Ilon ja riemun päivä
Eilen lähetin eduskunnan puhemiehelle ilmoituksen, että palaan 12.6. hoitamaan Euroopan parlamentin jäsenyyden vuoksi keskeytynyttä edustajantointani.
Paluuni eduskuntaan näytti aluksi hankalalta. Jos olisin eronnut ensin Euroopan parlamentista, olisi voinut syntyä tilanne, jossa paluuni ja sen ajankohta olisi saattanut olla epävarma.
Onneksi oli kuitenkin tarjolla toinen mahdollisuus. Paluuni eduskuntaan varmistuu ensin eilen antamani ilmoituksen perusteella. Tämän jälkeen Euroopan parlamentissa todetaan, että jäsenyyteni sen säädösten perusteella lakkautuu.
Jos kaikki sujuu suunnitellulla tavalla, Mirja Vehkaperä pääsee jo samana päivänä osallistumaan Euroopan parlamentin toimintaan ja hänen varaedustajansa eduskuntatyöhön.
Kesäkuun 12. on siis ilon ja riemun päivä. Pääsen taas mukaan kotimaan politiikkaan vaikuttamaan sekä Suomen ulko-, turvallisuus ja Eurooppa-politiikan linjaan että maamme sisäpolitiikan suuntaan.
Muodostan oman eduskuntaryhmän. Pyrin yhteistyöhön yli puoluerajojen niiden kansanedustajien kanssa, jotka ovat valmiit puolustamaan Suomen itsenäisyyttä ja puolueettomuutta, toteuttamaan hallittua maahanmuuttopolitiikkaa, toimimaan köyhyyden poistamiseksi ja vahvistamaan maaseudun ja maakuntien elinvoimaa.
Työ Euroopan parlamentissa on ollut antoisaa, mutta siihen on liittynyt myös ikäviä piirteitä.
Euroopan parlamentin federalistinen enemmistö ajaa unionin kehittämistä yhteisvastuulliseksi velkaunioniksi, sotilasliitoksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi, vaikka jäsenmaissa vastustus ylikansallista yhdentymistä vastaan on nykyään voimakasta. Parlamentin ilmapiirissä ei ole helppo toimia.
Ikävää on sekin, että parlamentin hallinnossakin on vallalla federalistinen henki, ja se kohtelee jäseniä puolueellisesti. Tämän olen saanut itse monta kertaa karvaasti kokea.
Yksi tapauksista on ollut julkisuudessakin.
Kaksi vuotta sitten parlamentin hallinto kieltäytyi maksamasta joitakin minulle ja avustajalleni kuuluvia matkakorvauksia. Lisäksi uhattiin periä takaisin avustajalle jo maksettuja korvauksia ja myös palkkoja.
Valitin matkakorvauksia koskevasta päätöksestä pääsihteerille, joka hyväksyi alaistensa tekemän ratkaisun. Valitin tästä kvestoreille, jotka tukivat pääsihteerin päätöstä. Tästä valitin parlamentin byrooseen, joka eilen tiedokseni saatetulla päätöksellä yhtyi kvestoreiden kantaan.
Tämä prosessi on ollut aivan uskomaton.
Minulla on sataprosenttinen näyttö siitä, että hallinnon alunperin tekemä päätös oli perusteeton. Ymmärrän vielä sen, että pääsihteeri tuki alaistensa päätöstä. Sitä en ymmärrä lainkaan, että kvestoreiden ratkaisu pääsihteerin päätöksestä tekemääni valitukseen perustui pääsihteerin itsensä antamaan selvitykseen. Byrooseen kvestoreiden päätöksestä tekemääni valitusta käsiteltäessä heillä oli ratkaiseva vaikutus. Tämän minulle vahvisti byroon jäsen Heidi Hautala.
Parlamentin sisäinen valitusmenettely ei anna hallinnon kaltoin kohtelemalle jäsenellä mitään oikeusturvaa. Valituksia käsiteltäessä ratkaisevassa asemassa ovat ne, joiden toiminnasta valitetaan, vaikka heidän tulisi olla jäävejä edes osallistumaan päätöksentekoon.
Seuraavaksi valitan Euroopan tuomioistuimeen. Siellä uskon saavani oikeutta. Viime vuoden lopulla tuomioistuin hyväksyi valituksen, jonka jäsen oli tehnyt parlamentin hallintoa vastaan.
Ikävää on sekin, että parlamentin hallinto on tullut osallistuneeksi jäsenmaan sisäiseen poliittiseen peliin. Korvausasian käsittelystä on vuodettu tietoja julkisuuteen, vaikka asian käsittely on ollut ja on edelleen kesken. Kysymys ei ole ollut maksettujen matkakorvauksien takaisin perimisestä vaan siitä, ettei tiettyjä korvauksia ole toistaiseksi maksettu.
Matkakorvauksiin liittyvällä uutisoinnilla on pyritty vahingoittamaan jäsenen mainetta ja loukkaamaan hänen kunniaansa. Samaan ovat tähdänneet perustettomat väitteet, että Oulussa 3.3. järjestämäni Eurooppa-seminaari olisi ollut sääntöjen vastainen ja että sen rahoituksessa olisi ollut ongelmia.
Lähiviikkoina lopettelen työtäni Euroopan parlamentissa. Vaikka jään nyt sivuun, pyrin vaikuttamaan ensi vuoden vaaleissa valittavan parlamentin työhön.
Euroopan parlamenttiin olisi saatava uusi poliittinen ryhmä, joka kehittäisi unionia itsenäisten kansakuntien yhteisönä. Mukana voisi olla Italian viiden tähden liike ja muita niitä ryhmittymiä, jotka ovat osallistuneet perustamani ”Vapaus valita” –kontaktiryhmän toimintaan.
Toimiessani aikoinaan EU-projektien vetäjänä kävi kyllä selväksi kuinka toimitaan. Komission virkamiehen asiattomista päätöksistä valittaessa byrokratian ylemmät tahot systemaattisesti tukivat ao virkamiestä. Kafkamaista toimintaa.
Ilmoita asiaton viesti
Onpahan monissa eloni taisteluissa tullut todennettua tuo valitusmenettelyjen käytäntö: Ei korppi korpin silmää noki eikä susi sutta pure.
Onnea ja menestystä Paavolle!
Ilmoita asiaton viesti
Vastaan suomalaisen näkökulmasta:
Paavo on ajatellut asiaa mielestäni niin, että jos kaikki kaatuu ympäriltä, suomalaiset ja HÄN ainakin pysyvät pystyssä tahtoyhteisyytensä ansiosta.
Meillä on ’se’ mitä ei oikeasti ole olemassa, suomalaisuus, SISU ja TAHTOYHTEISYYS. Muilla Eu:n jäsenvaltioilla ei näin hajanaisesta kansasta olisi ollut toivettakaan eheytyä tällaiseksi tyytyväisyyskansaksi.
Yksin jäävä asiansa puolustaja olisi sama asia kuin poliitikko ilman sananvaltaa ja ryhmäkuria nurjalta puolelta katsottuna.
Sanan ’tahtoyhteisyys’ haluan liitettäväksi uusiin nyky-suomen sanoihin Paavon ja 100-vuotiaan Suomen sisärauhan kunniaksi. Sen Paavo lupaat, ettet myy Suomeamme kenellekään!
Lisäksi minulla on toive, että sosiaali- ja terveysuudistus viedään juuri tämän tahdon voimin loppuun huolimatta valinnanvapaudesta. Rakennettua ja PARASTA ei saa tuhota eikä ihmisiä syrjiä.
http://hannuvilponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2396…
Ilmoita asiaton viesti
Ei siellä parlamentissakaan katsota suopeasti henkilöä joka vastustaa iiittovaltiokehitystä.
Ilmoita asiaton viesti
Paluu eduskuntaan 12.6. tarkoittaa sitä, että Paavo Väyrynen ei omalla äänellään ole estämässä sote- ja maakuntauudistusta siinä tapauksessa, että kaikki äänestykset olisi saatu valmiiksi keskustan ja kokoomuksen puoluekokouksiin mennessä, kuten hallituspuolueet tavoittelevat. Puoluekokoukset pidetään viikonvaihteessa 8.-10.6.
Ote tästä alla linkatusta jutusta: ”Väyrynen puolestaan ilmoitti keskiviikkona, että hänellä ei enää keskustasta irtauduttuaan ole syytä tukea hallituksen ”vikaraiteille” joutunutta uudistusta. Hän äänestänee siis uudistusta vastaan, joskaan varmana tätä ei voi pitää”.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/247148-enaa-102-k…
Eri asia kokonaan on, saadaanko nuo äänestykset valmiiksi kesäkuun puoluekokouksiin mennessä. Aika moni on sitä mieltä, että ei.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi Paavo Väyrysen ”ilon ja riemun päivä” on juuri 12. kesäkuuta?
– 12.6. on ”sattumalta” праздничный День России eli Venäjän Kansallispäivä! Kenen lauluja laulat sen rahoillako maksat mm. kansalaispuoluevelat, kysyy hiljaa mielessään Korruptioseurantaverkosto RusCorrWatch…
Ks. esim. Suomettumisesta päävientituote – nimeksi Vaeyrynenization?
http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183550-s…
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä väärä tulkinta, mutta minusta kuulostaa kuin Väyrynen nykyisessä retoriikassaan viljelisi 60/70-luvun suomettumiskieltä, minkä silloinen tavoite oli pehmittää kansalaiset vallankumoukselle myönteiseksi.
Toisinaan Paavo haluaa koota laajat kansalaispiirit yhteen kepun menestystä siivittämään. Edellyttäen tietenkin, että tulee valituksi kepun keskuskomitean sopimana keskeiselle paikalle edistämään K-linjaa. Puoluedemokratiasta viis veisaten. Niin kuin tiedetään, hanke ei saanut tuulta alleen.
Paavolla oli suuret suunnitelmat oman puolueen käynnistyksen kanssa. Utopistinen suunnitelma suurimmaksi puolueeksi nousemiseksi muistuttaa kommunistien jyrkän siiven tavoitetta kumota vallitseva yhteiskuntajärjestelmä. Ei mene putkeen oikein sekään. Lähinnä muistuu mieleen SKP:n sisäisiä kähinät, mikä syntyi vähemmistö- ja enemmistökommunistien keskinäisistä tappeluista.
Nyt kun asia on ratkeamassa, jos on, voidaan aloittaa joukkotyötä erilaisissa kansalaispiireissä. Tietenkin Paavon johdolla ympäri maata laajan yhteisrintaman rakentamiseksi. Mahtaako onnistua sekään. K-aatetta tukemaan löytynee kannattajia yhtä paljon, kuin oli kommunistien vallankumoukselle.
Ilmoita asiaton viesti
”Mahtaako onnistua sekään. K-aatetta tukemaan löytynee kannattajia yhtä paljon, kuin oli kommunistien vallankumoukselle.”
Kuinkahan paljon Euroopan sosialistinen liittovaltio saisi kannatusta, Sipilä ei asiasta uskalla edes ääneen puhua. Oliko edes Neuvostoliitossa yhtä paljon sosiaalisia tulonsiirtoja jäsenmaiden välillä, onneksi emme olleet silloin maksajina?
Ilmoita asiaton viesti
12/6 -18 on myös novgordilaisten tekemän Turun ryöstön 700-vuotisjuhlapäivä ja E.Taylorin ja R.Burtonin tähdittämän Kleopatra-elokuvan ensi-illan 55-vuotispäivä.
Lisäksi 12/6 on ainakin ”Pikku Heidi” -kirjojen kirjoittajan J.Spyrin, G.H.W.Bushin, A.Frankin ja J.Sarasvuon synttäripäivä sekä V.Vennamon, näyttelijä G.Peckin ja säveltäjä G.Ligetyn kuolinpäivä.
Silloin myös vietetään Helsinki-päivää, Filipiinien kansallispäivää sekä Ison Britannian ”Trooping the Colours” juhlaa kuningattaren syntymäpäiväjuhlana. Se on myös YK:n kansainvälinen lapsityövoiman vastainen päivä sekä USA-lainen ”Loving Day” eli muistopäivä korkeimman oikeuden päätökselle kumota Virginian rotujen väliset avioliitot kieltävä laki niinkin aikaisin kuin jo vuonna 1967 (viim. osavaltio Alabamakin jo vuonna 2000).
Voisi myös ajatella Väyrysen näin juhlistavan persuleiden vuodentakaisen hajoamisen ensimmäisen armorikkaan muistojuhlapäivän aattoa. Tai sitten hän varautuu Troijan sodan päättymisen muistojuhlan tai Hawaijin 1. kuninkaan juhlan rääppiäisiin.
Ja paljon muuta josta Savolainen vetää kaikenlaisia salaliittoteoreettisia yhteyksiään.
Ilmoita asiaton viesti
Vihjaako Myykkä siis nyt todella Väykän ehkä nauttineen noiden kaikkien tahojen… hmm. tavanomaista tyyriimpää siis kestitys- tai muuta sellaista taloudellisesti merkittävää käteismjuotoista tai paratiisisaarille piilotettua tarjontaa, jolla voisi olettaa olleen vaikutusta hänen mielipiteisiinsä ja päätöksiinsä julkisessa toiminnassaan? Hmmm toistamiseen…
Ehkä jotenkin voisin ilman keinotekoisen salaliittoteorian vaikutelmaa uskoa tuon ’novgordilaisten tekemän Turun ryöstön 700-vuotisjuhlapäivän’ juhlijoiden mukanaoloon mahdollisessa paavovaikuttamislobbyssa, mutta nuo muut. Jorma, myönnätkö suosiolla että kiusallista huomiota peittelemään kehiteltyjä vitsejä ovat kaikki paitsi nuo ilmeiset venäläisfasistiset tahot?
Ilmoita asiaton viesti
Jos Savolainen kaipaa rautalankaa niin väännetään: Vihjaan vain ja ainoastaan, että Savolainen vääntelee omituisia korruptiosalaliittoteorioita jotka hänellä on tyystiin toteen näyttämättä. Palannemme astialle kun hän ne ensin kritiikin kestävästi todistaa. Siihen asti 12/6 -18 on vain yksi alkukesän päivä.
Ilmoita asiaton viesti
Olen jokusen vuoden seuraillut EU:n suhmurointia ja olen yhä vakuuttuneempi siitä, että EU natisee liitoksistaan. Huonon kielitaidon osaajana en kaikkea ymmärrä, mutta entisillä brittiläisillä ja hollantilaisilla pankkiireilla, sekä tutkivalla journalismilla on paljon kerrottavaa. Asioita on todella vaikea vahvistaa, kun ”virallinen” taho ei suostu juttuja avaamaan. Brittiläinen imperiumi irtosi EU:sta, koska eu rajoitti liikaa pankkiirien suhmurointia. Se puettiin demokratian vaatteisiin. Kansa luuli päättävänsä asian, mutta taustalla oli juuri Lontoo city joka halusi sitä eniten. Brexit on suhmuroinin multi huipentuma. Eu:n pankkiiri koneistossa pesitiin mm. irakindollarit silloin, kun irakissa oli kauppasaarto Sabam Husseinin aikaan. Eu on pelimerkki suuremmassa pelissä, jossa on koko maailma mukana. Eu:lle sanellaan mitä se saa päätää. Tämä sanelu on kansalaisten korviin ”hiljaisuuden ääni”. Temppu onnistuu, koska annetaan kuva demokratiasta. Kaikki näyttää hyvältä ja oikealta, mutta pinnanalla on rumapeli käynnissä.
Ilmoita asiaton viesti
Aina valpas ja myös kuvajournalismia taitavasti hyväkseen käyttävä Helsingin Sanomat on tulkinnut Väyrysen tekstiä tahallisesti erittäin väärin. Hesari näet väittää Väyrysen blogitekstissään ilmoittavan aikovansa ensi vuonna palata Euroopan parlamenttiin.
Modernia laatujournalismia?
Ilmoita asiaton viesti
Eikö ole vähän kummallista, että et näe koskaan omassa toimissasi mitään kummallista tai poikkeavaa, vaan vika on aina muissa? oli sitten kyse euroopan parlamentista, eduskunnasta, etelän mediasta ja mistä milloinkin… ainoa mikä pysyy vuodesta toiseen on paavo väyrysen uhriutuminen. politiikan arvostusta tämänkaltainen suhmurointi ja toiminta ei ainakaan nosta.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrän hyvin Paavoa, koska myös minä teen kaikki asiat oikein ja vika on aina muissa. Jos huomaan tekeväni jotain väärin, mitä tapahtuu hyvin harvoin, korjaan välittömästi toimintaani.
Ilmoita asiaton viesti
Voin vain kuvitella kuinka puh.joht. Sipilä ja ”ryhmyri” Kaikkonen heittelevät riemusta kiljuen ilon ja riemun päivänä kärrynpyöriä eduskunnan käytävillä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei enää löydy sanoja tälle kestofarssille
Ilmoita asiaton viesti
”…että jäsenyyteni sen säädösten perusteella lakkautuu.”. Paavo, oletko varma, että lakkautuu? EU:ssa on moni asia mennyt säännösten vastaisesti.
Ilmoita asiaton viesti