Paavo Väyrynen www.paavovayrynen.fi

Viisaalle kylliksi?

Juha Sipilän muodostettua hallituksensa kesällä 2015 kirjoitin, että hänellä oli vääränlainen joukkue ja huonot neuvonantajat. Tätä arviota minun ei ole ollut tarpeen katua eikä muuttaa.

”Joukkueella” tarkoitin sekä hallituspohjaa että Keskustan ministeriryhmän kokoonpanoa.

Vaikka Keskustan puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän enemmistö kannatti yhteistyötä ensi sijassa sosialidemokraattien kanssa, Sipilä veti hallitukseen Kokoomuksen. Keskustan ministeriryhmään tuli vain Kokoomusta lähellä olevia liberaaleja. Neuvonantajien suhteen olen lehtitietojen varassa.

Hallituksen politiikka on ollut oikeistoliberaalia, kaukana Keskustan perinteisistä arvoista ja tavoitteista.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on lähdetty etenemään sotilaallisen liittoutumisen tielle. Eurooppa-politiikassa on noudatettu federalistista linjaa muun muassa tukemalla liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa, puolustusyhteistyön syventämistä ja euroalueen kehittämistä yhteisvastuun ja liittovaltion suuntaan. Aluekehityksessä on tuettu keskittävää metropolipolitiikkaa. Julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan leikkaukset ovat lisänneet köyhyyttä ja kasvattaneet toimeentuloeroja.

Kahdessa ajankohtaisessa kysymyksessä, sote-uudistuksessa ja työelämän kehittämisessä, hallitus on ajautunut suoranaiseen umpikujaan.  

Edellisellä vaalikaudella Juha Sipilä rikkoi rajoja tarjoamalla oppositiopuolueen puheenjohtajana hallitukselle apua ja yhteistyötä. Miksi hän ei nyt tarjoa oppositiolle yhteistyötä, jolla voisi ratkaista nykyisen hallituksen pahimmat ongelmat?

Sote-uudistukselle voitaisiin saada jo nykyisessä eduskunnassa kestävä sisältö, jota voitaisiin vaalien jälkeen yhdessä panna täytäntöön. Kompromissia voitaisiin rakentaa korjaamalla uudistuksen pahimmat valuviat.

Kunnille tulisi antaa oikeus tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja maakunnille, joille niiden järjestämisvastuu on siirtymässä.

Maakuntauudistus voitaisiin toteuttaa meneillään olevan valmistelun mukaisena, mutta maakuntien hallinto tulisi järjestää aluekuntamallin pohjalle, jolloin niille tulisi välittömästi myös verotusoikeus. Maakuntien itsehallinto pitää kustannukset kurissa paremmin ja järkevämmin kuin Helsingistä tuleva etäohjaus.      

Hallitus pyrkii lisäämään pienyritysten työllistämismahdollisuuksia helpottamalla työntekijöiden irtisanomista. Tässä asiassa hallitus on ajautunut vastakkain sekä poliittisen opposition että ammattiyhdistysliikkeen kanssa.

Toteutuessaan hallituksen ajama uudistus saattaisi jopa vaikeuttaa pienyritysten asemaa sen vuoksi, että oikeusjuttuja saattaisi syntyä tähänastista enemmän.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on ehdottanut, että pienyrittäjien asemaa parannettaisiin tarjoamalla heille irtisanomistilanteisiin valtion rahoittamaa oikeusapua. Tähän ajatukseen hallituksen kannattaisi tarttua.

Oikeusapu voitaisiin ehkä kanavoida yrittäjäjärjestöjen kautta. Sitäkin kannattaisi pohtia, voitaisiinko näiden kiistojen selvittämiseen löytää oikeudenkäyntiä nopeampi ja kevyempi menettely.

Koeaikoja kannattaisi lisäksi pidentää.

Hallitukselta tarvittaisiin nyt viisautta ja viileää harkintaa sen sijaan, että syntyneitä umpikujia jääräpäisesti pahennetaan.

   

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hyvä kirjoitus, Paavo.

Kysyisin sinulta vielä, mitä mieltä olet siitä, että EU on se taho, joka lopulta määrittää meidän kansallisen perustuslakimme ja turvallisuuden?

https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisio...

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotV...

- - "Säännöksessä säädettäisiin myös mahdollisuudesta rajoittaa luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaa tiedon hankkimiseksi sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta. Ilmaisua ”kansallinen turvallisuus” käytetään jo nykyisessä lainsäädännössä. Se esiintyy myös Euroopan unionin oikeusjärjestyksessä ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ihmisoikeuksien rajoitusperusteena. Käsitteelle ei ole annettu sen yleiskielen merkitystä tarkempaa sisältöä unionin oikeusjärjestyksessä tai ihmisoikeusvelvoitteissa. Esimerkiksi Euroopan ihmissoikeussopimuksen tulkinnassa valtioilla on katsottu olevan varsin laaja harkintamarginaali sen suhteen, millaisen toiminnan ne katsovat vaarantavan kansallista turvallisuuttaan (esim. Kennedy v. Yhdistynyt Kuningaskunta, 18.5.2010). Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on kuitenkin asettanut salaisia tiedonhankintamenetelmiä koskevalle lainsäädännölle vähimmäisvaatimuksia, joiden tarkoituksena on estää mielivaltainen puuttuminen yksilön luottamuksellisen viestin suojaan (esim. Zakharov v. Venäjä, 4.12.2015). Euroopan unionin oikeuden soveltamisalalla käsitteitä yleinen tai kansallinen turvallisuus tulee tulkita unionin oikeuden ja näitä käsitteitä täsmentävän Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa. EU-tuomioistuin lähtee vakiintuneesti siitä, etteivät jäsenvaltiot voi kukin yksinään ilman unionin toimielinten valvontaa määritellä unionin oikeuden soveltamiseen liittyen sellaisten käsitteiden kuin yleinen tai kansallinen turvallisuus ulottuvuuksia. (Ks. esim. tuomio J.N., C-601/15, 65—66 kohta.)"

---

J.N., C-601/15:

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTM...

Edellisestä kohta 65:

"Unionin tuomioistuin on siten katsonut, että käsite ”yleinen järjestys” edellyttää joka tapauksessa, että kyse on – paitsi yhteiskuntajärjestyksen häiriintymisestä, jota kaikki lain rikkominen merkitsee – yhteiskunnan perustavanlaatuiseen etuun vaikuttavasta todellisesta, välittömästä ja riittävän vakavasta uhasta (tuomio Zh. ja O., C‑554/13, EU:C:2015:377, 60 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen direktiivin 2008/115 7 artiklan 4 kohdan osalta ja tuomio T., C‑373/13, EU:C:2015:413, 79 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY (EUVL L 158, s. 77, oikaisut EUVL 2004, L 229, s. 35 ja EUVL 2005, L 197, s. 34) 27 ja 28 artiklan osalta)."

ja kohta 66:

"Siltä osin kuin kyse on käsitteestä ”yleinen turvallisuus”, unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että käsitteeseen kuuluvat jäsenvaltion sisäinen turvallisuus ja sen ulkoinen turvallisuus ja että näin ollen valtion elinten tai sen julkisten peruspalvelujen toimintaan tai väestön eloonjäämiseen kohdistuva uhka, ulkosuhteiden tai kansojen rauhanomaisen rinnakkaiselon vakavan häiriintymisen vaara tai sotilaallisiin etuihin kohdistuva uhka voivat vaikuttaa yleiseen turvallisuuteen (ks. vastaavasti tuomio Tsakouridis, C‑145/09, EU:C:2010:708, 43 ja 44 kohta)."

---

Olisiko meidän tullut avata näitä asioita enemmän kansanedustajillemme, jotka äänestivät kiireellisenä 5/6 enemmistöllä näistä asioista? Ja menikö äänestys ihan "kaikkien taiteen sääntöjen mukaan"? Entäpä, jos joku taho myöhemmin moittii tätä "kiireellistäkin kiirellisempää" päätöstä?

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

"Edellisellä vaalikaudella Juha Sipilä rikkoi rajoja tarjoamalla oppositiopuolueen puheenjohtajana hallitukselle apua ja yhteistyötä. Miksi hän ei nyt tarjoa oppositiolle yhteistyötä, jolla voisi ratkaista nykyisen hallituksen pahimmat ongelmat?"

Sipilä taitaa ajatella niin että on jaloa ja herättää myönteisiä mielikuvia kun oppositiosta tarjoaa apua, mutta kun on itse isäntänä niin apuja ei sovi pyydellä koska se olisi heikkouden merkki. Sillä että miten jäykkäniskaisuus vaikuttaa asioiden etenemiseen ei tässä yhteydessä ole Sipilälle merkitystä. Isäntä on isäntä.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Sipilän puheet ja tuleva toiminta ei ole monessa muussakaan asiassa osuneet yhteen. Hänelle on ominaista, että puhutaan yhtä ja tehdään toista. Hyvä esimerki on edellisen lisäksi, että vaalipuheissa ja oppositiossa ollessaan hän piti vahvasti esillä slogania 'kyllä eurolle, ei liittovaltiolle'. Liittovaltio näyttää nyt olevan ulkoisen toiminnan ydin Macronin ja Merkelin apupoikana juostessa.

Käyttäjän MarttiKorpiranta1 kuva
Martti Korpiranta

Paavo Väyryseltä taas hyvä ja asiallinen kannanotto. Sipilän hallitus hakkaa nyt päätään siihen "Karjalan mäntyyn" että näkökyky alkaa jo hämärtyä. Kokemusta on sen verran ettei kaikkia asioita pidä viedä kantapään kautta. Siperia opettaa sanoisi joku toinen!

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Hallituskauden käynnistyessä keväällä 2015 työllisyysaste oli alle 68 prosenttia. Nyt se on 72% eli hallituksen tavotteessa - loistava suoritus!

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Tuosta me kaikki, varmaan Paavokin, on iloinen. Syy-seuraussuhteiden pohdinta on sitten toisen blogin teema.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

EK on lainoittanut euron pysymiseksi kasassa 4-5 vuoden aikana 2000-2500 miljardia ostamalla valtioista arvopapereita. Tämä käsiittäkseni on suurin moottori työllisyysasteen nousuun. EK on puolittanut ja lopettaa vuoden vaihteessa arvopapreiden ostot. Suomen 1% osuudella elvytys oli 20-25 miljardia eli 4-5- miljardia vuotta kohden. Nyt olemme suhdanteen huipulla ja 1.4 miljardia on otettu velkaa. Kun siihen lisätään vientiluottolainat, niin olisi radion mukaan todellinen velkaantuminen 3.2 miljardia. Pois eurosta ja äkisti.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Tuntikin töitä viikossa riittää tekemään ihmisestä työllisen koko viikoksi tuossa tilastossa. Todellisuus lienee siis toisaalla tuossa(-kin) asiassa.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Paavo jaksaa ja jaksaa syyttää Juha Sipilää. Odotin häneltä perustamansa uuden puolueen tilannekatsausta siitä, joko kannattajakortteja on saatu kerättyä vaadittu määrä. Eipä sitä sitten tullut. Ilmeisesti keräys jatkuu ja jatkuu.

Käyttäjän MarttiKorpiranta1 kuva
Martti Korpiranta

Joko olet täyttänyt kannattajakortin?

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Korpiranta, en ole enkä aiokaan. Uteliaisuuttani kyselin.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Väyrynen pitää edelleen hallussaan kansalaispuolue.fi -domainnimeä. Kilpeläinen&Co. on joutunut ottamaan nimen kansalaispuolue.net puolueen sivuille.

Kiusa se on pienikin kiusa.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Nerouden voidaan sanoa, kuten Aleksis Kiven päivänä sopikin, ilmenevän kyvyssä yhdistää näennäisesti toisiinsa kuulumattomia asioita. Aleksis Kiven nerous ilmeni rohkeudessa tehdä jotakin mitä ei kukaan aikaisemmin ollut tehnyt, kirjoittaa kansan kielellä suomeksi. Uskallus tuotti uutta ajattelua.

Mutta onko kulttuuri yhä elinvoimaista, tai uhkaako sitä hiljainen hautautuminen elävältä? Perustetaan puolueita, historian hallinta on annettu yhdelle Erkki Tuomiojalle. Kaikki voimakas tulee Suomeen ulkomailta, kasakka vie, jos perheet ei ehdi.

Kysymys "syntyykö anonyymien herätysliike hakarististä vai sen esiintymisestä samassa lauseessa Mannerheimin taikapiirin kanssa" on poikinut vilkkaan kommenttien sarja useammallakin some-alustalla viime päivinä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

On syytä kuitenkin muistaa, että kaikki sekoittelu ja outous ole neroutta vaan suuresta joukosta sellaista, yleensä jälkikäteen, seuloutuu joku yksittäinen ja harvinainen helmi.

Ylivertainen valtaosa on vain sekoilua. Mutta sitä kuraa on siedettävä johonkin mittaan asti jotta harvoista hiekanjyvistä ehtivät helmet kehittyä.

Moni todellakin n.s. maalailee piruja seinille kulttuurimme kohtalon vuoksi. Esimerkiksi Kiven uusin elämänkerturi T.Keskisarja manaa suomenkielisen kulttuurin kuolemaa m.m. YLEn haastattelussa (https://yle.fi/uutiset/3-10181717). Hänen mukaansa englanti tyhmentää meitä kaikkialla ja muutenkin on hän kovin pessimistinen.

Hänen ajatuksensa lienee, että olemme kuluttaneet loppuun ensimmäisen kalevalaisen sotkanmunamme. Mistä löytäisimme uuden josta ammentaa seuraavana satana vuonna?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset