Paavo Väyrynen www.paavovayrynen.fi

Toivo sarastaa

Ranskan presidentinvaalit vahvistivat toiveita siitä, että Euroopan ja koko maailman kehitys on kääntymässä terveeseen suuntaan.

Kysymys ei ole vain Marine Le Penin saamasta vahvasta kannatuksesta. Muutkin rajatonta globalisaatiota ja ylikansallista yhdentymistä kritisoivat poliitikot ja poliittiset voimat menestyivät hyvin. Samaa suuntaa osoittaa myös perinteisen oikeiston ja vasemmiston kehno suosio.

Samankaltainen asetelma tuli esille jo Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.

Republikaanien ehdokkaaksi ja lopulta presidentiksi nousseen Donald Trumpin tärkein vaaliteema oli puuttuminen globalisaation aiheuttamiin ongelmiin. Demokraattien keskuudessa suuren suosion saavuttanut Bernie Sanders arvosteli voimakkaasti globalisaatiota ja julisti jopa sosialismin oppia sen aiheuttamien ongelmien korjaamiseksi.

Globalisaation juuret juontavat 1980-luvulle, jolloin läntisessä maailmassa siirryttiin Ronald Reaganin ja Margaret Thatcherin johdolla oikeistoliberaaliin talouspolitiikkaan ja laajaan kansainväliseen vapaakauppaan.

Kauppapolitiikalla, öljyn hintaa manipuloimalla ja varustelukilpailua kiihdyttämällä länsimaat nopeuttivat Neuvostoliiton ja sen johtaman maailmanvallan luhistumista. Entiset sosialistiset maat liittyivät nopeasti vapaaseen kilpailuun perustuvaan maailmantalouteen.

Alkoi globalisaation aikakausi. Euroopassa sen ilmentymänä oli myös siirtyminen hallitusten välisestä yhdentymisestä ylikansalliseen integraatioon.

Parissa vuosikymmenessä rajaton globalisaatio ja ylikansallinen yhdentyminen ovat johtaneet tulo- ja varallisuuserojen valtavaan kasvuun sekä kansakuntien välillä että niiden sisällä.

Sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti teollisuustuotanto on keskittynyt halpojen tuotantokustannusten maihin. Vanhoissa teollisuusmaissa on syntynyt laajamittaista työttömyyttä.

Euroopassa siirtyminen yhtenäisvaluutta euroon on nopeuttanut tuotannon ja vaurauden keskittymistä Saksaan ja muille ydinalueille. Muut euroalueen maat ja etenkin reuna-alueet ovat kärsineet heikosta kasvusta, suurtyöttömyydestä ja julkisen talouden leikkauksista. Euroalueen keskimääräinen talouskasvu on ollut hidasta.

Jo pitkään on puhuttu globalisaation hallinnasta (global governance), mutta juuri mitään ei ole tehty. Nyt on aika toimia.

Euroopan unionissa puhutaan sosiaalisen pilarin luomisesta. Tämän toteuttamiseksi pyritään luomaan entistä keskittyneempää ja ylikansallisempaa unionia, mikä vain pahentaisi niitä ongelmia, joita vastaan kansalaiset nyt reagoivat. On puututtava ongelmien syihin.

Ranskan presidentinvaalien synnyttämä innostus saattaa laantua kansalliskokouksen vaalien yhteydessä. Niissä EU- ja eurokriittiset voimat saattavat vahvistua. Vanhat puolueet taistelevat asemistaan ja myötäilevät tästä syystä kansallismielisiä virtauksia.

Euroopan unionissa Emmanuel Macron epäilemättä tekee radikaaleja ehdotuksia muun muassa euroalueen kehittämiseksi, mutta federalistiset ideat ovat vahvassa vastatuulessa myös unionin perustajavaltioissa Alankomaissa, Belgiassa ja Italiassa.

Maailmanlaajuisen muutoksen suuntaa ei voida kääntää. Olemme matkalla rajattomasta globalisaatiosta ja ylikansallisesta yhdentymisestä kohti kansallisvaltioiden ja hallitusten välisen yhteistyön vahvistumista.

Toivo paremmasta Euroopasta ja maailmasta elää.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Toivo, Voitto ja Taisto olivat suosittuja poikalasten nimiä sisällissotamme jälkeisinä vuosina.

Saa nähdä, missä määrin noiden nimien kuvastamat asiat sarastavat ja milloin...

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Ja Varma. Mm. kansanedustaja Varma Kosto Turunen

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Mielenkiintoinen kannanotto, joka antanee jotain vastapainoa päätoimitaja Huuskon "murskatappiolle".

Käyttäjän MarttiKorpiranta kuva
Martti Korpiranta

Paavo on täysin oikeassa tästä kehityksestä. Eurosta pitää päästä eroon ja mahdollisimman nopeasti. Tämä rahastusautomaatti (Euro) ei palvele kuin kansainvälisiä pankkeja ja rahalaitoksia. Euromaat velkaantuvat koko ajan lisää (kts. Kreikka, Suomi...). Mikäli asioihin ei puututa ajoissa, seuraukset voivat olla arvaamattomat tälle "rauhan liitolle" EU:lle.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Paavo on täysin oikeassa tästä kehityksestä."

Kaksi kolmasosaa äänensä antaneista ranskalaisista äänesti EU:n vahvistumisen puolesta.

Osa EU:n puolesta liputtavaa Macronia äänestäneistä tosin antoi äänensä vain vastustaakseen toiselle kierrokselle päässyttä äärinationalistia, rasistia ja fasistiksikin sanottua ehdokasta. Ranskalaiset eivät halunneet antaa presidentin valtaoikeuksia tällaiselle henkilölle.

Vaaliasetelmasta johtuen Ranskaa hallitsee jokatapauksessa seuraavat viisi vuotta EU:ta kannattava ja EU:n integraatiota lujittamaan pyrkivä henkilö. Yhdessä integraation syventämistä kannattavan Saksan ja muiden maiden kanssa toimimalla on toivottavaa ja todennäköistä, että integraatiota saadaan syvennettyä Macron hallituskauden aikana.

Integraation syventämistä aina vastustanut Englantikin on nyt pois tästä pelistä ja se keskittynee omiin brexit- neuvotteluihinsa, joten siinäkin suhteessa on yksi harmi pois ja yksi este EU; syventyvälle integraatiolle.

Tässä siis näkymät seuraaville vuosille. Mitä sen jälkeen tapahtuu, siitä kansa saa sitten taas uudestaan päättää.

Nyt näkymät on toistaiseksi hyvät ja toivo elää.
Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamatokin ennen.
Nyt ei ole enää lapamatoja ja sekin on EU:n ansiota. :)

Käyttäjän jannepohjala kuva
Janne Pohjala

Kannattaa muistaa että Ranskan presidentillä on oikeudet lähinnä ulkopolitiikkaan ja kansalliseen turvallisuuteen.

Parlamenttivaalit vuoden päästä eli toukokuussa 2018 tulevat olemaan se todellinen ratkaiseva vaali, koska parlamentin enemmistön valta on suurempi kuin presidentin valta.

Ja näissä vaaleissa on aivan eri asetelma, kuin presidentinvaalissa.

Voihan niinkin käydä että jos Macron jatkaa entiseen tapaan kuin ministerinä ja nostattaa ihmiset taas takajaloilleen, niin 2018 vaaleissa se tuottaa vastapuolelle enemmistön parlamenttiin.

When the majority of the Assembly has opposite political views to that of the president, this leads to political cohabitation. In that case, the president's power is diminished, since much of the de facto power relies on a supportive prime minister and National Assembly, and is not directly attributed to the post of president.

https://en.wikipedia.org/wiki/President_of_France

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Tämähän alkaa kuulostamaan jo vanhalta Radio Jerevanilta.

Marine Le Pen saavutti kunniakkaan toisen sijan ja Emmanuelle Macron jäi toiseksi viimeseksi...

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Toivo on turhaa . Tämä sitoi kiinni EU-maat jotka on rahaliitto Emussa.
IMF/EKP ei unohda velkoja eikä takauksia

Ja TÄSTÄ kaikki alkoi .Ja hallitushan oli Vanhasen II-hallitus.
Kiviniemen hallitus hyväksyi sopimuksen:kepu,kok,rkp,vihr.
vastusti: sdp,vas,Ps,2krst.oppositio.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vanhan...

http://www.iltalehti.fi/talous/201705082200124964_...

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Toivo paremmasta Euroopasta ja maailmasta elää.

Ikävä vain, että Helsingin kaupunginvaltuuston tehtäväsi haittaa työskentelyäsi paremman Euroopan puolesta.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Maailmaa ulkoministeriön suojeluksessa valloittaneen Sofi Oksasen sparraaja Alexander Stubb on palaamassa aktiiviseen politiikkaan.

HS:n päätoimittaja Kaius Niemi on kertonut lehden Kansallisteatterilla järjestämässä Musta laatikko-esityksessä kokeneensa herätyksen ryhtyä toimittajaksi ollessaan lapsinäyttelijänä samassa teatterissa erään virolaisen näytelmänkirjoittajan kerrottua kokemuksistaan NL:n sortokoneiston uhrina.

Kuulostaa Sofi Oksasen tarinalta?

Itse koin voimakkaan elämyksen lukiessani eräiden tsekkikirjailijoiden seuranneen pikemmin eteläeurooppalaisia ns. eurokommunisteja pois totalitarismista.

Niemen ajattelun taustalla pahin kaikista pahiksista on enemmistöntyrannia. "Veri on vettä sakeampaa" ajattelun hyviksenä on puolestaan perheyhteisö, esim. Pohjoismainen perhe. Samanlaisia perusteluja esiintyy P-Koreassa jonka koripalloa harrastava pomo rakastaa Sonkajärvellä -05 eukonkantokisoissa vierailleen Dennis Rodmanin todistuksen mukaan jenkkiläisiä, mutta kokee vihaa minkä vuoksi joutuu varustautumaan. Meillä taputetaan Millwallin jalkapallolle puoluessa joka on saatu pomolta pomolle ylisukupolvisena perintönä.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Tultuaan valituksi sdp:n puheenjohtajaksi Antti Rinne lähti vaimon kanssa veneilemään Turunmaan saaristoon viestittämään kavereille miten menee.

Tänä kesänä hän voi piipahtaa Taivassalon kirkolla Timo Laanisen saarnavuorolla sujauttamassa yhteystietonsa kirstuun saadakseen USA-laisen hävittäjäkauppiaan päivitetyt tiedot. Mistä johtuneekaan, että politiikan naisista tulee mieleen määkivät elikkonsa?

Lähetettyäni taannoin kirjaluonnokseni eräälle ylä-savon maaseutupoliitikkonaiselle kommentoitavaksi, hän vastasi innostuneesti yksityisviestissä, mutta ei julkisesti edes "tykännyt" facebokissa, sen sijaan pani melko pian tuoreen kuvan itsestään Colosseum taustanaan

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset