Paavo Väyrynen www.paavovayrynen.fi

Vuosi 1918

Tampereen yliopistolla eilen järjestetyssä vaalikeskustelussa meiltä kysyttiin sukumme kokemuksista vuoden 1918 kansalaissodan tapahtumissa.

Kerroin, että isosetäni Aapeli Väyrynen, isoisäni Juho Väyrysen (1881-1976) veli, oli joutunut 18-vuotiaana Tammisaaren vankileirille. Hän ei ollut osallistunut taisteluihin, mutta ollut muuten mukana punaisten toiminnassa.

Isoisäni Juho Väyrynen ei ollut mukana sodassa, mutta hän oli aktiivinen vasemmistolainen. Vuonna 1930 hänet erotettiin kommunistilakien nojalla Simon valtuustosta. Hän palasi myöhemmin ja toimi vielä 1950-luvulla kansandemokraattien valtuutettuna. Vakaumuksensa hän säilytti kuolemaansa saakka, mutta minua hän kertoi 1970-luvulla äänestäneensä.

Isäni Eemeli Väyrynen (1910-2011) ei päässyt vuonna 1929 suorittamaan asepalvelustaan. Syyksi sanottiin ”pysyväinen sydänvika”.

Ei hänen sydäntään mikään vaivannut. Todellinen syy oli, että suojeluskuntalaiset olivat pitäneet häntä yhteiskunnallisesti epäluotettavana sillä perusteella, että hänen isänsä oli kruununtorppari ja vasemmistososialisti. Kutsunta-asiakirjoihin isän ”kansalaiskunnoksi” merkittiin numero 3. Jatkosotaan isä kelpuutettiin ja hän oli mukana myös Lapin sodassa.

Isäni ja hänen kaikki sisarensa ja veljensä olivat maalaisliittolaisia. Tästä huolimatta kilpailijoiden tukijoukot vuoden 1970 eduskuntavaalien alla levittivät väitteitä, että olen epäluotettava, kun isäni poliittinen kanta on epämääräinen ja kun isoisäni oli ollut Simon johtavia kommunisteja.

Kansalaissota oli hirvittävä murhenäytelmä, joka ei saa koskaan toistua. Oppia meidän on otettava myös sodan jälkeisistä tapahtumista.

1920- ja 1930-luvuilla Suomessa koettiin voimakas oikeistovirtaus. Vasemmisto oli suljettu yhteiskunnallisen vallankäytön ulkopuolelle. Suhteita Neuvostoliittoon rasitti oikeiston jopa aseellinen toiminta Karjalan ”vapauttamiseksi”.

1930-luvulla oikeistoa johti P. E. Svinhufvud. Vuoden 1936 eduskuntavaalien jälkeen hän tasavallan presidenttinä esti punamultahallituksen muodostamisen.

Seuraavan vuoden presidentinvaaleissa oikeistovoimat yli puoluerajojen kokoontuivat yhteen turvatakseen Svinhufvudin uudelleenvalinnan. Sosialidemokraatit kuitenkin ratkaisivat vaalin Maalaisliiton Kyösti Kallion eduksi. Hänen valintansa avasi tien punamultayhteistyölle. Tämä oli niissä oloissa ratkaisevan tärkeää maan tulevaisuutta ajatellen.

Nytkin Suomessa on vallalla voimakas kokoomuspuolueen johtama oikeistosuuntaus.

Euroopan unionin ja euroalueen puitteissa Suomen itsenäisyyttä murennetaan. Meitä,hivutetaan kohti sotilaallista liittoutumista, Nato-jäsenyyttä ja vastakkainasettelua Venäjän kanssa.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana elintasomme on alentunut, köyhyys lisääntynyt ja valtio pahasti velkaantunut. On meneillään ennen näkemätön yksityistäminen ja alueellinen keskittäminen.

Yhtäläisyys 1930-lukuun on siinäkin, että oikeistovoimat yli puoluerajojen ovat valtamedian tukemina liittoutuneet turvaamaan Sauli Niinistön uudelleenvalinnan. Jos ne tässä onnistuvat, oikeistovirtaus jatkuu ja voimistuu.

Merkille pantavaa on, että Niinístön tueksi on kerätty talouselämän piiristä peräti 1,5 miljoonan suuruinen vaalirahoitus. Rahaa tulee erityisesti niiltä, jotka hyötyvät taloudellisesti yksityistämisestä ja suurkaupunkien rajusta kasvusta. Kärsijöinä ovat erityisesti pienituloiset ja vähävaraiset ihmiset kautta maan, mutta myös koko muu Suomi.

Presidentinvaalien kautta Suomelle voidaan osoittaa uusi kestävä suunta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa että maamme sisäisessä kehitystyössä.

Lahjoitin eilen Tampereen yliopiston kirjastoon kaksi kappaletta teostani ”Eemeli Väyrysen vuosista”, jossa kerron myös sukumme kokemuksista vuoden 1918 tapahtumissa ja niiden jälkeen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi

Mielenkiintoista luettavaa. Sipilän hallituksella on unohtunut täysin se ajatus, että yrityksiä on helpompi ja kansantaloudellisesti halvempi siirtää aluepolitiikan avulla kuin ihmisiä/työntekijöitä repiä omasta asunnosta ja turvallisesta ympäristöstä.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

"...yrityksiä on helpompi ja kansantaloudellisesti halvempi siirtää aluepolitiikan avulla...."
Onnistui toki 70..80 luvulla kun teollisuuskyliä, matkailukeskuksia yms. perustettiin. Investointituki mm. täälläpäin reunakunnissa 45% ja käynnistystuki kolmelle vuodelle (ensimmäisenä jopa n. 70% palkkakuluista, toisena n. 50% ja vielä kolmantena n. 30%). Sinällään tärkeä vaihe vaikeassa murroksessa. Siitä on maailma muuttunut ja globalisaatio ohjaa tekemistä, kysyntää ja markkinoita.

Ei yrityksiä siirretä minkään sisäpoliittisen ajatuksen turvin. Ihmiset ne liikkuvat jos joku liikkuu. Niin lähti aikoinaan sankoin joukoin Amerikkaan ja Australiaan. Sotien jälkeen 60..70 luvulla Ruotsiin satoja tuhansia. Ja toki myös Helsingin liepeille. Olisiko aika ottaa lusikka kauniiseen käteen ja tunnustaa tosiasiat.

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi

Seppo tuo on vanhakantaista ajattelua. Suomi pitää pitää kokonaan asuttuna, joka on jo arvo sinäänsä.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #4

Suosittelen lukemaan sekä 90-luvulla tehdyn VTT:n tutkimuksen kaupungistumisesta ja ennusteista koskien muuttoliikettä (2020 luvulle) ja pari vuotta sitten tehdyn uuden tutkimuksen (2040 luvulle). Valitettavasti näyttävät pitävän varsin hyvin paikkansa nuo ennusteet. Toki olen samaa mieltä, että Suomi asuttuna. Mutta kenen rahoilla? Velkaa saa julkinen talous vielä jonkin aikaa. Mutta takaisin maksuun tarvittaisiin yrityssektoria ja ylijäämää kansainvälisestä kaupasta. Mutta.. mutta.. kuinka säilyttää kilpailukyky kun maksettavat palkat, verot yms. ovat sirpaleina ympäri maailmaa. Kyllä sinun Hemmo pitäisi tietää, miten Lappi on pysynyt noinkin hyvin asuttuna ja mitkä ovat uhkat.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #5

Tuohon kai sopisi vanha sanonta:
"Ei kannettu vesi kaivossa pysy2.

Joten jos koko maa (mitä se sitten tarkoittaakaan) halutaan pitää asuttuna, on pakko löytää niitä paikkoja, joissa se vesi tulee kaivoon luonnollista tietä. Ensi sijassa se toiminta kuuluu paikallisille ihmisille ja silloin tietenkin valtio voi olla mukana auttamassa toiminnan aikaansaamista. Mutta ei se toiminta voi perustua pelkkään 'veden' kantamiseen.

Vaikea kysymys mutta ei se ainakaan ratkea pelkällä iskulauseella 'Koko Suomi on pidettävä asuttuna'. Kaiken kaikkiaan on menty liian pitkälle siihen, että valtion pitää huolehtia kaikesta. Se ei koske pelkästään maaseutua vaan samaa vaivaa on kyllä urbaaneillakin alueilla.

Tosin eivät Suomen ongelmat ratkea myöskään Vapaavuoren ajattelulla, että kaikki paukut on pistettävä elinvoimaisille kaupunkikeskuksille. Erityisesti Helsingille, jotta se voisi kilpailla suurkaupunkisarjassa muiden pohjoismaisten pääkaupunkien sarjassa. Siinä paistaa vanha pohjalainen ajattelu, että meilläkin on oltava minkkitarha kun naapurillakin on. Oikea vaihtoehto kilpailuun on omaleimaisuus, ei matkiminen. Kopioimalla ja matkimalla menestyy vain, jos on mahdollista turvautua määrään ja halpaan hintaan...

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #7

Näinpä. Puu on edelleen ja pitkälle tulevaisuuteen keskeinen "tuohen tuoja". Sitä ei paljoakaan kasva kehä III sisäpuolella. Juuri tein kolme päivää havaintoja. Lapsia syntyy ani harvoin reunakylille. Kuolema on vakituisempi vieras. Yhtälö on monin paikoin täysin mahdoton. Palvelun (yrityksen) "vieminen" kotiin ei ilman maksajaa onnistu. Tämän vuoksi mm. tuettu asuminen palvelutalokeskuksissa näyttää olevan ihan säällinen ratkaisu. Ja monelle mieluinen.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Valtaosa nälkää pakoon ja parempaatulevaisuutta itsellen ja lapsilleen etsimään.Pakon edessä. Pieni pakko se on tänäänkin maalta muuton perussyy.
Osa opiskelemaan ja osa työtä hakemaan. Pienempi osa päätyy ulkomaille.Tarttis tehdä jotain?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #10

Opiskelemaan on useimmiten pakko lähteä. En oikein usko, että edes nettiopetus vapauttaisi lähtemisestä kokonaan. Netti mahdollistaa kyllä työnteon joissain ammateissa haja-asutusalueella mutta silloinkin vastaan tulevat puolison työ ja lasten koulu(tus).

Työn perässäkin moni lähtee hakeakseen parempaa toimeentuloa. Taas voi tietenkin yrittää keksiä jotain sellaista työtä, josta saa tuloa lähtemättä, mutta taaskin se onnistuu paremmin itse löytämällä kuin sillä, että sitä työntekoa tuetaan, vaikka se on itsessään tuottamatonta.

Tämä ei sinällään ota kantaa vaikkapa maatalouteen, jossa on työtehtäviä ja tuotanto, joiden tukemiseen 'tuottamattoman' työn tukeminen on perusteltua. Mutta tavallaan sen pitäisi olla aina viimeinen vaihtoehto.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Presidenttiehdokkaat kertoivat Tampereen tentissä omat näkemyksensä myös vuoden 1918 sodan nimikysymyksestä, eikä juurikaan uusia näkökulmia esitetty. ks. https://www.aamulehti.fi/uutiset/kaipaan-yksinkert...

- Miten olisi punavalkosota 1918? - uusi neutraali nimiehdotus oppikirjoissa ja virallisissa yhteyksissä käytettäväksi! Valtioneuvoston kanslian Muistovuosi-hanke voisi lopulta johtaa nimisovintoprojektia yhden yhteisesti hyväksyttävän objektiivisen erisnimen valitsemiseksi.

Ulkovaltojen lietsomalle, aseistamalle ja tukemalle sodalle 1918 voisi jo antaa oikean yksilöivän erisnimen. Osapuolet itse ovat kutsuneet sitä milloin miksikin, samaten jälkipolvet. Kaikki eivät ole hyväksyneet kaikkia nimiä. 'Sisällissota' ja 'kansalaissota' niminä ovat vähän kuin antaisit kissalle nimen Kissa, paitsi että tässä tapauksessa ei kyseessä edes ole tarkkaan ottaen kissa, koska tuo sota ei oikeasti ollut sisällissota kuin yhdestä näkökulmasta. - Yksi yleisesti hyväksytty nimi olisi jo paikallaan tälle ulkosisällissodallemme - punavalkosota 1918 on kai osuvuudessaan ja objektiisuudessaan kiistatta paras kaikkien meidän tähän asti kuulemistamme? Röttvittkriget ruotsiksi? Toinen kotimainen ei ole paras kieleni, joten oikaiskaa jos meni väärin. Englanniksi varmaan kävisi The Red White War ja ranskaksi la guerre rouge blanche.

Ks. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248912-p...

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Punaisten ja valkoisten lisäksi tuohon kanslaissotaan osallistui kuitenkin jopa Ruotsin laivasto, joka miehitti Ahvenanmaan helmikuussa 1918.
Saksalaiset ratkaisivat koko sodan ja viimeiset taistelut Inon linnakkeella käytiin valkoisten ja venäläisten välillä.

Heikki Ojala

Seurasin mielenkiinnolla Tampereella järjestettyä vaalikeskustelua. Tilaisuus oli hyvin juonnettu ja alku oli vaikuttava vuoden 1918 kuvineen ja tarinoineen. Oli mielenkiintoista kuulla kunkin presidenttiehdokkaan oma kertomus sukunsa taustoissa suhteessa tuohon tragediaan.

Kokonaisuudessaan vaalikeskustelu meni sivistyneesti ja asiallisesti. YLEn toimittajat voisivat ottaa oppia näistä toimittajista. Ei menty henkilökohtaisuuksiin, vaan pysyttiin asiassa ja kysymykset oli hyvin valmisteltuja.

Väyrysen puheenvuorossa tuli hyvin esille vanha poliittinen taakka, joka on siirtynyt sukupolvesta toiseen ja rasittanut valitettavasti edelleen myös Paavon uraa. Sitkeä sissi! Eipä voi muuta sanoa tästä miehestä.

Sama rasite on maassamme monella muullakin suvulla ja noista pääsee irti vain sivistyksen kautta.

Yksi asia on särähtänyt korvaani noista Paavon kommenteista ja mielipiteistä, nimittäin liiallinen luottamus Venäjän johtajiin, varsinkin Putiniin. Putinia ja hänen toimiaan voi hyvinkin verrata Hitleriin, kuitenkin sillä erolla, että Aatulla ei ollut atomipommia peukalonsa alla, mutta Putinilla on.

Mitä tulee vuoden 1918 sodan nimeen, niin mitenkä olisi:"Suuri Isänmaallinen Sota"?

Tämä Tampereen vaalikeskustelu olisi oivallista oppimaterialia esitettäväksi Venäjällä ennen Putinin vaalia. YLE Novostin Toimittajat: Ottakaa tästä onkeenne ja toimittakaa televisioon Venäjälle! :D

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

"Viimeisten kymmenen vuoden aikana elintasomme on alentunut, köyhyys lisääntynyt ja valtio pahasti velkaantunut. On meneillään ennen näkemätön yksityistäminen ja alueellinen keskittäminen."

EK:n mukaan suomalaisten elintaso nousi vuosina 1999–2008 lähes 30 %:lla, kun mittarina käytetään bruttokansantuotetta asukasta kohden. Vuonna 2009 BKT asukasta kohden supistui voimakkaasti, jonka jälkeen BKT-suhde kääntyi lyhyen nousun jälkeen uudelleen laskuun. Vuonna 2016 bkt henkeä kohden laskettuna nousi 1,7 %, mutta taso on vain hieman vuoden 2005 lukemia korkeampi.

Tutkimuksen mukaan reilu vuosi sitten Suomessa oli taas maailman korkein elintaso https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001940660.html

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Suhteita Neuvostoliittoon rasitti oikeiston jopa aseellinen toiminta Karjalan ”vapauttamiseksi”."

Tarkoittavatko nuo sitaatit "vapauttamiseksi" -sanan kohdalla sitä, että Stalinin Neuvostoliitossa Karjalan kansa nautti laajemmasta vapaudesta kuin olisi Suomeen kuuluessaan saanut osakseen?

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Presidentinvaalikeskustelussa Tampereella 11.1. oli vuosi 1918 vahvasti esillä. Meille näytettiin järkyttävä dokumentti Tampereen tapahtumista tuonna vuonna.
Tampereelle yritettiin viedä kansalaissodan muistoksi Mannerheimin patsas. Sitä ei kaupunkiin huolittu, vaan ”lahtari” Mannerheim saa seistä jossakin lähimetsien pusikoissa.
Oli mielenkiintoista kuulla sukunne vasemmistovaiheista. Saimme käsityksen siitä, millaisessa Suomessa elettiin ennen toista maailmansotaa. Kirjoissanne on mielenkiintoista tietoa näistä asioista.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

"Järkyttävien" tapahtumien ja Mannerheimin herjaamisen lahtariksi juuret ulottuvat Helsingin työväentalolle, jossa sangen itsenäinen palkka-armeija Punakaarti aloitti kapinan 27.1.1918. Ilman punakaartilaiskomentaja Ali Aaltosen liikekannallepanomääräystä ei Tampereella olisi taisteltu eikä Mannerheim olisi ollut lahtari.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

95 ja 101, Paavosta (oliko se 71) saamme Suomen itsenäisyyttä turvaavan presidentin ainakin kahdeksi kaudeksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset