*

Paavo Väyrynen www.paavovayrynen.fi

En voi enää tukea Sauli Niinistön uudelleenvalintaa

Ilmoitin noin puolitoista vuotta sitten, että kannatan Sauli Niinistön valintaa toiselle presidenttikaudelle luottaen siihen, että hän pitää Suomen Paasikiven linjalla - sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana.

Nykyisen hallituksen toimikaudella on kuitenkin otettu selviä askeleita sotilaallisen liittoutumisen suuntaan. Olen hyväuskoisesti tulkinnut, että ne ovat toteutuneet valtioneuvoston tahdosta. Viime aikoina on alkanut näyttää yhä ilmeisemmältä, että Sauli Niinistö on tasavallan presidenttinä tätä kehitystä johtanut.

Seurasin tarkkaan eilisiä Kultaranta-keskusteluja. Niissä kävi ilmi kuinka määrätietoisesti Sauli Niinistö ajaa EU:n yhteisen puolustuksen kehittämistä ja Suomen osallistumista siihen. Julkisuudessa hän on aikaisemmin kannattanut jopa yhteisen armeijan luomista Euroopan unionille.

Sauli Niinistön toimintaan liittyy perustuslaillinen ongelma.

Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eurooppa-politiikka kuuluu kuitenkin valtioneuvoston ja pääministerin tehtäviin.

Perustuslain mukainen työnjako näyttää Niinistöltä unohtuneen, kun hän on muun muassa käynyt Kultarannassa Suomen puolesta neuvotteluja EU:n ulkopoliittisen edustajan Frederica Mogherinin kanssa unionin yhteisen puolustuksen kehittämisestä.

Tasavallan presidentti on tietysti mukana tekemässä päätöksiä siitä politiikasta, jota Suomi toteuttaa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa. Valtioneuvoston tehtäviin kuuluvaan unionin institutionaaliseen kehittämiseenkin hän voi puuttua, mutta lähinnä vain silloin, jos suunnitteilla olevat ratkaisut ovat ristiriidassa Suomen laajempien ulko- ja turvallisuuspoliittisten etujen kanssa.

Suomen geopoliittinen ympäristö on muuttumassa tavalla, joka edellyttää suurta varovaisuutta ja huolellista harkintaa.

Iso-Britannian EU-eron kautta pienenevän EU:n yhteiseen puolustuspolitiikkaan ja puolustukseen osallistuminen saattaa johtaa Suomen kannalta huonoon tulokseen. Tämä johtuisi vastuiden laajentumisesta joiltakin osin jopa suuremmiksi kuin Nato-jäsenyydessä.

Lisäksi yhteinen puolustus johtaisi lopulta myös Nato-jäsenyyteen: EU:sta tulisi Naton eurooppalainen pilari.

Naton 5. artikla velvoittaa auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sotilasliiton jäsenmaata, mutta avun luonnetta ei ole määritelty. Velvoite liittyy jäsenmaiden alueen puolustamiseen eikä se koske sotilaallista toimintaa liiton alueen ulkopuolella.

EU:n puitteissa Suomi on omalla toiminnallaan synnyttämässä tilanteen, jossa unionin avunanto- ja solidaarisuuslausekkeiden tulkitaan edellyttävän sotilaallisenkin avun antamista. Tämä velvoite koskisi myös Baltian maiden aseellista puolustamista. Suomella ei kuitenkaan olisi siihen tarvittavia voimavaroja eikä mitään takeita avun saamisesta tarpeen tullen itselle.

Lisäksi EU:n yhteistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ollaan kehittämässä alueen ulkopuolella toteutettavan kovan kriisinhallinnan suuntaan. Sitä varten kai äskettäinen Lapissa toteutettu laaja ilmasotaharjoituskin oli järjestetty.

Iso-Britannia on hillinnyt EU:n kehittämistä sotilasliitoksi ja lopulta sotilaalliseksi suurvallaksi. Kun se eroaa, tämä kehitys vauhdittuu.

Yhteistä puolustusta vie omista syistään eteenpäin Ranska, joka haluaa unionin muut jäsenmaat jakamaan vastuuta kriisinhallinnasta Afrikassa ja Lähi-idässä. Muut aktiiviset jäsenmaat koostuvat entisistä neuvostotasavalloista ja Varsovan liiton entisistä jäsenmaista, jotka kokevat asemansa turvattomiksi ja joissa on suurta halua haastaa geopoliittisesti Venäjää.

Suomen olisi nyt viisasta toimia pidättyväisesti ja seurata tarkkaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristömme kehitystä. Valtioneuvoston tulisi pitää Eurooppa-politiikka tiukasti omissa käsissään.

Kultaranta-keskustelujen yhteydessä Sauli Niinistö antoi muitakin erikoisia lausuntoja.

Niinistö puuttui tasavallan presidenttinä hallitustilanteeseen ryhtymällä arvioimaan Perussuomalaisten tekemiä puoluekokousvalintoja ja niiden vaikutuksia sen hallituskelpoisuuteen. Tähän liittyen Niinistö esitti ajatuksen, ettei EU:sta eroamisesta sopisi puhua nyt, kun olemme nimenomaan kehittämässä puolustusyhteistyötä.

On outoa, että Sauli Niinistö tasavallan presidenttinä pyrkii estämään julkista keskustelua Suomen mahdollisesta eroamisesta EU:sta tai euroalueesta. Nämäkin kysymykset ovat sellaista Eurooppa-politiikkaa, joka kuuluu valtioneuvoston toimialaan.

Keskustelu Suomen jäsenyyksistä EU:ssa ja euroalueessa on tietysti kiusallista Niinistölle, joka oli keskeisessä asemassa näitä ratkaisuja hyvin kyseenalaisella tavalla aikanaan tehtäessä. Nyt kun EU:n ja euroalueen sisäiset ongelmat ovat kärjistyneet, nämä kysymykset ovat kuitenkin keskeisesti esillä muissa EU-maissa. Suomessakaan keskustelua ei voida välttää.

Kaiken viime aikoina tapahtuneen ja viimeksi Kultaranta-keskustelujen yhteydessä esille tulleen valossa minun on ilmoitettava, että en voi enää tukea Sauli Niinistön valintaa tasavallan presidentiksi.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

30Suosittele

30 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Se siitä Niinistön toisesta presidenttikaudesta sitten.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Sääli, että tässä nyt kävin näin. Saa nähdä kenet Väyrynen nimittää uudeksi omaksi ehdokkaakseen? Ehkäpä se tuttu ja turvallisuuspoliittisesti ylivoimainen Paavo Väyrynen voisi olle s e ehdokas?

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Kenethän Paavo nyt nimeää ehdokkaakseen?

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Heh heh heh. sanonta mitä useampi kokki sen sakeampi soppa ei voisi pitää paremmin paikkaansa.

Hmmmm... Paavo laskee nyt että tilaisuus on tullut hänelle itselleen kun persuleiri (se mitä siitä on jäljellä) nimeää Halla-ahon tai Terhon eli Naton kannattajan presidenttiehdokkaakseen. Tai sitten ei nimeä ja se onkin Niinistö - mutta mikä onkaan etunimi?

Kyllä suomipolitiikka on ihanaa! ;-)))

www.nukkuvat.fi

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

Hyvä näin. Sauli Niinistö ei ansaitse luottamusta eikä toista presidenttikautta (ei ansainnut ensimmäistäkään).

Käyttäjän MikaTeuvoPrinkkil kuva
Mika Prinkkilä

Kyllä Paavo on oikeassa, Paasikivi Kekkosen linja on paras... tyyli kumarrellaan länteen, pyllistetään itään ja päinvastoin, se ei ole mitenkään kunnioitettavaa. Parempi pitää keski-eurooppalainen varautunut linja! Keskellä kuitenkin ollaan!

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

EU ja liittovaltio, ei sunkaan Niinistö ole Suomen itsenäisyyttä antamassa etelän mafia järjestöjen käsiin? Suomen väkiluku on niin pieni ettei meidän mielipiteillä ole mitään merkitystä suuressa massassa, se on jo nähty EU:n politiikassa.

Olli Pusa, Sosiaaliturvapolitiikan dosentti, Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko (SHV) Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija kertoo miksi Perussuomalaiset eivät voi kuulua hallitukseen.

"Mikä sitten on se todellinen syy, jonka vuoksi persut heitettiin hallituksesta? Joku arvelee uutta turvapaikanhakijoiden aaltoa, mutta en usko sen olevan todellinen syy. Todellinen syy lienee EU:n rakenteen tiivistäminen liittovaltioksi. Saksassa ja Ranskassa arvioidaan, että nyt parin lähimmän vuoden aikana on tilaisuus tiivistää EU:ta kohti liittovaltiota. Kyseessä saattaa olla viimeinen ikkuna tuota varten. Sen jälkeen EU:n ongelmat lienevät jo niin suuria, että liittovaltiota ei ole vietävissä eteenpäin.

Liittovaltio merkitsee käytännössä yhteistä EU-budjettia, EU-veroja, EU:n oikeutta ottaa lainaa jäsenmaiden ohi ja niiden vastuulla. Rahoilla EU voi esimerkiksi maksaa tukia heikosti menestyville Välimeren maille. Kun niiden asukkaat muodostavat enemmistön liittovaltion asukkaista, ne voivat omalla päätöksellään päättää ottaa EU:n rahat itselleen. Siellä mafiakulttuuri kukoistaa. Suomalaisille maailma tulee olemaan vieras ja siitä puuttuvat meille tärkeät pohjoismaat ja Britannia.

Tuossa maailmassa valtioiden velat laitetaan yhteen. Suomea on käsittääkseni tahallaan yritetty saada velkaantumaan viime vuosina, jotta ero muuhun euroalueeseen pienisi ja asia olisi helpompi myydä Suomessa. Silti velkojen yhteen laittaminen kasvattaisi Suomen valtion velkamäärää ehkä 60-70 miljardilla."

http://beta.oikeamedia.com/o1-22476

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Olli Pusalla näyttää olevan realistinen näkemys mihin EU:ta yritetään kehittää.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

"EU:n puitteissa Suomi on omalla toiminnallaan synnyttämässä tilanteen, jossa unionin avunanto- ja solidaarisuuslausekkeiden tulkitaan edellyttävän sotilaallisenkin avun antamista"

Totta, mutta ei liity välttämättä pelkästään "EU-armeijaan" tai sen synnyttämiseen.

Lissabonin sopimuksen 42-7 mukaan

"Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin."

Kun nyt työnalla oleva lakimuutos sotilaallisen avun antamisesta on survottu läpi on Suomen puolustuspolitiikan "erityisluonne" poistettu ja Suomella on velvollisuus antaa myös sotilaallista apua. Tämä siis koska sotilaallinen apu on lakimuutoksen jälkeen "käytettävissä oleva keino".

Väyrynen jatkaa..

"Tämä velvoite koskisi myös Baltian maiden aseellista puolustamista. Suomella ei kuitenkaan olisi siihen tarvittavia voimavaroja eikä mitään takeita avun saamisesta tarpeen tullen itselle."

Totta, sillä Lissabonin sopimuksen mukaan tämän alan sitoumusten on oltava NATOn peruskirjan mukaisia ja Naton artikla 5 velvoittaa antamaan apua "tarpeelliseksi katsomallaan tavalla", ei siis "kaikin käytettävissään olevin keinoin" kuten Lissabonin sopimus. Natomaat siis saavat Lissabonin sopimukseen Naton artiklan 5 mukaisen tarpeellisuusharkinta -oikeuden, jota Suomella ei siis ole. Tällä tapaa Väyrynen on tavallaan oikeassa uumoillessaan vastuiden olevan jopa kovemmat kuin Nato-jäsenyydessä.

Vaikka "Nato on jäsenilleen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin" Ranskan johdolla kuitenkin laukaistiin nimenomaan 42:7 eikä Naton artikla vitosta. Tämä siitäkin huolimatta ettei terroristi-isku edes ole YK artiklan 51:n tarkoittama aseellinen hyökkäys.

9/11 jälkeen USA laukaisi artikla 5:n erillisen YK päätöslauselman turvin. (Artikla 5 pohjaa samaan YK 51 artiklaan kuin 42:7).
Se ei kuitenkaan muuta sitä että terrorismia tulisi käsitellä YK artiklan 39 mukaisesti, ei 51 mukaisesti. Sillä myöhemmissä päätöslauselmissaan turvallisuusneuvosto on luonehtinut terrorismin uhkaksi kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle peruskirjan 39 artiklan hengessä ilman viittauksia artikla 51:een.

Artiklan 39 mukaisessa järjestyksessä "turvallisuusneuvoston on todettava rauhan rikkoutumisen uhan, rauhan rikkomisen tai hyökkäysteon olemassaolo ja sen on esitettävä suosituksia tai tehtävä päätös siitä, mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä 41 ja 42 artiklan mukaisesti kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi."

Mielenkiintoista tässä prosessissa on lisäksi myös se, että uuden lain myötä tulee ilmeisesti mahdolliseksi lähtettää sotilaita ulkomaille määräyksellä, ei ainoastaan vapaaehtoisuuteen pohjaten.

Jos tuo menee läpi se tarkoittaa nähdäkseni sitä, että Suomi on jatkossa velvoitettu antamaan myös sotilaallista apua, (myös) ilman YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa tapahtuviin toimiin mikäli joku EU:n jäsenmaa joutuu aseellisen hyökkäyksen (tai ilmeisesti myös terroristi-iskun) kohteeksi. Ja suomalaiset sotilaat voidaan määrätä näihin tehtäviin.

Onko tuo sitten Niinistön vika.. en tiedä. Sen voin sanoa että kaikki tuo tapahtuisi vaikka Niinistö ei olisi keskustellut Mogherinin kanssa..

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Paavo Väyrysen on syytä ryhtyä presidentinvaaleihin 2018 - ehdokkaaksi. Nyt, kun on päällä hallituskriisi, ja ehkä ennenaikaiset eduskuntavaalit - voisi olla hyväksi tulla Brysselistä Suomen eduskuntaan - Keskustan tuolille, josta toki voi erota ja perustaa oman ryhmän!

Tilanne on muuttunut - ja innokkaita kannattajia voisi jopa mobilisoitua aktiiviseen työhön - kansanliikkeen tunnetuksi tekemiseen.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Paavo kehään presidenttikisaan ja vahvaksi kansanliikkeen ehdokkaaksi.Myös perussuomalaiset voisivat liittyä Paavoa tukemaan.Niinistö on paljastanut karvansa.
Kampanjan aikana voisi herättää henkiin keskustelun siitä, miten ja keiden junailemana Suomi vietiin euroon.

Käyttäjän RiittaKlemettiLilja kuva
Riitta Klemetti Lilja

Niinpä juuri. Voisi löytyä ehki joitain muitakin joille tekisi myös hyvää tehdä niitä katumusharjoituksia ja tunnustuksia ihan sen tiukan arvopohjansa perusteellakin, ja tietenkin tehdä julkinen pesäero niihin omiin entisiin elementteihinsä. :)

Käyttäjän HarriMulari kuva
Harri Mulari

Väyrysen ehdokas lienee Ilja Janitskin? Yhteistyö hänen kannattajiensa kanssa alkoi jo kevään kuntavaaleista.

Käyttäjän AriKoivu kuva
Ari Koivu

Paavo, kannatan monia ajatuksiasi ja arvostan sitä, miten työstät kansan tuntoja poliittiseen keskusteluun. Niin tai näin, sinun tukemisellasi tai tulematta jättämiselläsi ei ole suunnilleen yhtään mitään vaikutusta edes tuleviin presidentinvaaleihin. Kaikella kunnioituksella.

Käyttäjän EliasRantanen kuva
Elias Rantanen

Suomi maksaa kovan hinnan liittymisestä EU:n, mutta pakon sanelemana vielä joutuu eroamaan siitä. Tällä hetkellä Kokoomus, Keskustan liberaalit, ja Presidentti Niinistö ajavat entistä määrätietoisemmin integroitumista liittovaltion suuntaan. Siitä kertoo väkevästi mm. Kultarannan keskustelu EU:n ulkopoliittisen edustajan Frederica Mogherinin kanssa sekä hallituksen hajoittaminen....Hallituksen ja presidentin kapinetti keskustelussa ja huomioissa on myös ollut varmasti sellaista ennakointia, siitä miten Eu:n nykyisesssä uudessa tilanteessa on luontevaa ryhtyä vahvistamaan integroitumista liitovaltion suuntaan, mitä ei suoraan ole kirjattu hallitusohjelmaan. Siihen ei sopinut Halla-ahon johtaman perussuomalaisten linjaukset.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

En minäkään tukisi, jos olisin itse taas ehdolla

Käyttäjän AnneMikkola kuva
Anne Mikkola

"On outoa, että Sauli Niinistö tasavallan presidenttinä pyrkii estämään julkista keskustelua Suomen mahdollisesta eroamisesta EU:sta tai euroalueesta."

Nämä ovat varmaan niitä kuuluisia liberaaleja demokraattisia luovuttamattomia eurooppalaisia arvoja.

Tulee mieleen Saksan demokraattinen tasavalta, joka myös DDR:nä tunnettiin. Siitä puhe mistä puute. Tässä tapauksessa demokratiasta, ja sananvapaudesta.
Elämme siis yksiarvoisessa Eurooppalaisessa Liberaali-Demokraattisessa Tasavallassa. Tuohon ei edes yritetä tunkea mitä suomalaisista arvoista tai valinnoista. Onhan näitä monenlaisia totalitaristisia järjestelmiä ollut.

Juu. Minä menetin tänään myös presidenttiehdokkaani.

Käyttäjän seppohautaaho kuva
Seppo Hauta-aho

Oikea ja merkittävä ratkaisu!

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Suomalaiset on niin pieni kansa, ettei täältä helposti löydy tohtori Väyryselle mitat täyttävää ehdokasta. Eihän siinä auta, herra Väyrynen, kuin kääriä hihat ja alkaa kertoa meille ymmärtämättömille, miten Suomen asiat hoitaisit, jos sinusta tulisi presidentti.

Jos kaikki olisimme ehdokkaiden suhteen yhtä nirsoja kuin tohtori Väyrynen, meillä olisi mielenkiintoiset presidentinvaalit edessä: ehdokkaita olisi useampia miljoonia. Ja se vasta jänskäksi tilanteen tekisi. kun liki jokaisella ehdokkaalla olisi ensimmäsellä kierroksella tuloksena yksi ääni. Kahdella äänellä olisi jo vahvoilla toisen kierroksen paikalle.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

No etpä tietenkään. Yllättäen olet mielestäsi jälleen se paras ehdokas, Keminmaan kuningas ja jalasmökin jaarli.

Käyttäjän japaasonen kuva
Jaakko Paasonen

Jep.toi jalasmökki oli hyvä heitto,joten suositus tuli siitä.
Voisitko hieman avata sitä niin ,että tämä perus kepulointi/asia hieman kirkastuisi,näistä mm. pm.j sippilän ym.kepulien vatulonneista mahd. mitään tietämättömille.;-)

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Tämä löytyy Wikipediasta:

"Vuoden 1982 suurin poliittinen selkkaus oli niin sanottu jalasmökkijupakka. Väyrynen asui, ja oli asunut keskeytyksettä jo toistakymmentä vuotta perheineen Helsingissä, mutta oli siitä huolimatta ilmoittanut vakituiseksi asuinpaikakseen Keminmaan Lapissa. Tämä oikeutti hänet nostamaan eduskunnan päivärahaa. Kävi kuitenkin ilmi, että Keminmaan-asunto oli muutaman neliömetrin kokoinen siirrettävä jalasmökki ja vastaavasti Helsingin asunto 173 neliömetrin huoneisto Helsingin Kruununhaassa. Tuolloin kansanedustajat saivat päivärahansa eduskunnan ja vaalipiirin välisestä etäisyydestä ja kahden asunnon ylläpidosta. Väyrynen pystyi näin toimimalla nostamaan verottomia lisätuloja noin 4 100 markkaa kuukaudessa. Aiempi oikeuskansleri Risto Leskinen, eduskunnan virkamiehet ja kansliatoimikunta katsoivat menettelyn lailliseksi. Vastaavasti uusi oikeuskansleri Kai Korte puuttui asiaan ja lopulta Korkein hallinto-oikeus tulkitsi Väyrysen vakituiseksi asuinpaikaksi Helsingin.

Kohun jälkeen aikaisemmin omaksuttua väestökirjalain tulkintaa muutettiin siten, että kansanedustajien asuinpaikka alettiin määritellä asunto-olojen perusteella, jolloin Väyrysen ohella useampi kansanedustaja menetti päivärahansa. Tämän jälkeen päivärahajärjestelmä korvattiin kulukorvausjärjestelmällä."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_V%C3%A4yrynen#...

Käyttäjän AriMyllis kuva
Ari Myllis

Tiedä tuosta pressanvaaleista, mutta jos ajatellaan uutta hallitusta (siis se ainoa mahdollinen pohja) eli Kesk+Kok+Kd+Rkp saa juuri minimin eli 101 paikkaa. Arvatkaas kuka nuista paikoista yhden omistaa...No sehän on Pave's mistakes.... Väyrynenhän on valittu eduskuntaan keskustan edustajana ja kun Paavo on EU:ssa paikka on varamies Kärnällä. Väyrynenhän on Sipilälle kuin punainen vaate härälle. Tuleeko Paavosta vaa'ankieli? vai kaataako Paavo tulevan heikon hallituksen? Astuiko Sipilä omaan miinaan? nimittäin Paavo on halutessaan tuhat kertaa kovempi vastus kuin Halla-aho. Ja kepuhan ei vaaleja halua nykyisissä kannatusluvuissa...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eiköhän SIpilä ole jo jokin aika sitten varmistanut, että tulevan hallituksen kannatuspohja tulee olemaan selvästi tuota 99/101 -suhdetta parempi.

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Missä ovat viinitilan omistajan eli Paavon kommentit? Kaukana kansasta?

Tuija Ruotsalainen

Hyvä kirjoitus. Onneksi luin, pääsin taas vähän kärryille tämän maan asioista. Seuraan niin vähän poliittisia keskusteluja. Olen täysin Väyrysen kannattaja. Odotan vaaleja :-)

Arto Granlund

Paavo taitaa olla "punainen vaate" suurimmalle osalle suomalaisia. Mies joka suhmuroi NL:n kanssa saadakseen alkoholisoituneen Ahti Karjalaisen maamme presidentiksi.

Käyttäjän HeikkiKoskelainen kuva
Heikki Koskelainen

Kiinnostaako tosiaan ketään mitä mieltä Paavo Väyrynen,tuo YYA-reliikki ja jokapaikan känkkäränkkä on?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset