Tarvitsemme Hallitusten välisen konferenssin (HVK)

Brexit osoittaa federalistisen ideologian ajautuneen karille.

Federalistit unelmoivat Euroopan Yhdysvalloista amerikkalaisen mallin mukaan.

Yksi federalismin ilmenemismuoto on ollut pyrkimys rakentaa Eurooppaan ylikansallinen liittovaltio. Itse asiassa Euroopassa on menty yhdenmukaistamisessa jopa pidemmälle eli unitarismiin, kohti yhtenäisvaltiota.

Toinen federalismin ilmenemismuoto on ollut nopea laajentuminen, jolla on ollut valtapoliittisia ja geopoliittisia tavoitteita. Myös ulkosuhdepolitiikassa geopolitiikalla on ollut hallitseva rooli.

Perusongelma on siinä, että unionin syvenemisen ja laajentumisen välistä ristiriitaa ei ole koskaan ratkaistu.

Komissio Jacques Delorsin johdolla ehdotti 1980-luvun lopulla, että Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenmaat eivät liittyisi unioniin, vaan tulisivat sisämarkkinoille Euroopan talousalueen (ETA) kautta. Mm. Wolfgang Schäuble ehdotti, että euroalue olisi aluksi muodostunut vain viidestä maasta – Ranskasta, Saksasta ja BENELUX-maista. Nämä ehdotukset torjuttiin federalistisella ideologialla ja yhtenäisyyden vaatimuksilla.

David Cameron ehdotti alun alkaen, että unionia pitäisi uudistaa palauttamalla valtaa jäsenmaihin ja estämällä sitä liiaksi puuttumasta jäsenmaiden asioihin. Cameron hyväksyi euroalueen syvemmän integraation, mutta halusi estää liittovaltiokehityksen leviämisen muihin EU:n jäsenvaltioihin. Federalistit torjuivat tämän tarjoamalla Britannialle lisää erioikeuksia. Nyt ollaan karilla.

Britannian EU-eron vaikutuksia on kauhisteltu. Sehän merkitsee kuitenkin vain siirtymistä yhdentymisen ylikansallisen ytimen reunalta samankaltaiseen asemaan, joka on Sveitsillä ja ETA-maa Norjalla. Kenenkään etu ei ole, että tätä prosessia vaikeutettaisiin.

Nyt tarvitsemme hajauttamista ja eriytyvää yhdentymistä.

Euroopan unionia ja euroaluetta tulisi kehittää samankeskisten kehien järjestelmän suuntaan.  Unionin pitäisi rakentua liittovaltioytimestä ja vähemmän yhdentyneestä ulkokehästä sekä sitä ympäröivistä yhteistyön ja yhdentymisen kehistä. Subregionaalista yhteistyötä tulisi kehittää Euroopan eri osissa, kuten Pohjolassa.

Britannian päätöksen tulisi johtaa hallitusten väliseen konferenssiin (HVK), jossa pohdittaisiin mahdollisuutta toteuttaa hajauttamisen ja eriytyvän yhdentymisen vaihtoehtoja. HVK:n pitäisi olla aidosti jäsenmaiden käsissä ilman ylikansallisten instituutioiden, Euroopan komission ja Euroopan parlamentin, ohjausta, jollaista on aikaisemmin HVK-työssä koettu.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu