Kansalaispuolue tukee Sauli Niinistön Nato-kantaa
Viikonlopun puoluekokoukset osoittivat, että Keskusta ja Kokoomus ovat sitoutuneet jatkamaan myös eduskuntavaalien jälkeen keskinäistä hallitusyhteistyötään ja tällä vaalikaudella toteutettua sisä- ja ulkopolitiikan oikeistosuuntausta.
Kansalaispuolue pyrkii puolestaan eduskuntavaalien kautta muuttamaan Suomen suuntaa sekä sisäpolitiikassa että ulko-, turvallisuus- ja Eurooppa-politiikassa.
Aluepolitiikassa on luovuttava nykyisestä keskittävästä metropolipolitiikasta ja ryhdyttävä tukemaan maaseudun ja maakuntien elinvoimaa. Köyhyyttä on ryhdyttävä päättäväisesti poistamaan.
Eurooppa-politiikassa on ryhdyttävä vaalimaan Suomen itsenäisyyttä. On tuettava ehdotuksia maahanmuuton saamiseksi hallintaan.
On selkiinnytettävä Suomen asemaa sotilaallisesti liittoutumattomana maana, joka pyrkii pysyttäytymään kaikkien sotien ja selkkausten ulkopuolella ja joka toteuttaa aktiivista vakauspolitiikkaa lähialueillaan ja koko Euroopassa.
Kirjoitin toukokuun alussa blogin, jonka otsikossa kysyin, ”Kuka johtaa Suomen turvallisuuspolitiikkaa?”. (Kuka Suomen turvallisuuspolitiikkaa johtaa? Blogi 9.5.2018 )
”Suomessa Kokoomus ja RKP ajavat Suomen Nato-jäsenyyttä. Siniset ovat jakautuneet, mutta turvallisuuspolitiikka on annettu puolustusministeri Niinistön käsiin. Ohjelmiensa ja puoluekokouspäätöstensä perusteella Keskustan pitäisi vastustaa Suomen liittoutumista, mutta käytännön tasolla tämä ei näy. Puolueen puheenjohtajalla on pääministerinä ollut jopa johtava rooli Euroopan unionin yhteisen puolustuksen kehittämisessä.
Sauli Niinistö sanoi presidentinvaalien yhteydessä pitävänsä nykyisissä oloissa liittoutumattomuutta parhaana ratkaisuna Suomelle. Toisaalta hän totesi, että Suomen tulisi harkita liittoutumista, jos Venäjä alkaisi pitää EU:ia ja Suomea itselleen samanlaisena turvallisuusuhkana kuin Natoa. Tällöin olisimme menettäneet liittoutumattomuuden edut, hän sanoi.
Tähän toisen Niinistön toiminta on käytännössä johtamassa – vastoin Suomen kansan laajan enemmistön tahtoa.
Onkohan tilanne Suomen hallituksessa samankaltainen kuin Ruotsin? Pääministeri on jättänyt ulko- ja turvallisuuspolitiikan muiden ministereiden käsiin. Tasavallan presidentin rooli on jäänyt epäselväksi.”
Kokoomuksen puoluekokouksen Nato-kannanotot selkeyttivät asetelmia. Sauli Niinistö teki selväksi sen, että hän ei kannata eikä aja Suomen Nato-jäsenyyttä. Kansalaispuolue tukee tasavallan presidentin Nato-kantaa.
Perustuslain mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Nykyisessä hallituksessa valtioneuvoston puolelta on tullut paineita sotilaallisen liittoutumisen suuntaan. Kansalaispuolueen keskeinen tavoite on, että eduskuntavaalien kautta saadaan aikaan hallitus, joka vahvistaa ja selventää Suomen asemaa sotilaallisesti liittoutumattomana maana.
”Sauli Niinistö teki selväksi sen, että hän ei kannata eikä aja Suomen Nato-jäsenyyttä. Kansalaispuolue tukee tasavallan presidentin Nato-kantaa.”.
Asia selvä. Nyt varmistui lopullisesti, että Sauli Niinistön Nato-kanta on väärä ja vahingollinen.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se niin on että Suomen kannattaa pysyä erillään sotilasliitoista ja sotahommista ylipäätänsä. Rauhanprojektit on eri asia, mutta on kyseenalaista kannattaako osallistua mihinkään EU:n nopean toiminnan joukkoihin. Aitä ei yhtään tiedä millaisiin konflikteihin nekin toimet voivat johtaa.
Sekä EU:n että Naton osalta Suomi on rajamaa, jonka läpi ja yli on kuitenkin suhteellisen helppo lentää ja ajaa, jos jonkin osapuolen strategiset tavoitteet sellaista toimenpidettä vaativat. Jos Suomi puolustautuu ja kutsuu apujoukkoja muualta, Suomi joutuu taistelutantereeksi ja lopputuloksena on paljon sodan uhreja ja rauniokasa Syyrian tapaan.
Liittoutumattomana Suomella olisi varsin syrjäisen asemansa vuoksi jonkinlaiset mahdollisuudet välttää taistelukentäksi joutumisen.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi ei ole nytkään liittoutumaton eikä puolueeton, koska se on EU:n jäsen…
Ilmoita asiaton viesti
”On tuettava ehdotuksia maahanmuuton saamiseksi hallintaan.”
Ainoa järkevä ehdotus Väyryseltä.
Ilmoita asiaton viesti
Aikanaan olin mieltä, että Väyrysestä saattoi tarkistaa kantansa. Jos oli erimieltä, oli oikeilla jäljillä. Mutta nyt elämme ilmeisesti lopun aikoja, tai alan pehmetä vanhuuttani. On nimittäin tunnustettava, että löytyy asioita joista olen hänen kanssaan samaakin mieltä.
Väyrysen kannat turvallisuuuspolitiikkaan ovat mielestäni ihan oikein ja kannatettavia. Olen hänen kanssaan samaa mieltä puolueettomuudesta ja liittoutumattomuudesta sekä vakauden edistämisestä. Vielä kun hän lisäisi aktiivisen rauhan edistämisen ja välittämisen YK:ssa ja y.m. kansainvälisissä orgaaneissa niinpä melkein ”pissisin hunajaa” noista kannoista.
Muista asioista näytämme edelleenkin olevamme jokseenkin erimieltä vaikka yläotsikkotasolla esimerkiksi köyhyyden poistaminen kuulostaakin hyvältä.
Me tarvitsemme kukoistavia kaupunkiseutuja, enemmän kuin kaksi-kolme, ja ne tarvitsevat kestävän kehityksen mukaisessa elämisessä maaseutua ympärilleen joka taas tarvitsee sitä kaupunkia.
Erillistä eurooppa-politiikkaa tarvitsemme vain siihen asti kunnes pääsemme tilanteeseen jossa EU:n ulkopuolinen maailma on samanvertaisessa asemassa sen sisäpuolen kanssa omassa suomalaisessa politiikassamme. On syytä muistaa, että suuri osa Eurooppaa ja koko muu suuri maailma on EU:n ulkopuolella.
Mutta pro grande finale: turvallisuutemme vuoksi meidän pitää pysytellä erossa kaikenlaisista sotaliittokunnista niin, että ulkopuoliset ja me itsekin uskomme siihen. Vain niin pystymme ehkä pysyttelemään myös kriisien ulkopuolella ja ehkä jopa auttamaan niiden selvittelyssä. Muuten meillä ei ole siihen mitään mahdollisuutta.
P.s. S.Niinistön NATO-kannan, siis tämän tämänhetkisen, tukena kannattaa todellakin olla ja vahvasti sillä hän ei itse liene.
Ilmoita asiaton viesti
Turpeeseensitominen ja bolshevistinen rauhallisuus (Juha Sipilä) kuulostavat kansan korvissa samalta. Että heinäkään ei enää heilahda. Ei niitä sydämeltään suomenkielinen ole keksinyt.
Ilmoita asiaton viesti
Sana ”bolshevistinen” (большинство) tarkoittaa oikeasti enemmistöläistä (aikoinaan Ven.sos.dem.puolueessa). Mahtoiko Sipilä, sosialismiin jopa sen sosia(a)lidemokraattisessa muodossa vihamielisesti suhtautuvana, tarkoittaa b.rauhallisuudella enemmistön mielivaltaa, siis enemmistön rauhoittavaa otetta mensheviikeistä (меньшинство=vähemmistö)?
Luulenpa Sipilän siis mieluusti sitovan erimieltä kanssaan olevat johonkin muuhun kuin turpeeseen joka on yksityisomistuksessa ja siis arvonlisän lähde.
Ilmoita asiaton viesti
Me maalaisnuoret koimme olevamme turpeeseensidottuja siihen aikaan kun oppikouluja vasta oltiin syrjäseuduilla perustamassa. Kansan syvien rivien sydänäänet siinä puhuvat, eivät sosialismin teoreetikot.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaankin kuin Rönkkö kirjoittaa. Minä pohdiskelinkin asiaa Sipilälle kuvittelemani näkökulman kautta. Hän taisi irrottautua veteliläisestä turpeesta Puolangan kautta Oulun kupeeseen, Kempeleeseen.
Ja jos bolsheviikeista puhuu, kuten Sipilä, niin silloin ottanee, vaikkei ihan tietoisella tarkoituksella, kantaa sosialismin teoriaan, Sipiläkin, sillä (puolue-)teoreettiset kysymyksethän Ven.sos.dem.puolueen bolshe- ja mensheviikkeihinsä alunperin erotti.
Toki saattaa myös olla kyse silkasta tietämättömyydestä, Sipilälläkin, sillä onhan bolshevismi yleinen kaiken pahan projisointikohde piireissä johon moni, Sipiläkin, kuuluu. Ihan tietämättä mitä käyttämänsä sanat tarkoittavat.
Ilmoita asiaton viesti
Nimenomaan, sanat annetaan insinöörille suuhun helikopteriperspektiivistä, ts. ihmisjärjen yläpuolelta, ũbertasolta. Toista lentonäytöstä ei sentään nähdä, kaikki tulee julki. Ajan henki vaatii lopulta takahikiälläkin järjellisesti perusteltuja vastauksia järjellisesti asetettuihin kysymyksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Toivottavasti joskus vielä saamme järjellisesti perusteltuja vastauksia järjellisesti asetettuihin kysymyksiin jopa tänne Taka-Hikiän taakse, E:n kaupungin erityistalousalueellekin.
Ilmoita asiaton viesti