*

Paavo Väyrynen www.paavovayrynen.fi

Turhia pelkoja

Uudella Suomella on jälleen tärkeä tehtävä avoimen yhteiskunnallisen keskustelun käynnistäjänä. Kun valtamedia vaikenee siitä, että leikkauslinjalle on todellinen ja edullinen vaihtoehto, Uuden Suomen puheenvuoropalsta antaa mahdollisuuden käydä avointa kansalaiskeskustelua. Kun panin vielä Helsingin Sanomiin ja Iltalehteen tänään pienen ilmoituksen, näiden lehtien lukijoilla on mahdollisuus löytää totuuden lähteelle.

Käydyssä keskustelussa on väitetty, ettei euroalueesta voi erota. Kuitenkin Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on ilmoittanut, että komissiolla on ollut valmiina suunnitelma Kreikan eroamiseksi euroalueesta. Neuvotteluissa Suomen hallitus ajoi aktiivisesti Kreikan euroeroa. Jos Kreikka voi irrottautua, voi tietysti Suomikin. Meille se on kuitenkin paljon helpompaa sen vuoksi, että emme ole vielä yhtä pahoin velkaantuneita.

On kirjoitettu, että asuntovelalliset joutuisivat vaikeuksiin. Eivät joutuisi. Palkat, eläkkeet ja verot maksettaisiin markoissa. Myös suomalaisissa rahalaitoksissa olevat talletukset ja lainat muuttuisivat markkamääräisiksi. Kun talous kasvaisi, palkat kohoaisivat ja eläkkeisiin tehtäisiin indeksikorotukset. Lainojen hoitaminen helpottuisi.

Ulkomailta otetut valtion, kuntien ja yritysten lainat säilyisivät siinä valuutassa, jossa ne on otettu. Jos markka devalvoituisi, niiden korkoihin ja lyhennyksiin tarvittaisiin tietysti enemmän markkoja, mutta niitä myös kertyisi velallisille enemmän, kun talous kasvaisi.

Korot eivät nousisi, kuten on väitetty. Ruotsilla on ollut kelluva valuutta, ja siellä korot ovat olleet samalla tasolla kuin euroalueella. On syytä olettaa, että kelluvan markan korot käyttäytyisivät samalla tavalla.

Käsitys markkalainojen korkeista koroista perustuu virheelliseen tulkintaan 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun tilanteesta.

Kun Harri Holkerin johtama hallitus vuonna 1987 perustettiin, markka kytkettiin tiukasti euroalueen valuuttoihin. Aloitettiin "vahvan markan" politiikka. Markan kurssi oli jo lähtötilanteessa liian korkea ja vuosien varrella sen yliarvostus paheni. Markan ylivahvaa kurssia puolustettiin korkeilla koroilla.

Vahvan markan politiikkaa jatkettiin vielä Esko Ahon pääministerikaudella vuoden 1992 loppupuolelle saakka. Markan yliarvostus purkautui suurina devalvaatioina, jotka aiheuttivat paljon vahinkoa, mutta niiden kautta kilpailukykymme palautui, korot alenivat ja talous alkoi kasvaa.

Näiden kokemusten nojalla Suomen ei olisi missään tapauksessa pitänyt mennä ensimmäisten maiden joukossa yhtenäisvaluuttaan.

Euroalueessa olemme kokeneet samankaltainen kehityksen kuin vahvan markan politiikan aikana. Nyt meillä on kuitenkin mahdollisuus purkaa valuutan yliarvostus hallitulla tavalla siirtymällä rinnakkaisvaluuttaan ja toteuttamalla sitä tukevaa tulo- ja finanssipolitiikkaa.

Kirjoitukseeni liittyneissä kommenteissa on epäilty, että valtion ulkomaisten lainojen korot nousisivat rinnakkaisvaluuttaan siirryttäessä. Tähän voin vastata, että jatkamalla euroalueessa, joudumme varmasti maksamaan nykyistä korkeampia korkoja. Kun talous ei kasva ja velkataakkamme lisääntyy, luottoluokituksemme alenee ja korot nousevat.

Rinnakkaisvaluutta toisi talouteen kasvua, mikä tasapainottaisi julkisen talouden ja velkaantuminen pysähtyisi. Tämän ansiosta sijoittajien luottamus Suomen talouteen vahvistuisi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Presidentti Kekkonen olisi tehnyt näin: ay-väen iloksi olisi annettu palkankorotuksia, jotka olisi kompensoitu devalvoimalla markka. Vienti olisi saatu vetämään idänkaupalla (nyt Venäjälle olisi mahdollisuus tehdä erinomaisia välistävetoja, jos Suomi lipsuisi EU:n boikotista). Siis, jatkaisiko Väyrynen Kekkosen talouspolitiikkaa ?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Haluaisin kuulla Paavo Väyrysen perustelun siihen, miksi Suomen ottaessa käyttöön oman rinnakkaisvaluutan, jonka arvo todennäköisesti laskisi reilusti euroon nähden, suomalaisista pankeista otetut euromääräiset lainat muuttuisivat oman rinnakkaisvaluutan määräisiksi?

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

En ole Paavo Väyrynen enkä nyt muutenkaan oikein mistään mitään ymmärrä muutakuin ihan satunnaisesti ja hajanaisesti, mutta miksi minun markkoissa otettu lainani muuttui euromääräiseksi vaikka meillä oli rinnan vielä käytössä myös markka?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Ne muuttuivat suhteessa päätetyn muuntokertoimen mukaisesti. Eivät suhteessa yhden suhde yhteen.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki Vastaus kommenttiin #6

Aivan. Poliittisen päätöksen mukaisesti. Mikä estää nyt vastaavan poliittisen päätöksen? Ja mistä hihasta tuo silloinen muuntokerroin oli vedetty? Pankit ainakin vastustavat, tietysti mutta mitä sitten? Nyt on pankit pikkuisen paremmalla tolalla kuin -90 luvun alussa, ainakin julkisen tiedonannon mukaan.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #11

Sen estää varmaan mm. se, että pankkien vastuut ovat euroissa, eikä niitä kateta sillä, että lainat maksettaisiin suhteessa yksi yhteen heikommalla valuutalla. Politiikot tuskin haluavat Suomeen muiden kriisien lisäksi vielä pankkikriisiäkin.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Samaa ajattelin kysyä itsekin Pekka Lukkala, mutta ehdit ensin. Euromääräiset lainat eivät itsestään "muuttuisi" miksikään vaan ne pitäisi pakottavalla lainsäädännöllä muuntaa markkamääräiseksi johonkin poliitikkojen määräämään kurssiin. Pankit vastustaisivat tätä tietysti viimeiseen asti.

Onko olemassa "suomalaisia rahalaitoksia?" Osuuspankki?

Minä en ainakaan tule hyväksymään talletusteni muuttamista väkisin markkamääräisiksi. Pyrin vaihtamaan pankkia vaikka ulkomaalaiseen hyvissä ajoin ennen kuin tuollainen runnotaan läpi.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Vielä lisäksi se kysymys, mikä on suomalainen pankki. Onko Nordea, Danske tai Handelsbanken suomalainen pankki?

Mauri Skön Vastaus kommenttiin #7
Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #23

euroeron jälkeen se ois suomen pankki.

eräs asia mitä paavo väyrynen ei huomio, jos siirrymme omaan valuuttaan ja omaan keskuspankkiin, valtio ei tarvitse lainaa ulkomailta koska suomen pankki voi sen jälkeen tehdä saman mitä ekp tekee nyt. ostaa valtion lainoja omalla rahalla.

EKP tekee noin vaikka se on nimenomaan kiellettyä. Sen on pakko, muuten euroalue olisi tuhoutunut.

Suomen pankki voisi tehdä vastaavan tempun ja siten taata valtiolle rahoitusomavaraisuuden. Aiheesta on teoriakin. Funktionaalinen rahoitus. Ei kuitenkaan tarvita teoriaa, lukee vaan suomen pankin historiaa, sieltä löytyy ajankohdat jolloin SP on luotottanut valtiota ja alkuun jopa yksityisiä yrityksiä.

elikkä sekä ulkomaisten investointien että valtion velkaantuminen katoaa jos keskupankkipolitiikka hoidetaan viisaasti.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

Itse käytän pääsääntöisesti Säästöpankkia. On kai sitten vielä paikallisosuuspankit. Jos on siinä tilanteessa että on enemmän talletuksia kuin velkaa kannattaa ostaa vaikka eurooppalaisia yritysvelkakirjoja. Tuotto on parempi eikä riskikään nyt niin mahdottoman kova ole. Ei kai nyt rahaa kannata pankissa pitää?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #13

Monella asuntovelallisella ei lainanlyhennysten jälkeen pankkiin jääkään mitään makaamaan.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #13

Minun pennoseni hukkuisivat transaktiokustannuksiin. Kysymys on periaatteesta, olen tottunut euroon.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #16

Onhan kiertotie olemassa kun haluaa euron säilyttä omissa raha-asioissaan. Nimittäin, mikä estää muuttamasta maahan jossa on eurovaluutta yksinomaan käytössä? Paikalliset pankitkin silloin käyttävät euroa ja kun siirtää sinne pankkiin Suomesta kaikki pankkiasiansa niin euro pelittää. ;)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #17

Toistaiseksi ei mikään estä muuttamasta. Mutta jos Suomi irtisanoutuu eurosta, rahan ja ihmisten liikkuminen vaikeutuu ja maa joutuu syvään kriisiin. Minä en taatusti ole täällä viimeisenä laittamassa valoja pois, sen saa tehdä joku muu.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #20

Suomi on syvässä kriisissä NYT. Ihmisten liikkuvuuteen valuutalla ei ole mitään merkitystä. Kun on matkustusdokumentit olemassa niin kyllä pääsee liikkumaan.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki Vastaus kommenttiin #16

Jouni. Siinähän se sitten tulikin. Minulla kun ei ole aatteita eikä oikeastaan periaatteitakaan. Olen huomannut että niihin ei kannata jämähtää kun tilanne muuttuu. Takki saattaa kääntyä nopeastikin kun tilanne muuttuu ja on huomannut olevansa väärässä.

Käyttäjän KajRisberg kuva
Kaj Risberg

Koska silloin kun euroon liityttiin suomalaisissa olevat markkamääräiset lainat muuttuivat euromääräisiksi.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala
Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Lukkala yrittää tyhjänjankkaamisella muuttaa mustaa valkoiseksi. Et sitten pysty käsittämään miten aiemmin markkalainat muuttuivat eurolainoiksi vaikka oli otettu ihan suomalaisista pankeista?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Niinpä muuttuivat, mutta eivät kuitenkaan suhteessa yhden suhde yhteen, kuten Väyrynen väittää. Eikä ole väitettään millään perustellut. Ainoastaan väittänyt.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Eivät nekään muuttuneet vaan muutettiin poliittisella päätöksellä. Se oli helpompaa, kun markan tiedettiin lakkaavan olemasta.

Kananmunista saa helposti munakokkelia, mutta sen kokoaminen takaisin muniksi on jo vaikeampaa. Sitä ei kukaan edes yrittäisi, jos muita "helppoja" keinoja alentaa "huomaamatta" palkkoja ja eläkkeitä olisi olemassa.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

En ymmärrä mikä problematiikka on silloin kun euromääräiset lainat Suomessa olevassa pankissa muutetaan markkamääräiseksi. Pankki kärsii/voittaa mahdolliset tappiot tai voitot valuuttakurssin muutoksista. Ilmeisesti kuitenkin kyseessä olisi markkaan siirryttäessä kurssitappiosta. On siis pankin murheita mistä on itse lainansa ottanut. Eduskunta päättää kurssin jolla euro muutetaan markkavaluuttaan. Siis käänteinen toimenpide kun markka muutettiin eurovaluuttaan.

On sitten ihan toinen juttu jos kansalainen on ottanut velkansa ulkomaisesta pankista/luotottajalta suoraan. Ne lainat eivät muutu markkavaluuttaan.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Paavo Väyrynen kehuu Uutta Suomea kansalaiskeskustelun herättämisestä. Se toki pitää paikkansa. Väyrysen kansalaiskeskustelu kuitenkin tuntuu olevan sitä, että hän esittää väitteen. Ja keskustelu oli siinä. Hän ei "kansalaiskeskusteluun" osallistu eikä perustele väitteitään millään lailla.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Tästä lainat markoissa/euroissa on keskusteltu täällä kattavasti ja asiantuntemuksella aiemmin, jopa Väyrysen omassa kirjoituksessa:

http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2024...

Kannattaa lukea sieltä perusteet.

Onneksi uudemman sukupolven poliitikoilla on paljon edistyksellisempiä ja realistisempia näkemyksiä, esim. tässä:

http://anterovartia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/20255...

Itseäni markkaan palaamis -keskusteluissa vaivaa, että ne ovat pelkuripolitikointia: siirretään vastuu valuuttamuutoksille, eikä uskalleta johtaa kansaa reilusti itse.

Vaikka molemmissa – niin raa'an tuntuisilla säästöillä kuin markkadevalvoitumisella – on käytännössä IHAN samat seuraukset (kansa köyhtyy väliaikaisesti), arvostan huomattavasti enemmän poliitikkoja, jotka yrittävät sanoa kansalle missä vika oikeasti on ja korjata sitä, eikä etsiä ratkaisua "ulkoisista syistä".

Nykytilanteeseen olemme syynä me suomalaiset. Yhdessä se pitää ratkaistakin.

Reino Jalas

Siis, jatkaisiko Väyrynen
Kekkosen talouspolitiikkaa ?

Koettamatta sen kummemmin Väyrysenä tässä esiintyä, niin muutama yleiskommentti asiaan. Yllä oleva vertaus on sikäli huono, että Kekkosen kaikkiaan viiden hallituksen aikana 1950-56 markkaa ei devalvoitu kertaakaan.

Sen sijaan Urkin jälkeen maata johtaneet kolme suurinta puoluetta tekivät niin. Näistä Keskusta ja SDP kahdestaan ovat vastanneet kaikista, vajaasta 10 devalvaatiostamme.

    Urho Kekkonen .... 20.10.1954 – 3.3.1956 .. Maal.
    K.-A. Fagerholm .... 3.3.1956 – 27.5.1957 .. SDP
    V. J. Sukselainen .... 27.5.1957 – 29.11.1957 .. Maal.
    1.) - DEVALVAATIO 1957: 30%
    Rainer von Fieandt .... 29.11.1957 – 26.4.1958 .. amm.min.
    Reino Kuuskoski .... 26.4.1958 – 29.8.1958 .. amm.min.
    K.-A. Fagerholm .... 29.8.1958 – 13.1.1959 .. SDP
    V. J. Sukselainen .... 13.1.1959 – 14.7.1961 .. Maal.
    Martti Miettunen .... 14.7.1961 – 13.4.1962 .. Maal.
    Ahti Karjalainen .... 13.4.1962 – 18.12.1963 .. Maal.
    Johannes Virolainen .... 12.9.1964 – 27.5.1966 .. KESK
    Rafael Paasio .... 27.5.1966 – 22.3.1968 .. SDP
    2.) - DEVALVAATIO 1967: 33%
    Mauno Koivisto .... 22.3.1968 – 14.5.1970 .. SDP
    Teuvo Aura .... 14.5.1970 – 15.7.1970 .. amm.min.
    Ahti Karjalainen .... 15.7.1970 – 29.10.1971 .. KESK
    Teuvo Aura .... 29.10.1971 – 23.2.1972 .. amm.min.
    Rafael Paasio .... 23.2.1972 – 4.9.1972 .. SDP
    Kalevi Sorsa .... 4.9.1972 – 13.6.1975 .. SDP
    Keijo Liinamaa .... 13.6.1975 – 30.11.1975 .. amm.min.
    Martti Miettunen .... 30.11.1975 – 15.5.1977 .. KESK
    3.) - DEVALVAATIO 1977/4*)
    Kalevi Sorsa .... 15.5.1977 – 26.5.1979 .. SDP
    4.) - DEVALVAATIO 1977/8*)
    Mauno Koivisto .... 26.5.1979 – 19.2.1982 .. SDP
    5.) - DEVALVAATIO 1978/2*)
    *) DEVALVAATIOT 1977-78, yht. 19%
    Kalevi Sorsa .... 19.2.1982 – 30.4.1987 .. SDP
    6.) - DEVALVAATIOT 1982, 2 kpl: 11%
    Harri Holkeri .... 30.4.1987 – 26.4.1991 .. KOK
    Esko Aho .... 26.4.1991 – 13.4.1995 .. KESK
    7.) - DEVALVAATIO 1991: 12 %
    8.) - Markka kellumaan 1992, devalvoitui 13%
    Paavo Lipponen .... 13.4.1995 – 17.4.2003 .. SDP
    Anneli Jäätteenmäki .... 17.4.2003 – 24.6.2003 .. KESK
    Matti Vanhanen .... 24.6.2003 – 22.6.2010 .. KESK
    Mari Kiviniemi .... 22.6.2010 – 22.6.2011 .. KESK
    Jyrki Katainen .... 22.6.2011 – 24.6.2014 .. KOK
    Alexander Stubb .... 24.6.2014 – 29.5.2015 .. KOK
    Juha Sipilä .... 29.5.2015 .. KESK

---
Elinkeinojen rakenteiltaan hyvin paljon saman kaltainen naapurimme Ruotsi on edennyt omien devalvointiensa taipaleella näin:

    1949 Kruunu devalvoidaan 30,5% dollaria vastaan
    1976 Kruunu devalvoidaan 3% Saksan markkaa vastaan
    1977 Kruunu devalvoidaan kahdesti, ensin 6% ja sitten 10%
    1981 Kruunu devalvoidaan 10%
    1982 Kruunu devalvoidaan 16%
    1991 Kruunu sidotaan yksipuolisella sopimuksella ECU-valuuttaan
    1992 Valuuttakriisi. Edes 500% keskuspankkikorko ei pysty puolustamaan Kruunun kurssia. Kruunu päästetään kellumaan, ja se devalvoituu vuoden aikana noin 30...35%:lla.

---
Kruunu ja markka jatkavat ilman kummempia valuuttaongelmia kelluskeluaan. Vuoden 2002 alussa markka poistuu ja Suomen talous betonoidaan EURO-valuuttaan kiinni.

Vuonna 2009 Suomen talous alkaa hitsata kiinni. Kiinteässä EURO-valuuttakurssissa alkaa ahistaa oikein kunnolla. Paperituotantoa siirtyy Suomesta Ruotsiin, pysyvästi.

Markkinaosuuksia menetetään kaikilla sektoreilla. Suomella ei ole aseita. Ei ole mitään keinoja millä edes 6 vuoden taistelun aikanakaan voitaisiin kunnolla vastata hätätilanteeseen.

---
2015 SOS: Suomen hätätilanne jatkuu... SOS: Suomen hätätilanne jatkuu...SOS:jatkuu... jatkuu...

Käyttäjän PenttiFabritius kuva
Pentti Fabritius

Tyhjentävä kommentti.Kiitos.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset