Paavo Väyrynen www.paavovayrynen.fi

Uhkarohkea missio, tyhmänrohkea isäntä

Kirjoitin aamulla blogin ”Rohkea vieras, tyhmänrohkea isäntä”.

Olin huolimaton kääntäessäni suomeksi ”Bold Quest” -sotaharjoituksen nimen. Aamullisen blogini kommenteista löytyy oikea käännös, joka voisi olla vaikka rohkea tai uhkarohkea ”missio”. Sana ”bold” on suomeksi rohkea, uhkarohkea tai jopa röyhkeä.

Julkaisen alla blogini korjattuna uudelleen. Lisään siihen linkin, jonka kautta löytyvät ne rajaukset, jotka Ruotsin valtiopäivät on oman maansa isäntämaasopimukseen tehnyt. Tätäkin aamuisen blogini kommenteissa kaivattiin.

Tässä korjattu versio:

Lauantaina kohtasin Rovaniemellä vieraitten valtojen asepukuisia sotilaita, jotka ilmeisesti osallistuivat ”Bold Quest” -sotaharjoitukseen. Nimi kääntynee suomeksi sanoina ”rohkea missio”.

Jos harjoitus on järjestetty Suomen aloitteesta ja kutsusta, sitä toteuttaa rohkea vieras. Muussa tapauksessa kysymyksessä voisi olla ”röyhkeä vieras”.

Joka tapauksessa harjoitusta isännöi Suomi, joka on solminut isäntämaasopimuksen Naton kanssa. Suomen osalta on kysyttävä, onko laajamittainen sotaharjoitusten järjestäminen Naton ja Nato-maiden kanssa tyhmänrohkeaa toimintaa.

Sotaharjoituksia perustellaan sillä, että on tarpeen harjoitella sotilaallisen avun vastaanottamista siltä varalta, että Suomi joutuisi hyökkäyksen kohteeksi. Harjoituksissa on kuitenkin vaikea erottaa toisistaan puolustuksellista ja hyökkäyksellistä toimintaa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on usein korostanut, että sotilaallinen liittoutumattomuus on Suomelle paras turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Hän on todennut, että menettäisimme liittoutumattomuuden edun, jos Venäjä alkaisi pitää Suomea samanlaisena turvallisuusuhkana kuin Natoa.

Lapissa järjestettiin taannoin ilmasotaharjoitus, johon osallistui sata hävittäjää eri maista. Kysyin eduskunnassa järjestetyssä paneelikeskustelussa puolustusministeri Jussi Niinistöltä, mitä siellä harjoiteltiin. Ministeri vastasi, että hän ei ”muista”. Kun siitä käytettiin nimeä ”kriisinhallintaharjoitus”, siinä kai harjoiteltiin ilmaiskuja sotilaallisiin kohteisiin EU:n alueen ulkopuolella lähinnä Afrikassa tai Lähi-idässä.

Nykyaikaiset hävittäjät ovat kuitenkin yhä enemmän myös hyökkäysaseita. Suomenkin Hornetteihin on hankittu risteilyohjuksia, joiden kantama on useita satoja kilometrejä.  

Eilen järjestetyssä Yleisradion eurovaalikeskustelussa kaikki suurten puolueiden puheenjohtajat suhtautuivat suopeasti Euroopan unionin puolustusyhteistyön kehittämiseen.

Juha Sipilä toi jälleen esille sitä EU:n perussopimuksen virheellistä tulkintaa, että se velvoittaisi jäsenmaat antamaan toisilleen myös sotilaallista apua. Petteri Orpo meni askeleen pidemmälle ja esitti, että avun antamista ja vastaanottamista pitäisi EU-maiden kesken myös harjoitella. Antti Rinteen kannanotot olivat parhaimmin punnittuja.

Monet suomalaiset poliitikot eivät näytä ymmärtävän, että jäsenyys sotilasliitoissa – Natossa ja myös sotilasliitoksi kehittyvässä EU:ssa – velvoittaisi meitä antamaan sotilaallista apua muille maille.

Monet suomalaiset poliitikot eivät näytä ymmärtävän, että avun vastaanottamisen nimissä järjestetyt sotaharjoitukset saattavat johtaa juuri siihen, mistä presidentti Sauli Niinistö on meitä varoittanut – että Venäjä alkaisi pitää Suomea Naton kaltaisena vihollisena ja menettäisimme siten sotilaallisen liittoutumattomuuden edut.

Turvallisuuspolitiikkamme tulisi tietysti tähdätä siihen, että ei syntyisi tilannetta, jossa Suomi apua tarvitsisi.

Suomeen ei kohdistu mitään erillistä sotilaallista uhkaa. Meidän turvallisuuttamme voisi vaarantaa vain Pohjois-Eurooppaan syntyvä – tai pikemmin muualta tänne levinnyt - alueellinen sotilaallinen selkkaus. Sellaisen syntymistä me voimme ehkäistä ylläpitämällä vahvaa itsenäistä puolustusta ja huolehtimalla siitä, että muut maat voivat luottaa Suomen sotilaalliseen liittoutumattomuuteen. 

Jos Pohjois-Eurooppaan kuitenkin puhkeaisi sotilaallinen kriisi tai selkkaus, voisimme sotilaallisesti liittoutumattomana maana pysyttäytyä sen ulkopuolella.

Jos Suomi sen sijaan olisi liittosuhteessa muihin maihin, Venäjä pitäisi Suomea pahimpana uhkana omalle turvallisuudelleen ja iskisi ensimmäiseksi täällä oleviin kohteisiin.

Siinä ei ole mitään järkeä, että Suomi luopuisi sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan tai edes toimisi tavalla, joka asettaisi sen uskottavuuden kyseenalaiseksi.

Suomen ja Naton välistä isäntämaasopimusta olisi täsmennettävä lisäämällä siihen ne rajaukset, jotka Ruotsi on valtiopäivien päätöksellä tehnyt (https://vastavalkea.fi/2016/06/04/mediakritiikkia-yle-ja-ruotsin-isantamaasopimus/. Myös sotaharjoitusten järjestämisessä tarvitaan uutta harkintaa, viisasta varovaisuutta. 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Mikä jo meni kunnolla pieleen, on tuskin korjaamisen arvoinen. Täällä Kymenlaaksossa on sanonta että on turha rypistellä kun se on jo housuissa.

Käyttäjän JuhaEirikka kuva
Juha Eirikka

Jos tosiaan näitä Ruotsin tekemiä rajauksia Suomen ja Naton välisessä isäntämaasopimuksessa ole, pitäisi ne ehdottomasti siihen lisätä.
Ruotsi on taas kerran ollut järkevämpi ja miettinyt vaihtoehtoja, mutta suomalaiset poliitikot ovat taas kerran olleet ilmeisesti peloissaan, että Suomea ei huolita porukkaan tai eivät "Natokiimassaan" ole edes käyttäneet omia aivojaan.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Missä on Ruotsin valtiopäivien päätös, kiitos. Jos asiakirja allekirjoitettiin vasta valtiopäivien keskusteltua asiasta, miksi se on sanasta sanaan sama kuin Suomen vastaava? Miksi tekstiä ei Ruotsissa ole muutettu jos asiakirjaan tuli varaumia? Näin tehdään normaalisti. Pelkkä keskustelu ei riitä, josselvää päätöstä ei ole eikä asiakirjan tekstiä ole korjattu vastaavasti.

Ruotsin versio: https://www.alliansfriheten.se/wp-content/uploads/...

Suomen versio: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/201...

Ja tuossa sitten asian käsittely Ruotsin valtiopäivillä:

https://www.riksdagen.se/sv/dokument-lagar/dokumen...

Ja ne varaumat tehtiin missä ja mihin?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Väyrynen on taas väärässä. Ei NATO-jäsenyys velvoita antamaan sotilaallista apua toisille jäsenmaille. Kannatta lukea, mitä 5 artiklasta sanotaan NATOn omilla sivuilla:

”This assistance is taken forward in concert with other Allies. It is not necessarily military and depends on the material resources of each country. It is therefore left to the judgment of each individual member country to determine how it will contribute”.

Siis ”ei välttämättä sotilaallista” ihan suomeksi, Väyrysen kielitaito huomioon ottaen.

https://www.nato.int/cps/en/natohq/topics_110496.htm#

Kummallista sisälukutaidottomuutta tohtorismieheltä.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Olet täysin oikeassa tuossa velvoittavuusjutussa.

Kannattaa kuitenkin muistaa että vaikka itse pykälä ei ole velvoittava, kaikki Nato-maat ovat moneen kertaan ennakkotulkinneet pykälän tarkoituksen ja sen, miten hyökkäyksen kohteeksi joutunutta autetaan. Neuvostoliitto ja sen vieläkin hölmömpi seuraaja Venäjä ovat aina tienneet pykälän merkityksen. Sodasta päättäminen on tarkoituksella jätetty jäsenmaille erikseen päätettäväksi.

Kun vertaa Nato-artiklaa Lissabonin sopimuksen 42.7 artiklaan, eroa on kuin yöllä ja päivällä. EU-mailla ei ole edes maatasoisesti tiedossa, mitä 42.7 tarkoittaa, sitä ei ole tulkittu etukäteen ja monen maan lainsäädäntö on täysin levällään artiklan edessä. Kyse on vielä maakohtaisista apujärjestelyistä. Kun uskomme vielä presidentti Niinistöä asiassa, hänen mukaansa mikään EU-maista ei ole luvannut 42.7-apua mahdollisessa hyökkäystilanteessa Suomelle vaikka hän on tätä niiltä useaan kertaan Krimin tapauksen jälkeen kysellyt.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Halusin ainoastaan tehdä selväksi sen, että Väyrynen puhuu puppua, joko tarkoituksella tai ymmärtämättömyyttään. Sille osalle hyvistä kansalaisista, joilla ei yleensäkään ole halua tai kykyä ottaa asioista selvää, Väyrysen väärä viesti menee perille. Tämä on valitettavaa.

Olen ehdottomasti NATOon liittymisen kannalla, ja toivottavasti kaikki Pohjoismaat ovat ihan lähitulevaisuudessa jäseniä. Mielestäni on aika kummallinen olotila, että Suomi ja Ruotsi eivät ole.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #9

Väyrynen kyllä ymmärtää ja siksi johtopäätös meillä molemmilla lienee että hän puhuu puppua.

Ei hän viitsi markkinoida sitäkään että Natosta pääsisi pois irtisanomalla eikä hyökkäyssuunnitelmiin ole pakko osallistua. Kun suuret päätökset vaativat yleensä yksimielisyyttä, mikä sen parempi kuin estää äänestyksessä esimerkiksi monien pelkäämä hyökkäys Venäjälle?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Väyryseltä loistava havainto: "Suomeen ei kohdistu mitään erillistä sotilaallista uhkaa. Meidän turvallisuuttamme voisi vaarantaa vain Pohjois-Eurooppaan syntyvä – tai pikemmin muualta tänne levinnyt - alueellinen sotilaallinen selkkaus".

Tämä jos mikä on jargonia, "ei kohdistu erillistä uhkaa, vain muualta levinnyt". Todella älykäs päätelmä. Uhka ei ole sisäinen vaan ulkoinen, muualta "levinnyt", ikään kuin kulkutauti.

Voisiko Väyrynen vielä arvella missä Pohjois-Euroopassa tuollainen sotilaallinen uhka voisi syntyä, joka uhka voisi "levitä" meille.

Tällaista on hauska lukea kun tosiasioita ei voi nimetä oikeilla nimillä. Tämä muistuttaa satusetä Andersinin kertomusta kuninkaasta ilman vaatteita. Vain lapsi pystyy näkemään todellisen tilanteen.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Anne Bernerin pää pilkottaa nyt Antti Rinteen hihansuusta?

Neljä vuotta sitten pidin Arto Luukkasen blogissa avoimena kiinnostusta keskustan viimeiseen vapaaseen ehdokas paikkaan, kunnes Juha Sipilä ravisteli hihastaan Anne Bernerin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset