Paavo Väyrynen www.paavovayrynen.fi

Leikkauksille on vaihtoehto

Suomi on yhden totuuden ja yhden vaihtoehdon maa. Pyrkimys konsensukseen, yhteisymmärrykseen, tukahduttaa ajattelua ja tyrehdyttää vapaata keskustelua.

Nyt ainoa totuutemme on, että julkisen talouden tasapaino on palautettava ja kestävyysvaje täytettävä menoja leikkaamalla. Kilpailukykyä pyritään parantamaan palkkoja ja muita työntekijöiden etuuksia heikentämällä. Tasapuolisuuden vuoksi eläkeindeksit jäädytetään.

Oppositiokaan ei esitä vaihtoehtoa tälle peruslinjalle. Kaikki myöntävät, ettei verotusta voida ainakaan tuntuvasti kiristää. Osa oppositiosta pitää leikkauksia liian kovina, mutta myöntää, ettei valtion ja kuntien velkaantumista voida ainakaan sanottavasti lisätä.

Tämä vaihtoehdottomuus johtuu siitä, että Suomi liittyi vuoden 1999 alusta yhtenäisvaluutta euroon ja luopui samalla omasta raha- ja valuuttakurssipolitiikastaan. Talouspolitiikan keinovalikoimaan kuuluvat enää finanssi- ja tulopolitiikka. Kun Suomi on menettänyt kilpailukykynsä ja kun julkinen taloutemme on pahasti alijäämäinen, tarjolla on vain leikkausten tie.

Suomen jäsenyys euroalueessa on tabu, kielletty keskustelun aihe. Liittymistä yhtenäisvaluuttaan syntyi aikanaan valtaeliitin keskuudessa konsensus, jonka rikkoivat vain Keskusta ja SKL.

Keskustassakin puolueen johto kannatti Suomen jäsenyyttä, mutta kannattajien ja jäsenistön paine pakotti sen taipumaan kielteiselle kannalle. Myös koko kansan keskuudessa enemmistö vastusti jäsenyyttä. Tästä syystä asiasta ei järjestetty kansanäänestystä.

Yhtenäisvaluutta on epäonnistunut. Tämä johtuu ennen muuta siitä, että synnytettiin liian laaja euroalue, jossa on mukana liian erilaisia kansantalouksia.

Eurosta on hyötynyt vain Saksa. Professori Vesa Kanniaisen johtama työryhmä on arvioinut, että euroalueen maat ovat kärsineet keskimäärin 10 prosentin hyvinvointitappion. Suomen tappio on ollut tätä suurempi, kuten vertailu Ruotsiin osoittaa.

Ruotsin ja Suomen taloudet ovat hyvin samankaltaiset. Kummallekin maalle oman valuutan dollarikurssilla on suuri merkitys.

Ruotsilla on ollut oma kelluva valuutta, jonka kurssi on tarpeen mukaan joustanut sekä ylös- että alaspäin. Suomi on kärsinyt jyrkistä vaihteluista euron dollarikurssissa.

Aluksi euro devalvoitui dollariin nähden noin 50 prosentilla. Tämä kurssi oli aivan liian alhainen Suomen taloudelle, joka alkoi ylikuumentua. Sitten euro revalvoitui noin 100 prosentilla, mikä oli Suomelle kohtalokkaan korkea kurssi olletikin kun kilpailukykymme oli halvan euron aikana heikentynyt.

Kurssi oli korkeimmillaan vuoden 2008 finanssikriisin alkaessa. Suomen vienti ja teollisuustuotanto romahtivat pahemmin kuin muissa saman kaltaisissa maissa. Tilannetta pahensi vuoden 2007 holtiton tuloratkaisu.

Vuodesta 2008 lähtien Ruotsin kansantalous on kasvanut 8 prosentilla, Suomen alentunut 6 prosentilla. Tämä ero johtuu pääosin siitä, että Suomi on kuulunut euroalueeseen.

Karkeasti voidaan laskea, että euroalueen ulkopuolella Suomen kansantalous olisi voinut olla nyt 25-30 miljardia euroa nykyistä suurempi ja julkisella taloudella olisi voinut olla käytettävissään viitisentoista miljardia nykyistä enemmän. Eikä valtio olisi juurikaan velkaantunut. Kriisimaita emme olisi joutuneet tukemaan.

Viime keväänä valtiovarainministeriö ennusti Suomen talouden kasvavan tällä vaalikaudella keskimäärin yhdellä prosentilla vuodessa. Tähän perustuen esitettiin se talouspolitiikan peruslinja, johon kaikki puolueet eduskuntavaalien yhteydessä sitoutuivat.

Kasvu on kuitenkin hitaampaa. Tänäkin vuonna taloutemme supistuu, ja tuleville vuosille ennustetaan nyt nollakasvua. Ahdinko pahenee.

Leikkausten linjalle on vaihtoehto. Jos Suomi ottaisi käyttöön rinnakkaisvaluutan ja toteuttaisi lisäksi järkevää tulo- ja finanssipolitiikkaa, taloutemme voisi kasvaa lähi vuosina noin kolmen prosentin vuosivauhtia.

Neljän vuoden kuluttua kansantulomme voisi olla yli 20 miljardia euroa ennakoitua suurempi ja julkisen vallan käytössä voisi olla yli 10 miljardia ennakoitua enemmän. Valtion velkaantuminen pysähtyisi nopeasti.

Kasvun ansiosta palkkojen leikkauksista, eläkeindeksien jäädyttämisestä ja pahimmista menoleikkauksista voitaisiin luopua. Kaikki voittaisivat. Vireillä olevat rakenneuudistukset on toteutettava joka tapauksessa.

Samalla vapautuisimme velkaunioniksi ja liittovaltioksi kehittyvästä euroalueesta ja pääsisimme liittymään Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden joukkoon.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

25Suosittele

25 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (74 kommenttia)

Käyttäjän timovaittinen kuva
Timo Vaittinen

Näin on, hyvä Paavo kun otit asian esille nyt. Suomen kuntoon laittaminen vaatisi, että myönnetään vilpittömästi ja rehellisesti virhearvio mikä euron osalta tehtiin, mutta monella ei ylpeys anna periksi asian myöntämiselle, ennemmin ajetaan vaikka Suomi konkurssiin kuin myönnetään osallisuus virheiden tekemiseen. Päättäjien vastuulla tulisi olla kuitenkin ensisijaisesti huolehtia Suomen ja suomalaisten eduista. Kukaan muu kun sitä ei puolestamme valitettavasti tee.

Mitä yksittäinen kansalainen voi asian hyväksi tehdä, on käydä allekirjoittamassa Paavo Väyrysen käynnistämä kansalaisaloite, jonka tavoitteena on kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen kuulumisesta euroalueeseen

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

Mm. Presidentti Sauli Niinistö on sanonut, että nykytiedoin hän ei olisi yhtenäisvaluuttaa kannattanut.

Harri Silander

Ero eurosta on hyvä, mutta silläkin on puolensa. Nyt olisi päästävä tästä Sipilän kujanjuoksusta vastaan ay-liike, Sipilä/hallitus on siinä oikeammassa.
Kompromissi; pakotelait määräajaksi ja samalla lakoille reaalihinnat, jos lakko on laiton, niin täydestä summasta korvausvastuu.
Perjantain "lähes yleislakko" on täysin idioottimainen, jossa väärätaho joutuu kärsimään. Ei kenelläkään saa olla oikeutta aiheuttaa vahinkoa joutumatta vastuuseen.

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola

Silanderin mielestä ei siis saa protestoida, että jo sovittuja työehtoja aletaan muuttamaan kesken sopimuskauden? Meillä on ainakin voimassaoleva sopimus 2017 loppuun ja ensi vuonna oli tarkoitus neuvotella jatkosta.

Käyttäjän HennaKupsala kuva
Henna Kupsala

Jo ennen kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyä hallituksen olisi syytä käynnistää selvitystyö euron eduista ja haitoista, siihen kuulumisen järkevyydestä ja eurosta eroamisen vaikutuksista. Keskustelukin saataisiin käyntiin, kun olisi tietoa jonka pohjalta sitä käydä.

Oma valuuttapolitiikka olisi hyvä vaihtoehto hallituksen työkalupakkiin.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiitos kirjoituksesta. Teoreettisesti voidaan esittää erilaisia malleja ja puhua historiasta, mutta olisikohan tämä "rinnakkaisvaluutta" selitettävissä tässä ajassa kansainvälisille sijoittajille?

Suomen valtiolla on nyt velkaa noin 100 miljardia euroa ja kymmenen vuoden velkapaperin korko vähän alle 1 %, kun ei ole pienen maan oman valuutan tai muun valuuttajärjestelyn riskiä.

Jos luottamus Suomen valuuttaympäristöön menisi, voisi sama korko olla esimerkiksi 3 - 10 %. Kun velkaa koko ajan uusitaan, voisi tuo tulla veronmaksajille aika kalliiksi. Yksi prosentti 100 miljardista on yksi miljardi, kaksi prosenttia kaksi miljardia vuodessa korkoihin jne.

Ja sitten ovat vielä euroissa velkaantuneet asuntolainanottajat ja yritykset, joiden maksamat korot ovat nyt valtion tavoin hyvin alhaiset. Jos omintakeiset valuuttakuviot saisivat markkinoilta jyrkän tuomion, kuka maksaisi kansalaisille mahdollisesti aiheutuvat vahingot?

Valtion viitelinojen korkoja: http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/korot/pages...

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Lainanottajien korkokulut kasvaisivat, kuten mainitsit. Sitten vielä lainapääoman pysyminen euroissa ja maksukyvyn putoaminen samassa suhteessa devalvoituvan Suomen oman valuutan kanssa. Lisäksi vielä muu kansalaisten ostovoiman lasku.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hohhoijaa, aina tätä "3-10% korot oman valuutan käyttäjille"-hihaveistelyä.

Tässä viime vuonna Twiitti jonka laitoin Aki Kangasharjulle tiedoksi kun hänkin puhui monen prosentin koroista Suomen kohdalla:

Siinä on yli kahdenkymmennen vuoden korkoero Ruotsin ja Suomen välillä, välillä Ruotsilla on olllut muutaman korkopisteen matalampi korko, välillä muutaman korkopisteen korkeampi korko. Näin riippumatta onko ollut markka vai kruunu. Isoin ero tuli (Suomen hyväksi) itseasiassa kun Ruotsi nosti koron 500% tasolle puolustaakseen kruunun protoeurokiinnitystä, kun samaan aikaan Suomen korot olivat laskussa sen laitettua markan kellumaan.

On epä-älyllistä väittää että olisi historiallisia perusteita vaatia Suomelta muutamaa korkopistettä enempää korkoa kuin Ruotsilta, mikäli molemmat valuutat ovat kelluvia.

https://twitter.com/samimiettinen/status/467363124...

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #5

Toiseen osaan kommentissani et vastannut mitään. Jos Suomessa olisi oma valuutta, joka joustaisi Suomen kilpailukyvyn hyväksi devalvoitumalla, europohjalta otettujen lainojen pääoma kasvaisi samassa suhteessa oman valuutan devalvoitumisaen kanssa. Lisäksi myös kansalaisten ostovoima laskisi ulkoa tuotujen tuotteiden kallistuessa oman valuutan devalvoitumisen suhteessa. Tässäkin mallissa tilanteen maksaisi tavallinen kansalainen, vielä suuremmalla hinnalla. Päälle vielä ratkaisua seuraava inflaatio.

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman Vastaus kommenttiin #7

Mites nää esiteyt palkkojen leikkaukset parantaa lainanhoidon mahdollisuuksia tai parantaa ostovoimaa??

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #8

Mielestäni vähemmän, kuin oman valuutan devalvoituminen mahdollisesti 2-numeroisella luvulla. Lisäksi oman valuutan devalvoiminen on aina tulonsiirto omistavalle luokalle.

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman Vastaus kommenttiin #13

Meinaatko että tää nyt esitetty leikkaus olisi riittävä "tuottavuusloikkaan"?

Kyllä tää palkkaleikkauskin on tulonsiirtoa omistavalle luokalle. Sisämarkkinatkin hyytyy kätevästi samalla.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #19

Tuottavuusloikkavaihtoehdossa ensinnäkään inflaatio ei kiihdy ollenkaan. Tuottavuusloikkavaihtoehdossa ostovoiman pieneminen ei ole niin suuri, kuin oman valuutan arvon laskemisen tapauksessa, koska juuri se lisää selvästi inflaatiota. Oman vaaluuttaan paluu lisää myös korkoriskiä niin yhteiskunnalle kuin myös yksityisille kuluttajille.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #13

Mielestäsi vähemmän? Sulla on varmaan jokin laskelmakin tukemassa sellaista taloustieteiden koulukirjoille, EKP:lle, IMF:lle ja nobelisteille vierasta ajatusta, että sisäinen devalvaatio olisi helpompi ja kevyempi vaihtoehto kuin ulkoinen devalvaatio.

Mitäh, eikö ole? Yllättävää.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #7

Teet vahvan oletukset että Suomen lain ja suomalaisten tuomioistuimien riidanratkaisun alla otetut sopimukset pitäisi maksaa euroissa vaikka Suomessa olisi käytössä oma valuuttakin.

Tämä oletus voi olla väärin tai totta.

Lisäksi teet oletuksen että euron hajoamistilanteessa se olisi silti vahvempi valuutta kuin siitä irtoavan maan kansallinen valuutta, varsinkin kun tuolla maalla on vahvempi luottoluokitus ja euroalueeen keskiarvoa (vielä) vahvempi talous ainakin velkaantumistasoilla mitaten.

Tämä oletus voi olla väärin tai totta.

Hiukan lisää tästä. Oma suositeukseni on muuttaa euron juridista määrittelyä kaikissa 19 euromaassa täsmälleen samaksi eli korieuroksi. Siinä mallissa Suomella ei olisi kuin voitettavaa, ehkä muutamalla muulla euromaalla kuten Saksalla tai sitten Italialla mallissa olisi hävittävääkin (Saksalla kilpailukyky, Italialla velkojen sosialisointi euroliittovaltiossa).

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1684...

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #15

Se on suomalaista perusjuridiikkaa: velka maksetaan takaisin samassa valuutassa kuin se on otettukin. Onko sovittu muuta? Miksi olisi?

Lähden siitä, että oletus on totta.

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman Vastaus kommenttiin #28

Kyllä ainakin miun piti maksaa markkoina otetut vekselit euroina pois.
Eikä se ollu siinä vaiheessa mitenkään ihmeellistä edes...

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #28

Suomessa myönnetty velka on Suomessa tuotettua rahaa, ja sen muuttamisessa kotimaiseksi valuutaksi ei ole kovinkaan suurta moraalista ongelmaa. Pelkkä tilikirjauksien muutos. Jos jokin kotimaisilla markkinoilla toimiva yritys on ottanut velkaa ulkomailla ulkomaisesta pankista ollaankin jonkinlaisen juridisen ongelman edessä (firma on mokannut). Ne ratkaistaan oikeudessa. Kansainvälisillä markkinoilla toimiville suurfirmoille valuutan muutoksella ei ole muutenkaan mitään merkittävää ongelmaa. Valtion velat on (pitäisi ainakin) kohta ekp:llä joten niidenkään muuttaminen markoiksi ei ole edes moraalinen ongelma.

Omaan valuuttaan siirtyminen on reaalitalouden todellisuuden tunnustamista, eikä sitä pidä torpata vetoamalla hallinnollisiin kiemuroihin. Hallinnollisien järjestelmien, kuten raha, tehtävä on tukea reaalitalouden toimintaa eikä hankaloittaa sitä. Yksinkertaista logiikkaa: viallinen kone korjataan tai vaihdetaan uusi.

Tällä hetkellä kukaan uskottava taloustieteilijä ei enää väittää etteikö euro olisi meneillään olevan laman merkittävin pitkittäjä. Kovimmatkin uusliberaalin kapitalismin lobbariekonomistit tunnustavat jo tosiasiat. Enää lobbarit väittää omaan valuuttaan siirtymisen olevan taloudellisesti liian kallista tai riskaabelia, ettei se korvaa oman valuutan hyötyjä. Tuollaiset väitteet on täysin tuulesta temmattuja. Se miten kivuliasta omaan valuuttaan siirtyminen on riippuu täysin muiden euromaiden halusta kostaa. Yhteisymmärryksessä suoritettu ecuxit tai muu järjestely ei aiheuta mitään suurempaa hämminkiä reaalitaloudelle, ja sillähän vain on merkitystä. Katsos reaalitalous tuottaa sen jaettavan "kakun", ei finanssisektori. Oman valuutan hyödyt ovat joka tapauksessa aivan kiistämättömät, niin nyt kuin aiemminkin. Eurossa voidaan jatkaa vain jos luovumme hyvinvointiyhteiskunta tavoitteesta, ja hyväksymme tulevan sosioekonomisen luokkayhteiskunnan.

Joka tapauksessa omaan valuuttaan siirryttäessä muuttuvat kotimaassa olevat velat pääomat, maksut, palkat, verot... kotimaiseen valuuttaan.

Niin, ja millään ei ole tässä mitään väliä jos hallitus jatkaa omallakin valuutalla kiristävää politiikkaa. Oman valuutan hyöty tulee vapaudesta harjoittaa vastasyklistä finanssipolitiikkaa ilman pelkoa maksukyvyttömyydestä.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #5

Sami Miettinen, historiaan tässä ei voi oikein tukeutua.

Olosuhteiden ennustettavuus on sijoittajille kaikki kaikessa. Jos jokin ylivelkaantunut valtio järjestäisi kansainvälisille sijoitustaloille nyt jonkin odottamattoman valuuttayllätyksen ja niiden sijoitusten arvo heilahtaisi alaspäin, se muistettaisiin jatkossa todennäköisesti hieman enemmällä kuin muutamalla korkopisteellä.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #14

Toistan tämän alapuolelta. Jos Suomi lainaisi omassa valuutassaan, sijoittajat olisivat heitä joilla on käytettävissä ylijäämämarkkoja eli esim. oma pankkisektorimme sekä suomalaiset kansalaiset ja eläkerahastot, joilla on tarvetta markkatuloille.

Miksi he vaatisivat enempää korkoa Suomen valtiolta kuin vastaavat kruunusijoittajat vaativat Ruotsin valtiolta. Ainakin historiassa korkosuhde on ollut lähes täydellisesti sama eli 1. Korot ovat siis olleet lähes samat lähes aina olipa Suomella markka tai euro. Ruotsilla on aina ollut kruunu, paitsi hiukan voidaan väittää että melkein protoeuro heilläkin oli 1990-1992.

Ehkä keksit miksi siihen tulisi poikkeama.

(Toistan, lainataan omaa valuuttaa, ei esimerkiksi dollareita)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #5

Vetoat yleiseen korkotasoon kun sinun täytyisi katsoa velallisen uskottavuutta. Eli tässä tapauksessa sitä, että uskovatko velalliset ja luottolukituslaitokset Suomen selviytyvän veloistaan vai kasvaako lainariski eron myötä. Eli vetoamasi luvut eivät oikeasti liity edes puheena olevaan asiaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #26

"Vetoat yleiseen korkotasoon kun sinun täytyisi katsoa velallisen uskottavuutta."

No mikäs maine ja uskottavuus Suomella yleensä ottaen on velkojen maksajana? Sanoisin että euron kannattajat tarvitsevat roimasti mielikuvistusta peloittelussaan kuten se entinen pääministeri joka euron Suomelle pakkosyötti.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #32

Muistatko, mikä oli Suomen korkotaso 90-luvulla, vaikka Suomella oli hyvä velanmaksuhistoria?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #26

En ymmärrä. Markkavelan ja kruunuvelan maksukyvyttömyystodennäköisyys on molemmilla 0%. Ei ole olemassa sellaista tilannetta etteikö sijoittaja saisi lainaamiaan markkoja/kruunuja takaisin Suomen/Ruotsin valtiolta. Kyllä saa. Keksitkö yhtään tilannetta miksi näin ei olisi?

Tässä on koko ajan puhuttu siis Suomen valtion markkavelkojen korosta. Nehän olisivat ainoita uusia velkoja joita Suomi jatkossa laskisi liikkeelle.

Kelluvan markan aikana 1992-1996 Suomen korot laskivat jatkuvasti verrattuna kellutusta edeltävään euroa muistuttavaan aikaan. Muistatko itse tämän? Ruotsi jäi hetkeksi protoeuroon kiinni ja maksoi siitä 500% ohjauskorolla vähän aikaa ennen kuin myönsi Saksaan kiinnitetyn rahajärjestelmän hulluuden. Sitten Ruotsikin tervehtyi aivan samalla uralla kuin Suomi.

(Kuten sanoin aiemmin, vanhat eurovelat on laskettu sillä korolla liikkeelle kun on laskettu. Niiden korkorasitus ei muuttuisi lainkaan, ainoa kysymys olisi että maksetaanko ne takaisin euroissa vai markoissa, ja tämä on kysymys joko Suomen tai jonkun muun maan oikeusistuimelle, riippuen velkasopimuksen laista.)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #34

Niinpä niin. Ennen kuin ne olisi pakko uusia. Vai uskotko, että Suomen siirtyessä omaan valuuttaan, maksetaan kädenkäänteessä vanhat velat pois? Kysymyksesi siitä, missä valuutassa vanhat velat maksetaan, on turha.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #37

Suomen valtion velkojen maksuohjelma on noin 30 vuoden pituinen (Sivuhuomionna lähivuosien lisävelanotto katetaan nettona Suomen Pankin setelirahoituksella EKP:n QE-ohjelmalla. Ei lähivuosina eräänny kuin muutamia miljardeja.

Olisi omituista että Suomen valtio ei pystyisi uusilla markkaveloillaan (joita on siis lähtötilanteessa 0 markkaa) kattamaan erääntyvä eurovelat 30 vuoden ajalta. Oletushan on että markan vaihtokurssi ei poikkea hirveästi euron markkakurssista, kuten ei olisi poikennut 1992-1996 jo markka siis olisi ollut 1:1 ECUun nähden (oikeasti oli 5,9 jotain siis mikä ei muuta analyysiä koska kyseessä on vain mekaaninen suhde).

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #42

Vastauksen perustelit itse. Mutta et sitä, kuka laskun maksaisi?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #44

Minkä laskun?

Jos 2016 vaikka erääntyy 5 miljardia euroa velkoja, Suomen valtio laskee liikkeelle 5 miljardia markkaa velkaa (tai 5,5 tai 4,9 tms riippuen markan ja euron vaihtokurssista). Sitten Suomen valtio vaihtaa tällä markkinakurssilla markat euroiksi, joilla se maksaa velan pois. Sama tästä eteenpäin seuraavat 30 vuotta kunnes eurovelkoja on 0.

Jos halutaan, toki matkan varrella voidaan tehdä vaihtotarjous suuremmastakin määrästä velkoja, tai ostaa vanhoja eurovelkoja markkinoilta pois.

Toistan, alussa markkavelkoja on 0 markkaa. Sen vuoksi sijoittajille voisi kelvata Lex Monetaen mahdollisuus jossa kaikki tuo ylläoleva tehdään heti alussa ja vaihdetaan eurovelat markoilla maksettaviksi heti jos ovat Suomen lain ja tuomioistuimen alaisia. Vaikka ei kelpaisikaan, ei tuo mikään järkyttävä tilanne olisi. Markoillahan olisi terve markkinahinta joka hetki, sitä se kellutus tarkoittaa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #48

Uskosi tuntuu olevan vahva. Se tuskin lämmittää niitä asuntovelallisia, joilla on euromääräinen laina ja tulot omassa devalvoituneessa valuutassa.

Reino Jalas

"Jos omintakeiset valuuttakuviot saisivat markkinoilta
jyrkän tuomion, kuka maksaisi kansalaisille mahdollisesti
aiheutuvat vahingot?"

Toivottavasti joku hyvä vastaaja tuohon löytyy.
Jatkan saman tien asiaa kysymällä samalta viisaalta että kuka maksaa kansalaisille Eurokriisistä ja talouden syöksystä tähän saakka aiheutuvat vahingot?

Noin 7 vuotta, 7 mrd/vuosi = 49 mrd euroa. Kyse ei edes ole jos -spekuloinnista vaan jo tapahtuneesta tosiasiasta. Kuka tulee korvaamaan kansalaisille tämän rahasumman?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

On vaikea osoittaa, että nykyinen euro olisi suoraan ja yksinomaan syyllinen jonkun yksittäisen ihmisen tai yrityksen kohdalla johonkin onnettomaan tilanteeseen. Sen sijaan euroeron seuraus olisi aika helppo osoittaa, jos kävisi niin, että korko pompsahtaisi johonkin, velkapääomaan tulisi uudessa valuutassa laskettuna roima lisä ja maksukyky loppuisi siihen.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #9

No osoita sitten miksi kelluvan valuutan korkoero Suomen ja Ruotsin välillä pomppaisi jos kerran uskot siihen. Puhutaan kuitenkin sijoittajista joilla on ylijäämä Suomen laillista maksuvaluuttaa ja ovat valmiita sen sijoittamaan lainaajille joille sillä on jotain käyttöä. Miksi ihmeessä heillä olisi jotenkin erilainen tilanne Suomessa kuin Ruotsissa?

(Ymmärrän hiukan sinua jos puhuttaisiin vieraasta valuutasta kuten dollarilainoista, mutta nythän siis puhutaan omasta valuutasta.)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #11

Jos jokin valtio irtautuisi eurosta, sen euroissa ottamat lainat pysyisivät euroissa. Silloinhan euro olisi vieras valuutta, kun tilalle olisi otettu oma valuutta, joka eläisi omaa elämäänsä.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #16

Teet oletuksen että ne pysyisivät euroissa. Eivät välttämättä pysy.

Vaikka pysyisivätkin, niiden korko ei muuttuisi miksikään, koska korko on kiinteä ja sovittu liikkeellelaskuhetkellä.

Uusien Suomen valtion ja kuntien lainojen maksuperuste olisi tietysti vain markkoja ja niille maksettaisiin markkakorkoa. En näe mitään syytä miksi suvereeni valtio lainaisi vieraassa valuutassa. Keksitkö sinä?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #11

Osaatkonimetä sen tahon, joka maksaisi pankille euron ja devalvoituvan oman valuutan kurssieron, jos eurolainoja maksettaisiin yksi yhteen omalla heikentyneellä valuutalla? Pankit ovat rahoittaneet nämä lainat pääsääntöisesti itse ottamillaan eurolainoilla?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #20

Tarkentava sokraattinen kysymys: Pitäisikö pankin korvata saamansa hyöty jos käykin toisinpäin eli markka onkin edes hetkellisesti vahvempi kuin euro? Vaikkapa 10 vuoden lainassa vuodet 2015-16 ovat tappiollisia (heikko markka) ja vuodet 2017-2025 voitollisia (vahva markka)?

Entäs jos markka olisikin pysyvästi vahvempi? Pitäsikö silloin pankin tilittää saamansa ansioton hyöty koko hyötyäaikana? Kenelle pitäisi maksaa ja missä valuutassa?

Entäs jos Saksa lähitisikin eurosta ja tuo hyöty olisi +20%-luokkaa. Mitäs sitten?

Sokraattinen kysymys 2: onko Suomi euromaiden joukossa heikompi vai vahvempi maa kuin 18 muuta euromaata? Onko Suomea parempia maita 2 eli Saksa ja Luxemburg kuten luottoluokitukset osoittaisivat. Jos Suomi olisi keskimääräistä huonompi, keksitkö mitkä 10 euromaata ovat Suomea vahvempia? Lista kiitos :)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #21

Itse pidän kysymystäsi retoorisena. Tietääkseni Saksa ei ole lähdössä eurosta. Ilmeisesti haluat Suomeen vielä pankkikriisin muiden ongelmien päälle.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #23

Totta, Saksa on viimeinen maa joka haluaa lähteä eurosta, koska siinä se saa manipuloidun matalan vaihtokurssin itselleen muiden euromaiden kustannuksella.

Entäs nuo kaksi "sokraattista kysymystä"? Jos vastaaminen ei maistu, niiden tarkoitus oli kyseenalaistaa kaksi oletustasi:

1. kelluva markka olisi aina heikko valuutta riippumatta Suomen kansantalouden tilanteesta. Näinhän ei ollut 1990-luvulla vaan kelluva markka vahvistui (ja korot laskivat) alun heikentymisen jälkeen kun protoeurokiinnityksestä oltiin päästy eroon. Näin voisi olettaa käyvän nytkin.

Pitäisi siis ottaa huomioon vahvistuminenkin vaihtoehtona yli ajan koska se on jopa todennäköistä.

Elina Berghäll EuroThinkTankistä puhuu juurikin tästä oletuksesta hyvin kirjoituksessaan "Haikailua realistisen talouspolitiikan perään"

http://eurothinktank.fi/?p=161

2. Lähtökurssi markalle olisi heikko suhteessa muiden euromaiden ansaitsemaan vaihtokurssiin nähden.

Voi siis olla että koska Suomi on keskimääräistä vahvempi euromaa, näin ei ole vaan markka olisi rampaeuroa vahvempi heti syntyhetkellään! Silloin joutuisit argumentoimaan itseäsi vastaan, kaikki haitat ovatkin hyötyjä ja hyödyt haittoja.

Oman valuutan pysyvä etu on suvereenin valtion kyky aina maksamaan oman valuuttansa vastuut, oli tilanne mikä tahansa. Eurossa ei ole samaa ominaisuutta, kuten Kreikan tilnanne osoittaa. Lisäksi ylikansallisesssa valuutassa joutuu helposti liittovaltiokehityksen uhriksi mm. takaamaan ja kattamaan muiden valtioiden kuluja ja velkoja, kuten Kreikka myös osoittaa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #24

En väitä, että aina, mutta ainakin ennustettavan tulevaisuuden ajan,. Omassa valuutassa on myös omat etunsa, mutta oman valuutan devalvoituessa myös yhteiskunnan velkavastuut kasvaisivat samassa suhteessa kuin oman valuutan arvon laskeminen.

Oman valuuta etu on myös se, että valtio pystyy aina maksamalla oman valuuttansa vastuut. Tiedät mihin se johtaisi. Painokoneet käyttoon. Painettaisiin lisää omaa valuuttaa, jolloin sen arvo laskisi lisää. Maksajana oma kansa, jonka ostovoima laskisi, inflaatio kasvaisi ja sitä kautta kansan ostovoima laskisi vielä lisää.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #25

Erittäin reipas arvaus.

Vuonna 1992-1996 markka kellui ja näin kävi:
-korot laskivat
-alun jälkeen markka vahvistui
-työttömyys laski
-verotulot kasvoivat
-valtiovelka tasaantui ja sitten laski

Ilmeisestikään rahamäärä ei kasvanut liikaa. Miksi olisikaan kasvanut?

Onko jotain syytä olettaa että näin ei käivisi toisellakin kertaa?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #36

Et ilmeisesti halua ollenkaan muistaa, minkälaisen inhimillisen hädän 90-luvun lama Suomeen aiheutti. Jotkut kärsivät siitä vieläkin. Samanko haluat toistuvan?

Aika moneen kysymykseen jätit vastaamatta. Ilmeisesti tietoisesti? 90-luvun laman maksajat sinäkin varmaan tiedät?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #38

Sen aiheutti Saksan rahajärjestelmään kiinnittäytyminen sekä Suomen että Ruotsin kohdalla. Kuten Ruotsin 500% korkopuolustus osoitti, kiinnitys oli karmea virhe ja ongelmien juurisyy.

Kellutus oli korjaus. Olisiko mielestäsi ollut syytä puolustaa kytkentää vielä lisää pari vuotta, esim. korkeilla koroilla ja valuuttapaolla?

Vastaan mielelläni kysymyksiisi. Toistatko ne hiukan selvemmin esim. ranskalaisilla viivoilla tai numeroilla erotettuna, kiitos.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #40

Aloitetaan kysymys kerrallaan, jos se on sinulle helpompaa. Kuka mielestäsi maksoi 90-luvun laman kustannukset?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #41

"Kuka mielestäsi maksoi 90-luvun laman kustannukset?"

Oleellisempi kysymys olisi, mistä aiheutui 90-luvun kriisi ja vastaus on markan kytkemisestä Euroopan valuuttajärjestelmään joka piti markan arvoa liian korkeana Suomelle. Toinen, erillinen kysymys on ketkä pantiin laskun maksajiksi kun seinään törmättiin.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #41

Sopii.

"Kuka mielestäsi maksoi 90-luvun laman kustannukset?"

Aluksi eli virheen syntysijoilla 1990-1992 kärsivät lähes kaikki kun markka oli manipuloitu kestämättömän vahvaksi ja korot kohosivat taivaisiin ja työttömyys räjähti.

Suomen markan kiinnittäminen Saksan talouteen oli virhe jonka purkamisen maksoivat ne tahot jotka olivat uskoneet tuon keinotekoisen korkean ja vahvan ECU-kurssin olleen pysyvä kuten esim. valuttalainaajat ja muut pitkäaikaisilla ulkomaan valuutoilla sopimuksia tehneet. Siitä hyötyivät sitten myöhemmin ne tahot jotka olivat tehneet oletuksen että manipuloitu markkakurssi ei kestä ikuisesti. (Näin jälkikäteen katsottuna heitä olisi pitänyt olla enemmän, niin typerä oli tuo valuuttakiinnitys).

Lisäksi laman ja protoeuron kustannuksia oli valtiovelan kasvu sekä valuuttavarannon menetys, jotka molemmat aiheuttivat tarpeetonta verorasitusta suomalaisille. Turhaan parin vuoden aikana kohonnutta valtiovelkaa maksettiin sitten seuraava vuosikymmen pois.

Lopuksi kärsijöinä olivat kaikki 1990-1992 vahvan markkakiinnityksen vuoksi työpaikkansa menettäneet. Toki he tai osa heistä saivat sitten markan kellutuksen myötä töitä kun talous tervehtyi nopeasti. Alun työttömyysaalto oli silti tarpeeton tragedia (ilman kellutusta koko Suomi olisi tuhoutunut aivan varmasti.)

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #41

Ihan pakko kysyä, Pekka - kuinka monta kertaa ajattelit kysyä vuosien varrella täsmälleen samat kysymykset, ottamatta kertaakaan minkäänlaista koppia siitä, mitä sinulle on vastattu? Jos et ota, miksi edes ylipäätään kysyt mitään - eikö helpompaa olisi kirjoittaa vain puheenvuoro otsikolla "Markka-aika olisi kaksinumeroiset korot".

Ei mulla muuta.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #49

Minä en usko omanvaluutan kaksinumeroisiin korkoprosentteihin. Mutta uskon kyllä siihen että oman kelluvan valuutan arvo tässä taloustilanteessa joustaisi kaksinumeroisen %-määrän.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #38

Miulla on semmoinen kutina, että tämän harjoituksen inhimilinen hätä tulee olemaan jotain ihan muuta kuin 90-luvun alussa jos tämä peli katsotaan loppuun asti.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #43

Tietenkin tämä katsotaan loppuun asti. Eihän vahvan markan ja eurojäsenyyden unelma (alkoi Sorsan aikana 1985) kaatunut kuin vasta 1992 siihen, että Suomen pankilta oli jo ulkomaan valuutta loppu. Ei herrojan haitannut kaksinumeroiset korot ja kasvuun räjähtänyt työttömyys.

Nyt valuuttareservien tapaista luonnollista peräseinää, johon eurojäsenyys loppuisi päättäjien seksuaalifantasioista huolimatta, ei ole. Etelä-Euroopaan kokemusten perusteella edes yli 20 prosentin työttömyysaste ei ole perälauta.

Tuohon kun yhdistää koulutieteen epäämärääiseen perimätietoon ja uskomuksiin vaihtaneet, konsensunsajattelun, sekä valtiovarainministerin, jonka eurouskolle hihitellään ekonomistien ohella The Financial Timesin, New York Timesin, Wall Street Journalin ja Washington Postin toimituksissa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #69

Juurikin näin - perälaudan puute on hyvä huomio, jonka nyt kuulin ensimmäistä kertaa. Pisteet siitä.

Reino Jalas Vastaus kommenttiin #38

"Et ilmeisesti halua ollenkaan muistaa, minkälaisen
inhimillisen hädän 90-luvun lama Suomeen aiheutti.
Jotkut kärsivät siitä vieläkin. Samanko haluat
toistuvan?"

Tämäkö meneillään oleva lama on nyt sitten nähty ja on loppu vai? Että pahin olisi jo nähty, ja tästä eteenpäin taloudessa kaikki nopeasti helpottuu??

Suomen Pankki kyllä ennustaa Suomelle vaivaista 1% suuruista kasvua 2014-2030 vuosille.

Edes tuon 1% kasvun saaminen ei ole varmaa. Suomen Pankki ennusti jo 2013..2015 joka vuodelle kasvua 1.5% verran, mutta kaikki vuodet menivätkin pakkaselle.

Tämä "nykyinen lamakaan" ei ole vielä loppunut. Ja USA:ssa odotetaan jo seuraavaa taantumaa lähivuosiksi.

Paljon lisää väkeä olisi saatava tekemään tavaraa ja palveluita ulkomaisille tilaajille. AY-liike on syväjäädyttänyt hintakilpailumme.

Siksi merkittävä lisätilausten saanti onnistuu vain devalvaation tuoman tuntihintojen remontin kautta.

Taloutemme nykysäädöillä edeten tullaan näkemään pahaa jälkeä suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa.

Juha Kuittinen Vastaus kommenttiin #38

"80-luvun nousukausi oli enää makea muisto, kun Suomi rimpuili lamassa vuonna 1991. Suomen pankki oli vapauttanut luoton hakemisen vuonna 1986 ja yritykset olivat rynnänneen halvan rahan perässä ottaen lainoja ulkomailta.

Silloisen puolustusministerin Elisabeth Rehnin mielestä rahamarkkinat vapautettiin huonoon aikaan, noususuhdanteessa, jossa elettiin kuin "juopuneet merimiehet maissa"."

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/07/25/mita-tulik...

Käyttäjän TeroTeukkaAhtola kuva
Tero Ahtola

Jos jatkamme eurossa niin ne korot on siellä 3-10%, jos luottoluokitukset laskee.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Elämme markkinataloudessa, se tarkoittaa sitä, että emme voi lukita hintatasoa. Jos lukitsemme valuuttakurssin euron kautta, markkinat pakottavat sopeutuksen jotain muuta kautta.

Jos on pelkona, että luottamus Suomen valuuttaympäristöön menisi, tarkoittaa se implisiittisesti sitä luottamuksen menettämistä johonkin muuhun ympäristöön Suomessa. Epäluottamuksen kohde voi olla alkuvaiheessa työmarkkinoiden toimivuus ja liiketoimintaympäristön vakaus. Säännöllinen deflatorinen paine tuskin herättää luottamusta.

Tilanteen eskaloituessa politiikka voi muuttua kaoottiseksi ja epävakaaksi, eivätkä hallituksen enää välttämättä kykene tekemään todellisia päätöksiä. Kreikka on edennyt tähän vaiheeseen. Tässä vaiheessa maastamuutto kiihtyy työikäisen väestön osalta ja kyseisen maan työvoiman tarjonta- sekä kysyntäpuoli vaurioituu pysyväsi.

Nyt palaamme taas alkupisteeseen. Kumpi olikaan vakavampaa, se että markkinatalousmaan valuutan arvo määräytyy markinoila, vai se että kaikki muut rakenteet muuttuvat dysfunktionaalisiksi ja osaavin väestö muuttaa muualle. Kuka silloin maksaa jäljelle jäänneille kansalaisille aiheutuneet vahingot?

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Tohtori Väyrynen selittelee ulkoisilla olosuhteilla, kuten valuutoilla, taloudellisten ja poliittisten päätöksentekijöiden virhearvioita ja vääriä strategisia ratkaisuja. Silloin kun palkataan ja palkitaan, halutaan parhaat, mutta sitten kun näiden arviot menevätkin pieleen, syy ja vastuu on aina säässä, valuutassa tms. olosuhteissa.

Ruotsin kruunun eurokurssi on pysynyt pitkällä aikavälillä täysin vakaana, kuoppa on keväällä 2009, mutta se ei selitä Ruotsin nykyistä taloudellista menestystä. Ruotsalaiset omistajat ja yritysjohtajat ovat vaan tehneet fiksumpia ratkaisuja kuin suomalaiset, maksimaalista osakekurssien nousua tavoittelevat kollegat.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kuka kumma äänesti väyrystä parllamenttiin? Parempaa käyttöä olisi hälle pääministerinä vaiko taitojensa takiakko se sielä istuu?

Vesa Kärkkäinen

Suomi on maksanut korkoja yksityisille pankeille n. 90 miljardia. Jos olisi oma raha ja keskuspankki, niin koko summa olisi mennyt yhteiskunnan hyödyksi..

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Ja kuka olisi sen "yhteiskunnan" saaman edun maksaja?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kerrotko minulle maan joka ottaa velkaa vain omalta keskuspankiltaan ja jolla on siitä huolimatta toimiva talous?

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Lähimpänä funktionaalista valtiontalouden rahoitusta on käsittääkseni Kanada. Sekin "lahjoittaa" kuitenkin vero k.dollareita talouseliitille korkojen muodossa. Toki voit arvailla miksi tällaista politiikkaa harjoitetaan. Olisikohan joillakin ekonomistilobbareilla tekemistä asian kanssa. Kanada voisi siirtyä suoraan keskuspankkirahoitukseen milloin vain jos haluaisi. Kyse onkin halusta.

Jos Kanada siis siirtyisi nyt suoraan keskuspankkirahoitukseen ja ostaisi yksityisiltä valtion velkakirjalainat pois kuleksimasta, niin talouteen tulisi lisää likviditeettiä, joka olisi periaatteessa kerättävä sieltä pois jotenkin, ihan kysyntäinflaatio piikin takia.

Jos siis valtio katsoisi tarpeelliseksi kerätä likviditeettiä pois markkinoilta MYYMÄTTÄ omia velkakirjoja, olisi toinen vaihtoehto kerätä ne veroina (tai maksuina...).

Kas kummaa ehkä tässä kohdassa alkaa syttyä valo. ...Joko myydään valtionvelkakirjoja likviditeetin vähentämiseksi tai verotetaan likviditeettiä pois.... Kykenisitkö näkemään sen että talouseliitti haluaa kaikin tavoin kampittaa ajatusta keskuspankkirahoituksesta, koska se lisää ajoittain tarvetta verottaa, ja tietenkin verottaa niitä joilla on verotettavaa eli rikkaita. Pääomien kertyessä talouseliitille (muistathan että jokainen velkaeuro/dollari on jonkun pankkitilillä pääomana) haluavat he mieluummin luopua likviditeetistään korkoa vastaan kuin ilman korkoja. Yksinkertaista ahneuden logiikkaa, joka asuu meissä kaikissa.

ps. etsipä yksikin mitenkään looginen ja järkevä tutkimus missä todistetaan että keskuspankkirahoituksen ja huonon taloudenhoidon välillä olisi talouden mekaniikasta johtuva syy ja seuraussuhde. Pelkkä uusliberaalin (kapitalismin) ylläpitämä myytti. Talous"tieteen" suokaasuja.

Sellaisia tutkimuksia löytyy varmasti, jossa todistetaan typerän raha- ja finanssipolitiikan yhteys huonoon taloudenhoitoon (taantumaan, lamaan, kaaokseen...). Varmaankin löytyy myös sellaisia tutkimuksia, joiden rivien välistä voi tulkita havainnon typerien poliitikkojen ja typerän raha- ja finanssipolitiikan välisestä yhteydestä.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Joo oma keskuspankki lainaa omaa rahaa omalle maalle, joka hyötyy 90 miljardia. Tuo kuulostaa tuottoisalta bisnekseltä, suorastaan ikiliikkujalta. Uusi Nokia?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Ilmeisesti blogisti itse ei halaua näkemyksiään millään lailla perustella?

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Paavo ei ole tietääkseni juuri kommentoinut blogeissaan. Ja parempi niin, koska hänet leimattaisiin vain inttäjäksi ja jankkaajaksi.

Pekka Lukkalan kysymyksiin on sen sijaan Paavon puolesta vastanneet yllä jo sellaiset kommentoijat kuin Sami Miettinen, Juhani Huopainen, Mikko-Ville Määttä ja Reino Jalas.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Väyrynen, Miettinen ja kumppanit puhuvat pelkkää höpöä. En ole huolissani, vaikka tuleekin muistaa, että Suomi on otollista maaperää kaikenlaisille WinCapitoille. Eivätkö ihmiset tosiaan ymmärrä, ettei valuutoilla pelaaminen tuota reaalitalouteen yhtään mitään? Totta kai kasinollakin joku aina voittaa, mutta kasinon kustannukset ovat suuret.

Suomen lama johtui suljetun talouden romahtamisesta kansainvälisen kilpailun tieltä, ei mistään poliitikkojen "kytkennöistä:" Neuvostoliittoon ja suljetuille kotimarkkinoille tarkoitetut tuotteet eivät käyneet kaupaksi enää missään. Suuressa murroksessa monet luottivat markkaan ja poliitikkoihin ja hävisivät koko omaisuutensa.

Suomi rakennettiin uusiksi kovalla valuutalla. Vuoden 1992 alusta ulkomainen omistus suomalaisissa osakeyhtiöissä vapautui. EU-jäsenyys ja euro tekivät Suomesta turvallisen kodin investoinneille. Väyrynen ja kumppanit haluavat nyt riskeerata tämän kuvion ja pelata upporikasta tai rutiköyhää Suomen ja koko Euroopan tulevaisuudella. Ostakoon itse vaikka Ruotsin kruunuja, jos pelaaminen kiinnostaa!

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #59

"valuutoilla pelaaminen [ei] tuota reaalitalouteen yhtään mitään"

No jopas oli mielipide. Suomeen tai Ruotsiin siis voitaisiin ottaa valuutaksi vaikka dollari banaanivaltioiden tapaan ja talous kehittyisi silti samoin? Oletko todella tuota mieltä?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #62

No loisihan uusi markka tietysti valuutanvaihtokioskeja ja yritykset ympäri maailmaa joutuisivat uusimaan strategiansa ja kirjanpitojärjestelmänsä, mistä kaikenkarvaiset konsultit tykkäisivät. Kai sekin jollain mittarilla reaalitaloutta on, vaikka ei liiketoimintaa helpotakaan.

Minulle banaanivaltion merkki ei ole dollari vaan ne epämääräiset "omat" rämpylärahat, mitä eri maailman kolkissa kouraan tarjotaan.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #64
Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #59

Kovin olen kiinnostunut siitä minkälaisilla talouden perusolettamuksilla olet kyennyt rakentamaan noin vääristyneen kuva talouden toiminnasta ja taloushistorian kulusta. Minulta loppuu mielikuvitus tässä :(

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #65

Pohjana on varsin suppea kansantaloustieteen mikropuolen kurssi 1980-luvulta.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen Vastaus kommenttiin #59

Euro Suomessa investoidaan noin kolmanneksen vähemmän, mitä sitä ennen. Mitään investointiryöppyä ei ole tullut, päin vastain, alaspäin on menty.

Arto Nätkynmäki

Onko kansantalouden viisaat yksimielisiä tästä Väyrysen olettamasta kun jotenkin tuntuu, että tässä olisi sentään ympärillä ja sisällä vähän muutakin tapahtunut kuin euroalueeseen liittyminen?

"Vuodesta 2008 lähtien Ruotsin kansantalous on kasvanut 8 prosentilla, Suomen alentunut 6 prosentilla. Tämä ero johtuu pääosin siitä, että Suomi on kuulunut euroalueeseen."

Käyttäjän HannuSiipola kuva
Hannu Siipola

Hyvä Paavo.
Samalla pitää erota EU liittovaltio kyhäelmästä. Näin saisimme maataloustuotteiden viennin ja teknologiakaupan Venäjälle taas käyntiin.

Kauppasodat johtavat vain talouden kurjistumiseen

Sakari Välimaa

Minulle on jäänyt vähän epäselväksi tämä aloite. Olen kysynyt sitä jo kerran Väyrysen blogissa, mutta en ole saanut vastausta. Osaisiko joku kertoa mitä aloite rarkaanottaen tarkoittaa.

Väyrynen kansalaisaloitteessaan: Ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys. Jos kansanäänestys johtaisi SUOMEN EROAMISEEN EUROALUEESTA, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Radiokeskustelussa Elon ja Haglundin kanssa toimittaja kysyi Väyryseltä, että ajatteko Suomen eroa eurosta? Väyrynen vastasi, että kysymys on väärin asetettu. En tarkoita, että poistettaisiin euro. Euroa tultaisiin käyttämään markan rinnalla. Eikö eroaminen euroalueesta tarkoittakkaan euroeroa?

Kysymys: Jos Suomi ottaisi käyttöön rinnakkaisvaluutan, markan, niin miten tilanne poikkeaisi ajasta ennen 2002, jolloin Suomessa oli oma raha? Käytettiinhän silloinkin markan lisäksi muita valuuttoja, esim. metsätellisuus dollaria.

Samassa radiokeskustelussa Värynen sanoi, että palkat ja verot maksettaisiin markoissa ja, että talletukset ja lainat pysyisivät euroissa. Mutta blokissaan 29 Väyrynen vastasi Wessmannille, että talletukset ja lainat muutettaisiin markkamääräisiksi samalla kun palkat, eläkkeet ja verot ryhdyttäisiin maksamaan markoissa. Hän esittää myös, että aluksi kurssi voisi olla pitkähkönkin ajan sama, ja sen jälkeen kurssien eriytyminen voisi toteutua vaiheittain. No tämä on tarkoitus olla jonkinlainen suoja valuuttaspekulaatioita vastaan, mutta estää devalvaation, joka tuntuu juuri nyt olevan yksi tärkeimmista perusteluista saada oma raha.

Käyttäjän tuukkalampela kuva
Tuukka Lampela

Devalvaatiolle ei olisi välttämättä edes tarvetta, jos / kun oman valuutan avulla saataisiin Suomen talous kasvuun. Devalvointi olisi tietenkin mahdollista mahdollisen siirtymävaiheen jälkeen.

Palkat ja verot maksettaisiin markoissa, mutta tileillä eurot pysyisivät todnäk euroina, niin kauan kunnes ne vaihdetaan markoiksi. Yritysten ja yksityishenkilöiden ulkomaisten lainojen suhteen asia ei liene yksiselitteinen, kuten yllä olevissa kommenteissa on jo kuvailtu:

http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2024...

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Harmittaa olla samaa mieltä Väyrysen kanssa. Hatunnosto silti, tässä taloudellisessa tilanteessa on pakko kyetä katsomaan laatikon ulkopuolelle.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset