Rahassa lisäys olisi yli 15 miljardia euroa. Julkisen sektorin tulot voisivat kasvaa 7-8 miljardilla. Kasvun ansiosta menot joiltakin osin pienisivät.

En ymmärrä, miksi tätä vaihtoehtoa ei edes harkittaisi. Valitulla tiellä edessä on kituliasta kasvua, korkea työttömyys ja kivuliaat leikkaukset, jotka aiheuttavat vahinkoa kauas tulevaisuuteen. Edessä on myös kansaa repivä taistelu poliittisella tasolla ja ay-liikkeen kanssa.

Tänään sanomalehdissä oli mielenkiintoisia kannanottoja Suomen taloudesta.

Johnny Åkerholm, arvostettu talousasiantuntija, arvioi Hufvudstadsbladetissa, että maailmalle levinneet uutiset Suomen talouden surkeudesta saattavat johtaa uusien valtion lainojen korkojen nousuun ja olemassa olevien arvon alentumiseen. Hän korosti tarvetta saada nopeasti aikaan vahvaa talouskasvua. Suomen jäsenyyteen euroalueessa hän ei toki ottanut kantaa.

Kauppalehdessä Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen kertoi, että Nordea aikoo muuttaa Suomessa toimivan pankin sivukonttorikseen. Suomessa kertyneet mittavat pääomat siirtyisivät Suomesta Ruotsiin. Taustalla näyttää olevan Nordean pyrkimys päästä eroon euroalueelle luodusta pankkiunionista, jota ollaan kehittämässä yhä enemmän yhteisvastuullisuuden suuntaan.

Kärjistäen voidaan kysyä, kuinka kova taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen hinta ollaan valmiita maksamaan siitä, että Suomi voi jatkaa euroalueessa, joka on kehittymässä velkaunioniksi ja liittovaltioksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Puolueenne nykyinen puheenjohtaja Juha Sipilä sanoi pääministerin haastattelutunnilla, ettei kannata tekemäänne aloitetta. Piste.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Onneksi olet terve minä jo kerkesin pelätä sinun sairastuneen.

Jukka Laine

Itse olen skeptinen eurosta eron suhteen, mutta kannatan euroerosta keskustelemista vaihtoehtojen kartoittamiseksi ja kansan sitouttamiseksi talouden talvisotaan.

Valtiotieteiden tohtori Paavo Väyrynen on alun perin ollut oikeassa eurosta ja sen mukanaan tuomista ongelmista, sitä tuskin kukaan voi kiistää etteikö olla syvällä suossa. Itsekin joskus ihmettelin miten raha- ja talouspolitiikkaa hoidetaan kun ei kukaan halua kilpailla mm. veroilla.

Sipiläkin joutuu tekemään kovia ratkaisuita Suomen ongelmien siirtämiseksi eteenpäin puun ja kuoren välissä. Painetta tulee myös Suomen ulkopuolelta, eikä troikka suvaitse puheita eurosta eroamiseksi ainakaan pääministeriltä.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Näitä kaksoiskurssilaisia on ollut maailman sivu. Neuvostoliiton ruplalla oli virallisen kurssin lisäksi 'nylonpaitakurssi', mutta nyt ei ole enää. Ei näytä tuolla Argentiinassakaan dollarin kaksoiskurssi saavuttaneen menestystä.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Monien lähteiden mukaan Vietnamin dong on virallisesti noteeratuista valuutoista heikoin. Wikipedian listalla Somalian shillinki on mennyt sen ohi kärkeen.

Zimbabwen dollari oli pitkään maailman heikoin valuutta - suorastaan arvoton. Sen käytöstä luovuttiin huhtikuussa 2009. Maassa on käytössä vain vieras valuutta.

Suomen markka olisi valuutakorissa listan alapäässä suhteessa euroon tai dollariin. Siellä kilvoiteltaisiin ruplan kanssa sijoituksista. Itse asiassa luulen, että valtiotieteiden tohtori tavoittelee markkapuheillaan juuri tätä ruplan ja markan pariteettia. Voitaisiin jatkaa juuston ja maidon vientiä Venäjälle.

Miksi joku haluaisi käyttää Suomen markkaa. Suomessa on rahaa päivittäin käyttäviä alle 5 miljoonaa luonnollista henkilöä.

Suomi on taloudellisesti niin mitätön talous, että olisi hirvittävä riski jättää markka spekulanttien riepoteltavaksi. Eivätkä ne jättäisi tilaisuutta käyttämättä.

Tapani Heikkilä

Pelottaa ajatella, kuinka suureksi lopullinen devalvaatio nousisi? Rahamarkkinoilla on - esim. pörssikurssien osalta - taipumus ampua yli. Ja jos meidän tapauksessamme tuollainen yliampuminen valuuttapäätöstä seuraisi, saattaisi hintataso nousta käsittämättömän paljon.

Reino Jalas

"Puolueenne nykyinen puheenjohtaja Juha Sipilä sanoi
pääministerin haastattelutunnilla, ettei kannata tekemäänne
aloitetta. Piste."

Keskustelu oli tuossa kohtaa kuitenkin hiukan monisanaisempaa. Tarkalleen PM haastattelutunnilla sanailtiin näin:

    YLE, Jari Niemelä:
    "Pääministeri Ahti Karjalaisen poliittisena sihteerinä oli 60-luvun alkupuolella nykyisin Europarlamentaarikkona toimiva Paavo Väyrynen, ja nyt hän esittää että talouden käänne sujuisi paremmin jos otettaisiin Euron tilalle rinnakkaisvaluutta Suomeen.
    Oletteko samaa mieltä?"
    Sipilä:
    "En ole samaa mieltä. Tässä tilanteessa meidän pitää elää ja käyttää niitä työkaluja mitkä meillä on käytettävissä. Ja Suomi on osa EU:ta ja osa Euroaluetta ja meidän pitää nyt opetella elämään täällä Euroalueella.
    Jos emme siihen kykene, niin sitten meidän pitää ruveta miettimään näitä keinoja."

Melko selväsanaisesti Sipilä jättää näille keinoille jonkinlaista takaporttia auki. Jos nyt syksyn aikana käynnistettävät toimet eivät tuota tulosta, niin silloin niitä keinoja pitää harkita tilalle.

Sipilä jättää avoimeksi odottelun aikamäärän. Sen kuinka kauan mahdollisesti vatuloidaan ja seuraillaan maan taloustilanteen kehittymistä.

Muutenkin, haastattelun loppupuolella Sipilä sanoi pariinkin kertaan, että jos hänen taloudelle asettamiinsa tavoitetisiin ei päästä, niin sitten pitää vaihtaa miestä.

Onko se sitten vasta seuraava pääministeri, joka toteaa Sipilän 4 v. ajan käyttämät keinot liian pieniksi ja tehottomiksi. Noille "Väyrysen keinoille" olisi tilaa vasta 2019 vaalien jälkeen.

Aika näyttää miten yhteiskunnan ja talouden realiteetit tulevat tämänkin nykyisen talousahdingon asian lopulta hoitamaan.

Käyttäjän EliasRantanen kuva
Elias Rantanen

Valtiotieteiden tohtorin europarlamentaarikko Paavo Väyrysen esittämä vaihtoehto, jonka hän blogissaan analyyttisesti referoi ja ja yhteen vetää ansaitsisi myös pääministerin ja valtionvarainministerin vakavan huomion, ja ansaitsi avoimen keskustelun yli puolueiden luutuneiden asenteiden ja skeptisyyden sijaan, vakavan pohdinnan.
On uskomatonta miten vanhan kokeneen valtiomiehen Paavo Väyrysen näkemyksien väheksyminen vielä tässäkin katastrofaalisessa Suomen talouden tilassa on niin yleistä Mattien ja Maijojen, professoreiden ja taloustieteilijöiden kohdalla, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.

Ei voi kuin hämmästyä sitä eurosokeutta, mikä vielä tuudittaa politikkoja ja kansaa näkemästä mihin suuntaan Suomea ja Euroopan Unionia viedään nimittäin kohti liittovaltiota, mihin Suomi ja muut konkurssin rajoilla oleva valtiot, toisenlaiset kansalliset ja kulttuurilliset rakenteet omaavat maat, eivät tule mukaan, tai pääsisi, vaan jäävät sen ulkopuolelle.

Tässä yhteenveto Paavo Väyrysen hyvästä vaihtoehtoisen linjan mahdollisuudesta, josta pitäisi nyt viimeistää alkaa keskustella. "On perusteltua arvioida, että tässä vaihtoehdossa lähivuosien talouskasvu voisi nousta keskimäärin noin kolmeen prosenttiin. Tällöin kansantaloutemme kasvaisi neljässä vuodessa jopa 8 prosenttia enemmän kuin nyt on ennustettu. Rahassa lisäys olisi yli 15 miljardia euroa. Julkisen sektorin tulot voisivat kasvaa 7-8 miljardilla. Kasvun ansiosta menot joiltakin osin pienisivät.

En ymmärrä, miksi tätä vaihtoehtoa ei edes harkittaisi. Valitulla tiellä edessä on kituliasta kasvua, korkea työttömyys ja kivuliaat leikkaukset, jotka aiheuttavat vahinkoa kauas tulevaisuuteen. Edessä on myös kansaa repivä taistelu poliittisella tasolla ja ay-liikkeen kanssa".

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

>#7/ER:
Ihan hyvä kommentti. Osoittaa se ainakin kirjoittajan itseluottamusta ja hengenheimolaisuutta blogistiin, että suosittelee omaa kommenttiaan.

Sakari Välimaa

Minulle on jäänyt vähän epäselväksi mitä rinnaksaisvaluutta tarkoittaa.

Väyrynen kansalaisaloitteessaan: Ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys. Jos kansanäänestys johtaisi SUOMEN EROAMISEEN EUROALUEESTA, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Radiokeskustelussa Elon ja Haglundin kanssa toimittaja kysyi Väyryseltä, että ajatteko Suomen eroa eurosta? Vastaus: Kysymys on väärin asetettu. En tarkoita, että poistettaisiin euro. Euroa tultaisiin käyttämään markan rinnalla. Eikö eroaminen euroalueesta tarkoittakkaan eroeroa?

Kysymys: Jos Suomi ottaisi käyttöön rinnakkaisvaluutan, markan, niin miten tilanne poikkeaisi ajasta ennen 2004, jolloin Suomessa oli oma raha? Käytettiinhän silloinkin markan lisäksi muita valuuttoja, esim. metsätellisuus dollaria.

Samassa radiokeskustelussa Värynen sanoi, että palkat ja verot maksettaisiin markoissa ja, että talletukset ja lainat pysyisivät euroissa. Mutta blokissaan 29 Väyrynen vastasi Wessmannille, että talletukset ja lainat muutettaisiin markkamääräisiksi samalla kun palkat, eläkkeet ja verot ryhdyttäisiin maksamaan markoissa. Hän esittää myös, että aluksi kurssi voisi olla pitkähkönkin ajan sama, ja sen jälkeen kurssien eriytyminen voisi toteutua vaiheittain. No tämä on tarkoitus olla jonkinlainen suoja valuuttaspekulaatioita vastaan, mutta estää devalvaation, joka tuntuu juuri nyt olevan yksi tärkeimmista perusteluista saada oma raha.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset