Paavo Väyrynen www.paavovayrynen.fi

Hyviä ja huonoja uutisia

Viime aikoina olemme saaneet vastaanottaa Suomen turvallisuuspolitiikkaan liittyen sekä hyviä että huonoja uutisia.

Viikonlopun puoluekokoukset selvensivät Suomen turvallisuuspolitiikan linjaa.

Suurin merkitys on sillä, että Kokoomuksen puheenjohtaja vaihtui. Petteri Orpokin epäilemättä kannattaa puolueensa linjaa, jonka mukaan Suomen tulee jo lähivuosina hakea jäsenyyttä sotilasliitto Natossa, mutta hän ei ole samanlainen liittoutumispolitiikan intomielinen ajaja kuin edeltäjänsä Alexander Stubb.

Toinen hyvä uutinen oli RKP:n puheenjohtajan vaihtuminen. Carl Haglund on ollut Stubbin Nato-linjan uskollinen kannattaja. Anna-Maja Henriksson on epäilemättä lähempänä sitä linjaa, jota noudattaen Jan-Magnus Jansson aikanaan johdatti puolueen Paasikiven-Kekkosen linjalle.

RKP asetti tavoitteekseen Suomen Nato-jäsenyyden vuoteen 2025 mennessä.

Tämä on outo kannanotto. Eihän sotilaallisen liittoutumisen pitäisi olla tavoite, mutta joissakin oloissa se saattaa olla käyttökelpoinen turvallisuuspolitiikan väline. Onkin kysyttävä, ennustaako RKP Suomen turvallisuustilanteen seuraavan kymmenen vuoden aikana olennaisesti muuttuvan vai onko tämä jopa puolueen tavoite.

Keskustan osalta turvallisuuspolitiikan linja selkiintyi, kun puolueen presidenttiehdokkaaksi nimetty Matti Vanhanen otti selvän kannan Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan. Hänen aikaisempien kannanottojensa valossa tämä oli hyvin tervetullut täsmennys.

Samaan aikaan kun paine Suomen Nato-jäsenyyteen heikkenee, liittoutumispolitiikkaa viedään toisella raiteella eteenpäin.

Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle lakiehdotuksen, jonka mukaan Suomi voisi lähettää joukkojaan ulkomaille kriisinhallintatoiminnan lisäksi myös taistelutehtäviin. Tätä perustellaan muun muassa Euroopan unionin perussopimukseen sisältyvillä solidaarisuus- ja avunantolausekkeilla.

Hyväksymällä lakiehdotuksen eduskunta tulkitsisi Euroopan unionin sotilasliitoksi, jonka jäsenillä on velvoite antaa toisille jäsenmaille myös sotilaallista apua. Tästä olisi vain lyhyt askel siihen, että unionista tulisi Naton eurooppalainen pilari, johon myös Suomi kuuluisi.

Eduskunnan on huolellisesti harkittava lakiehdotusta. EU:n perussopimuksen tulkitseminen sotilasliitoksi merkitsisi sellaista unionin luonteen tosiasiallista muuttumista, joka edellyttäisi – kuten suora Nato-jäsenyyskin - jopa kansanäänestyksen järjestämistä. Tässä suhteessa muutos olisi samankaltainen kuin meneillään oleva kehitys euroalueen muuttumiseksi liittovaltioksi.

On muuten mielenkiintoista todeta, että monet Nato-kansanäänestystä kannattavista eivät näytä ymmärtävän, että se tarkoittaa tosiasiassa jäsenyyden tukemista. Kansanäänestyshän järjestettäisiin siinä tapauksessa, että hallitus ja eduskunta olisivat jäsenyyden hakemisen kannalla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Viikonlopun puoluekokoukset selvensivät Suomen turvallisuuspolitiikan linjaa."

- Ai? Minusta viikonlopun puoluekokoukset eivät selventäneet Suomen turvallisuuspolitiikan linjaa. Yksi puhuu yhtä ja toinen toista; yritä nyt sitten yhdistää näistä jonkinlainen kanta.

Urheilutermillä "isossa kuvassa" Suomi suoriutuu tämänhetkisessä tilanteessa aivan peijakkaan hyvin! Jenkkisotilaat harjoittelevat Suomen maaperällä, ja meikäläiset Naton rinnalla Puolassa. Samaan aikaan ulkoministeri vierailee Moskovassa, ja Putin kohta Suomessa. Miksi venäläiset eivät raivoa tai edes vähän mökötä, vaikka Suomi kehrää länsiliittouman kainalossa?

Tätä on todellinen tasapainopolitiikka, jonka takuumiehistön yhdessä muodostavat natohaukat ja suomettuneisto, köydenvetokisan tasavahvat osapuolet.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Meille liberaaleille kokoomuksen puheenjohtajan vaihtuminen oli huono uutinen. Turvallisuuspolitiikka ei ole siihen se pääasiallinen syy, vaan suhtautuminen avoimuuteen ja kansainvälisyyteen ylipäätään. Ehkä jatkossa selviää, minkä politiikan "intomielinen ajaja" Petteri Orpo on.

Seppo Hildén

Pate, mulla on sulle hyviä ja huonoja uutisia.

Hyvä uutinen on se, että plagioit profiilikuvassasi melko hyvin Urkin kuuluisaa poseerausta.

Huono uutinen on se, että Urkki ei olisi koskaan laittanut oranssia solmiota kaulaansa.

Ja lisäksi, jos Urkki olisi ollut presidenttinä Neuvostoliiton hajoamisen aikaan, niin hän olisi käyttänyt tilanteen hyödykseen ja vienyt Suomen kipin kapin NATO:on.

Sen verran Urkki olisi tajunnut isänmaan etua ja turvallisuutta ajatella.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin

"Urkki olisi ollut presidenttinä Neuvostoliiton hajoamisen aikaan, niin hän olisi käyttänyt tilanteen hyödykseen ja vienyt Suomen kipin kapin NATO:on"

"Urkki" oli kokenut kansalaissodan, talvi-ja jatkosodan, niin hän ei tämän takia pitänyt vastakkain asettelusta Nl:ton tai Venäjän kanssa. Siten tuo "Urkin" oletettu Nato-myönteisyys on täysin tuulesta temmattu väite, jolla ei ole totuuden kanssa mitään tekemistä. Päinvastoin hän halusi hillitä vastakkain asettelua ja halusi pitää Kokoomuksen oppositiossa keinolla millä hyvällänsä. Nyt ymmärrän miksi.

Seppo Hildén

Jukka, tutkippa hieman enemmän historiaamme ja Urkin toimintaa pressana. Urkki yritti nyhtää NL:n kanssa aina niin paljon vapauksia länteen kun mahdollista. Tästä hienona osoituksena Urkin projekti viedä Suomi EEC:hen, vaikka Tuomioja kovasti yrittikin pistää kapuloita rattaisiin.

NL:n hajotessa Urkki ei olisi jäänyt toimettomaksi kuten Koivisto (Koiviston vaimo, SDP:n kansanedustaja Tellervo Koivisto oli muuten yksi kovimpia EEC:n vastustajia julkisuudessa sopimuksen tekoaikoihin syksyllä 1973), vaan NATO:on olisi menty ennen Baltian maita.

Urkki osasi hyödyntää syntyneitä tilanteita.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #6

Kyllä "vanha kettu" osasi kuitenkin pitää kulloisetkin Kremlin-valtiaat tyytyväisinä. Nykyjohtajat näyttää väenväksin haluvan 1941-44 uusintaa, vaikka se olisi pitänyt olla karvas opetus hyökkäysodasta. Kekkonen kuului jollakin tasolla niin sanottuun kesän 1944 "rauhanoppositioon", vaikka hän ei allekirjoittanut painostuskirjettä.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Ne ajat ovat onneksi takana, kun presidentti itä-naapurin tuella ja neuvoilla päätti mitkä puolueet Suomessa ovat hallituskelpoisia ja mitkä eivät.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #7

Nyt sensijaan Brysselissä päätetään mitä poliitikot saavat tehdä.

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

Ei Suomen turvallisuuspolitiikka selventynyt, pikemminkin päinvastoin:

SUOMEN SOTILAALLINEN LIITTOUTUMATTOMUUS TURVATTOMUUSTAKUU?

http://www.hs.fi/kotimaa/a1465536527584?jako=a1323...

JUUPAS-EIPÄS TAI EHKÄ

KYLLÄ (kokoomus) tai EI (keskusta) Natolle. HS: Venäjä ei ole sotilaallinen uhka Suomelle.

RKP on nyt siis ”Nato-puolue”.

http://yle.fi/uutiset/rkp_on_nyt_virallisesti_nato...

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kokoom...

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/matti-...

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1465617234316

Jussi Niinistö: Suomi voisi sopia puolustuksen aiesopimuksen Yhdysvaltojen kanssa (tai sitten ei).

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061021700852_u...

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen

On se vaan hyvä, että Paavo Väyrysen Nato-kanta on niin kristallinkirkas eikä kaipaa selkiyttämistä.

Tiedetäänpähän ainakin, missä Suomen etu ei ole.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Rkp keräisi täältä helposti Urkki-faniryhmän Keminmaan teatteriin. Matkalla voisi pysähtyä Tuurin teatterissa.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Åbon ekonomi kertoisi matkaoppaana uusien ostoskeskusten hankkeista, Ikea, Jysk, XXL, Biltema, Gigantti, ym, ym. Jossakin syrjäisessä marketissa otettaisiin Arlan välipalaa ja todettaisiin turvallisuuden maassa lisääntyneen.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Ilmeisesti on niin, että suomenkieli joka on kirjoitettavaksi varsinaista hepreaa, tuottaa täyttä hepreaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset