*

Paavo Väyrynen www.paavovayrynen.fi

Suomen metsätalous on pelastettava

Komissiossa valmistellaan parhaillaan ympäristöpolitiikkaan liittyvää päätöstä, joka uhkaa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen unionin pohjoisimmissa jäsenmaissa Suomessa ja Ruotsissa. Energiantuotannossa käytettävälle biomassalle ollaan määrittelemässä kestävyyskriteerit, joissa ei oteta huomioon sitä, että pohjoismainen metsätalous on kokonaisuudessaan ympäristöllisesti hyvin kestävää.

 

Jo aikaisemmin komissio osoitti ymmärtämättömyyttä pohjoista metsätaloutta kohtaan, kun se ilmastopolitiikkaan liittyvissä Lulucf-laskelmissaan päätyi tulkitsemaan Suomen metsät hiilipäästöjen lähteeksi, vaikka ne kasvavat enemmän kuin puuta käytetään. Metsien hiilivarasto siis koko ajan kasvaa.

 

Komission esityksillä on taipumus tulla hyväksytyiksi. Siksi niihin olisi pitänyt vaikuttaa vahvemmin jo valmistelun alkuvaiheessa.

 

Euroopan parlamentissa komission ehdotuksia on vaikea saada muutetuksi. Vain pieni osa jäsenistä tuntee pohjoista metsätaloutta. Poliittista voimaa meillä suomalaisilla on vähän, vain pari prosenttia jäsenten kokonaismäärästä. Parhaamme tietysti teemme.

 

Jäsenmaiden hallitusten edustajista kokoonpannussa ministerineuvostossa mahdollisuudet ovat paremmat. Siellä komission esityksiä käsitellään kuitenkin erityiskokoonpanoissa. Tästä syystä ministerineuvostossa on vaikea saada aikaan kokonaisnäkemystä, jossa otettaisiin huomioon mm. talouteen ja työllisyyteen liittyviä näkökohtia.

 

Tästä syystä olen jättänyt Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen.

 

Kirjoitin, että molemmissa edellä mainituissa asioissa on päästävä ympäristöllisesti kestävään, unionin kokonaisetua palvelevaan ja tasapuoliseen ratkaisuun.

 

Huomautin, että pohjoisissa jäsenmaissa Ruotsissa ja Suomessa on unionin runsaimmat uusiutuvat luonnonvarat ja niiden kestävä hyödyntäminen on elintärkeää niiden, mutta myös koko unionin, taloudelle ja työllisyydelle.   

 

Esitin, että Eurooppa-neuvoston tulee pitää huolta siitä, että komission ja erityiskokoonpanoissa kokoontuvan ministerineuvoston päätökset eivät johda tulokseen, joka on vastoin unionin kokonaisetua ja joka kohtelee yksittäisiä jäsenmaita kohtuuttomalla tavalla.

 

Kysyin, onko Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa tietoinen pohjoista metsätaloutta uhkaavista esityksistä ja suunnitelmista ja onko hän valmis vaikuttamaan siihen, että unionin kokonaisetu ja jäsenmaiden tasapuolinen kohtelu toteutuvat.

 

Kysymykset Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle ovat harvinaisia. Katsoin kuitenkin perustelluksi tehdä kysymyksen senkin vuoksi, että pohjoisille jäsenmaille kielteiset päätökset saattaisivat vaarantaa unionin yhtenäisyyttä. Kansalaisille on vaikea perustella jäsenyyttä unionissa, joka uhkaa murentaa maan talouden perustan.

 

Toisaalta kysymykseni nostaa esiin sen periaatteellisen ongelman, että ministerineuvoston toiminta on pirstoutunut eri kokoonpanoihin, eikä sen työssä tästä syystä päästä ratkaisujen kokonaisvaltaiseen tarkastelemiseen. Tämä puute voitaisiin korjata ainakin osittain kehittämällä Eurooppa-neuvoston ja sen puheenjohtajan toimintaa. 

 

Paavo Väyrynen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Minkäs teet kun Suomessa elää 1% EU:n kokonaisväestöstä, ja vaikutusmahdollisuudet ovat sen mukaisia. Valta on EU:n Komissiolla ja Neuvostolla, nämä toimivat omassa toimintakulttuurissa, eikä meidän huutelut tai kirjoitukset vaikuta juuri mitään-

Sopimus 2007/ C306/ 01/ artikla 2:

“.. ainoastaan unioni voi toimia lainsäätäjänä ja antaa oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä, kun taas jäsenvaltiot voivat tehdä näin ainoastaan unionin valtuuttamina.”

Suomen perustuslain 2. pykälän mukaan: “Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”.

Nyt mennään niin kuin EU käskee.

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

MINISTERI OLLI REHN KERTOI ÄSKEN MALLIOPPILAS- SOS-HALLITUKSEN ENERGIALINJAUKSEN

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/live-k...

KUOLEMAN SUUDELMA: EU-KOMISSIO KÄVELEE SUOMEN YLI ILMASTOPOLITIIKASSA

SUOMESSA ON LYÖTÄVÄ NYRKKIÄ PÖYTÄÄN, EIKÄ LEIKKIÄ ”MAAILMAA PELASTAVAA” MALLIOPPILASTA, JOKA ON JOUTUNUT EU-KOMISSAARIEN KIUSAAMAKSI

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/172477-st1-miljar...

EU-Komission ilmasto- ja energiapaketin niin sanotuissa Lulucf-laskelmissa Suomen metsät eivät ole hiilidioksidia sitova hiilinielu, kuten kotimaassa katsotaan, vaan hiilidioksidipäästöjen lähde.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/208918-tulossa-tu...

Kukaan ei meitä puolusta, ellemme itse lyö nyrkkiä pöytään!

https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/174640-suomi-kov...

OSA FIN-MEPEISTÄ ON KUIN MAANPETTUREITA

”Taas on nähty, ketkä poliitikoistamme tekevät töitä Suomen puolesta, ketkä Suomea vastaan. Kun katsoin Maaseudun Tulevaisuuden uutista suomalaismeppien näkemyksistä EU:n metsätaloussektoriin liittyen, en yllättynyt yhtään”.

http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226641-...

Suomalaismepit (jotka pitävät Suomen puolta mielivaltaista komissiota vastaan) pitävät EU:n hiilinieluesitystä epäreiluna.

Kymmenen suomalaista europarlamentaarikkoa pitää epäreiluna Euroopan komission maankäytön ilmastovaikutuksia säätelevää lakiesitystä, eli niin kutsuttua lulucf-esitystä.

Erityisesti meppejä harmittaa tulkinta, jonka mukaan Suomen metsät olisivat hiilidioksidin päästöjen lähde.

”Komissio näyttää haluavan lisää valtaa metsäasioihin ilmastopolitiikan varjolla. Tätä on vaikea hyväksyä”, Anneli Jäätteenmäki (kesk.) vastasi MT:n tekemään meppikyselyyn.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/suom...

Käyttäjän RiittaKlemettiLilja kuva
Riitta Klemetti Lilja

Jos eivät kuuntele sitä nyrkin pöytään lyömistäkään, niin sitten voisi käyttää tätä. Ei tarvitse neuvotella ja alistua, vaan ilmoittaa vain että maa haluaa erota koko EU:sta, vakuuttaa tämä brittiläinen kansainvälisten lakien asintuntija.

http://moneyweek.com/dont-trigger-article-50-just-...

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Eipähän ne mitään kuuntele. Ja miksi kuuntelisivat, kun Suomen omatkin edustajat ovat asiassa eri mieltä. Erimielisyyteen on helppo vedota. Se saattaa olla naula, jolla suomalaisten päästöarkku naulataan taas kerra epäedulliseen suuntaan.

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

Vastaus kommenttiin 3

KANSANÄÄNESTYS EU-JÄSENYYDESTÄ SUOMESSA PARIN VUODEN PÄÄSSÄ?

https://asiakas.kotisivukone.com/files/tapion.ajat...

Kansalaisaloite äänestyksen järjestämisestä:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2058

Neuvoa antava kansanäänestys tuskin tapahtuu tämän hallituskauden aikana, mutta se saattaa realisoitua jo parin kolmen vuoden kuluttua. Se saattaa olla vuonna 2019 eräs vaaliteemoista.

Brexit vaikuttaa välittömästi EU:n integraation ja unionin tarjoaman turvallisuuden heikkenemiseen. Britannian lähdön jälkeen Nato lienee ainoa Euroopan turvallisuuden takuu.

Suomen turvallisuus hoidetaan liittoutumattomuudella ja hyvillä Venäjä-suhteilla.

SUOMEN ON EROTTAVA EUROSTA JA MYÖHEMMIN UNIONISTA

”Suomen osalta kiireellisin tehtävä on erota euroalueesta. On varmaa, että federalistit käyttävät brittien EU-eroa perusteena viedä syventyvää yhdentymistä eteenpäin ja nimenomaan euroalueella”.

Kelluva markka toimisi siinä kuin Ruotsin, Tanskan tai Islannin kelluvat valuutat.

http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2190...

http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2190...

EU ON UNOHTANUT IHMISET

On selvää, että EU on unohtanut ihmiset ”superimperiumin” (liittovaltion) muodostamisen huumassaan.

SDP:n Antti Rinteen mielestä Euroopassa on viime aikoina menty talousasiat edellä ihmiset unohtaen. Rinteen mukaan EU:ta täytyy uudistaa pian ja nopeasti tai sen tulevaisuus on vaarassa.

KOMISSION AJAMA LIITTOVALTION MUODOSTAMINEN POIS AGENDALTA

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayahin mielestä Britannian äänestystuloksen taustalla on EU:n federalismi.
– Liittovaltiota ajavien vastaus jokaiseen kriisiin on aina enemmän EU:ta, enemmän yhteisvastuuta ja komission valtaa, Essayah sanoo blogissaan.

RANSKA ja HOLLANTI, entä miten SAKSA JA SUOMI?

RANSKASSA äärioikeistolaisen Kansallisen rintaman johtaja Marine Le Pen on iloinnut brittien päätöksestä.

Hän toivoo samanlaista äänestystä Ranskaan ja muihin EU-maihin.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-200000120721...

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1466746406089

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid
Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Taas yksi asia lisää, mikä petaa Trump-ilmiötä Suomeen. Pian sillä on kiire.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

"Komissiossa valmistellaan parhaillaan ympäristöpolitiikkaan liittyvää päätöstä, joka uhkaa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen unionin pohjoisimmissa jäsenmaissa Suomessa ja Ruotsissa."

Mitä tekee EU-komissaari Jyrki Katainen Suomen hyväksi? Eikös Suomen komissaarin pitäisi ajaa myös Suomen etuja?

Toisaalta vaikea uskoa, kun Olli Rehnillekin on jäänyt komissaarina olostaan levy päälle ja on koko ministeriaikansa Sipilän hallituksessa ajanut asioita, jotka ovat EU:n agendassa, mutta vastoin Suomen etua.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Jyrki Kataisen mielestä vihreiden energiapoliittinen linja on uhka hyvinvointiyhteiskunnalle. Katainen kysyi lauantaina (joskus 2009) kokoomuksen puoluevaltuustossa pitämässään puheessa, "miksi pitäisi tehdä kaikkensa, jotta energia olisi Suomessa mahdollisimman kallista."
http://yle.fi/uutiset/katainen_vihreiden_linja_uhka_hyvinvointiyhteiskunnalle/5901346

Nyt mennään ja tehdään niin kuin EU asiat sanelee.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Jyrki Katainen on vannonut valan EU:lle eikä siten voi ajaa Suomen etua. Tuskin ajaisi muutenkaan. Suomen etua pitää ajaa Sipilän , Tiilikaisen ja Suomen meppien sekä kaikkien muiden Suomen lobbareiden Brysselissä. Suomen etu olisi lähteä ulos koko revohkasta ja hoitaa itse oma raha ja oma kansallinen politiikka ml. metsäpolitiikka. Tiivis talousyhteistyö muiden pohjoismaiden kanssa.Siinä aluksi.

Käyttäjän jyrkipatomaki kuva
Jyrki Patomäki

Suomen ääni pitää kuulua, mutta sillä on oltava perustelut.

Hakkuutähteiden ja harvennusrankojen korjuu ei kasvata hiilipäästöjä. Kun näin pieni puu palaa voimalassa tai biopolttoaineeksi jalostettuna, hiilipäästöt ovat samat kuin lahotessa, mikä tapahtuu pienpuun osalta alle kymmenessä vuodessa. Hiilipäästöt ilmakehään eivät siis lisäänny, mutta eivät ne vähennykään. Kyseessä on ilmaston kannalta ihanteellinen uusiutuva poltto- ja raaka-aine.

Järeämmän puun osalta ilmastoystävällisyys on vaikeampi perustella, jos mukana oavt uudet rakenteilla ja vireillä olevat puunkäytön hankkeet. Vaikka metsän harvennusten mukana metsän hiilivarasto pienenee, puuston taas järeytyessä hiiltä sitoutuu metsään entistä enemmän. Silloin metsä toimii hiilinieluna.

Lopuksi kuitenkin yleensä pääte- eli aukkohakkuu purkaa metsään vuosikymmeniä kasvaneen hiilivaraston. Samassa mullistuksessa maaperänkin huomattava hiilivarasto tyhjenee. Siitä huolimatta, koska Suomen metsävarat ovat kasvaneet, metsämme yhteenlaskettuna ovat toimineet tähän asti hiilinieluna.

Pitää pystyä varmistamaan ja osoittamaan, että edelleen, kun puun kysyntä kasvaa ja jos lisääntyy aukkohakkuiden mukana tapahtuva hiilivarastojen purkautuminen, vaikutus jää silti jatkossakin vähäisemmäksi kuin kasvuvaiheessa olevien metsien hiilivarastojen suureneminen.

Uudessa metsälaissa on vaihtoehdoksi tarkoitettu erirakenteinen jatkuvan kasvatuksen malli. Se voisi tarjota apua hiilinieluista neuvoteltaessa, kun vastapuolella on näyttöä raakapuun tarpeen kasvusta. Se mallihan mahdollistaa metsän säilyttämisen puustoisena loputtomasti ilman päätehakkuuta eli siis vähintään hiilineutraalina. Ei ole näyttöä, että tämä malli olisi puuntuotoltaan huonompi.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Suomen metsätalous on ollut ainakin koko minun elinaikani täysin "metsässä".
Esimerkkinä vaikka 'Valkoinen Valhe', eli koivu, jota käskettiin kaatamaan rasiin, kunnes paperiteollisuus huomasi kuinka paperin laatu paranee kun sitä sekoitetaan havupuuselluprosessissa.

Toinen esimerkki on se, ettei muka tiedetä, että saariston puut ovat kaikki erikoispuita, eli niissä on erittäin tiheät syyt, koska kasvu on erittäin hidasta. Sitä voitaisiin jalostaa ns. kanttelipuuksi eli ikkunanpokat on liimattu 30 - 50 cm pätkistä, kolme kerrosta päällekkäin, jotta se ei myöhemmin 'vetäisi' ja rikkoisi lasia, pysyisi tiiviinä jne.
Tätä saksalaiset ostaisivat niin paljon kuin saaristo ikinä pystyisi toimittamaan. Nyt kaikki menee 'lenkoutensa' vuoksi selluksi.

Kolmas on huonekaluteollisuus: Katso kotiasi - onko sinulla sänky yli 2 metriä tai mikään muu, jota ei ole nikkaroitu lastulevystä?
Tarkoitan tällä sitä, että mitä se lenkous on, kun - OK - kuuden metrin tukki on lenko?
Se on vain apteerattu väärin, eli annetaan 'pitkiä pituusmittoja' tukille.

Miksi Tanskan huonekaluteollisuus on kymmenen kertaa suurempi kuin Suomen?

Miksi esim. Saksan puuteollisuus rakentaa todella näyttäviä puurakennuksia ja meidän "Metsämuseomme Lusto" on tehty betonista ja vuorattu kieroilla laudoilla? (Kävin avajaisten jälkeisenä kesänä - en tiedä onko nyt älytty laittaa hieman suoremmat laudat).
__________________

Siellä Suomessa ei jalosteta paskaakaan ja ainoa syy miksi sellutehtaan omistajat (kutsutaan "yhtiö"-nimikkeellä kullakin kartellialueella) pitävät sahojaan yllä, vaikka tappiolla, on se, että ostaessaan koko puun he saavat itselleen myös sellupuun.

Henry

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Suomen metsäklusteria hallitsee kolmen kopla:UPM,StoraEnso ja Metsäryhmä.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Näinhän meille on ilmoitettu, että Suomessa puuta kasvaa enemmän, kuin sitä käytetään, niin luulisi sen vaikuttavan siihen, että päästöasia ei ole heikolla pohjalla.

Hakkuunalueen istuttaminen pitää kestävän kierron pystyssä.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Suomen metsät kasvavat n. 105 milj.m3 vuodessa. Puuta käytetään tällä hetkellä n. 60 % kasvusta. HUOM!kasvusta eli joka vuosi metsävarasto lisääntyy todella runsaasti, 40 milj.m3. Säästynyt puu ei ole pinossa, vaan kasvavana metsänä. Missä on muka päästöongelma?
Jos maailmassa istutettaisiin lisää metsiä vaikka vuosittain tuhottujen verran ilmaston tila paranisi. Suomi on ollut vuosikymmenet maailman eturivin maa tässä suhteessa Ruotsin ohella. Syyllisiä pitää hakea kokonaan muulta ilmansuunnalta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset