*

Paavo Väyrynen www.paavovayrynen.fi

Suomen itsenäisyys ja puolueettomuus ovat uhattuina

Viime viikolla julkaisemani kirja jäi harmillisesti muun julkisuuden varjoon. Jokaisen Suomen tulevaisuudesta vastuuta kantavan olisi hyvä siihen perehtyä.

Suomen linja 2017 kertoo Sauli Niinistön toiminnasta tasavallan presidenttinä. Sen aineistona on muun muassa henkilökohtaista yhteydenpitoani hänen kanssaan. Kirja osoittaa, että Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlinnan keskellä maamme itsenäisyys ja puolueettomuus ovat vakavasti uhattuina.

Pahinta on, että Sauli Niinistön johdolla Suomea on viety liittoutumispolitiikan tielle.

Muutos alkoi jo Jyrki Kataisen johtaessa valtioneuvoston työtä. Tasavallan presidentti ja valtioneuvosto muun muassa päättivät heinäkuussa 2014 solmia isäntämaasopimuksen Naton kanssa.

Juha Sipilän hallituksen toimikaudella Suomi on pyrkinyt tulkitsemaan Lissabonin sopimusta siten, että se velvoittaisi EU:n jäsenmaita antamaan toisille jäsenmaille myös sotilaallista apua. Tällä perusteella säädettiin äskettäin laki, jonka nojalla suomalaisia sotilaita voidaan lähettää ulkomaille myös taistelutehtäviin.

Viime vuosina osallistumista sotaharjoituksiin on voimakkaasti lisätty, ja niitä on toteutettu myös Suomen maaperällä, merialueilla ja ilmatilassa.

Jos Euroopan unioni muutettaisiin sotilasliitoksi, Suomelle tulisi kovempia sotilaallisia velvoitteita kuin Nato-jäsenyyden perusteella. Sotilasliitoksi muuttuvan EU:n kautta Suomesta tulisi lisäksi osa Naton eurooppalaista pilaria.

Sauli Niinistö on toiminut kuuden vuoden takaisten vaalilupaustensa mukaisesti: EU:n yhteistä puolustusta pyritään kehittämään niin pitkälle kuin suinkin mahdollista ja jos tätä kautta ei päästä riittävän pitkälle, liitytään Natoon. Niinistö on antanut vahvan tuen jopa EU:n yhteisen armeijan muodostamiselle.

Vielä ei ole myöhäistä selkeyttää Suomen linjaa. Meidän on palautettava uskottavuutemme sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana.

Sauli Niinistö näyttää edistävän Suomen sotilaallista liittoutumista samaan tapaan kuin hän on ajanut maamme jäsenyyttä euroalueessa - hivuttamalla ja todelliset tarkoitusperät kätkien.

Vuonna 1994 Sauli Niinistön johtama eduskunnan peristuslakivaliokunta totesi mietinnössään, että liittyminen Euroopan unioniin ei merkitse edes sitoutumista osallistua talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Kolme vuotta myöhemmin hän Lipposen hallituksen valtiovarainministerinä totesi, että itse asiassa oikeudellinen ratkaisu liittymisestä euroalueeseen tehtiin jo silloin, kun päätettiin liittymisestä Euroopan unioniin.

Päätös liittymisestä euroalueeseen tehtiin perustuslain vastaisesti. Asiasta ei järjestetty kansanäänestystä, eikä eduskunnalle annettu edes lakiehdotusta, vaan ainoastaan tiedonanto.

Ruotsissa ja Tanskassa kansanäänestys järjestettiin, ja molemmissa maissa jäsenyys tuli hylätyksi. Niin olisi käynyt Suomessakin, jos kansa olisi saanut asian ratkaista.

Vielä vuoden 2012 presidentinvaalien yhteydessä Sauli Niinistö voimakkaasti puolusti Suomen jäsenyyttä euroalueessa. Vain vuotta myöhemmin hän sanoi, ettei olisi silloisilla tiedoilla kannattanut euroalueen muodostamista eikä Suomen jäsenyyttä siinä.

On ilmeistä, että Sauli Niinistö puuttui viime kesäkuussa hallituspolitiikkaan ensi sijassa edistääkseen Suomen mukanaoloa, kun euroaluetta ryhdytään viemään yhteisvastuullisen liittovaltion suuntaan. Tukemalla Kokoomuksen pyrkimyksiä syrjäyttää Jussi Halla-ahon johtamat Perussuomalaiset hallituspolitiikasta Niinistö avasi tietä Suomen taloudellisen ja lopulta myös valtiollisen itsenäisyyden kaventamiselle.

Suomen linja 2017 –teoksen sivuilta käy ilmi myös Sauli Niinistön mieskohtainen vastuu siitä, että Suomi ei syksyllä 2015 palauttanut Itävallan ja Saksan tapaan osittaisia rajatarkastuksia. Suomeen ehti tulla yli 30 000 turvapaikan hakijaa, joista useimmilla ei ole ollut oikeutta siihen. Tilanne Suomen länsirajalla rauhoittui vasta, kun Ruotsi, Tanska ja Norja palauttivat tarkastukset.

Vastikään muut Pohjoismaat jatkoivat jälleen tarkastuksiaan. Suomi ei ole palauttanut niitä vieläkään. Viime vuonnakin Suomeen tuli yli 6000 uutta turvapaikanhakijaa. Vielä viime kesänä Sauli Niinistö vastusti ”rajojen sulkemista”.

Teokseni Suomen linja 2017 on saatavana kirjakauppojen välityksellä, Pohjanrannan verkkokaupasta (pohjanranta.com) ja Helsingin kirjamessuilta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Hyvä Paavo, minäkin olen käynyt Mäntyniemessä, mutta lentänyt sieltä aina ulos pyytämättä ja perse paljaana. Paljon kiitoksia Tarjalle, punatukkaiselle noita-akalle.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Suomi ei ole miltään osin puolueeton vaan länsiyhteisöön kuuluva ja siihen moninkeskisin sopimuksin sitoutunut valtio. Suomen sotilaalliseen turvallisuuteen kuuluvat samoin länsiyhteisöön sitoutuminen ja lännen arvojen puolustaminen Euroopassa vaikka sotilaallisin toimin.

Ethän Väyrynen sattumalta vaan mainosta täällä kirjaasi? Mainostaminen täällä on kiellettyä.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Kuten sinäkin toteat Suomen puoluueettomuutta on horjutettu erilaisin sopimuksin. Oleellinen kysymys on mitä Suomen kansa haluaa tulevaisuudelta. Kyllä historia on osoittanut, että täällä on pärjättävä omin avuin. En luottaisi hra Trumpin apuun tai arvoihin. Lännen arvoja puolustamme parhaiten rakentamalla hyvät suhteet itään ja länteen. Armeijan miesluku on nostettava takaisin 300000 mieheen. Hyvin koulutettuna, varustettuna ja motivoituneena tämä muodostaa riittävän peloitteen, jotta kukaan ei tänne edes yritä, koska hinta on liian kallis. Tätä hintaa on parempi maksattaa kuitenkin vain Suomen rajojen sisäpuolella, ei "euroopan" rajoilla. Huomasit varmaan, että komissio haluaakin vielä Turkin "eurooppaan".

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Suomi ei nykymaailmassa pärjää yksin Venäjää vastaan, ei ole koskaan pärjännyt. Miesvahvuuden nostamisella et ratkaise yhtään ongelmaa Suomen puolustamisessa. Suomella voi olla ja todennäköisesti onkin kriisin tullessa lähes miljoona miestä ja naista aseissa mutta kun ruoka, ammukset ja varastot on muutamassa viikossa loppu, mitä sitten? Kannattaa varmasti palata 30- luvun poteroista takaisin nykyhetkeen. Turkki on häpeäksi Euroopalle ja Natolle.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Kekkoslovakian aikaan emme olleet puolueettomia, koska meillä oli YYA sotilasliittosopimus Neuvostoliiton kanssa. 60-luvun lopulla tilanne tiukkeni Tsekkoslovakian miehityksen ja ns. Breshnevin opin myötä. Kommunikeatekstit vääntyivät muotoon Suomen pyrkimyksestä aktiiviseen puolueettomuuspolitiikkaan. Se tarkoitti, ettei Suomi suinkaan ollut sinänsä puolueeton, eikä siihen varsinaisesti Neuvostoliiton mielestä edes pyrkinytkään. Lopulta Suomi linjasi, ettei Suomi ole sodan ja rauhan kysymyksissä puolueeton, vaan ”rauhan puolella sotaa vastaan”. Suomi siirtyi syvän suomettumisen aikaan.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Silloin Suomi kuitenkin vaurastui ja saimme elää rauhassa.
Kun Suomi siirtyi "länteen"puolueettomuudesta EU:iin liittymisen myötä, alkoi voimakas brysselöityminen, jota jatketaan kaiken aikaa.

Nyt emme ole enää puolueettomia emmekä sotilaallisesti sitoumattomia. Suomi köyhtyy.

Kumpi on parempi sitoutumattomuus ja vauraus vai sitoutuminen ja köyhtyminen. Jokainen aikansa seuraava kansalainen näkee kumman tien Suomi on valinnut.
Siksi tarvitsemme muutoksen ja uudet päättäjät.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

"Kumpi on parempi sitoutumattomuus ja vauraus vai sitoutuminen ja köyhtyminen."

Mielenkiintoinen väite, mitä on vaikea perustella kun ei ole vertailukohtaa. Kuinka paljon vauraampi Suomi olisi nyt jos emme olisi liittyneet Euroopan Unioniin?

Ainakin olisimme saaneet maksaa maatalouden tukiaiset ilman rajoituksia ja myydä "käyriä kurkkuja".

Suoman markka devalvoitaisiin tasaisin välein ja bilateraalikauppa Venäjän kanssa kukoistaisi. Ehkä Venäjä ei enää ostaisi junavanuittain "yhden koon sukkahousuja". On turha kuvitella, että Venäjä toimisi kaupassa samoin kuin Neuvostoliitto. Ulkomaankauppa länsimaihin voisi olla samaa tasoa kuin Valko-Venäjällä.

Neuvostoliiton naapurina Suomen "puolueettomuuspolitiikka" ymmärrettiin lännessä niin, että Suomi ei ota kantaa NL:n tekemisiin mutta Suomen arvostelu lännen tekemiin ei ole puolueellisuutta vaan tosiasioiden kertomista. Kerrottiin että "Suomi ei ole "tuomari vaan lääkäri" mutta se ei tietenkään pätenyt, että tuomittiin jenkkien Vietnamin sota.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Kekkosen Suomessa väkiluku laski 70-luvun alussa työperäisen maastamuuton vuoksi. Kansa oli sairasta, eliniänodote Pohjoismaiden alhaisin, asunnot pieniä ja koulutustaso matala.

Yhtä 40-vuotiasta naista kohden kuoli 1970-luvulla kolme samanikäistä miestä. Yleisimmät kuolinsyyt olivat sydän- ja verisuonitaudit, pahanlaatuiset kasvaimet, keskushermoston sairaudet ja tapaturmat.

Tehtaankadulla päätettiin monia Suomen asioita: Loviisaan IVO päätti ostaa AEG:ltä ydinvoimalaitoksen, mutta Tehtaankadulla jyrähdettiin ja markalleen samaan hintaan ostettiin kaksi neuvostoliittolaista VVER440 reaktoria.
Suhteemme EEC:n ja EFTAan päätti Neuvostoliitto, itäloikkarit palautettiin ihmisoikeussopimusten vastaisesti itänaapuriin ja 1973 juhlittiin sotilasliitto YYAn 25 vuotisjuhlaa joka niemennokassa - siitö tehtiin oikein postimerkki ja jopa koululaiset joutuivat kuuntelemaan virallista kekkoslovakialaista propagandaa.

Diktaattori Kekkosen naama komeili suurimmassa setelissämme, mutta niinhän se on aina tapana diktatuureissa. Se piti sitten uusia kiireesti 80-luvulla kun ex presidenttimme siirtyi ajasta ikuisuuteen.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Kirja Suomen linja 2017 olisi postitettava jokaiseen suomalaiseen kotitalouteen.

Uskon EU-parlamentaarikko Paavo Väyryseltä löytyvän tämän ajatuksen toteuttamiseen tarvittavan varallisuuden.

Mikään uhraus ei voi olla liikaa kun on lähtenyt pyyteettömästi isänmaan asialle.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Muistaakseni rauhankumppanuussopimus Venäjän kanssa on edelleen voimassa, tosin se historian valossa on nopeasti irtisanottavissa.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Blogisti tietää tasan tarkkaan, mitkä ovat presidentin nykyiset valtaoikeudet.

Nikulan komitea valmisteli perustuslain uudistuksen nykyiseen muotoonsa ja se tuli voimaan 1. maaliskuuta vuonna 2000. Silloin ei nähty ”metsää puilta”, vaan katsottiin pelkkiä puita. Tasavallan presidentin valtaoikeuksien rajoittamisella tehtiin suuri ja kauaskantoinen virhe. Tästä esimerkkinä:

”Tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä eduskunnan ollessa koolla määrätä ennenaikaiset eduskuntavaalit toimitettavaksi. Eduskunta päättää tämän jälkeen, milloin se ennen vaalien toimittamista lopettaa työskentelynsä” (Suomen perustuslaki 3. luku 26 § 1. momentti).
Miten tämä toimii kriisitilanteessa, jos eduskunta on jostain asiasta todella ”tukkanuottasilla.”

Tasavallan presidentin valtaoikeudet pitäisi palauttaa tervehdyttämistoimena takaisin perustuslakiin. Presidentti K.J. Ståhlberg oli säätämässä aikanaan suuressa viisaudessaan nämä valtaoikeudet Hallitusmuotoon. Mallina siinä oli Yhdysvaltain perustuslaki.
Suomen vanhan perustuslain ”isä” presidentti K.J. Ståhlberg totesi aikanaan tavatessaan Yhdysvaltain konsuli Haynesin nuoren valtion presidenttinä, että esikuvana Suomen valtiosäännölle on ollut Yhdysvallat (Sakari Virkkunen: Suomen presidentit I sivu 29).

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Tohtori Väyrysen mielestä liittoutuminen on paha asia: ”Pahinta on, että Sauli Niinistön johdolla Suomea on viety liittoutumispolitiikan tielle.” Liittoutumisen haittoja hän ei kerro ellei sellaiseksi katsota sitä, että joutuu noudattamaan yhteisesti sovittuja sääntöjä. Liittoutumattomanakin joutuu sopeutumaan standardeihin, jos aikoo esim. käydä ulkomaan kauppaa.

Tohtori Väyrynen on tunnetusti hyvä ”pelinpolitiikassa”. Hän pitää Suomen kannalta virheellisenä päätöksenä että ”Suomi on pyrkinyt tulkitsemaan Lissabonin sopimusta siten, että se velvoittaisi EU:n jäsenmaita antamaan toisille jäsenmaille myös sotilaallista apua. Tällä perusteella säädettiin äskettäin laki, jonka nojalla suomalaisia sotilaita voidaan lähettää ulkomaille myös taistelutehtäviin.”

Luulisi, että tohtori Väyrynen hallitsisi myös todennäköisyyksiä. Onko todennäköisempää, että Suomi joutuu lähettämään sotilaita taistelutehtäviin johonkin EU-maahan kuin saamaan sotilaallista apua sieltä? Mikä valtio Euroopassa on todennäköinen hyökkääjä, ja mihin maihin hyökkäys todennäköisesti voisi kohdistua. Millä todennäköisyydellä esim. Portugali joutuu hyökkäyksen kohteeksi verrattuna Suomeen?

”Meidän on palautettava uskottavuutemme sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana.” Tämä tarkoittaa käytännössä, että Suomi eroaa kaikista länsimaiden liittoutumista ja nimenomaan Euroopan Unionista. Suomen on palautettava 1990 luvun edeltävä ulkopolitiikka, jota pahat kielet nimittävät suomettumisen kaudeksi.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Entä jos Espanjassa puhkeaa sisällissota ja Espanja pyytää Suomelta taistelujoukkoja kukistamaan Katalonian aloittaman kapinan ?

Tunteeko joku pykälät ja niiden tulkinnan EU-maiden velvollisuudesta lähettää taistelujoukkoja toiseen EU-maahan tämän pyynnöstä ?

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

"Sauli Niinistö on toiminut kuuden vuoden takaisten vaalilupaustensa mukaisesti: EU:n yhteistä puolustusta pyritään kehittämään niin pitkälle kuin suinkin mahdollista ja jos tätä kautta ei päästä riittävän pitkälle, liitytään Natoon. Niinistö on antanut vahvan tuen jopa EU:n yhteisen armeijan muodostamiselle."

Tämä EU:n yhteinen puolustus olisi vihoviimeinen virhe. Yksilön vapautta ja vastuuta on aina korostettu ja se onkin hyvä asia. Myös valtioiden itsemääräämisoikeutta ja vapautta vastuullisesti päättää omista asioistaan pitää kunnioittaa.

Mitä ja ketä vastaan yhteinen EU-armeija puolustautuisi? Siinä EU sortuisi helposti samaan mihin Yhdysvallat, eli maailman poliisiksi, sotimaan kaikilla mantereilla.

Natoon liittyminenkin on parempi kuin EU:n yhteinen armeija. Käsittääkseni selvittäisiin ilman Natoakin pitämällä historia mielessä ja oma puolustus uskottavana. Jos ei se riitä niin onko Suomella oikeutta valtiona olla olemassa?
Minusta on oikeus ja se pitäisi vastuullisten valtioiden tunnustaa. Tämä on vallitseva tilanne ja jatkukoon.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

EUn liittovaltioksi ajo on jo tapahtunut. Nyt on meneillään vallanotto EUn ytimessä. Se tarkoittaa pienten EU-maiden määräysvallan liudentumista. Suomesta tulee EUn maakunta ja lakkaamme olemasta mikään suvereeni valtio. Kaikki aluettamme koskevat merkittävät päätökset tehdään silloin muualla. Olemme jo paljolti tuossa pisteessä. Eduskuntamme ei pysty laatimaan lakeja, jotka eivät linjassa EUn lainsäädännön kanssa eli lakimme käytännössä laaditaan muualla.

Nykyinen kaksoishallinto tuleekin äärettömän kalliiksi.

Käyttäjän saaristo kuva
Henry Björklid

Mielenkiintoista, ettei kukaan ole löytänyt mitään faktillista virhettä Paavon teksteistä, siis niistä, jotka koskevat Niinistöä.

Henry

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

"Pahinta on, että Sauli Niinistön johdolla Suomea on viety liittoutumispolitiikan tielle."

Liittoutumispolitiikan tielle? Liittoutumaan, minne?

Ei tuossa mitään faktista virhettä ole, se, että liittoutuminen on pahinta, on varmasti Väyrysen mielipide.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Kybersotilas Putkonen paljastaa

Mitä parhaillaan tapahtuu, luo historiaa. Ne tekevät sen itse: ihmisjärjen yläpuolinen järki, ns. ũber, tulee näkyväksi lopulta myös täällä ajattelun umpiperällä.

Läntisen ajattelun suurista myyteistä vain yksi elää: ajatus Jeesus Nasaretilaisesta, vapaasta ihmistahdosta.

Kun Putkosen käsi ohjasi salaisen kyberviestin persuaktiivin nettiosoitteeseen, vastaanottaja ymmärsi sen luottamukselliseksi ja meni äänestämään sen mukaisesti. Mutta lopulta sekin luottamus paljastuu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset