Paavo Väyrynen www.paavovayrynen.fi

Selkeyttä ja vakautta Suomen linjaan

Vain pieni vähemmistö suomalaisista tukee Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon. Kun suoralla Nato-jäsenyydellä ei ole kannatusta, liittoutumiseen pyritään Euroopan unionin kautta.

Liittoutumisen ajatus oli esillä jo unioniin liityttäessä. Silloin käyty keskustelu on palautunut elävänä mieleeni, kun olen kirjoittanut uutta näytelmääni ”Manu ja minä”.

EU-jäsenyyden ajajat Mauno Koivistoa myöten perustelivat jäsenyyttä turvallisuudella. Me jäsenyyden vastustajat taas pelkäsimme, että jäsenyys heikentäisi Suomen turvallisuutta, kun se saattaisi johtaa Suomen sotilaalliseen liittoutumiseen ja Nato-jäsenyyteen.

Neuvotteluihin valmistauduttaessa jouduin ulkoministerinä suoranaiseen selkkaukseen Mauno Koiviston kanssa. Pidin kiinni siitä, että Suomi voi liittyä unioniin vain siinä tapauksessa, että voimme säilyttää puolueettomuusasemamme. Koivisto puolestaan oli sitä mieltä, että puolueettomuudesta oli luovuttava.

Keskusta oli neuvotteluissa avainasemassa. Meidän kantamme voitti. Liittyessään unioniin Suomi säilytti puolueettomuutensa ytimen, sotilaallisen liittoutumattomuuden ja itsenäisen puolustuksen.

Muutamia vuosia jäsenyyden toteutumisen jälkeen Mauno Koivisto oli syvästi huolissaan siitä, mihin se oli johtamassa.

Vuonna 2001 ilmestyneessä teoksessaan ”Venäjän idea” Koivisto arvosteli rajusti sitä, että unioni oli kehittymässä ”kansallisvaltioksi”, liitto- tai jopa yhtenäisvaltioksi, ja että Suomi oli ryntäämässä kaikkein federalistisimpien jäsenmaiden joukkoon.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta Koivisto valitteli sitä, että erityissuhteesta   naapurimaihin, Ruotsiin ja Venäjään, oltiin luopumassa ja suhteet Venäjäänkin kulkisivat Brysselin kautta. Hän varoitti Suomea joutumasta Kaarle XII:n tielle - käyttämästä voimavarat jossakin muualla, jolloin oman maan sotilaallinen turvallisuus vaarantuu. ”Innokkaille tomppeleille löytyy aina innostuksen purkukohteita”, Koivisto kirjoitti.

Syksyllä 2008, toimiessani Matti Vanhasen toisen hallituksen ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä, Mauno Koivisto otti minuun yhteyttä ja kiitti siitä, että olin puolustanut Suomen perinteistä ulkopoliittista linjaa. Hän oli huolestunut silloisen ulkoministerin Alexander Stubbin toiminnasta.

Nyt toimintaa Euroopan unionin yhteisen puolustuksen kehittämiseksi ollaan tiivistämässä. Yhtenä pontimena on, että sitä vastustanut Briannia on eroamassa unionista.

Suomi on ollut Ranskan rinnalla innokkaimpien joukossa.

Suomi on ollut lähes ainoana jäsenmaana valmis tulkitsemaan Lissabonin sopimuksen solidaarisuus- ja yhteistoimintalausekkeiden velvoittavan jäsenmaita myös sotilaallisen avun antamiseen toisille jäsenmaille. Tämä toisi maallemme vastuuta ennen muuta Baltian maiden puolustamisesta. Mitään vastinetta tälle emme saisi.

Komission suomalaisjäsen Jyrki Katainen pyrkii viemään yhteisen puolustuksen kehittämistä vauhdilla eteenpäin.

Suomi on ollut innokkaimpien joukossa myös sotilaallisen kriisinhallinnan kehittämisessä.

Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnassa käsitellään parhaillaan komission ehdotusta ”vakautta ja rauhaa edistävän välineen” (Instrument for Peace and Stability) uudistamisesta. Tehtävänäni on valmistella siitä kehitysvaliokunnan lausunto.     

Uudistus tähtää siihen, että EU:n varoja, myös kehitysyhteistyövaroja, voitaisiin käyttää sotilaallisen tuen antamiseen kumppanimaille ennen muuta Afrikassa. Komision esitys rajaa avun tiukasti. Neuvostossa Suomi on tiettävästi ollut valmis pidemmälle meneviin ratkaisuihin. Parlamentissa ulkoasiainvaliokunnan ranskalainen esittelijä pyrkii avaamaan portit EU:n laaja-alaiselle sotilaalliselle tuelle ja toiminnalle.

Sampo Terhon nimittäminen Suomen  Eurooppa-ministeriksi saattaa viedä Suomea syvemmälle sotilaallisen liittoutumisen suuntaan. Timo Soini on ollut Naton ”salarakas”, mutta Sampo Terho - samoin kuin Jussi Halla-ahokin - ajaa avoimesti Suomen sotilaallista liittoutumista ja Nato-jäsenyyttä.

Tasavallan presidentti Sauli  Niinistön toiminta ihmetyttää. Hän näyttää noudattavan  Paasikiven linjaa suhteessa Nato-jäsenyyteen, mutta kannattaa tai suorastaan ajaa EU:n yhteisen puolustuksen kehittämistä ja jopa unionin yhteisen armeijan muodostamista. Sotilasliitoksi muuttuva EU olisi tietysti  Naton eurooppalainen pilari ja Suomesta tulisi sen kautta Naton jäsenmaa.

Viimeksi vapun aattona Niinistö perusteli EU-jäsenyyden välttämättömyyttä Suomelle. ”Nyt kun turvallisuus on vihdoinkin noussut EU:n asialistalla korkealle, meillä on kaikki, kaikki syyt tukea EU:n kehitystä eteenpäin ja pitää EU yhdessä”, sanoi Niinistö.

Tulevissa valtiollisissa vaaleissa Suomen linjaan on saatava selkeyttä ja vakautta. Suomen puolueettomuuden, sotilaallisen liittoutumattomuuden, uskottavuutta on vahvistettava.      

Paavo Väyrynen

   

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän KariNikander kuva
Kari Nikander

On reaalipolitiikkaa pitää kaikki linjat auki. Perusta on uskottava oma puolustus, mutta ei se riitä Venäjän naapurina. Koska sekä Naton että EU:n puolustusyhteistyön tulevaisuudet ovat aivan auki, on Suomen vain seurattava kehitystä ja oltava valmiina molempiin vaihtoehtoihin, joko erikseen tai yhtäaikaa. Liittoutuminen Venäjän kanssa ei taida olla kenenkään agendalla.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Ukrainalla oli sotilasyhteistyötä Venäjän kanssa, minkä vuoksi Krimillä oli venäläisiä sotilastukikohtia. Huonosti kävi.

Baltian maat luovuttivat Neuvostoliitolle sotilastukikohtia 1939 ja seurauksena oli puolen vuosisadan miehitys ja sorto.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Sotatilanteessa Suomella on kuitenkin aina ollut liittolaisia: Vapaussodassa voitto saavutettiin saksalaisten tuella, Talvisodassa ruotsalaiset siirsivät kolmasosan ilmavoimistaan Suomeen ja vastasivat koko Pohjois-Suomen ilmapuolustuksesta.
Neuvostoliiton aloitettua Jatkosodan tuki tuli taas Saksasta.

Nykyisessä Euroopassa konfliktit ovat tavalla tai toisella kytköksessä Putiniin ja Venäjän hallintoon. Moldova, Georgia ja Ukraina ovat täysin liittoutumattomia ja Venäjä miehittää aluieta jokaisesta noista maista.
Naton pienillä jäsenmailla ei tällaista vaaraa ole, koska venäläiset eivät uskalla haastaa Pohjois-Atlantin Puolustusliittoa vanhanaikaisella aseistuksellaan.

Suomen olisi syytä harkita myös tarkkaan sanontaa Si vis pacem, para bellum - jos rauhaa haluat varustaudu sotaan. Se onnistuu parhaiten yhteiseurooppalaisella puolustuksella tai jopa Naton jäsenyydellä.

Juuso Hämäläinen

Suomen liittolaisuus Saksan kanssa on pitkään säilynyt harha. Näemme tämän aina pienen Suomen vinkkelistä.

Saksan armeija ei ollut Suomen takia itärintamalla vaan Saksa hyökkäsi Venäjälle myös Suomen kautta. Jollei Hitler olisi aloittanut sotaa itään, ei täällä olisi ollut yhtään ukkoa Saksasta eikä myöskään saksalaisia aseita.

Jos Saksa olisi voittanut sodan, saksalaiset olisivat miehittäneet paitsi Ruotsin niin myös Suomen tai asettaneet niihin valitsemansa natsimielisen hallituksen. Puolueettomina emme taatusti olisi olleet.

Se vakavin virhe, joka tehdään Saksan liittolaisuudestamme puhuttaessa, on unohtaa mikä laukaisi Venäjän hyökkäyksen Suomeen 1939. Hitler ja Stalin nimenomaan sopivat hyökkäävänsä Puolaan, Baltiaan ja Suomeen. Hitler antoi Suomen lautasella Stalinille.

Historiankirjoittajien kyvyttömyyttä nähdä asiat oikein kuvastaakin se, että tuo sopimus Venäjän ja Saksan välillä nimettiin hyökkäämättömyyssopimukseksi. Vähä-älyinenkin tajuaa sen olleen hyökkäyssopimus.

Kun käsiteltiin Suomen rauhanehtoja niin Churchill piti Suomen sotakorvauksia liian pieninä. Että sellaisia ovat olleet läntiset liittomme.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Historioitsijoiden mielestä Suomi oli Saksan liittolainen: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/38330-historian-p...

Molotov-Rippentrop sopimus päättyi viimeistään 22.6.1941. - silloin kumppanista tulikin vihollinen.

Hiemankin historiaa tuntevat muistavat, että osa valtiojohdostamme tuomittiin yhteistyön vuoksi sotasyyllisenä. Kesän 1944 elintärkeä saksalaisapu kohdistui Kannaksen puolustukseen.

Suomesta saksalaiset hyökkäsivät Neuvostoliittoon vasta Neuvostoliiton hyökättyä maahamme.

Saksan fiktiivisellä voitolla voi spekuloida ja kaikki näkökannat ovat yhtä oikeita tai vääriä.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola Vastaus kommenttiin #10

Ohto Manninen ja Kauko Rumpunen toimittivat kirjan Risto Rytin päiväkirjat 1940–1944 vuonna 2006. Kirjan kannessa on yläotsikko ”Käymme omaa erillistä sotaamme.”

Faktaa presidentti Rytin päiväkirjasta:
4.7.41

”Schoenfeld oli luonani esittäen promemorian ja tiedusteli asennettamme. Sanoin, että olimme valitettavasti joutuneet Venäjän uuden hyökkäyksen kohteeksi ja pakotettuja parhaamme mukaan puolustamaan vapauttamme ja elämäämme. Onneksi oli Venäjä joutunut sotaan Saksan ja eräiden muiden valtioiden kanssa, mikä tällä kerralla talvisotaan verraten suuresti huojensi asemaamme.
Sch. kysyi, oliko meillä poliittisia sopimuksia Saksan ja sen liittolaisten kanssa. Vastasin, ettei meillä ollut mitään poliittisia sopimuksia paremmin Saksan kuin sen liittolaisten kanssa. Sotilasjohtomme on ollut kosketuksissa Saksan sotilasjohdon kanssa sotatoimien koordinoimisesta, mutta olemme niiden kanssa vain cobelligerentejä faktillisen tilanteen vuoksi. Käsitämme sotamme erilliseksi puolustussodaksi, emmekä halua sekaantua suurvaltojen välisiin suuriin välien selvittelyihin, joihin varamme ja voimamme eivät riittäisikään, eivätkä ne meitä kiinnosta. Meidän kohdallemme on kysymyksessä vain oma elämämme ja turvallisuutemme vapaana itsenäisenä kansana.”

Arthur Hans Fredrik Schoenfeld oli Yhdysvaltain Helsingin-lähettiläs, jonka kanssa Ryti oli tiiviissä kosketuksessa sodan aikana, kun tämä oli Suomessa. Kirja sisältää myös lähettiläs Schoenfeldin raportteja.

Monelta professorilta tämä kirja on jäänyt mitä ilmeisemmin lukematta. Tuleeko tässä esille se vanha tuttu: ”sen lauluja laulat, kenen leipää syöt.” Vuonna 2008 elettiin ”Halosen aikaa.”

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Eikö se "Turvallisuuden" takia lähtenyt jo Kekkosen ajoista.

Kun EU/rahaliitto EMUN sopimus hyväksyttiin kepu Ahon aikana -92 tuli voimaan 1.11-93
Luki sopimuksessa Yhteinen puolustus (Nato?) pilari II.
Kepu Vanhasen Lissabonin sopimus.Islannin lennot. Nyt Nato harjoitukset.

Avattujen arkistojen mukaan Manu antoi kepu,kok,rkp,krst hallituksen päättää sopimuksesta.
IL

JK. Taisi olla jo EU perustamisesta lähtien .
Vastapaino itä -Varsovanliitto,länsi- NATO?

Juuso Hämäläinen

Paavo kirjoittaa aiheesta, joka ei muuttunut miksikään sitten Suomen itsenäistymisen. Meillä koko tuon ajan ollut sotilaallinen uhka Venäjä.

Toki Saksa oli merkittävä uhka myös, mutta sitä ei suomalainen vieläkään tajua pönöttyneissä maanpuolustuspiireissä. Jos Saksa olisi voittanut sodan Euroopassa, olisi Suomi mitä ilmeisimmin jäänyt natsihallinnon alle suoraan tai epäsuorasti natsimielisten suomalaisten toimesta. Sellainen Suomi ei olisi ollut sen enempää itsenäinen kuin Suomi Neuvostoliiton osana.

Nyt meillä Saksan uhka liittyy sen vastuuttomaan siirtolaispolitiikkaan. Sen seurauksena olemme menettäneet EUn vahvimman sotilasvaltion ja ydinasemaan Englannin. Älykkäät britit saivat tarpeekseen massojen vaelluksesta, EUn kadonneista rajoista, typerästä Schengenin sopimuksesta ja määräilevästä suvakki-Merkelistä.

Suomen puolustus osana EUn yhteistä puolustusta on ilman muuta hyvä ajatus. Kuitenkin USAn kenraalit, aseet ja joukot on ensin heitettävä rapakon taakse. EU kykenee itse puolustamaan itseään sekä valmistamaan aseensa. EUn täysin oma puolustus olisi helpompi Venäjänkin niellä.

EUn yhteinen puolustus on oltava sellainen, että se pysyttäytyy täysin EUn alueella ja aluevesillä. Puolustusvoimilla ei mitään asiaa muualle. Kun näin toimitaan niin suomalainen sotilas ja reserviläinen voi olla osa EUn puolustusta. Muuten ei.

Suomen itsenäinen puolustus Venäjän suuntaan on totaali vitsi. Sellaista kykyä ja pelotetta ei ole luotavissa missään olosuhteissa. Meillä ei riittävää varallisuutta sellaiseen.

Käyttäjän JussiHietala1 kuva
Jussi Hietala

Toivottavasti Terhon linja on se mitä Väyrynen olettaa. Ja toivottavasti Terho pitää linjansa. Natoon tulee mennä suoraan, ei EU:n puolustusta kiertotietä käyttäen.

Ikävä kyllä hallitusvastuu on tähän mennessä tylsistyttänyt kaikki Nato-kannattajat penseiksi alistujiksi. Jospa Terho nyt olisi ensimmäinen, joka uskaltaisi pitää päänsä.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Ilta-Sanomat 23.4.2017:
"Kapteeni Charles James saapui Viroon kolmisen viikkoa sitten 5th Rifles -pataljoonan pääosan mukana. Noin 800 brittisotilaan osasto on osa 7 000 sotilaan joukoista, jotka Nato päätti viime kesän huippukokouksessa sijoittaa kolmeen Baltian maahan sekä Puolaan. Tarkoituksena on vahvistaa liittolaismaiden sotilaallista pelotetta Venäjän uhkaa vastaan.
Tosin Nato-pataljoonan lipunnostotilaisuudessa torstaina ei virallisissa puheissa mainittu sanaa ”Venäjä”, mutta sen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa ei juuri muusta puhuttu.
Viron puolustusministeri Margus Tsahkna toisti toistamistaan termiä ”virhe”. Tsahknan mukaan itsenäisen Viron suurin virhe tapahtui 1939–40.
– Silloin olimme yksin ja toivoimme, että meitä uhkaavat pilvet vain väistyisivät. Nyt tiedämme, että sellainen toiveikkuus oli virhe. Ainoa tapa hävitä on, jos hyvät miehet eivät tee mitään. Ei-taisteleminen ei ollut oikea päätös. Seurauksena oli 50 vuoden miehitys.
– Yksin olo ei ole vaihtoehto. Historian virheet eivät saa toistua: Viro ei tule olemaan enää koskaan yksin, hän julisti.
Britannian puolustusministeri korosti, että Nato-pataljoonat tuotiin Baltiaan ja Puolaan seurauksena Venäjän aggressioille sekä varoituksena siitä, että aikoo Nato puolustaa kaikkia jäsenmaitaan.

– Baltian sitoumuksella Nato-joukot pysyvät täällä niin kauan kuin tarvitsee, paalutti puolustusministeri Sir Michael Fallon.

Virolaiset korostavat, että mielipidekyselyiden mukaan jopa 80 prosenttia kannattaa Nato-joukkojen saapumista Viroon. Kaikki Viron venäläiset eivät välttämättä ole yhtä innoissaan."
http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005181882.html

Selkeyttä ja vakautta Viron linjaan, heti Naton jäseneksi kun se tuli mahdolliseksi. Suomessa??????

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Jos Venäjä katsoo itselleen sopivaksi, käyttääkö se sotilaallista voimaa mieluummin Nato-maa Norjaa vai liittoutumatonta Suomea vastaan ?

Kun tuota hetkenkin miettii, ei voi muuta kuin ihmetellä tämän kansakunnan kollektiivista itsetuhoisuutta, joka on pitänyt meidät Naton ulkopuolella vielä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeenkin - lähes viimeisenä maana EU:ssa.

Käyttäjän RaunoKujala kuva
Rauno Kujala

Suomessa nato-kannatus 17-20 % luokkaa. Suomalaiset näkevät näiden imperialistien läpi, joten kannatus ei nouse, vaikka natottaa niin vit***i.

Käyttäjän Jukkaakula kuva
Jukka Aakula

Kilpaileva hypoteesi voisi olla "suomalainen ei vaan tajua" koska luulee olevansa kaiken todellisuuden ulkopuolella päinvastaisessa asemassa kuin ukrainalaiset, virolaiset, georigialaiset jne.

Mutta onnea valitsemmallanne Otto-Wille Kuusisen tiellä.

Käyttäjän RaunoKujala kuva
Rauno Kujala

Viittaus Otto-wille Kuusiseen ei voisi kohdallani enempää olla väärä. Ko. heppu oli bolsevikkien juoksupoika ja bolshevikithan olivat globalisteja...niinkuin natottajat tänäpäivänä...ettet puhunut itsestäsi.

Puhut todellisuuden ulkopuolella olosta..totta..naton todellisuudesta. Melkoista ylimielisyyttä muuten haukkua suomalaisista ylivoimaista osaa (about 80%) todellisuuden ulkopuolella olevaksi.

Käyttäjän Jukkaakula kuva
Jukka Aakula

"Suomi on ollut lähes ainoana jäsenmaana valmis tulkitsemaan Lissabonin sopimuksen solidaarisuus- ja yhteistoimintalausekkeiden velvoittavan jäsenmaita myös sotilaallisen avun antamiseen toisille jäsenmaille. Tämä toisi maallemme vastuuta ennen muuta Baltian maiden puolustamisesta. Mitään vastinetta tälle emme saisi."

Tuskinpa Venäjä Baltiaan uskaltaa hyökätä, koska Baltialla on hiukan isommat puolustajat kuin Suomi. Suomeen pikemmin. Suomi tuossa taitaisi olla päinvastoin kuin Väyrynen väittää se suurin hyötyjä Lissabonin sopimuksesta.

Mutta onnea valitsemallanne Otto-Wille Kuusisen tiellä.

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Onko Suomeen joskus hyökännyt joku muu kuin itäinen naapurimaa olipa sitten kulloiseltakin nimeltään mikä vaan?
Väyrynen selittää paljon mutta ei tunnu vakuuttavan sen enempää äänestäjiä kuin herrojakaan.
Häneen jos kenenkään sopii sanonta: luulin kerran erehtyneeni mutta olin väärässä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset