Paavo Väyrynen www.paavovayrynen.fi

Mielikuvapolitiikkaa vai aatteellista tahtopolitiikkaa?

Mikael Jungner valaisi eilisessä Uuden Suomen blogissaan Liikkeen luonnetta ja tavoitteita. Kirjoitus antaa mahdollisuuden verrata sitä toiseen uuteen kansalaisliikkeeseen, Kansalaispuolueeseen.

Jungner kirjoittaa Liikkeen tavoitteista ja arvoista.

”Tavoitteet” ovat pitkälti samat kuin Kansalaispuolueen.

  1. Liikkeen tavoitteena on luoda uusi tehokas tapa jolla ihmiset voivat vaikuttaa suoraan kansanedustajan tekoihin.

Kansalaispuolue on suoraan demokratiaan perustuva parlamenttipuolue, jonka osittaisina esikuvina ovat Italian viiden tähden liike ja Britannian konservatiivinen puolue. Puolueen politiikasta päättävät kansan vaaleilla valitsemat parlamentaarikot, eikä sillä ole hierarkista rakennetta. Puolueella on noin 3000 kannatusjäsentä, joiden kanssa ylläpidetään tiivistä yhteyttä sähköpostin ja Facebookin välityksellä. Yhteys kansanedustajaan avautuu, kun palaan kesäkuussa eduskuntaan.   

  1. Liike luo väylän, jolla kiinnostunut voi olla ehdolla vaaleissa kuulumatta puolueeseen.

Kansalaispuolue kokoaa yhteen samanmielisiä ihmisiä yli puoluerajojen ja sitoutumattomien suomalaisten keskuudesta. Puolueen ehdokkaaksi voivat tulla sellaiset sekä sitoutumattomat että muiden puolueiden jäsenet, jotka hyväksyvät puolueen säännöt ja tavoitteet.

  1. Liike kääntää keskustelua politiikassa enemmän dialogin suuntaan.

Tämäkin tavoite on yhteinen. Puolueet ovat kehittyneet keskusjohtoisiksi organisaatioiksi, joiden sisällä ei käydä aitoa keskustelua arvoista, aatteesta ja tavoitteista. Edustuksellinen demokratia ei toimi, kun eduskunnassa ei edes keskustella monista sellaisista tärkeistä asioista, joilla on kansan keskuudessa laaja kannatus. Valtavirran kanssa ristiriidassa olevat mielipiteet tukahtuvat puolueiden sisälle.

Suurin Liikkeen ja Kansalaispuolueen välinen ero liittyy erilaiseen näkemykseen poliittisen toiminnan perusluonteesta. Kysymys on siitä, toteutetaanko aatteellista tahtopolitiikkaa vai mielikuvapolitiikkaa.

Jungner kirjoittaa, että liike tarjoaa digitaalisen alustan suoraan vuorovaikutukseen kansalaisten ja poliittisten päättäjien välillä. Hän lupaa, että kesällä he tuovat keskusteluun Liikkeen tavoitteita. Ajatus on, että Liikkeen tavoitteet eivät tule perustajilta vaan ne syntyvät nettikeskustelussa.

Jungner jatkaa:

Liikkeen neljä arvoa eivät ole ohjelma. Ne ovat pienin yhteinen nimittäjä. Jos siis joku on sitä mieltä, että ilmastonmuutos ei ole totta, tai että sosialismi on markkinataloutta ja yrittäjyyttä parempi keino ohjata yhteiskuntaa, Liike ei ole oikea paikka toimia. Jotta syntyy dialogia, on oltava joitakin yhteisiä arvoja.”

Liikkeen arvot ovat hyvin yleisellä tasolla. Lähes kaikki voivat ne hyväksyä. Niiden pohjalta syntyy todennäköisesti poliittista valtavirtaa myötäileviä ohjelmallisia tavoitteita ja sitä tukevaan mediajulkisuuteen nojautuvaa mielikuvapolitiikkaa.

Kansalaispuolueen arvot ja tavoitteet on määritelty säännöissä. Niiden avulla se pyrkii muuttamaan politiikan suuntaa.

Arvot:

”Kansalaispuolue on edistyksellinen voima, joka nojautuu henkisiin, hengellisiin ja yhteisöllisiin arvoihin. Se toteuttaa tervettä talouspolitiikkaa ja pyrkii rakentamaan tasa-arvoista ja hajautettua ihmisyyden yhteiskuntaa.”

Tavoitteet:

”Kansalaispuolue puolustaa maamme itsenäisyyttä ja puolueettomuutta. Tämä edellyttää Euroopan unionin kehittämistä itsenäisten valtioiden liittona ja maamme säilymistä sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana.

Kansalaispuolue edistää kansainvälistä yhteistyötä ja tukee kiistojen rauhanomaista ratkaisemista. Puolue pyrkii lujittamaan pohjoismaista yhteistyötä ja edistämään vakautta ja luottamusta erityisesti Suomen lähialueilla.

Kansalaispuolue on aktiivinen ihmiskuntapolitiikassa. Se toimii köyhyyden poistamiseksi ja ympäristöllisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen edistämiseksi sekä Suomessa, Euroopassa että kaikkialla maailmassa.

Kansalaispuolue vastustaa keskittävää metropolipolitiikkaa, joka on vahingollista sekä pääkaupunkiseudulla asuville että maakuntakaupunkien ja maaseudun ihmisille. Puolue kehittää tasapuolisesti koko Suomea.”

Näillä arvoilla ja tavoitteilla on laajaa kannatusta sekä eri puolueiden jäsenten ja kannattajien että sitoutumattomien suomalaisten keskuudessa. Näitä samoin ajattelevia Kansalaispuolue pyrkii kokoamaan yhteen Suomen poliittisen suunnan muuttamiseksi aatteellisen tahtopolitiikan avulla.      

Bloginsa lopussa Jungner kirjoittaa vielä Liikkeen kolmannesta tavoitteesta, poliittisen dialogin aikaansaamisesta.

Kansalaispuolue on siihen valmis. Tärkein päämäärämme on yhteinen: parantaa Suomen poliittisen järjestelmän kansanvaltaisuutta ja toimivuutta. Toivon, että saamme aikaan keskustelutilaisuuksia, joissa voimme kehittää yhteisiä tavoitteita ja  yhteistyötä niiden edistämiseksi.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Paavo, kerronpa, mitä Keski-Suomessa puuhaillaan sote- ja maakuntauudistuksen tiimoilta:

"Keski-Suomi 2020" -logolla varustetussa ilmoituksessa Keskisuomalaisessa on tänään 12.5. kolmen palstan leveyinen noin vaaksan korkuinen mainos/ilmoitus otsikolla "Mikä ihmeen maakunta- ja sote-uudistus? Laaja kuntakierros uudistustyöstä käynnistyy!"

Muutamia huomioita em. mainoksesta/ilmoituksesta:

- Pitkähkön alustuksen jälkeen sanotaan, että "Tule siis kuulemaan Keski-Suomen valmistelusta ja visioimaan tulevaa vastuuvalmistelijoiden kanssa kunnassanne pidettävään avoimeen keskustelutilaisuuteen. Saat samalla tietoa lokakuussa järjestettävistä maakuntavaaleista." -> ilmoituksen alla on "Tervetuloa!"-toivotus (ja ilmoitetaan kahvitarjoilusta), mutta ei ketään henkilöä tai tahoa sitä toivottamassa; siis ko. ilmoitus/mainos ilmoittaa eri kunnissa pidettävistä tilaisuuksista, mutta ketään kutsujaa ei ole ilmoitettu.

- Ko. keskustelutilaisuudet ilmoitetaan järjestettäväksi Joutsassa (14.5.), Toivakassa (15.5.), Keuruulla (16.5.), Pihtiputaalla (17.5.), Konnevedellä (21.5.), Multialla (22.5.), Saarijärvellä (30.5.), Luhangassa (31.5.), Kinnulassa (4.6.), Jämsässä (5.6.), Laukaassa (6.6.), Karstulassa (7.6.), Kyyjärvellä (11.6), Äänekoskella (13.6.), Kannonkoskella (13.6.) ja Viitasaarella (14.6.).

- Hankasalmella, Jyväskylässä, Muuramessa, Kivijärvellä, Petäjävedellä ja Uuraisilla tilaisuudet ilmoitetaan pidettäväksi alkusyksystä -> Siis väestömäärältään merkittävimmässä K-S:n kunnassa, Jyväskylässä, ko. tilaisuus pidetään vasta syksyllä! Tämä ei täytä missään muodoin jyväskyläläisten - eikä muiden poisjääneiden kuntien - kohdalla kuntalaisten oikeusturvaa ja antaa aiheen kääntyä valtion oikeusviranomaisten puoleen. Mitähän oikeuskansleri tästä sanoisi?

- Ja lopuksi: Mitäpä kuntalaisia tarvitsisikaan kuulla, kun asiat on jo taputeltu sote- ja maakuntauudistuksessa. Me emme tarvitse tällaisia "lumekuulemisia" vaan aitoja vaikuttamisen mahdollisuuksia omien itsenäisten kuntiemme asioihin!

Virallisesta hallinnollisesta kuulemisesta on säädetty Suomen laissa ja sitä EU:nkin asianosaisjulkisuus vaatii (ks. EU:n perusoikeuskirjan 41(2) artikla, sivu 266; lähde Mäenpää 2016, "Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet", Edita Helsinki).

---

"Hallinnollinen kuuleminen":

Määritelmä

viranomainen varaa ennen asian ratkaisemista asianosaiselle tilaisuuden lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun

Selite

Kuuleminen on keskeinen oikeussuojakeino ja hyvän hallinnon tae. Se on yleisprosessuaalisen kontradiktorisen periaatteen ilmaus. Lausuessaan mielipiteensä asiasta asianosainen voi kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, onko asian käsittelyyn laillisia perusteita. Vaatimukset tarkoittavat viranomaisen tai toisen asianosaisen esittämiä vaatimuksia. Selvitykset ovat viranomaisen haltuun valmistelun yhteydessä kertyneitä asiakirjoja asian taustasta ja tosiasiallisista perusteista mukaan lukien todisteet. Kuulemismenettelyssä viranomainen varaa asianosaiselle mahdollisuuden määräajassa esittää näkemyksensä kohteena olevasta aineistosta. Yleensä asianosainen antaa selityksen kirjallisesti. Kuulemisvelvollisuudesta on useita poikkeuksia, kuten tilanne, jossa kuuleminen on ilmeisen tarpeetonta. Käytetyt lähteet: hallintolaki (434/2003) 34 - 36 §
Lisätiedot Kirjoittaja: Heikki Kulla.

Lähde edelliseen alla:

http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kuul...

--

Yleisesti ottaen: Sote- ja maakuntauudistusta ei voida laillisesti loppuun saattaa ja lakeja hyväksyä ennen kuin kaikkia suomalaisia on hallinnollisesti kuultu. Tästä ei nyt kannata tinkiä piiruakaan. Se on meidän suomalaisten lain meille suoma oikeus!

-

Paavo, mitä mieltä olet, onko kansalaisten hallinnollinen kuuleminen mennyt oikein sote- ja maakuntauudistuksessa?

Markku Koivisto

Sinulla on nyt perustavaa laatua oleva väärinkäsitys hallintolaista.
Lakeja tunnetusti säätää eduskunta hallituksen esityksestä, kansanedustajan lakialoitteesta tai kansalaisaloitteen perusteella. Mihinkään noista ei kaivata kansalaisten kuulemista. Jos eduskunta niin päättää voidaan jostakin asiasta järjestää kansanäänestys, johon taidat nyt hallintolain sekoittaa.
Hallintolaki antaa määräykset, joiden mukaisesti olemassa olevasta laista syntyviä tulkintaerimielisyyksiä tai epäselvyyksiä viranomaisten on ratkottava.
Meneillään olevaan lainsäädäntötyöhön hallintolailla ei ole mitään vaikutusta.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Paavo, kuulostaa hyvältä.
Panepa jäsenhakemus kansalaispuolueeseen vetämään.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Hyvä kirjoitus. Kansalaispuolueella ja Liikkeellä on paljon synergiaa. Ratkaisevaa on Liikkeen tavoitteiden määritys. Miten ne määritetään? Dialogi ja keskustelu tuottaa lähtömateriaalin mutta miten ja ketkä tätä muokkaavat ja valitsevat, tätä emme vielä tiedä...Jos tavoitteet ovat itse poliittisessa substanssissa Liike astuu puolueiden tontille.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Liike Nytissä tuskin ajaudutaan samanlaisiin kiistoihin ja jumiin heti alkumetreillä kun vetäjillä ei tarvetta päsmäröidä ja poukkoilla Väyrysen tavoin.

Käyttäjän TuomoHirvi kuva
Tuomo Hirvi

Minä vain mietin, että mikähän se Väyrysen mielestä tällä hetkellä on hänen asemansa Kansalaispuolueessa. Siellä on tilaa mutta kaikki "pelaaminen" ei ole sallittua vain omaan pussiin. Kansalaispuolueella on yksi suuri ongelma ja se on Paavo Väyrynen jälleen kerran. Laiton on laitonta ja eikä omien etujen ajaminen ja toisten hyväntahtoisuuden käyttäminen omiin pyrkimyksiin näytä kovin hyvältä. Politiikassa myös se miltä kaikki näyttää on merkittävää. Väyrysen kohdalta kaikki ei näytä kovin luottamukselliselta toiminnalta.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Tässä on vähän samaa kuin Tuntemattoman sotilaan sotamies Honkajoessa, joka yritti saada ”liikettä aikaan” ja rakenteli puupalikoista ikiliikkujaa.

Mitä tuleviin eduskuntavaaleihin tulee, niin käytössä oleva äänten laskutapa ei helpota omalta osaltaan pienen ryhmittymän pääsyä eduskuntaan. D’Hondtin menetelmällä on taipumus suosia suuria puolueita niin, että ne saavat ääniosuuttaan suuremman osuuden kansanedustajapaikoista.

Pienryhmien on vaikea päästä eduskuntaan puhumattakaan siitä, että siellä pääsisi jotenkin vaikuttamaan. Demokratiassa päätetään asioista enemmistöpäätöksillä, joita tarpeen vaatiessa on jopa ”höystetty” puoluekurilla.

Käyttäjän KariKuitunen kuva
Kari Kuitunen

Paavon äänestäminen on sama, kuin ostaisi kadulta pillereitä, yhtä varmaa on sisältö, mitä saa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Lisään vielä edelliseen viestiini:

Suomenmaa uutisoi 10.3.2018, että "Suomi osti kohte­li­ai­suut­taan Macronin idean kansalaisten kuulemisesta", "EU-kes­kus­te­lua ei ai­o­ta ”mac­ro­ni­soi­da”, ks. alla:

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/suomi-osti-kohtel...

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että sote- ja maakuntauudistus tulee "macronisoida", jos se aiotaan saattaa joskus laillisesti voimaan. Siispä koko Suomen kansalle tulee järjestää kuulemistilaisuudet e n n e n k u i n ko. sote- ja maakuntalaeista äänestetään ja lait hyväksytään.

Näiden em. sote- ja maakuntakuulemisten yhteydessä voidaan käydä samalla myös puuttuvat kuulemiset EU-integraation syventämisestä ns. EU:n Valkoisen kirjan ja Macronin em. kehotuksen mukaan.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Edellisessä Suomenmaa artikkelissa "Eu­roop­pa­tie­do­tuk­sen yk­si­kön­pääl­lik­kö Vil­le Can­tell ker­too, et­tä tänä vuon­na teh­dään ”Mun EU” -kam­pan­jaa, jon­ka puit­teis­sa jär­jes­te­tään ti­lai­suuk­sia ym­pä­ri Suo­mea.

– Jär­jes­te­tään muu­ta­mia li­sä­ta­pah­tu­mia ja ol­laan ke­rät­ty kaik­ki tä­män sa­teen­var­jon al­le, Can­tell se­lit­tää yh­ty­mä­koh­tia eu­roop­pa­lai­seen kes­kus­te­luun.

Joka vuo­si ul­ko­mi­nis­te­riö ja­kaa ra­haa EU-vies­tin­tään myös kan­sa­lais­jär­jes­töil­le.

Vii­me vuo­si­na 370 000 eu­ron mää­rä­ra­ha on ja­et­tu 15–36:n jär­jes­tön kes­ken. Ra­haa on an­net­tu niin At­ta­cil­le, Kan­san­va­lis­tus­seu­ral­le kuin yh­dis­tyk­sel­le ni­mel­tään EU:n Vas­tai­nen Kan­san­rin­ta­ma.

– EU-myön­tei­syys ei ole meil­le mää­rit­te­le­vä te­ki­jä, vaan se, kuin­ka laa­du­kas esi­tet­ty pro­jek­ti on, Can­tell sa­noo."

---

Puolestaan Yle.fissä 17.3.2017 oleva uutinen kertoi, että EU-komission Suomen edustusto ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto on pestannut neljä tubettajaa kertomaan nuorille EU:sta. "Mun EU" -kampanjalla on yritetty tavoittaa 2017 13–17-vuotiaita suomalaisnuoria.

https://yle.fi/uutiset/3-9516018

---

Eli virallinen kuuleminen "ihan aikuisten oikeasti" niin EU-asioista kuin Suomen sote- ja maakuntauudistuksestakin on vielä tekemättä, ja ei ehdi valmistuakaan ennen uudistuksesta järjestettävää äänestystä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

"...Puolueen politiikasta päättävät kansan vaaleilla valitsemat parlamentaarikot..."

Monikossa...

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Kansalaispuolueen puheenjohtaja Sami Kilpeläisen ja varapuheenjohtaja Piia Katteluksen mukaan Väyrysen ilmoitus palata kansalaispuolueeseen ei ole Väyrysen päätettävissä oleva asia, sillä Väyrynen ei ole kansalaispuolueen jäsen, puolue kertoo tiedotteessaan.

– Väyrynen on erotettu puolueesta ja hän on vielä lisäksi itsekin eronnut ja sen julkisuudessa ilmoittanut. Väyrynen ei johda kansalaispuolueessa yhtään mitään, kansalaispuolueen puheenjohtaja Kilpeläinen sanoo puolueen tiedotteessa. (IS 25.4.)

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

No Paavo, kerropa, miksi politiikon pitää olla valaistunut Marxismista, ja utopian alkuperäisestä aatteesta.

Mikäli tuohon kykenet, niin olet ääneni valtias. Aina ja kaikissa vaaleissa.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

On lihaliemikuutioita. On kasvisliemikuutioita. Tässä on sauma bisnekseen, paavoväyryskuutioita.

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

On hyvä että Paavo pitää päättäjät hereillä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kuuleminen EU:ssa: https://ec.europa.eu/info/consultations_fi

Tässä alla mm. tärkeä ympäristön ja luonnonsuojelun kuuleminen, joka on menossa:

"Strategista ympäristöarviointia koskevan direktiivin arviointi" (ajalla 23.4. - 23.7.2018):

https://ec.europa.eu/info/consultations/public-con...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset