Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Wed, 18 Apr 2018 12:07:59 +0300 fi Väitteitä ja tosiasioita http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253995-vaitteita-ja-tosiasioita <p>&nbsp;</p><p>Sami Kilpeläinen ja Piia Kattelus esiintyvät ahkerasti julkisuudessa Kansalaispuolueen nimissä mitä kummallisimpia väitteitä esittäen. Heidän sylttytehtaastaan taitavat olla lähtöisin myös Maaseudun Tulevaisuuden äskettäin julkaisemat minuun liittyneet kohu-uutiset.</p><p>&nbsp;</p><p>Kilpeläistä ja Kattelusta ei hidasta se, että heidän tukenaan ei ole oikeustoimikelpoista hallitusta eikä se, että he eivät nauti jäsenten suuren enemmistön luottamusta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Sekavan tilanteen selvittämiseksi olisi saatava aikaan ylimääräinen yleinen kokous, jollaisen järjestämistä kaksikymmentä jäsentä on äskettäin vaatinut. Kaikkiaan jäseniä on 33, mutta suuri osa heistä ei ole osallistunut toimintaan eikä kokouksiin tai on jättäytynyt kiistojen vuoksi sivuun. Kilpeläisellä ja Katteluksella on vain muutaman jäsenen tuki.</p><p>&nbsp;</p><p>Omalta osaltani olen pyrkinyt pitäytymään tiukasti tosiasioihin ja välttelemään asiattomien väitteiden kommentoimista.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaksi viikkoa sitten minulle toimitettiin lausuman antamista varten Kansalaispuolueen hallitusta viime kesän jälkeen johtaneiden vastine moitekanteisiini, jotka koskevat heidän järjestämiensä kokousten laillisuutta.</p><p>&nbsp;</p><p>Vasta käräjäoikeuden minulle toimittamien asiakirjojen yhteydessä sain hallituksen jäsenenä nähtävikseni pöytäkirjat 20.2. ja 3.3. pidetyistä hallituksen kokouksista ja 3.3. pidetystä vuosikokouksesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Vasta nyt sain tietää, että 20.2. pidetyssä kokouksessa erotettiin peräti 11 puolueen jäsentä, joiden joukossa oli myös hallituksen jäsen. Uusia jäseniä otettiin kahdeksan.</p><p>&nbsp;</p><p>Erottamisten perusteena oli, että jäsenet eivät olleet hallituksen kokouksen ajankohtaan mennessä maksaneet edellisen vuoden jäsenmaksua. Erottamiset olivat laittomia, sillä jäsenmaksun maksamiselle ei ollut asetettu määräaikaa eikä sen maksamisesta ollut lähetetty perintäkirjettä eikä laskua. Oulussa 3.3. pidetyssä kokouksessa laittomia erottamisia jatkettiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Erottamalla ja ottamalla uusia jäseniä pyrittiin rajusti vaikuttamaan vuosikokouksen äänivaltasuhteisiin. Näiden hallituksen kokousten päätösten täytäntöönpano on käräjäoikeuden päätöksillä keskeytetty.</p><p>&nbsp;</p><p>Vasta äskettäin sain kopion 2.2. pidetyn hallituksen kokouksen pöytäkirjasta. Osoittautui, että pöytäkirja ei monelta osin vastaa kokouksen tapahtumia. Olen tehnyt jo 3.4. poliisille tutkintapyynnön mm. sen johdosta, että pankille oli 6.2. toimitettu pöytäkirjanote, johon sisältyy muutoksia tilinkäyttöoikeuksiin, vaikka niitä ei kokouksessa käsitelty.</p><p>&nbsp;</p><p>Syytökset taloudellisista väärinkäytöksistä ja vaaliraharikkomuksista ovat tietysti perusteettomia. Olen jättänyt poliisille tutkintapyynnön niihin liittyvistä ilmeisistä kunnianloukkauksista.</p><p>&nbsp;</p><p>Kansalaispuolue tietysti saattoi tukea ja sillä oli suoranainen velvollisuus tukea presidentinvaalikampanjaa, johon se alusta loppuun saakka keskeisellä tavalla osallistui, mutta johon liittyviä velvoitteita se jätti täyttämättä.</p><p>&nbsp;</p><p>Puolue sitoutui keräämään kannattajakortit, minkä tehtävän se laiminlöi. Tämä aiheutti tuntuvat ylimääräiset kustannukset sekä ehdokkaalle että hänen tukiyhdistykselleen ja vaikeutti itse kampanjan rahoittamista.</p><p>&nbsp;</p><p>Kampanjan kustannuksia kasvatti merkittävällä tavalla se, että puolueen johto halusi julkaistaviksi lehtiliitteitä, joissa se itse halusi olla näkyvästi esillä. Puolueen &rdquo;osastoja&rdquo; ryhdyttiin ehdokkaan vastustuksesta huolimatta perustamaan vaalitilaisuuksien yhteydessä. Vaalivalvojaisissa puolueen johto esiintyi pääroolissa ja puheenjohtaja esiteltiin kampanjan päästrategina.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Puolueen keskeistä roolia presidentinvaaleissa osoittaa sekin, että sen vaalipäällikkö johti kampanjaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaalirahoitukseen liittyviin asioihin otetaan kantaa sitten kun on saatu aikaan jäsenten ylimääräinen yleinen kokous ja siinä on saatu valituksi uusi oikeustoimikelpoinen hallitus.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Sami Kilpeläinen ja Piia Kattelus esiintyvät ahkerasti julkisuudessa Kansalaispuolueen nimissä mitä kummallisimpia väitteitä esittäen. Heidän sylttytehtaastaan taitavat olla lähtöisin myös Maaseudun Tulevaisuuden äskettäin julkaisemat minuun liittyneet kohu-uutiset.

 

Kilpeläistä ja Kattelusta ei hidasta se, että heidän tukenaan ei ole oikeustoimikelpoista hallitusta eikä se, että he eivät nauti jäsenten suuren enemmistön luottamusta. 

 

Sekavan tilanteen selvittämiseksi olisi saatava aikaan ylimääräinen yleinen kokous, jollaisen järjestämistä kaksikymmentä jäsentä on äskettäin vaatinut. Kaikkiaan jäseniä on 33, mutta suuri osa heistä ei ole osallistunut toimintaan eikä kokouksiin tai on jättäytynyt kiistojen vuoksi sivuun. Kilpeläisellä ja Katteluksella on vain muutaman jäsenen tuki.

 

Omalta osaltani olen pyrkinyt pitäytymään tiukasti tosiasioihin ja välttelemään asiattomien väitteiden kommentoimista.

 

Kaksi viikkoa sitten minulle toimitettiin lausuman antamista varten Kansalaispuolueen hallitusta viime kesän jälkeen johtaneiden vastine moitekanteisiini, jotka koskevat heidän järjestämiensä kokousten laillisuutta.

 

Vasta käräjäoikeuden minulle toimittamien asiakirjojen yhteydessä sain hallituksen jäsenenä nähtävikseni pöytäkirjat 20.2. ja 3.3. pidetyistä hallituksen kokouksista ja 3.3. pidetystä vuosikokouksesta.

 

Vasta nyt sain tietää, että 20.2. pidetyssä kokouksessa erotettiin peräti 11 puolueen jäsentä, joiden joukossa oli myös hallituksen jäsen. Uusia jäseniä otettiin kahdeksan.

 

Erottamisten perusteena oli, että jäsenet eivät olleet hallituksen kokouksen ajankohtaan mennessä maksaneet edellisen vuoden jäsenmaksua. Erottamiset olivat laittomia, sillä jäsenmaksun maksamiselle ei ollut asetettu määräaikaa eikä sen maksamisesta ollut lähetetty perintäkirjettä eikä laskua. Oulussa 3.3. pidetyssä kokouksessa laittomia erottamisia jatkettiin.

 

Erottamalla ja ottamalla uusia jäseniä pyrittiin rajusti vaikuttamaan vuosikokouksen äänivaltasuhteisiin. Näiden hallituksen kokousten päätösten täytäntöönpano on käräjäoikeuden päätöksillä keskeytetty.

 

Vasta äskettäin sain kopion 2.2. pidetyn hallituksen kokouksen pöytäkirjasta. Osoittautui, että pöytäkirja ei monelta osin vastaa kokouksen tapahtumia. Olen tehnyt jo 3.4. poliisille tutkintapyynnön mm. sen johdosta, että pankille oli 6.2. toimitettu pöytäkirjanote, johon sisältyy muutoksia tilinkäyttöoikeuksiin, vaikka niitä ei kokouksessa käsitelty.

 

Syytökset taloudellisista väärinkäytöksistä ja vaaliraharikkomuksista ovat tietysti perusteettomia. Olen jättänyt poliisille tutkintapyynnön niihin liittyvistä ilmeisistä kunnianloukkauksista.

 

Kansalaispuolue tietysti saattoi tukea ja sillä oli suoranainen velvollisuus tukea presidentinvaalikampanjaa, johon se alusta loppuun saakka keskeisellä tavalla osallistui, mutta johon liittyviä velvoitteita se jätti täyttämättä.

 

Puolue sitoutui keräämään kannattajakortit, minkä tehtävän se laiminlöi. Tämä aiheutti tuntuvat ylimääräiset kustannukset sekä ehdokkaalle että hänen tukiyhdistykselleen ja vaikeutti itse kampanjan rahoittamista.

 

Kampanjan kustannuksia kasvatti merkittävällä tavalla se, että puolueen johto halusi julkaistaviksi lehtiliitteitä, joissa se itse halusi olla näkyvästi esillä. Puolueen ”osastoja” ryhdyttiin ehdokkaan vastustuksesta huolimatta perustamaan vaalitilaisuuksien yhteydessä. Vaalivalvojaisissa puolueen johto esiintyi pääroolissa ja puheenjohtaja esiteltiin kampanjan päästrategina.  

 

Puolueen keskeistä roolia presidentinvaaleissa osoittaa sekin, että sen vaalipäällikkö johti kampanjaa.

 

Vaalirahoitukseen liittyviin asioihin otetaan kantaa sitten kun on saatu aikaan jäsenten ylimääräinen yleinen kokous ja siinä on saatu valituksi uusi oikeustoimikelpoinen hallitus.

 

 

]]>
13 http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253995-vaitteita-ja-tosiasioita#comments Wed, 18 Apr 2018 09:07:59 +0000 Paavo Väyrynen http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253995-vaitteita-ja-tosiasioita
Alkiolaista allianssia rakentamaan http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253728-alkiolaista-allianssia-rakentamaan <p>Keskustan entisenä puheenjohtajana ja nykyisenä kunniapuheenjohtajana ihmettelen sitä tapaa, jolla puheenjohtaja Juha Sipilä suhtautuu vastuuseensa puolueen ja samalla Suomen tulevaisuudesta.</p><p>Arvioni on, että Sipilä on johtamassa Keskustan väistämättömään raskaaseen vaalitappioon.</p><p>Jos näin käy, Juha sanoo olevansa valmis siihen, että pannaan &rdquo;ukko vaihtoon&rdquo;. Kuten Juha IS:n haastattelussa itse totesi, korkealta hän ei tipahtaisi.</p><p>Mutta onko Sipilä ajatellut, kuinka alas puolue putoaisi?</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; X X X</p><p>Omaa vastuutani puolueen kunniapuheenjohtajana olen kantanut monien mielestä liikaakin. Mutta tällainen minä olen.</p><p>Suhtauduin suurin toivein Juhan valintaan puolueen puheenjohtajaksi.</p><p>Vuonna 2014 julkaisemassani &rdquo;Suomen linja&rdquo; &ndash;kirjassa totesin, että Sipilä saattaisit olla ensimmäinen seuraajistani, jonka poliittiseen linjaan voisin olla tyytyväinen. Uskoin, että puolue voisi hänen johdollaan yhtenäistyä perinteiselle linjalleen. Kirjoitin: &rdquo;Alkiolaisuudesta saattaa tulla taas puolueen pääsuunta, jota liberaalit voimat täydentävät&rdquo;.</p><p>Kesän 2015 hallitusratkaisu oli raskas pettymys. Hallituksen kokoonpano osoitti, että sen politiikka tulisi olemaan tärkeimmissä ulko-, Eurooppa- ja sisäpolitiikan asioissa Keskustan periaatteiden vastaista. Kommentoin tuoreeltaan, että Juhalla oli &rdquo;vääränlainen joukkue ja huonot neuvonantajat&rdquo;.</p><p>Enemmistö eduskuntaryhmän ja puoluehallituksen jäsenistä halusi yhteistyötä sosialidemokraattien kanssa. Hallitukseen kuitenkin otettiin Kokoomus, joka pääsi avainasemaan, kun Keskustasta mukaan tuli vain sitä lähellä olevia liberaaleja.&nbsp;</p><p>Syksyn mittaan yritin vaikuttaa puolueen ja hallituksen politiikkaan puoluehallituksen ja sen työvaliokunnan kautta. Juhaan pidin lisäksi henkilökohtaista yhteyttä lähinnä sähköpostin välityksellä. Tämä kaikki osoittautui turhaksi. Sähköpostiyhteyskin katkesi marraskuulla.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; X X X</p><p>Olen ollut kaksi kertaa nostamassa Keskustaa kuilun partaalta.</p><p>Vuoden 1970 romahduksen jälkeen tarvittiin kahden vuosikymmen sinnikäs aatteellinen ja poliittinen työ, jolla Keskusta nousi taas suurimmaksi puolueeksi.</p><p>Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa koettiin vielä pahempi tappio. Siitä noustiin nopeasti, kun äänestäjien luottamus saatiin palautetuksi jo seuraavan vuoden presidentinvaalien yhteydessä.</p><p>Jos olisin ollut kymmenen vuotta nuorempi, olisin saattanut ajatella, että annan Juhan ajaa puolueen karille ja ryhdyn sitä sen jälkeen taas yhdessä muiden samanmielisten kanssa nostamaan. Toisaalta ajattelin, että liian paljon peruuttamatonta vahinkoa ehtii syntyä jo tämän vaalikauden&nbsp; mittaan.</p><p>Yritin herättää puolueen johtoa ilmoittamalla tammikuussa 2016 julkisesti, että jättäydyn sivuun puolue-elinten työskentelystä. Tällä ei ollut mitään vaikutusta.</p><p>Kun vastakaikua ei tullut, perustin Kansalaispuolueen. Sen yhtenä tarkoituksena oli synnyttää kilpailua, joka saisi Keskustan palaamaan aatteellisille juurilleen.</p><p>Keskustassa toimivia kannattajiani kehotin pysymään puolueessa ja vaikuttamaan sen linjaan. Ryhdyin kokoamaan yhteen alkiolaisen aatteen kannattajia yli puoluerajojen ja sitoutumattomien suomalaisten keskuudesta.</p><p>Presidentinvaalit osoittivat, että alkiolaisella aatteella on laajaa kannatusta myös Keskustan ulkopuolella.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; X X X</p><p>Viime päivien haastatteluissaan Juha on kertonut uskovansa, että talouden ja työllisyyden kohentuminen nostavat vaaleihin käytäessä Keskustan kannatusta. Tämä toivo on turha.</p><p>Keskustan kannatus on hiipunut sen vuoksi, että puolueen ja keskustajohtoisen hallituksen poliittinen linja on ollut vieras suurimmalle osalle Keskustan kannattajakuntaa. Kysymys on politiikan suurista linjoista.</p><p>Keskustan johdolla Suomea on viety sotilaallisen liittoutumisen tielle ja on toteutettu itsenäisyyttämme kaventavaa Eurooppa-politiikkaa. On harjoitettu maaseutua ja maakuntia tyhjentävää keskittävää metropolipolitiikkaa. Köyhyyttä on pahennettu perusturvaa leikkaamalla. Maahanmuuttopolitiikka on ollut holtitonta.&nbsp;</p><p>Jos Keskusta menee vaaleihin nykylinjaa toteuttaen, edessä on väistämätön rökäletappio. Ketkä sen jälkeen nostavat puolueen? Onko edessä Ruotsin ja Norjan Keskustapuolueiden tie pienpuolueeksi?</p><p>Puoluetta ei pelastaisi sekään, että Juha vetäytyisi ja hänen tilalleen tulisi joku muu hänen &rdquo;joukkueeseensa&rdquo; lukeutuva nykylinjan kannattaja. Matti Vanhasen tapaus on varoittava osoitus tästä.&nbsp;&nbsp;</p><p>Edes luontainen vaatimattomuuteni ei estä minua toteamasta, että taidan olla jälleen ainoa, joka voisi puolueen pelastaa.</p><p>Kysymys on puolueen linjasta. Jos palaisin puolueen johtoon, perinteisen kannattajakunnan luottamus palautuisi. Toisaalta presidentinvaalien kokemus osoittaa, että alkiolaista politiikkaa toteuttavan Keskustan ympärille voisi muodostua laajempi allianssi, joka voisi johdattaa Suomen kohti kestävää tulevaisuutta.</p><p>Tähän alkiolaiseen allianssiin voisimme saada mukaan myös ne voimat, jotka ovat tulleet aatteen kannattajiksi Kansalaispuolueen kautta.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; X X X</p><p>Keskustan Sotkamon puoluekokous lähestyy. Vieläkään minulla ei ole tietoa siitä, voinko olla ehdolla puolueen puheenjohtajaksi.</p><p>Kukaan puolueen johdosta ei ole ollut minuun minkäänlaisessa yhteydessä. Tieto on ollut ristiriitaista, ja se on kulkenut vain julkisuuden kautta.</p><p>Aluksi puheenjohtaja Juha Sipilä ilmoitti olevansa valmis rehtiin kilpaan.</p><p>Sitten puoluehallitus päätti hankkimiensa asiantuntijalausuntojen nojalla, että en ole vaalikelpoinen. Tällä perusteella järjestöväelle annettiin ohjeet, ettei minua voida ottaa mukaan panelikeskusteluihin. Puheenjohtaja ilmoitti, että voisin olla ehdolla, jos eroaisin Kansalaispuolueesta.</p><p>Seuraavaksi myönnettiin, että vaalikelpoisuudesta voi päättää vain puoluekokous. Lisäksi tultiin siihen tulokseen, ettei vaalikelpoisuuttani voida evätä nykyisten sääntöjen perusteella. Tästä syystä puoluekokouksen käsiteltäväksi on valmisteltu sääntömuutos, jonka mukaan ehdolla voi olla vain henkilö, joka ei viimeksi kuluneen vuoden aikana ole kuulunut toiseen puolueeseen.</p><p>Viimeisin kannanotto on puheenjohtaja Sipilän ilmoitus MTV:n Uutisextrassa, että hän on valmis siihen, että puoluekokouksessa &rdquo;äänestää rätkäytetään&rdquo;.</p><p>Tähän lupaukseen on kai nyt luottaminen.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; X X X</p><p>Puoluekokouksen asetelmia saattaa selkiyttää myös Kansalaispuolueessa syntynyt sisäinen valtataistelu.</p><p>Tällä hetkellä Kansalaispuolueella on kolme hallitusta, joista yksikään ei ole oikeustoimikelpoinen. Valtataistelu on johtanut oikeudenkäynteihin, jotka ovat halvaannuttaneet puolueen pitkäksi aikaa.</p><p>Tässä tilanteessa olen päättänyt erota Kansalaispuolueesta. Puoluehallituksen jäsen olen siihen saakka, kunnes saadaan aikaan laillisesti kokoon kutsuttu jäsenten yleinen kokous, joka valitsee uuden hallituksen.</p><p>Oikeudenkäynnit jatkuvat tämän jälkeenkin. Uskon, että laittomuuksiin ryhtyneet joutuvat vastuuseen toiminnastaan. Oikeudenkäynnit kestävät kuitenkin pitkään, ja puolue tuskin enää palaa ennalleen.</p><p>Erottuani Kansalaispuolueesta voin kai kiistatta osallistua puheenjohtajan vaaliin Sotkamon puoluekokouksessa.</p><p>Tähän olisi saatava pikimmiten täysi selvyys.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustan entisenä puheenjohtajana ja nykyisenä kunniapuheenjohtajana ihmettelen sitä tapaa, jolla puheenjohtaja Juha Sipilä suhtautuu vastuuseensa puolueen ja samalla Suomen tulevaisuudesta.

Arvioni on, että Sipilä on johtamassa Keskustan väistämättömään raskaaseen vaalitappioon.

Jos näin käy, Juha sanoo olevansa valmis siihen, että pannaan ”ukko vaihtoon”. Kuten Juha IS:n haastattelussa itse totesi, korkealta hän ei tipahtaisi.

Mutta onko Sipilä ajatellut, kuinka alas puolue putoaisi?

                                                                             X X X

Omaa vastuutani puolueen kunniapuheenjohtajana olen kantanut monien mielestä liikaakin. Mutta tällainen minä olen.

Suhtauduin suurin toivein Juhan valintaan puolueen puheenjohtajaksi.

Vuonna 2014 julkaisemassani ”Suomen linja” –kirjassa totesin, että Sipilä saattaisit olla ensimmäinen seuraajistani, jonka poliittiseen linjaan voisin olla tyytyväinen. Uskoin, että puolue voisi hänen johdollaan yhtenäistyä perinteiselle linjalleen. Kirjoitin: ”Alkiolaisuudesta saattaa tulla taas puolueen pääsuunta, jota liberaalit voimat täydentävät”.

Kesän 2015 hallitusratkaisu oli raskas pettymys. Hallituksen kokoonpano osoitti, että sen politiikka tulisi olemaan tärkeimmissä ulko-, Eurooppa- ja sisäpolitiikan asioissa Keskustan periaatteiden vastaista. Kommentoin tuoreeltaan, että Juhalla oli ”vääränlainen joukkue ja huonot neuvonantajat”.

Enemmistö eduskuntaryhmän ja puoluehallituksen jäsenistä halusi yhteistyötä sosialidemokraattien kanssa. Hallitukseen kuitenkin otettiin Kokoomus, joka pääsi avainasemaan, kun Keskustasta mukaan tuli vain sitä lähellä olevia liberaaleja. 

Syksyn mittaan yritin vaikuttaa puolueen ja hallituksen politiikkaan puoluehallituksen ja sen työvaliokunnan kautta. Juhaan pidin lisäksi henkilökohtaista yhteyttä lähinnä sähköpostin välityksellä. Tämä kaikki osoittautui turhaksi. Sähköpostiyhteyskin katkesi marraskuulla.

                                                                            X X X

Olen ollut kaksi kertaa nostamassa Keskustaa kuilun partaalta.

Vuoden 1970 romahduksen jälkeen tarvittiin kahden vuosikymmen sinnikäs aatteellinen ja poliittinen työ, jolla Keskusta nousi taas suurimmaksi puolueeksi.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa koettiin vielä pahempi tappio. Siitä noustiin nopeasti, kun äänestäjien luottamus saatiin palautetuksi jo seuraavan vuoden presidentinvaalien yhteydessä.

Jos olisin ollut kymmenen vuotta nuorempi, olisin saattanut ajatella, että annan Juhan ajaa puolueen karille ja ryhdyn sitä sen jälkeen taas yhdessä muiden samanmielisten kanssa nostamaan. Toisaalta ajattelin, että liian paljon peruuttamatonta vahinkoa ehtii syntyä jo tämän vaalikauden  mittaan.

Yritin herättää puolueen johtoa ilmoittamalla tammikuussa 2016 julkisesti, että jättäydyn sivuun puolue-elinten työskentelystä. Tällä ei ollut mitään vaikutusta.

Kun vastakaikua ei tullut, perustin Kansalaispuolueen. Sen yhtenä tarkoituksena oli synnyttää kilpailua, joka saisi Keskustan palaamaan aatteellisille juurilleen.

Keskustassa toimivia kannattajiani kehotin pysymään puolueessa ja vaikuttamaan sen linjaan. Ryhdyin kokoamaan yhteen alkiolaisen aatteen kannattajia yli puoluerajojen ja sitoutumattomien suomalaisten keskuudesta.

Presidentinvaalit osoittivat, että alkiolaisella aatteella on laajaa kannatusta myös Keskustan ulkopuolella.

                                                                             X X X

Viime päivien haastatteluissaan Juha on kertonut uskovansa, että talouden ja työllisyyden kohentuminen nostavat vaaleihin käytäessä Keskustan kannatusta. Tämä toivo on turha.

Keskustan kannatus on hiipunut sen vuoksi, että puolueen ja keskustajohtoisen hallituksen poliittinen linja on ollut vieras suurimmalle osalle Keskustan kannattajakuntaa. Kysymys on politiikan suurista linjoista.

Keskustan johdolla Suomea on viety sotilaallisen liittoutumisen tielle ja on toteutettu itsenäisyyttämme kaventavaa Eurooppa-politiikkaa. On harjoitettu maaseutua ja maakuntia tyhjentävää keskittävää metropolipolitiikkaa. Köyhyyttä on pahennettu perusturvaa leikkaamalla. Maahanmuuttopolitiikka on ollut holtitonta. 

Jos Keskusta menee vaaleihin nykylinjaa toteuttaen, edessä on väistämätön rökäletappio. Ketkä sen jälkeen nostavat puolueen? Onko edessä Ruotsin ja Norjan Keskustapuolueiden tie pienpuolueeksi?

Puoluetta ei pelastaisi sekään, että Juha vetäytyisi ja hänen tilalleen tulisi joku muu hänen ”joukkueeseensa” lukeutuva nykylinjan kannattaja. Matti Vanhasen tapaus on varoittava osoitus tästä.  

Edes luontainen vaatimattomuuteni ei estä minua toteamasta, että taidan olla jälleen ainoa, joka voisi puolueen pelastaa.

Kysymys on puolueen linjasta. Jos palaisin puolueen johtoon, perinteisen kannattajakunnan luottamus palautuisi. Toisaalta presidentinvaalien kokemus osoittaa, että alkiolaista politiikkaa toteuttavan Keskustan ympärille voisi muodostua laajempi allianssi, joka voisi johdattaa Suomen kohti kestävää tulevaisuutta.

Tähän alkiolaiseen allianssiin voisimme saada mukaan myös ne voimat, jotka ovat tulleet aatteen kannattajiksi Kansalaispuolueen kautta.

                                                                             X X X

Keskustan Sotkamon puoluekokous lähestyy. Vieläkään minulla ei ole tietoa siitä, voinko olla ehdolla puolueen puheenjohtajaksi.

Kukaan puolueen johdosta ei ole ollut minuun minkäänlaisessa yhteydessä. Tieto on ollut ristiriitaista, ja se on kulkenut vain julkisuuden kautta.

Aluksi puheenjohtaja Juha Sipilä ilmoitti olevansa valmis rehtiin kilpaan.

Sitten puoluehallitus päätti hankkimiensa asiantuntijalausuntojen nojalla, että en ole vaalikelpoinen. Tällä perusteella järjestöväelle annettiin ohjeet, ettei minua voida ottaa mukaan panelikeskusteluihin. Puheenjohtaja ilmoitti, että voisin olla ehdolla, jos eroaisin Kansalaispuolueesta.

Seuraavaksi myönnettiin, että vaalikelpoisuudesta voi päättää vain puoluekokous. Lisäksi tultiin siihen tulokseen, ettei vaalikelpoisuuttani voida evätä nykyisten sääntöjen perusteella. Tästä syystä puoluekokouksen käsiteltäväksi on valmisteltu sääntömuutos, jonka mukaan ehdolla voi olla vain henkilö, joka ei viimeksi kuluneen vuoden aikana ole kuulunut toiseen puolueeseen.

Viimeisin kannanotto on puheenjohtaja Sipilän ilmoitus MTV:n Uutisextrassa, että hän on valmis siihen, että puoluekokouksessa ”äänestää rätkäytetään”.

Tähän lupaukseen on kai nyt luottaminen.

                                                                            X X X

Puoluekokouksen asetelmia saattaa selkiyttää myös Kansalaispuolueessa syntynyt sisäinen valtataistelu.

Tällä hetkellä Kansalaispuolueella on kolme hallitusta, joista yksikään ei ole oikeustoimikelpoinen. Valtataistelu on johtanut oikeudenkäynteihin, jotka ovat halvaannuttaneet puolueen pitkäksi aikaa.

Tässä tilanteessa olen päättänyt erota Kansalaispuolueesta. Puoluehallituksen jäsen olen siihen saakka, kunnes saadaan aikaan laillisesti kokoon kutsuttu jäsenten yleinen kokous, joka valitsee uuden hallituksen.

Oikeudenkäynnit jatkuvat tämän jälkeenkin. Uskon, että laittomuuksiin ryhtyneet joutuvat vastuuseen toiminnastaan. Oikeudenkäynnit kestävät kuitenkin pitkään, ja puolue tuskin enää palaa ennalleen.

Erottuani Kansalaispuolueesta voin kai kiistatta osallistua puheenjohtajan vaaliin Sotkamon puoluekokouksessa.

Tähän olisi saatava pikimmiten täysi selvyys.

 

 

 

 

]]>
121 http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253728-alkiolaista-allianssia-rakentamaan#comments Kotimaa Thu, 12 Apr 2018 12:45:32 +0000 Paavo Väyrynen http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253728-alkiolaista-allianssia-rakentamaan
Nordexitillä Pohjolan yhteisöön http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252758-nordexitilla-pohjolan-yhteisoon <p>Britannia EU-ero, Brexit näyttää olevan vääjäämättä toteutumassa. Tämä on onneton seuraus siitä, että muut jäsenmaat eivät olleet ennen kansanäänestystä valmiit toteuttamaan Britannian ehdottamia järkeviä uudistuksia.</p><p>Pääministeri David Cameron esitti koko unionin uudistamista siten, että päätösvaltaa palautetaan jäsenmaille ja estetään sitä puuttumasta liiaksi jäsenmaiden asioihin. Kansanäänestyksessä ratkaiseva merkitys oli sillä, että muut jäsenmaat olivat haluttomia hyväksymään puuttumista työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen.</p><p>Cameronin ehdotukset eivät olleet kohtuuttomia. Samaa toivotaan yleisesti myös muissa jäsenmaissa. Viime vuosina suhtautuminen ylikansalliseen yhdentymiseen on muuttunut yhä kielteisemmäksi, kuten tulokset lukuisissa kansanäänestyksissä ja vaaleissa ovat osoittaneet.</p><p>Brexit saattaisi ehkä edelleen jäädä toteutumatta, jos unionia ryhdyttäisiin uudistamaan jäsenmaiden kansalaisten tahtomalla tavalla. Tähän ylikansallista yhdentymistä ajavilla federalisteilla ei kuitenkaan näytä olevan mitään valmiutta.</p><p>On siis ryhdyttävä valmistautumaan Brexitin jälkeiseen Eurooppaan.</p><p>Britannian EU-ero avaa uuden mahdollisuuden Pohjolan yhteisön luomiselle. Se oli todellinen vaihtoehto 24 vuotta sitten, kun Ruotsi ja Suomi olivat liittymässä EU:n jäseniksi.</p><p>Jos Suomi ei olisi liittynyt unioniin, ei siihen olisi liittynyt Ruotsikaan. Tällöin Euroopan talousalueesta (ETA) olisi tullut vahva vaihtoehto. Sen puitteisiin olisi voinut kehittyä kaksi pilaria, Euroopan unioni ja Pohjolan yhteisö.</p><p>Kirjoitin syyskuussa 1994 Nordisk Kontakt -lehteen artikkelin nimellä &rdquo;Euroopan unioniin vain Pohjolan yhteisöön?&rdquo;. ( <a href="https://www.paavovayrynen.fi/2018/03/23/euroopan-unioniin-vai-pohjolan-yhteisoon-artikkeli-nordisk-kontakt-lehdessa-6-9-1994/">https://www.paavovayrynen.fi/2018/03/23/euroopan-unioniin-vai-pohjolan-yhteisoon-artikkeli-nordisk-kontakt-lehdessa-6-9-1994/</a> ) Se on edelleen ajankohtainen, vaikka olosuhteet ovat jossakin määrin muuttuneet.</p><p>Jäsenyys Euroopan unionissa on ollut pettymys siihen liittyneiden Pohjoismaiden kansalaisille.</p><p>Tanskassa ja Ruotsissa ylikansalliseen yhdentymiseen suhtaudutaan hyvin kielteisesti. Molemmat maat muun muassa jäivät kansanäänestyksen perusteella euroalueen ulkopuolelle. Islanti haki EU-jäsenyyttä, mutta perääntyi. Norjassa sitä ei edes harkita. &nbsp;</p><p>Suomessa kansalaisten asenteet ovat samankaltaiset kuin muissa Pohjoismaissa, mutta vapaata keskustelua jäsenyydestä Euroopan unionissa ja euroalueessa ei ole saatu aikaan. Tästä ovat pitäneet huolen maamme poliittinen ja taloudellinen valtaeliitti. Tukea se saa valtamedialta, joka aikoinaan osallistui estoitta propagandaan Suomen liittymiseksi Euroopan unioniin ja euroalueeseen.</p><p>Jos Britannia saa EU-eron yhteydessä kohtuulliset ehdot, Pohjolassa saattaa herätä henkiin vanha ajatus Pohjolan yhteisöstä. Sille on olemassa valmiit institutionaaliset puitteet.</p><p>Ruotsille ja Suomelle EU-ero, Nordexit, merkitsisi paluuta osaksi Euroopan talousaluetta ja Tanskalle liittymistä siihen. Islanti ja Norja ovat jo sen jäseniä. Suomi pääsisi samalla irrottautumaan euroalueesta.&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><p>Pohjolan yhteisö voitaisiin rakentaa olemassa olevien pohjoismaisten instituutioiden, Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaisen ministerineuvoston, varaan niitä edelleen kehittäen.</p><p>Artikkelini Nordisk Kontakt -lehdessä tarjoaa pohjaa keskustelulle Pohjolan yhteisöstä. Omalta osaltani otan siihen kernaasti osaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Britannia EU-ero, Brexit näyttää olevan vääjäämättä toteutumassa. Tämä on onneton seuraus siitä, että muut jäsenmaat eivät olleet ennen kansanäänestystä valmiit toteuttamaan Britannian ehdottamia järkeviä uudistuksia.

Pääministeri David Cameron esitti koko unionin uudistamista siten, että päätösvaltaa palautetaan jäsenmaille ja estetään sitä puuttumasta liiaksi jäsenmaiden asioihin. Kansanäänestyksessä ratkaiseva merkitys oli sillä, että muut jäsenmaat olivat haluttomia hyväksymään puuttumista työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen.

Cameronin ehdotukset eivät olleet kohtuuttomia. Samaa toivotaan yleisesti myös muissa jäsenmaissa. Viime vuosina suhtautuminen ylikansalliseen yhdentymiseen on muuttunut yhä kielteisemmäksi, kuten tulokset lukuisissa kansanäänestyksissä ja vaaleissa ovat osoittaneet.

Brexit saattaisi ehkä edelleen jäädä toteutumatta, jos unionia ryhdyttäisiin uudistamaan jäsenmaiden kansalaisten tahtomalla tavalla. Tähän ylikansallista yhdentymistä ajavilla federalisteilla ei kuitenkaan näytä olevan mitään valmiutta.

On siis ryhdyttävä valmistautumaan Brexitin jälkeiseen Eurooppaan.

Britannian EU-ero avaa uuden mahdollisuuden Pohjolan yhteisön luomiselle. Se oli todellinen vaihtoehto 24 vuotta sitten, kun Ruotsi ja Suomi olivat liittymässä EU:n jäseniksi.

Jos Suomi ei olisi liittynyt unioniin, ei siihen olisi liittynyt Ruotsikaan. Tällöin Euroopan talousalueesta (ETA) olisi tullut vahva vaihtoehto. Sen puitteisiin olisi voinut kehittyä kaksi pilaria, Euroopan unioni ja Pohjolan yhteisö.

Kirjoitin syyskuussa 1994 Nordisk Kontakt -lehteen artikkelin nimellä ”Euroopan unioniin vain Pohjolan yhteisöön?”. ( https://www.paavovayrynen.fi/2018/03/23/euroopan-unioniin-vai-pohjolan-yhteisoon-artikkeli-nordisk-kontakt-lehdessa-6-9-1994/ ) Se on edelleen ajankohtainen, vaikka olosuhteet ovat jossakin määrin muuttuneet.

Jäsenyys Euroopan unionissa on ollut pettymys siihen liittyneiden Pohjoismaiden kansalaisille.

Tanskassa ja Ruotsissa ylikansalliseen yhdentymiseen suhtaudutaan hyvin kielteisesti. Molemmat maat muun muassa jäivät kansanäänestyksen perusteella euroalueen ulkopuolelle. Islanti haki EU-jäsenyyttä, mutta perääntyi. Norjassa sitä ei edes harkita.  

Suomessa kansalaisten asenteet ovat samankaltaiset kuin muissa Pohjoismaissa, mutta vapaata keskustelua jäsenyydestä Euroopan unionissa ja euroalueessa ei ole saatu aikaan. Tästä ovat pitäneet huolen maamme poliittinen ja taloudellinen valtaeliitti. Tukea se saa valtamedialta, joka aikoinaan osallistui estoitta propagandaan Suomen liittymiseksi Euroopan unioniin ja euroalueeseen.

Jos Britannia saa EU-eron yhteydessä kohtuulliset ehdot, Pohjolassa saattaa herätä henkiin vanha ajatus Pohjolan yhteisöstä. Sille on olemassa valmiit institutionaaliset puitteet.

Ruotsille ja Suomelle EU-ero, Nordexit, merkitsisi paluuta osaksi Euroopan talousaluetta ja Tanskalle liittymistä siihen. Islanti ja Norja ovat jo sen jäseniä. Suomi pääsisi samalla irrottautumaan euroalueesta.      

Pohjolan yhteisö voitaisiin rakentaa olemassa olevien pohjoismaisten instituutioiden, Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaisen ministerineuvoston, varaan niitä edelleen kehittäen.

Artikkelini Nordisk Kontakt -lehdessä tarjoaa pohjaa keskustelulle Pohjolan yhteisöstä. Omalta osaltani otan siihen kernaasti osaa.

]]>
13 http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252758-nordexitilla-pohjolan-yhteisoon#comments Fri, 23 Mar 2018 12:34:10 +0000 Paavo Väyrynen http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252758-nordexitilla-pohjolan-yhteisoon
Mielivaltaa ja laittomuuksia http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252095-mielivaltaa-ja-laittomuuksia <p>Poliittisten puolueiden tulisi toimia esimerkillisesti kansanvallan ja laillisuuden tyyssijoina. Median puolestaan tulisi neljäntenä valtiomahtina ja vallan vahtikoirana puuttua erityisesti niissä esille tuleviin vallan väärinkäytöksiin ja laittomuuksiin. Viimeaikaiset kokemukset osoittavat, kuinka kaukana olemme tästä ihannetilasta.</p><p>Kansalaispuolueessa hallituksen johtoon presidentinvaalien ajaksi tilapäisesti nostetut kolme jäsentä &ndash; Piia Kattelus, Sami Kilpeläinen ja Tuula Komsi - ryhtyivät toteuttamaan laitonta vallankaappausta. Tarkoitus tietysti oli, että eduskuntaan tultuani palaan puolueen johtoon, ja se alkaa toimia sääntöjensä mukaisena parlamenttipuolueena. Kolmikko ryhtyi kuitenkin laittomia keinoja käyttäen muuttamaan sitä tavalliseksi joukkopuolueeksi, jota he itse johtaisivat.</p><p>Kansanvallan turvaamiseksi puolueeseen otettiin alkuvaiheessa perustajajäsenten rinnalle runsaat kolmekymmentä asiantuntijajäsentä. Heistä parisenkymmentä on osallistunut aktiiviseen toimintaan. Kannatusjäseniä on lähes kolme tuhatta.</p><p>Kolmikko ryhtyi järjestämään laittomia ja sääntöjen vastaisia hallituksen kokouksia, joilla pyrittiin vaikuttamaan vuosikokouksen äänivaltasuhteisiin.</p><p>Helmikuun 20. päivänä pidetyssä laittomasti kokoonkutsutussa hallituksen kokouksessa erotettiin laittomasti suuri joukko puolueen jäseniä.</p><p>Nostamani moitekanteen nojalla Helsingin käräjäoikeus määräsi 28.2. antamallaan ratkaisulla, että kokouksessa tehtyjen päätösten täytäntöönpano on keskeytettävä. Perusteluna olivat valituksen hyväksymisen todennäköisyys ja se, että erottamisilla pyrittiin vaikuttamaan vuosikokouksen äänivaltasuhteisiin</p><p>Täytäntöönpanokiellosta piittaamatta Oulussa pidettiin aamulla 3.3. samalla tavalla laittomasti koolle kutsuttu hallituksen kokous, jossa laittomia erottamisia jatkettiin ja otettiin uusia jäseniä. Näilläkin päätöksillä pyrittiin vaikuttamaan vuosikokouksen äänivaltasuhteisiin.</p><p>Iltapäivällä pidetyssä ja niinikään laittomasti kokoonkutsutussa vuosikokouksessa kolmikko valitutti itsensä puolueen johtoon vuodeksi eteenpäin eli eduskuntavaaleihin saakka. Lisäksi päätettiin ryhtyä uudistamaan sääntöjä siten, että Kansalaispuolueesta tulisi tavanomainen joukkopuolue. Kokoukseen osallistui vain kourallinen puolueen äänivaltaisia jäseniä.</p><p>Moitekanteen perusteella Helsingin käräjäoikeus päätti 7.3. määrätä näiden molempien kokousten päätösten täytäntöönpanon keskeytettäväksi.</p><p>Valtaosa Oulussa paikan päällä olleista puolueen jäsenistä kieltäytyi osallistumasta laittomasti järjestettyyn vuosikokoukseen. Me pidimme jo aamupäivällä kokouksen, jossa valittiin Seppo Hauta-ahon johtama väliaikainen hallitus. Puoluehallitusta täydennetään myöhemmässä jatkokokouksessa, jossa käsitellään myös muut vuosikokousasiat. Kokoukseen osallistui viisitoista jäsentä ja päätökset tehtiin yksimielisesti.</p><p>Oikeudellisessa mielessä tilanne on kaiken tapahtuneen jälkeen toistaiseksi hieman epäselvä. Se on kuitenkin varmaa, että puolueen jäsenten vakaan enemmistön tahto lopulta toteutuu.</p><p>Julkisuudessa Kansalaispuolueen tapahtumista on syntynyt hyvin virheellinen käsitys, vaikka tiedotusvälineille on annettu niistä kaikki oleelliset tiedot ja myös kopiot Helsingin käräjäoikeuden ratkaisuista. ( <a href="http://kansalaispuolue.fi/blogit/#blog-post-313">http://kansalaispuolue.fi/blogit/#blog-post-313</a> <a href="http://kansalaispuolue.fi/upload/File/Pa_a_to_s_28.2.2018.pdf?992837">http://kansalaispuolue.fi/upload/File/Pa_a_to_s_28.2.2018.pdf?992837</a> <a href="http://kansalaispuolue.fi/upload/File/skannaus_2018_3_7_15_30_48_806.pdf?678530">http://kansalaispuolue.fi/upload/File/skannaus_2018_3_7_15_30_48_806.pdf?678530</a> )</p><p>Kolmikon annetaan esiintyä mediassa edelleen puolueen virallisina edustajina, eikä heidän kaappausyritystään ja siihen liittyneitä laittomuuksia ole tuotu juuri lainkaan esille.</p><p>Helposti media on nielaissut myös järjettömät syytökset, että olisin syyllistynyt taloudellisiin väärinkäytöksiin ja rikoksiin. Poliisille jättämäni tutkintapyyntö kunnianloukkauksesta tai törkeästä kunnianloukkuksesta on jäänyt vaille huomiota, vaikka senkin teksti on toimitettu tiedotusvälineille. ( <a href="http://kansalaispuolue.fi/upload/File/Tutkintapyynt%C3%B6.pdf?595976">http://kansalaispuolue.fi/upload/File/Tutkintapyynt%C3%B6.pdf?595976</a> <a href="http://kansalaispuolue.fi/upload/File/Tutkinnanpyynn%C3%B6n_liite.pdf?939998">http://kansalaispuolue.fi/upload/File/Tutkinnanpyynn%C3%B6n_liite.pdf?939998</a> )&nbsp;</p><p>Murheellinen on tilanne kansanvallan ja laillisuuden kannalta myös Suomen Keskustassa.</p><p>Keskustan johtoon on noussut ryhmittymä, joka pyrkii estämään jopa keskustelun puolueen linjasta ja tulevaisuudesta.</p><p>Olen Keskustan jäsen. Sääntöjen vastaisesti puolueen nykyjohto pyrkii estämään ehdokkuuteni Sotkamon puoluekokouksen puheenjohtajanvaalissa.</p><p>Puolueen tilaaman asiantuntijalausunnon nojalla puoluehallitus päätti, että en ole vaalikelpoinen. Myöhemmin puolueen johto myönsi, että vaalikelpoisuudesta päättää puoluekokous. Se on joutunut myöntämään senkin, ettei vaalikelpoisuutta&nbsp; voida nykyisten sääntöjen perusteella evätä. Siksi on pantu vireille peräti omituinen ja oikeudellisessa mielessä hyvin arvelluttava sääntömuutos. &nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Keskustan kunniapuheenjohtajana minulla on sääntöjen mukaan läsnäolo-oikeus puoluehallituksen kokouksissa. Tätä oikeutta en ole kuitenkaan halunnut käyttää.</p><p>Euroopan parlamentin jäsenenä minulla on läsnäolo- ja puheoikeus kevään puoluevaltuuston kokouksessa. Siihen aion osallistua.</p><p>Euroopan parlamentin jäsenillä on ollut oikeus käyttää puheenvuoroja piirikokouksissa. Aion osallistua mahdollisimman moneen. Niissä on mahdollista keskustella asioista, kun mukana ovat puolueen johdon edustajat ja maakunnan kansanedustajat.</p><p>Piirikokouksissa yleensä esittäytyvät puoluekokouksessa johtotehtäviin ehdolla olevat. Paneelikeskustelujakin on järjestetty.</p><p>Suomenmaasta luin, että minulta pyritään eväämään yhdenvertainen mahdollisuus osallistua piirikokouksiin.</p><p>Keskustan tilanne on surkea. Kansanvaltaan olennaisesti kuuluva avoin keskustelu puolueen tilasta ja tulevaisuudesta pyritään estämään jopa sääntöjen vastaisiin menettelyihin ja laittomuuksiin turvautuen.</p><p>Vallan vahtikoira ja neljäs valtiomahti laiminlyö tehtäviään. Julkisuudessa puolueen nykyjohdon toimintaa ja suunnitelmia on käsitelty myötäsukaisesti. Vallan väärinkäytöksiin, sääntörikkomuksiin ja suoranaisiin laittomuuksiin ei haluta puuttua.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp; &nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Poliittisten puolueiden tulisi toimia esimerkillisesti kansanvallan ja laillisuuden tyyssijoina. Median puolestaan tulisi neljäntenä valtiomahtina ja vallan vahtikoirana puuttua erityisesti niissä esille tuleviin vallan väärinkäytöksiin ja laittomuuksiin. Viimeaikaiset kokemukset osoittavat, kuinka kaukana olemme tästä ihannetilasta.

Kansalaispuolueessa hallituksen johtoon presidentinvaalien ajaksi tilapäisesti nostetut kolme jäsentä – Piia Kattelus, Sami Kilpeläinen ja Tuula Komsi - ryhtyivät toteuttamaan laitonta vallankaappausta. Tarkoitus tietysti oli, että eduskuntaan tultuani palaan puolueen johtoon, ja se alkaa toimia sääntöjensä mukaisena parlamenttipuolueena. Kolmikko ryhtyi kuitenkin laittomia keinoja käyttäen muuttamaan sitä tavalliseksi joukkopuolueeksi, jota he itse johtaisivat.

Kansanvallan turvaamiseksi puolueeseen otettiin alkuvaiheessa perustajajäsenten rinnalle runsaat kolmekymmentä asiantuntijajäsentä. Heistä parisenkymmentä on osallistunut aktiiviseen toimintaan. Kannatusjäseniä on lähes kolme tuhatta.

Kolmikko ryhtyi järjestämään laittomia ja sääntöjen vastaisia hallituksen kokouksia, joilla pyrittiin vaikuttamaan vuosikokouksen äänivaltasuhteisiin.

Helmikuun 20. päivänä pidetyssä laittomasti kokoonkutsutussa hallituksen kokouksessa erotettiin laittomasti suuri joukko puolueen jäseniä.

Nostamani moitekanteen nojalla Helsingin käräjäoikeus määräsi 28.2. antamallaan ratkaisulla, että kokouksessa tehtyjen päätösten täytäntöönpano on keskeytettävä. Perusteluna olivat valituksen hyväksymisen todennäköisyys ja se, että erottamisilla pyrittiin vaikuttamaan vuosikokouksen äänivaltasuhteisiin

Täytäntöönpanokiellosta piittaamatta Oulussa pidettiin aamulla 3.3. samalla tavalla laittomasti koolle kutsuttu hallituksen kokous, jossa laittomia erottamisia jatkettiin ja otettiin uusia jäseniä. Näilläkin päätöksillä pyrittiin vaikuttamaan vuosikokouksen äänivaltasuhteisiin.

Iltapäivällä pidetyssä ja niinikään laittomasti kokoonkutsutussa vuosikokouksessa kolmikko valitutti itsensä puolueen johtoon vuodeksi eteenpäin eli eduskuntavaaleihin saakka. Lisäksi päätettiin ryhtyä uudistamaan sääntöjä siten, että Kansalaispuolueesta tulisi tavanomainen joukkopuolue. Kokoukseen osallistui vain kourallinen puolueen äänivaltaisia jäseniä.

Moitekanteen perusteella Helsingin käräjäoikeus päätti 7.3. määrätä näiden molempien kokousten päätösten täytäntöönpanon keskeytettäväksi.

Valtaosa Oulussa paikan päällä olleista puolueen jäsenistä kieltäytyi osallistumasta laittomasti järjestettyyn vuosikokoukseen. Me pidimme jo aamupäivällä kokouksen, jossa valittiin Seppo Hauta-ahon johtama väliaikainen hallitus. Puoluehallitusta täydennetään myöhemmässä jatkokokouksessa, jossa käsitellään myös muut vuosikokousasiat. Kokoukseen osallistui viisitoista jäsentä ja päätökset tehtiin yksimielisesti.

Oikeudellisessa mielessä tilanne on kaiken tapahtuneen jälkeen toistaiseksi hieman epäselvä. Se on kuitenkin varmaa, että puolueen jäsenten vakaan enemmistön tahto lopulta toteutuu.

Julkisuudessa Kansalaispuolueen tapahtumista on syntynyt hyvin virheellinen käsitys, vaikka tiedotusvälineille on annettu niistä kaikki oleelliset tiedot ja myös kopiot Helsingin käräjäoikeuden ratkaisuista. ( http://kansalaispuolue.fi/blogit/#blog-post-313 http://kansalaispuolue.fi/upload/File/Pa_a_to_s_28.2.2018.pdf?992837 http://kansalaispuolue.fi/upload/File/skannaus_2018_3_7_15_30_48_806.pdf?678530 )

Kolmikon annetaan esiintyä mediassa edelleen puolueen virallisina edustajina, eikä heidän kaappausyritystään ja siihen liittyneitä laittomuuksia ole tuotu juuri lainkaan esille.

Helposti media on nielaissut myös järjettömät syytökset, että olisin syyllistynyt taloudellisiin väärinkäytöksiin ja rikoksiin. Poliisille jättämäni tutkintapyyntö kunnianloukkauksesta tai törkeästä kunnianloukkuksesta on jäänyt vaille huomiota, vaikka senkin teksti on toimitettu tiedotusvälineille. ( http://kansalaispuolue.fi/upload/File/Tutkintapyynt%C3%B6.pdf?595976 http://kansalaispuolue.fi/upload/File/Tutkinnanpyynn%C3%B6n_liite.pdf?939998

Murheellinen on tilanne kansanvallan ja laillisuuden kannalta myös Suomen Keskustassa.

Keskustan johtoon on noussut ryhmittymä, joka pyrkii estämään jopa keskustelun puolueen linjasta ja tulevaisuudesta.

Olen Keskustan jäsen. Sääntöjen vastaisesti puolueen nykyjohto pyrkii estämään ehdokkuuteni Sotkamon puoluekokouksen puheenjohtajanvaalissa.

Puolueen tilaaman asiantuntijalausunnon nojalla puoluehallitus päätti, että en ole vaalikelpoinen. Myöhemmin puolueen johto myönsi, että vaalikelpoisuudesta päättää puoluekokous. Se on joutunut myöntämään senkin, ettei vaalikelpoisuutta  voida nykyisten sääntöjen perusteella evätä. Siksi on pantu vireille peräti omituinen ja oikeudellisessa mielessä hyvin arvelluttava sääntömuutos.    

Keskustan kunniapuheenjohtajana minulla on sääntöjen mukaan läsnäolo-oikeus puoluehallituksen kokouksissa. Tätä oikeutta en ole kuitenkaan halunnut käyttää.

Euroopan parlamentin jäsenenä minulla on läsnäolo- ja puheoikeus kevään puoluevaltuuston kokouksessa. Siihen aion osallistua.

Euroopan parlamentin jäsenillä on ollut oikeus käyttää puheenvuoroja piirikokouksissa. Aion osallistua mahdollisimman moneen. Niissä on mahdollista keskustella asioista, kun mukana ovat puolueen johdon edustajat ja maakunnan kansanedustajat.

Piirikokouksissa yleensä esittäytyvät puoluekokouksessa johtotehtäviin ehdolla olevat. Paneelikeskustelujakin on järjestetty.

Suomenmaasta luin, että minulta pyritään eväämään yhdenvertainen mahdollisuus osallistua piirikokouksiin.

Keskustan tilanne on surkea. Kansanvaltaan olennaisesti kuuluva avoin keskustelu puolueen tilasta ja tulevaisuudesta pyritään estämään jopa sääntöjen vastaisiin menettelyihin ja laittomuuksiin turvautuen.

Vallan vahtikoira ja neljäs valtiomahti laiminlyö tehtäviään. Julkisuudessa puolueen nykyjohdon toimintaa ja suunnitelmia on käsitelty myötäsukaisesti. Vallan väärinkäytöksiin, sääntörikkomuksiin ja suoranaisiin laittomuuksiin ei haluta puuttua.

 

 

   

]]>
22 http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252095-mielivaltaa-ja-laittomuuksia#comments Sun, 11 Mar 2018 07:41:06 +0000 Paavo Väyrynen http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252095-mielivaltaa-ja-laittomuuksia
Teen vakavan yrityksen nousta Keskustan johtoon http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251804-teen-vakavan-yrityksen-nousta-keskustan-johtoon <p>Viime päivinä on keskusteltu kiivaasti sote- ja maakuntauudistusten kohtalosta. Tähän liittyen on arvailtu sillä, aionko siirtyä Euroopan parlamentista eduskuntaan kaataakseni ne.</p><p>Olen hyvin tyytymätön uudistuksiin.</p><p>Sote-uudistus lähti alusta alkaen väärälle uralle sen vuoksi, että kunnilta päätettiin evätä oikeus tuottaa palveluja maakunnalle. Tämä uhkaa johtaa aivan liian laajaan yksityistymiseen.</p><p>Räikein esimerkki tästä on Meri-Lapin yksityistämisratkaisu. Alueen kunnat olisivat mielellään tuottaneet palvelut Lapin maakunnalle. Kun tämä ei ollut mahdollista, alueen palvelut voitiin turvata vain yksityistämisen avulla.</p><p>Muutoinkin sote-uudistus uhkaa johtaa liialliseen yksityistymiseen ja ainakin joiltakin osin myös palvelujen heikentymiseen. Uskon, että uudistus lisäksi kasvattaa kustannuksia.</p><p>Maakuntauudistuskaan ei minua tyydytä. Kun maakunnat saavat rahoituksensa valtiolta, järjestelmästä tulee keskusjohtoinen. Vaalijärjestelmä saattaa johtaa siihen, että monessa maakunnassa valtuuston enemmistö koostuu keskuskaupungin tai ainakin parin suurimman kaupungin edustajista.</p><p>En halua kuitenkaan ryhtyä tukemaan uudistusten kaatamista. On parempi hyväksyä ne nyt meneillään olevan valmistelun pohjalta. Samalla on ryhdyttävä valmistelemaan niiden korjaamista heti uuden eduskuntakauden alussa.</p><p>Tukeni maakunta- ja sote-uudistuksen hyväksymiselle liittyy myös siihen, että aion tehdä vakavan yrityksen nousta Keskustan johtoon ensi kesän puoluekokouksessa. Eduskuntavaaleihin ei voida mennä sekasortoisissa oloissa.</p><p>Tämän vaalikauden hallituspolitiikka on ollut pääosin onnistunutta, mutta on myös tehty pahoja virheitä. Vaaleihin käytäessä virheet on tunnustettava. Seuraavalla vaalikaudella politiikan suuntaa on korjattava.</p><p>En siis aio aikaistaa siirtymistäni Euroopan parlamentista eduskuntaan. Sen sijaan olen päätynyt lykkäämään sitä alkusyksyyn. Tähän on sekä käytännöllisiä että poliittisia syitä.</p><p>Kun ryhdyin valmistelemaan lähtöäni Euroopan parlamentista, koin ikävän yllätyksen. Avustajien lomat on voitava pitää ennen kauden päättymistä. Lisäksi on varauduttava Brysselissä työskentelevien avustajien siirtymäkorvausten maksamiseen. Jos jättäisin paikkani kesäkuun alussa,&nbsp; joutuisin toimimaan pitkään kokonaan ilman avustajia. &nbsp;</p><p>Toisaalta kansanedustajilla on paljon pidempi kesäloma kuin Euroopan parlamentin jäsenillä. Kun jatkan työtäni Euroopan parlamentissa eduskunnan syysistuntokauden alkuun, saan tehdä parlamentaarista työtäni neljä viikkoa kauemmin.</p><p>Kevätkaudella aion valmistautua huolellisesti Sotkamossa järjestettävään Keskustan puoluekokoukseen.</p><p>Ehdokkaana pyrin saamaan aikaan keskustelua Keskustan aatteesta ja linjasta.</p><p>Osallistun huhtikuun lopulla Lahdessa pidettävään puoluevaltuuston kokoukseen. Siellä minulla on Keskustan europarlamentaarikkona läsnäolo- ja puheoikeus.</p><p>Kevään mittaan osallistun mahdollisimman moneen piirikokoukseen. Paikalla ovat sekä puolueen johdon edustaja että maakunnan kansanedustajat. Piirikokouksissa on ollut tapana antaa Euroopan parlamentin jäsenille mahdollisuus käyttää puheenvuoro ja osallistua keskusteluun.</p><p>Piirikokouksissa on yleensä kuultu puoluekokouksessa eri johtotehtäviin ehdolla olevien puheenvuorot. Usein on järjestetty myös ehdokkaiden välisiä paneelikeskusteluja. Minulla tulee tietysti olla yhdenvertainen oikeus käyttää näitä puheenvuoroja ja osallistua näihin panelikeskusteluihin.&nbsp;</p><p>Pyrin vaikuttamaan puoluekokouksessa käytävään keskusteluun ja siellä tehtäviin päätöksiin myös puoluekokousaloitteiden avulla.</p><p>Valmistautumistani Sotkamon puoluekokoukseen helpottaa se, että Kansalaispuolueelle Oulussa viime lauantaina valittu uusi johto tukee tavoitettani rakentaa uudistuvan Keskustan ympärille &rdquo;alkiolainen allianssi&rdquo;, jossa myös Kansalaispuolue ja sen kannattajat voisivat olla erikseen sovittavalla tavalla mukana.</p><p>Keskustalle on tarjolla mahdollisuus nousta laakson pohjalta jälleen Suomen suurimmaksi puolueeksi. Jos tulen valituksi Keskustan johtoon, sen perinteisen äänestäjäkunnan luottamus puolueeseen vahvistuu ja sen kannatus nousee. Toisaalta puolueen on mahdollista saada tuekseen suurin osa niistä muista suomalaisista, jotka kannattivat minua presidentinvaaleissa.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime päivinä on keskusteltu kiivaasti sote- ja maakuntauudistusten kohtalosta. Tähän liittyen on arvailtu sillä, aionko siirtyä Euroopan parlamentista eduskuntaan kaataakseni ne.

Olen hyvin tyytymätön uudistuksiin.

Sote-uudistus lähti alusta alkaen väärälle uralle sen vuoksi, että kunnilta päätettiin evätä oikeus tuottaa palveluja maakunnalle. Tämä uhkaa johtaa aivan liian laajaan yksityistymiseen.

Räikein esimerkki tästä on Meri-Lapin yksityistämisratkaisu. Alueen kunnat olisivat mielellään tuottaneet palvelut Lapin maakunnalle. Kun tämä ei ollut mahdollista, alueen palvelut voitiin turvata vain yksityistämisen avulla.

Muutoinkin sote-uudistus uhkaa johtaa liialliseen yksityistymiseen ja ainakin joiltakin osin myös palvelujen heikentymiseen. Uskon, että uudistus lisäksi kasvattaa kustannuksia.

Maakuntauudistuskaan ei minua tyydytä. Kun maakunnat saavat rahoituksensa valtiolta, järjestelmästä tulee keskusjohtoinen. Vaalijärjestelmä saattaa johtaa siihen, että monessa maakunnassa valtuuston enemmistö koostuu keskuskaupungin tai ainakin parin suurimman kaupungin edustajista.

En halua kuitenkaan ryhtyä tukemaan uudistusten kaatamista. On parempi hyväksyä ne nyt meneillään olevan valmistelun pohjalta. Samalla on ryhdyttävä valmistelemaan niiden korjaamista heti uuden eduskuntakauden alussa.

Tukeni maakunta- ja sote-uudistuksen hyväksymiselle liittyy myös siihen, että aion tehdä vakavan yrityksen nousta Keskustan johtoon ensi kesän puoluekokouksessa. Eduskuntavaaleihin ei voida mennä sekasortoisissa oloissa.

Tämän vaalikauden hallituspolitiikka on ollut pääosin onnistunutta, mutta on myös tehty pahoja virheitä. Vaaleihin käytäessä virheet on tunnustettava. Seuraavalla vaalikaudella politiikan suuntaa on korjattava.

En siis aio aikaistaa siirtymistäni Euroopan parlamentista eduskuntaan. Sen sijaan olen päätynyt lykkäämään sitä alkusyksyyn. Tähän on sekä käytännöllisiä että poliittisia syitä.

Kun ryhdyin valmistelemaan lähtöäni Euroopan parlamentista, koin ikävän yllätyksen. Avustajien lomat on voitava pitää ennen kauden päättymistä. Lisäksi on varauduttava Brysselissä työskentelevien avustajien siirtymäkorvausten maksamiseen. Jos jättäisin paikkani kesäkuun alussa,  joutuisin toimimaan pitkään kokonaan ilman avustajia.  

Toisaalta kansanedustajilla on paljon pidempi kesäloma kuin Euroopan parlamentin jäsenillä. Kun jatkan työtäni Euroopan parlamentissa eduskunnan syysistuntokauden alkuun, saan tehdä parlamentaarista työtäni neljä viikkoa kauemmin.

Kevätkaudella aion valmistautua huolellisesti Sotkamossa järjestettävään Keskustan puoluekokoukseen.

Ehdokkaana pyrin saamaan aikaan keskustelua Keskustan aatteesta ja linjasta.

Osallistun huhtikuun lopulla Lahdessa pidettävään puoluevaltuuston kokoukseen. Siellä minulla on Keskustan europarlamentaarikkona läsnäolo- ja puheoikeus.

Kevään mittaan osallistun mahdollisimman moneen piirikokoukseen. Paikalla ovat sekä puolueen johdon edustaja että maakunnan kansanedustajat. Piirikokouksissa on ollut tapana antaa Euroopan parlamentin jäsenille mahdollisuus käyttää puheenvuoro ja osallistua keskusteluun.

Piirikokouksissa on yleensä kuultu puoluekokouksessa eri johtotehtäviin ehdolla olevien puheenvuorot. Usein on järjestetty myös ehdokkaiden välisiä paneelikeskusteluja. Minulla tulee tietysti olla yhdenvertainen oikeus käyttää näitä puheenvuoroja ja osallistua näihin panelikeskusteluihin. 

Pyrin vaikuttamaan puoluekokouksessa käytävään keskusteluun ja siellä tehtäviin päätöksiin myös puoluekokousaloitteiden avulla.

Valmistautumistani Sotkamon puoluekokoukseen helpottaa se, että Kansalaispuolueelle Oulussa viime lauantaina valittu uusi johto tukee tavoitettani rakentaa uudistuvan Keskustan ympärille ”alkiolainen allianssi”, jossa myös Kansalaispuolue ja sen kannattajat voisivat olla erikseen sovittavalla tavalla mukana.

Keskustalle on tarjolla mahdollisuus nousta laakson pohjalta jälleen Suomen suurimmaksi puolueeksi. Jos tulen valituksi Keskustan johtoon, sen perinteisen äänestäjäkunnan luottamus puolueeseen vahvistuu ja sen kannatus nousee. Toisaalta puolueen on mahdollista saada tuekseen suurin osa niistä muista suomalaisista, jotka kannattivat minua presidentinvaaleissa.  

       

 

]]>
55 http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251804-teen-vakavan-yrityksen-nousta-keskustan-johtoon#comments Mon, 05 Mar 2018 11:59:36 +0000 Paavo Väyrynen http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251804-teen-vakavan-yrityksen-nousta-keskustan-johtoon
Meneillään on laiton kaappausyritys http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251753-meneillaan-on-laiton-kaappausyritys <p>Eilen Kansalaispuolueesta julkisuuteen tulleisiin outoihin uutisiin on luonnollinen selitys: on meneillään puolueen kaappausyritys.</p><p>Sitä näyttää johtavan viime heinäkuussa jäseneksi liittynyt ja varapuheenjohtajaksi nostettu Piia Kattelus. Keulakuvaksi ja likaisen työn tekijäksi on joutunut puheenjohtaja Sami Kilpeläinen. Koplan kolmas on hallituksen jäsen Tuula Komsi.</p><p>Kilpeläisen osalta taustalla on hänen kesällä 2016 vireillä ollut oma puoluehankkeensa. Sen pontimena näyttää olleen se nöyryyttävä tappio, jonka hän koki Seinäjoen puoluekokouksen puoluesihteerinvaalissa.</p><p>Kilpeläinen otti yhteyttä ja tarjoutui kumppaneineen keräämään meiltä silloin vielä puuttuneet pari tuhatta kannattajakorttia, kunhan muutamme Kansalaispuolueen tavalliseksi joukkopuolueeksi, joka osallistuu myös kunta- ja maakuntavaaleihin.</p><p>Torjuimme nämä vaatimukset ja suostuimme vain harkitsemaan maakuntavaaleihin osallistumista. Kilpeläinen lupasi kerätä puuttuvat kortit. Muutamia kymmeniä tuli.</p><p>Kattelus lupasi talvella 2017, että hän tulee mukaan kuntavaalien jälkeen saatuaan ensin Keskustan kautta jonkin johtopaikan Seinäjoen kaupunginhallinnossa.</p><p>Kattelus ja Kilpeläinen nousivat puolueen johtoon, kun jättäydyin 15.7.2017 sivuun osallistuakseni presidentinvaaleihin. Sovittiin, että puolue kerää kannattajakortit. Vaalikampanjaa varten päätettiin perustaa valitsijayhdistys. Mahdollisimman laajan kannatuksen saamiseksi puolueen piti pysyttäytyä sivussa.</p><p>Vaikeudet alkoivat jo vaalikampanjan aikana.</p><p>Kattelus ja Kilpeläinen halusivat, että julkaistaisiin runsaasti lehtiliitteitä. Niihin heidän piti saada näyttävästi omat kuvansa ja kirjoituksensa.</p><p>Vaalitilaisuuksien yhteyteen he alkoivat minulta lupaa kysymättä järjestää Kansalaispuolueen &rdquo;osastojen&rdquo; perustamiskokouksia. Vasta vaalien jälkeen sain kuulla, että he olivat tehneet niistä päätöksen 21.-23.12. laittomasti järjestetyssä hallituksen sähköpostikokouksessa. Päätös osastojen perustamisesta oli sääntöjen vastainen.</p><p>Sittemmin on käynyt ilmi, että Kattelus, Kilpeläinen ja Komsi pyrkivät muuttamaan Kansalaispuolueen perusluonteen nykyisten sääntöjen vastaiseksi. Ainutlaatuisesta suoraan demokratiaan perustuvasta parlamenttipuolueesta pyritään tekemään tavallinen puolue muiden joukkoon.</p><p>Tämän vuoksi Kattelus ja Kilpeläinen pyrkivät järjestämään puolueen tämänvuotisen vuosikokouksen siten, että heidät valittaisiin puolueen johtoon vuodeksi eteenpäin eli eduskuntavaaleihin saakka. Tällä he pyrkivät siis estämään minun paluuni puolueen johtoon siinä vaiheessa kun tulen eduskuntaan. Kansalaispuolue ei tällöin toimisikaan sääntöjensä mukaisena parlamenttipuolueena.</p><p>Kaappausyritys paljastui heti vaalien jälkeen.</p><p>Kilpeläinen lähetti 31.1. kutsun puoluehallituksen perjantaina 2.2. myöhään illalla Ylöjärvellä pidettävään kokoukseen. Kutsu tuli siis päivää aikaisemmin kuin ilmoittauduin ehdolle Keskustan puheenjohtajan vaaliin.</p><p>Kokous oli järjestetty sääntöjen vastaisesti, mutta en kiistänyt sen päätösvaltaisuutta, kun uskoin, että päätökset tehdään asianmukaisesti. Kävi kuitenkin ilmi, että &rdquo;kolmen kopla&rdquo; oli ennakkoon sopinut, että kokous pidetään 3.3. Oulussa, vaikka lähes kaikki jäsenet asuvat Etelä-Suomessa. Ilmiselvänä tarkoituksena oli, että kokoukseen tulisi vähän osanottajia ja enemmistö tukisi heidän pyrkimyksiään.</p><p>Kun Ouluun kuitenkin oli tulossa runsaasti osanottajia, alkoivat räikeät laittomuudet.</p><p>Puoluehallitus kutsuttiin koolle Tampereella 20.2. pidettävään kokoukseen. Kutsu lähetettiin vain pari päivää aikaisemmin. Kokous järjestettiin tahallaan ajankohtana, jolloin kaksi hallituksen jäsentä ei voisi työesteiden vuoksi osallistua. Sakari Lindenin kanssa ilmoitimme pitävämme kokousta laittomana.</p><p>Hallituksen jäsenenä en vieläkään tiedä, mitä kokouksessa päätettiin. Kun kävi ilmi, että siinä on ainakin erotettu laittomasti puolueen jäseniä, minun oli pakko jättää Helsingin käräjäoikeudelle 27.2. moitekanne ja vaatia täytäntöönpanokielto kokouksessa tehdyille päätöksille. Samaan kanteeseen liitin moitteen 21.-23.12.2017 järjestetystä kokouksesta.</p><p>Päätös täytäntöönpanon keskeyttämisestä tehtiin jo seuraavana päivänä. Ratkaisuun vaikutti ennen muuta se, että erottamisilla pyrittiin vaikuttamaan vuosikokouksen äänivaltasuhteisiin, mikä saattaisi vaikuttaa siihen, että vuosikokousta moitittaisiin.</p><p>Eilisaamuna järjestettiin hallituksen kokous, joka oli samalla tavalla laiton kuin 20.2. järjestetty kokous. Se järjestettiin ajankohtana, jonka Kattelus ja Kilpeläinen tiesivät olevan minulle sopimaton. Kokouksessa erotettiin tekaistuin perustein kaksi jäsentä ja otettiin runsaasti uusia jäseniä. Näilläkin päätöksillä pyrittiin vaikuttamaan vuosikokouksen äänivaltasuhteisiin.</p><p>Oulussa oli sekava tilanne sen vuoksi, että vuosikokouksen pitopaikasta ja kellonajasta oli epäselvyyttä.</p><p>Kun kokouskutsu viipyi, jäsenet sopivat sähköpostitse 19.-20.2. yksimielisesti, että kokous pidetään hotelli Lasaretissa klo 11.30. Myöskään Kattelus ja Kilpeläinen eivät esittäneet poikkeavaa kantaa.</p><p>Kutsut tulivat vihdoin 23.2. niille jäsenille, joita ei ollut 20.2 pidetyssä hallituksen kokouksessa erotettu. Kutsussa mainittiin, että hallitus oli 20.2. päättänyt, että kokouspaikka oli Aleksinkulma ja kellonaika 16.15. Tämäkin päätös oli käräjäoikeuden päätöksen perusteella täytäntöönpanokiellossa.</p><p>Me Lasaretissa paikalla olleet jäsenet saimme kuulla klo 11 laittoman puoluehallituksen kokouksen päätöksistä. Totesimme, että klo 16.15 koollekutsuttu vuosikokous olisi entistäkin selvemmin laiton ja päätimme, että emme voi siihen osallistua.</p><p>Kun puoluehallituksen nimissä koollekutsuttu kokous oli laiton, päätimme pitää vuosikokouksen sen mukaisena, mistä jäsenet olivat etukäteen keskenään sähköpostitse yksimielisesti sopineet. Kokouksessa puhetta johti Eero Paavola ja siihen osallistui 15 jäsentä. Päätökset olivat yksimieliset.</p><p>Hallitukseen valittiin Akseli Erkkilä, Seppo Hauta-aho ja Paavo Väyrynen. Vuosikokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen kokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Seppo Hauta-aho. Muiden vuosikokousasioiden käsittely päätettiin siirtää ensi kesänä järjestettävään jatkokokoukseen.</p><p>Akseli Erkkilä ja Jorma Grönlund menivät klo 16.15 järjestettyyn kokoukseen ja ilmoittivat pitävänsä sitä laittomana. He jäivät seuraamaan kokousta, mutta eivät osallistuneet päätöksentekoon. Sekä tästä kokouksesta että aamulla pidetystä hallituksen kokouksesta nostamme moitekanteen ja vaadimme tehdyille päätöksille täytäntöönpanokieltoa.</p><p>Minua kohtaan esitetyt puolueen talouteen liittyvät syytökset ovat sanalla sanoen järjettömiä.</p><p>Selvitettävää on sen sijaan Katteluksella ja Kilpeläisellä itsellään.</p><p>Heinäkuun 15. päivän kokouksissa Kattelus ja Kilpeläinen ottivat itselleen vastuun kannattajakorttien keräämisestä. ( <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/paavo-vayrynen-lahtee-presidenttikisaan/6504984#gs.5folvQY">https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/paavo-vayrynen-lahtee-presidenttikisaan/6504984#gs.5folvQY</a> ) Tämän tehtävän he laiminlöivät. Tästä syystä jouduin itse tukemaan keräystoimintaa viisinumeroisella summalla. Nämä varat olisi kipeästi tarvittu itse vaalikampanjan rahoittamiseen.</p><p>Kilpeläisen piti ottaa heti puheenjohtajaksi tultuaan vastuu puolueen taloudesta. Hän kuitenkin hoiti itselleen tilinkäyttöoikeuden vasta tämän vuoden alusta lähtien, vaikka olin lukuisia kertoja häntä tähän kiirehtinyt. Jouduin tästä syystä hoitamaan yksin puolueen rahaliikenteen ja lainaamaan omia varojani puolueen laskujen maksamiseen.</p><p>Valitsijayhdistyksen toimintaa jouduin tukemaan lainaamalla sille 42 000 euroa Suomen linja ry:n kautta.</p><p>Vaalien jälkeen jouduin rahoittamaan kampanjaa omista varoistani vielä 38 000 eurolla. Kun valitsijayhdistys ei voinut enää harjoittaa varainhankintaa, lainasin Suomen linja ry:n kautta rahat puolueelle ja siirsin ne edelleen valitsijayhdistykselle. Kun puolue voi harjoittaa varainhankintaa, nämä varat on mahdollista ehkä joskus saada takaisin. Ajatukseni oli ja on, että voisin itse olla mukana tällaisessa varainhankinnassa.</p><p>On kohtuullista, että puolue edes tämän lainajärjestelyn ja myöhemmän varainhankinnan kautta kantaa omaa vastuutaan kampanjan rahoittamisesta, kun sen vastuulla ollut kannattajakorttikeräys aiheutti ehdokkaalle ja hänen tukijoilleen tuntuvat menot.</p><p>Mainittakoon, että jouduin lainaamaan vielä helmikuun lopulla puolueelle 4800 euroa kannattajakorttikeräykseen liittyneiden ja perintään menossa olleiden puolueen laskujen maksamiseen.</p><p>Minulla on puolueelta huomattavat kiistattomat saatavat. Osa niistä johtuu siitä, että puolue ei ole tilittänyt maksuja niistä mukeista ja kirjoista, jotka se otti myytäväkseen.</p><p>Kattelukselta ja Kilpeläiseltä odotetaan edelleen selvitystä vaaliliitteiden rahoituksesta. He niitä erityisesti halusivat käyttää. Valitsijayhdistys oli vastahakoinen ja pani ehdoksi sen, että vähintään puolet niistä saadaan rahoitetuksi ulkopuolisella tuella. Yhden vielä maksamatta olevan suurehkon laskun hoitamiseksi tarvitaan kipeästi kaikki nämä varat.</p><p>Mitään laitonta ei Kansalaispuolueen talouden suhteen ole tapahtunut. Valitsijayhdistys jättää vaalirahoitusilmoituksen määräaikaan mennessä.</p><p>Eilen tehdyt erottamispäätökset ovat laittomia. Ne tehtiin laittomasti järjestetyssä kokouksessa Perusteita erottamispäätöksille ei ollut. Ne tehtiin lisäksi ilman lain edellyttämää kuulemista.</p><p>Edellä kerrotuista maksujärjestelyistä informoin Kilpeläistä aikanaan sähköpostitse. Tuolloin hän ei esittänyt niihin liittyviä vastaväitteitä.</p><p>Eilen esittämillään järjettömillä syytöksillä Kattelus, Kilpeläinen ja Komsi pyrkivät siirtämään huomion sivuun omaan toimintaansa liittyneistä räikeistä laittomuuksista. Pakoon he eivät kuitenkaan niitä pääse. Helsingin käräjäoikeus saa pian käsiteltäväkseen uusia moitekanteita. Harkitsen myös mahdollisuutta saattaa heidät rikosoikeudelliseen ja vahingonkorvausvastuuseen.</p><p>Käräjäoikeuden tulevat ratkaisut ovat periaatteellisesti hyvin merkittäviä. Kysymys on siitä, että puolueidenkin tulee toimia maan lakeja ja omia sääntöjään noudattaen.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eilen Kansalaispuolueesta julkisuuteen tulleisiin outoihin uutisiin on luonnollinen selitys: on meneillään puolueen kaappausyritys.

Sitä näyttää johtavan viime heinäkuussa jäseneksi liittynyt ja varapuheenjohtajaksi nostettu Piia Kattelus. Keulakuvaksi ja likaisen työn tekijäksi on joutunut puheenjohtaja Sami Kilpeläinen. Koplan kolmas on hallituksen jäsen Tuula Komsi.

Kilpeläisen osalta taustalla on hänen kesällä 2016 vireillä ollut oma puoluehankkeensa. Sen pontimena näyttää olleen se nöyryyttävä tappio, jonka hän koki Seinäjoen puoluekokouksen puoluesihteerinvaalissa.

Kilpeläinen otti yhteyttä ja tarjoutui kumppaneineen keräämään meiltä silloin vielä puuttuneet pari tuhatta kannattajakorttia, kunhan muutamme Kansalaispuolueen tavalliseksi joukkopuolueeksi, joka osallistuu myös kunta- ja maakuntavaaleihin.

Torjuimme nämä vaatimukset ja suostuimme vain harkitsemaan maakuntavaaleihin osallistumista. Kilpeläinen lupasi kerätä puuttuvat kortit. Muutamia kymmeniä tuli.

Kattelus lupasi talvella 2017, että hän tulee mukaan kuntavaalien jälkeen saatuaan ensin Keskustan kautta jonkin johtopaikan Seinäjoen kaupunginhallinnossa.

Kattelus ja Kilpeläinen nousivat puolueen johtoon, kun jättäydyin 15.7.2017 sivuun osallistuakseni presidentinvaaleihin. Sovittiin, että puolue kerää kannattajakortit. Vaalikampanjaa varten päätettiin perustaa valitsijayhdistys. Mahdollisimman laajan kannatuksen saamiseksi puolueen piti pysyttäytyä sivussa.

Vaikeudet alkoivat jo vaalikampanjan aikana.

Kattelus ja Kilpeläinen halusivat, että julkaistaisiin runsaasti lehtiliitteitä. Niihin heidän piti saada näyttävästi omat kuvansa ja kirjoituksensa.

Vaalitilaisuuksien yhteyteen he alkoivat minulta lupaa kysymättä järjestää Kansalaispuolueen ”osastojen” perustamiskokouksia. Vasta vaalien jälkeen sain kuulla, että he olivat tehneet niistä päätöksen 21.-23.12. laittomasti järjestetyssä hallituksen sähköpostikokouksessa. Päätös osastojen perustamisesta oli sääntöjen vastainen.

Sittemmin on käynyt ilmi, että Kattelus, Kilpeläinen ja Komsi pyrkivät muuttamaan Kansalaispuolueen perusluonteen nykyisten sääntöjen vastaiseksi. Ainutlaatuisesta suoraan demokratiaan perustuvasta parlamenttipuolueesta pyritään tekemään tavallinen puolue muiden joukkoon.

Tämän vuoksi Kattelus ja Kilpeläinen pyrkivät järjestämään puolueen tämänvuotisen vuosikokouksen siten, että heidät valittaisiin puolueen johtoon vuodeksi eteenpäin eli eduskuntavaaleihin saakka. Tällä he pyrkivät siis estämään minun paluuni puolueen johtoon siinä vaiheessa kun tulen eduskuntaan. Kansalaispuolue ei tällöin toimisikaan sääntöjensä mukaisena parlamenttipuolueena.

Kaappausyritys paljastui heti vaalien jälkeen.

Kilpeläinen lähetti 31.1. kutsun puoluehallituksen perjantaina 2.2. myöhään illalla Ylöjärvellä pidettävään kokoukseen. Kutsu tuli siis päivää aikaisemmin kuin ilmoittauduin ehdolle Keskustan puheenjohtajan vaaliin.

Kokous oli järjestetty sääntöjen vastaisesti, mutta en kiistänyt sen päätösvaltaisuutta, kun uskoin, että päätökset tehdään asianmukaisesti. Kävi kuitenkin ilmi, että ”kolmen kopla” oli ennakkoon sopinut, että kokous pidetään 3.3. Oulussa, vaikka lähes kaikki jäsenet asuvat Etelä-Suomessa. Ilmiselvänä tarkoituksena oli, että kokoukseen tulisi vähän osanottajia ja enemmistö tukisi heidän pyrkimyksiään.

Kun Ouluun kuitenkin oli tulossa runsaasti osanottajia, alkoivat räikeät laittomuudet.

Puoluehallitus kutsuttiin koolle Tampereella 20.2. pidettävään kokoukseen. Kutsu lähetettiin vain pari päivää aikaisemmin. Kokous järjestettiin tahallaan ajankohtana, jolloin kaksi hallituksen jäsentä ei voisi työesteiden vuoksi osallistua. Sakari Lindenin kanssa ilmoitimme pitävämme kokousta laittomana.

Hallituksen jäsenenä en vieläkään tiedä, mitä kokouksessa päätettiin. Kun kävi ilmi, että siinä on ainakin erotettu laittomasti puolueen jäseniä, minun oli pakko jättää Helsingin käräjäoikeudelle 27.2. moitekanne ja vaatia täytäntöönpanokielto kokouksessa tehdyille päätöksille. Samaan kanteeseen liitin moitteen 21.-23.12.2017 järjestetystä kokouksesta.

Päätös täytäntöönpanon keskeyttämisestä tehtiin jo seuraavana päivänä. Ratkaisuun vaikutti ennen muuta se, että erottamisilla pyrittiin vaikuttamaan vuosikokouksen äänivaltasuhteisiin, mikä saattaisi vaikuttaa siihen, että vuosikokousta moitittaisiin.

Eilisaamuna järjestettiin hallituksen kokous, joka oli samalla tavalla laiton kuin 20.2. järjestetty kokous. Se järjestettiin ajankohtana, jonka Kattelus ja Kilpeläinen tiesivät olevan minulle sopimaton. Kokouksessa erotettiin tekaistuin perustein kaksi jäsentä ja otettiin runsaasti uusia jäseniä. Näilläkin päätöksillä pyrittiin vaikuttamaan vuosikokouksen äänivaltasuhteisiin.

Oulussa oli sekava tilanne sen vuoksi, että vuosikokouksen pitopaikasta ja kellonajasta oli epäselvyyttä.

Kun kokouskutsu viipyi, jäsenet sopivat sähköpostitse 19.-20.2. yksimielisesti, että kokous pidetään hotelli Lasaretissa klo 11.30. Myöskään Kattelus ja Kilpeläinen eivät esittäneet poikkeavaa kantaa.

Kutsut tulivat vihdoin 23.2. niille jäsenille, joita ei ollut 20.2 pidetyssä hallituksen kokouksessa erotettu. Kutsussa mainittiin, että hallitus oli 20.2. päättänyt, että kokouspaikka oli Aleksinkulma ja kellonaika 16.15. Tämäkin päätös oli käräjäoikeuden päätöksen perusteella täytäntöönpanokiellossa.

Me Lasaretissa paikalla olleet jäsenet saimme kuulla klo 11 laittoman puoluehallituksen kokouksen päätöksistä. Totesimme, että klo 16.15 koollekutsuttu vuosikokous olisi entistäkin selvemmin laiton ja päätimme, että emme voi siihen osallistua.

Kun puoluehallituksen nimissä koollekutsuttu kokous oli laiton, päätimme pitää vuosikokouksen sen mukaisena, mistä jäsenet olivat etukäteen keskenään sähköpostitse yksimielisesti sopineet. Kokouksessa puhetta johti Eero Paavola ja siihen osallistui 15 jäsentä. Päätökset olivat yksimieliset.

Hallitukseen valittiin Akseli Erkkilä, Seppo Hauta-aho ja Paavo Väyrynen. Vuosikokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen kokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Seppo Hauta-aho. Muiden vuosikokousasioiden käsittely päätettiin siirtää ensi kesänä järjestettävään jatkokokoukseen.

Akseli Erkkilä ja Jorma Grönlund menivät klo 16.15 järjestettyyn kokoukseen ja ilmoittivat pitävänsä sitä laittomana. He jäivät seuraamaan kokousta, mutta eivät osallistuneet päätöksentekoon. Sekä tästä kokouksesta että aamulla pidetystä hallituksen kokouksesta nostamme moitekanteen ja vaadimme tehdyille päätöksille täytäntöönpanokieltoa.

Minua kohtaan esitetyt puolueen talouteen liittyvät syytökset ovat sanalla sanoen järjettömiä.

Selvitettävää on sen sijaan Katteluksella ja Kilpeläisellä itsellään.

Heinäkuun 15. päivän kokouksissa Kattelus ja Kilpeläinen ottivat itselleen vastuun kannattajakorttien keräämisestä. ( https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/paavo-vayrynen-lahtee-presidenttikisaan/6504984#gs.5folvQY ) Tämän tehtävän he laiminlöivät. Tästä syystä jouduin itse tukemaan keräystoimintaa viisinumeroisella summalla. Nämä varat olisi kipeästi tarvittu itse vaalikampanjan rahoittamiseen.

Kilpeläisen piti ottaa heti puheenjohtajaksi tultuaan vastuu puolueen taloudesta. Hän kuitenkin hoiti itselleen tilinkäyttöoikeuden vasta tämän vuoden alusta lähtien, vaikka olin lukuisia kertoja häntä tähän kiirehtinyt. Jouduin tästä syystä hoitamaan yksin puolueen rahaliikenteen ja lainaamaan omia varojani puolueen laskujen maksamiseen.

Valitsijayhdistyksen toimintaa jouduin tukemaan lainaamalla sille 42 000 euroa Suomen linja ry:n kautta.

Vaalien jälkeen jouduin rahoittamaan kampanjaa omista varoistani vielä 38 000 eurolla. Kun valitsijayhdistys ei voinut enää harjoittaa varainhankintaa, lainasin Suomen linja ry:n kautta rahat puolueelle ja siirsin ne edelleen valitsijayhdistykselle. Kun puolue voi harjoittaa varainhankintaa, nämä varat on mahdollista ehkä joskus saada takaisin. Ajatukseni oli ja on, että voisin itse olla mukana tällaisessa varainhankinnassa.

On kohtuullista, että puolue edes tämän lainajärjestelyn ja myöhemmän varainhankinnan kautta kantaa omaa vastuutaan kampanjan rahoittamisesta, kun sen vastuulla ollut kannattajakorttikeräys aiheutti ehdokkaalle ja hänen tukijoilleen tuntuvat menot.

Mainittakoon, että jouduin lainaamaan vielä helmikuun lopulla puolueelle 4800 euroa kannattajakorttikeräykseen liittyneiden ja perintään menossa olleiden puolueen laskujen maksamiseen.

Minulla on puolueelta huomattavat kiistattomat saatavat. Osa niistä johtuu siitä, että puolue ei ole tilittänyt maksuja niistä mukeista ja kirjoista, jotka se otti myytäväkseen.

Kattelukselta ja Kilpeläiseltä odotetaan edelleen selvitystä vaaliliitteiden rahoituksesta. He niitä erityisesti halusivat käyttää. Valitsijayhdistys oli vastahakoinen ja pani ehdoksi sen, että vähintään puolet niistä saadaan rahoitetuksi ulkopuolisella tuella. Yhden vielä maksamatta olevan suurehkon laskun hoitamiseksi tarvitaan kipeästi kaikki nämä varat.

Mitään laitonta ei Kansalaispuolueen talouden suhteen ole tapahtunut. Valitsijayhdistys jättää vaalirahoitusilmoituksen määräaikaan mennessä.

Eilen tehdyt erottamispäätökset ovat laittomia. Ne tehtiin laittomasti järjestetyssä kokouksessa Perusteita erottamispäätöksille ei ollut. Ne tehtiin lisäksi ilman lain edellyttämää kuulemista.

Edellä kerrotuista maksujärjestelyistä informoin Kilpeläistä aikanaan sähköpostitse. Tuolloin hän ei esittänyt niihin liittyviä vastaväitteitä.

Eilen esittämillään järjettömillä syytöksillä Kattelus, Kilpeläinen ja Komsi pyrkivät siirtämään huomion sivuun omaan toimintaansa liittyneistä räikeistä laittomuuksista. Pakoon he eivät kuitenkaan niitä pääse. Helsingin käräjäoikeus saa pian käsiteltäväkseen uusia moitekanteita. Harkitsen myös mahdollisuutta saattaa heidät rikosoikeudelliseen ja vahingonkorvausvastuuseen.

Käräjäoikeuden tulevat ratkaisut ovat periaatteellisesti hyvin merkittäviä. Kysymys on siitä, että puolueidenkin tulee toimia maan lakeja ja omia sääntöjään noudattaen.

 

 

]]>
147 http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251753-meneillaan-on-laiton-kaappausyritys#comments Kotimaa Sun, 04 Mar 2018 10:29:25 +0000 Paavo Väyrynen http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251753-meneillaan-on-laiton-kaappausyritys
Rehtiin kilpaan http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251056-rehtiin-kilpaan <p>Professori Kari Hokkanen on viisas mies.</p><p>Syyskuussa Suomenmaassa julkaistussa kolumnissaan (<a href="https://www.suomenmaa.fi/blogit/alkiolaisen-allianssin-aika-6.21.288739.0c45ef3c3f">Alkiolaisen allianssin aika?</a> ) Hokkanen ehdotti, että Keskustan ympärille olisi pyrittävä muodostamaan alkiolainen allianssi. Olen kannattanut ja kannatan tätä ajatusta.</p><p>Viimeisimmässä Suomenmaan kolumnissaan (<a href="https://www.suomenmaa.fi/blogit/vayrynen-toistaa-vennamon-temppuja-6.21.342049.be0a9ae030">Väyrynen toistaa Vennamon temppuja</a> ) Hokkanen käsitteli Keskustan puheenjohtajan vaalia: &rdquo;Juha Sipilä ilmoitti olevansa valmis rehtiin kilpaan. Suomenmaan pääkirjoitus vaati estämään (Väyrysen) ehdokkuuden. Olen enemmän Sipilän kannalla.&rdquo;</p><p>Kari Hokkanen arvosteli yritystä estää ehdokkuuteni jo ennen puoluekokousta ja varoitti joutumisesta käräjäkierrokselle.</p><p>Hokkanen ehdotti, että järjestettäisiin avoimia tilaisuuksia, joissa voisin kohdata Sipilän ja maakuntien kansanedustajia. Tartun mielelläni tähänkin ehdotukseen.</p><p>Puoluehallituksen 8. helmikuuta tekemä päätös on sekä epäviisas että ilmeisen laiton.</p><p>Mahtoiko kokous olla edes päätösvaltainen? Tulkinta vaalikelpoisuudesta kuuluu puoluekokoukselle, kuten myös puoluehallituksen tilaamassa asiantuntijalausunnossa todetaan.</p><p>Puoluehallitus kehottaa piirijärjestöjä, kunnallisjärjestöjä ja osastoja käsittelemään minua vaalikelvottomana, vaikka sillä ei ole toimivaltaa päättää vaalikelpoisuudesta. Tässä puoluehallitus aivan ilmeisesti rikkoo ja kehottaa puolueen jäsenyhdistyksiä rikkomaan yhdenvertaisuuslakia, jonka mukaan ketään ei saa syrjiä mm. vakaumuksen, mielipiteen tai poliittisen toiminnan perusteella. Sääntöjen mukaan ainoa edellytys puheenjohtajaehdokkuudelle on puolueen jäsenyys.</p><p>Syrjinnästä voi valittaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle, joka voi kieltää jatkamasta syrjintää ja asettaa uhkasakon kiellon noudattamiseksi. Syrjintään tulee uusia piirteitä, jos tai kun vaaliin tulee Juha Sipilän ja minun lisäkseni muita ehdokkaita.</p><p>Puoluehallituksen päätös asettaa hankalaan asemaan myös tiedotusvälineet, joilla on ollut tapana järjestää keskusteluja puolueiden puheenjohtajaehdokkaiden kesken. Voisivatko nekin jättää kutsumatta keskusteluihin henkilön, joka täyttää puolueen sääntöjen ehdokkuudelle asettamat ehdot? Olisivatko nekin valmiit rikkomaan yhdenvertaisuuslakia?</p><p>Puoluehallituksen kannattaisi ottaa puoluekokouksen valmistelut uuteen harkintaan. Kari Hokkasta on nytkin viisasta kuunnella.</p><p>Jos Keskustan johto on vakuuttunut siitä, että sen toteuttama politiikka on ollut oikeaa, sen pitäisi olla valmis puolustamaan sitä avoimissa keskustelutilaisuuksissa. Aivan kuten Kari Hokkanen toteaa, Juha Sipilä ei varmaankaan ehdi itse mukaan kaikkiin tilaisuuksiin, mutta &rdquo;yhteisesti sovitulla linjalla on muitakin pystyviä puolustajia&rdquo; - kansanedustajat.</p><p>Minulle sopii, että voisin Hokkasen ehdottamalla tavalla kohdata avoimissa keskustelutilaisuuksissa Sipilän ohella myös maakuntien kansanedustajia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Professori Kari Hokkanen on viisas mies.

Syyskuussa Suomenmaassa julkaistussa kolumnissaan (Alkiolaisen allianssin aika? ) Hokkanen ehdotti, että Keskustan ympärille olisi pyrittävä muodostamaan alkiolainen allianssi. Olen kannattanut ja kannatan tätä ajatusta.

Viimeisimmässä Suomenmaan kolumnissaan (Väyrynen toistaa Vennamon temppuja ) Hokkanen käsitteli Keskustan puheenjohtajan vaalia: ”Juha Sipilä ilmoitti olevansa valmis rehtiin kilpaan. Suomenmaan pääkirjoitus vaati estämään (Väyrysen) ehdokkuuden. Olen enemmän Sipilän kannalla.”

Kari Hokkanen arvosteli yritystä estää ehdokkuuteni jo ennen puoluekokousta ja varoitti joutumisesta käräjäkierrokselle.

Hokkanen ehdotti, että järjestettäisiin avoimia tilaisuuksia, joissa voisin kohdata Sipilän ja maakuntien kansanedustajia. Tartun mielelläni tähänkin ehdotukseen.

Puoluehallituksen 8. helmikuuta tekemä päätös on sekä epäviisas että ilmeisen laiton.

Mahtoiko kokous olla edes päätösvaltainen? Tulkinta vaalikelpoisuudesta kuuluu puoluekokoukselle, kuten myös puoluehallituksen tilaamassa asiantuntijalausunnossa todetaan.

Puoluehallitus kehottaa piirijärjestöjä, kunnallisjärjestöjä ja osastoja käsittelemään minua vaalikelvottomana, vaikka sillä ei ole toimivaltaa päättää vaalikelpoisuudesta. Tässä puoluehallitus aivan ilmeisesti rikkoo ja kehottaa puolueen jäsenyhdistyksiä rikkomaan yhdenvertaisuuslakia, jonka mukaan ketään ei saa syrjiä mm. vakaumuksen, mielipiteen tai poliittisen toiminnan perusteella. Sääntöjen mukaan ainoa edellytys puheenjohtajaehdokkuudelle on puolueen jäsenyys.

Syrjinnästä voi valittaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle, joka voi kieltää jatkamasta syrjintää ja asettaa uhkasakon kiellon noudattamiseksi. Syrjintään tulee uusia piirteitä, jos tai kun vaaliin tulee Juha Sipilän ja minun lisäkseni muita ehdokkaita.

Puoluehallituksen päätös asettaa hankalaan asemaan myös tiedotusvälineet, joilla on ollut tapana järjestää keskusteluja puolueiden puheenjohtajaehdokkaiden kesken. Voisivatko nekin jättää kutsumatta keskusteluihin henkilön, joka täyttää puolueen sääntöjen ehdokkuudelle asettamat ehdot? Olisivatko nekin valmiit rikkomaan yhdenvertaisuuslakia?

Puoluehallituksen kannattaisi ottaa puoluekokouksen valmistelut uuteen harkintaan. Kari Hokkasta on nytkin viisasta kuunnella.

Jos Keskustan johto on vakuuttunut siitä, että sen toteuttama politiikka on ollut oikeaa, sen pitäisi olla valmis puolustamaan sitä avoimissa keskustelutilaisuuksissa. Aivan kuten Kari Hokkanen toteaa, Juha Sipilä ei varmaankaan ehdi itse mukaan kaikkiin tilaisuuksiin, mutta ”yhteisesti sovitulla linjalla on muitakin pystyviä puolustajia” - kansanedustajat.

Minulle sopii, että voisin Hokkasen ehdottamalla tavalla kohdata avoimissa keskustelutilaisuuksissa Sipilän ohella myös maakuntien kansanedustajia.

]]>
78 http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251056-rehtiin-kilpaan#comments Kotimaa Sat, 17 Feb 2018 10:09:15 +0000 Paavo Väyrynen http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251056-rehtiin-kilpaan
Keskustan johto pelkää keskustelua http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250704-keskustan-johto-pelkaa-keskustelua <p>Keskustan puoluehallituksen eilinen kannanotto minun vaalikelpoisuudestani Sotkamon puoluekokouksessa perustuu heppoiseen maksettuun asiantuntijalausuntoon.</p><p>Minuun otti eilen yhteyttä oikeustieteen tohtori Kari Uoti, joka tarjoutui ilman palkkiota laatimaan siihen vastineen (<a href="https://www.paavovayrynen.fi/wp-content/uploads/2018/02/Oikeudellisesta-asiantuntijalausunnosta-Suomen-Keskusta-rp_lle.pdf">Oikeudellisesta asiantuntijalausunnosta Suomen Keskusta rp:lle</a> ).</p><p>Vastineessaan Uoti toteaa, että lausunto ei ole analyysi lain sisällöstä, vaan selvitys tavasta päästä ennalta määrättyyn/tavoiteltuun lopputulemaan liittyen Keskustan tulevan kesän puheenjohtavaaliin. Tämän tyylisiä lausuntoja käytetään hänen mukaansa hyvin tavanomaisesti tuomioistuimissa pyrittäessä edistämään oman tavoitteen toteutumista.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; X&nbsp; X&nbsp; X</p><p>Eilen julkisuuteen tuli toinenkin &rdquo;tilaustyö&rdquo;, Suomenmaa-lehdessä julkaistu Hannes Mannisen minulle osoittama avoin kirje. (<a href="https://www.suomenmaa.fi/mielipide/avoin-kirje-paavolle-6.962.338608.4932aa2f9b">Avoin kirje Paavolle</a> )Se on hyvin paljastava.</p><p>Hannes kuvaa kirjeessään meidän hyvää yhteistyötämme aina siihen saakka kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Hän arvosteli eduskunnassa käynnistämääni jarrutuskeskustelua. Se ei hänen mielestään sopinut &rdquo;valtiomiehelle&rdquo;.</p><p>Itse pidän jarrutuskeskustelua ehkä tärkeimpänä valtiomiestekonani.</p><p>Suomi vietiin Euroopan unioniin sillä hyvin kyseenalaisella perustuslakivaliokunnnan enemmistön tekemällä tulkinnalla, jonka mukaan liittymissopimus voitiin käsitellä eduskunnassa kiireellisenä kahden kolmasosan enemmistöllä, kun ensin järjestettiin kansanäänestys, jossa kansan enemmistö sen hyväksyi. Valiokunnassa Keskustan, Vasemmistoliiton ja kristillisten edustajat ja yksi kokoomuslainenkin jäsen olivat perustuslain säätämisjärjestyksen kannalla. Jos näin olisi toimittu, Suomi ei todennäköisesti olisi liittynyt unioniin.</p><p>Kansanäänestyksen jälkeen Esko Ahon johtama hallitus yritti hyväksyttää sopimuksen kovalla kiireellä eduskunnassa ennen Ruotsin kansanäänestystä. Siellä kansan enemmistö vastusti oman maansa jäsenyyttä. Minun oli mahdotonta ajatella, että Suomi liittyisi unioniin, jos Ruotsi jää ulkopuolelle.</p><p>Meille oli tarjolla parempi vaihtoehto. Jos Ruotsi ja Suomikin olisivat jääneet Euroopan talousalueeseen, olisimme voineet ryhtyä rakentamaan sen puitteisiin Pohjolan yhteisöä. Olisimme säilyttäneet itsenäisyytemme. Meillä olisi ollut itsenäinen ulko-, turvallisuus- ja kauppapolitiikka, kansallinen maatalouspolitiikka ja oma aluepolitiikka, emmekä olisi joutuneet mukaan ylikansalliseen päätöksentekoon.</p><p>Jarrutuskeskustelulla saimme lykätyksi lopulliset äänestykset Ruotsin kansanäänestyksen yli. Siellä valitettavasti tilapäinen enemmistö hyväksyi oman maansa jäsenyyden.</p><p>Nyt EU on jatkuvassa kriisissä. Britannia on eroamassa unionista, ja se muutoinkin natisee liitoksissaan. Nyt kun ylikansallisen yhdentymisen aikakausi on päättymässä, monet Suomen jäsenyyttä kannattaneetkin ovat harmitelleet sitä, että maamme liittyi unioniin ja myöhemmin euroalueeseen.</p><p>Laajan euroalueen perustaminen ja Suomen jäsenyys siinä on osoittautunut pahaksi virheksi. Nyt euroaluetta ryhdytään Ranskan ja Saksan johdolla kehittämään yhteisvastuulliseksi unionin liittovaltioytimeksi.</p><p>Mannisen kirjoitus paljastaa sen tosiasian, että erimielisyys Eurooppa-politiikasta&nbsp; on hiertänyt ja hiertää edelleen pahasti Keskustaa. Siitä ei ole kyetty käymään avointa keskustelua. Nytkään sitä ei haluta, vaikka unionin kehitys uhkaa Suomen itsenäisyyttä ja sotilaallista liittoutumattomuutta.</p><p>Viime vuosina puoluetta ovat alkaneet yhä enemmän jakaa myös erimielisyydet ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maahanmuuttopolitiikasta ja aluepolitiikasta. Keskustan johdolla Suomea on ryhdytty viemään sotilaallisen liittoutumisen, avointen rajojen maahanmuuttopolitiikan ja keskittävän aluepolitiikan tielle.</p><p>Meitä perinteisen keskustapolitiikan kannattajia ei ole edes kuunneltu. Meitä on syrjitty ja meidät on työnnetty sivuun.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; X&nbsp; X X&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;</p><p>Minun vaalikelpoisuuteni ratkaistaan vasta puoluekokouksessa. Puoluehallituksen eilinen kannanotto tähtääkin vain siihen, että puoluekokoukseen valmistauduttaessa voitaisiin välttää keskustelu Keskustan linjasta ja tulevaisuudesta. Järjestöväelle annettu ohje merkitsee sitä, että puheenjohtajaehdokkaiden panelikeskusteluja ei järjestetä.&nbsp;&nbsp;</p><p>Keskustelua voidaan vaikeuttaa, mutta sitä ei voida estää. On huolehdittava siitä, että Juha Sipilä tukijoineen joutuu ottamaan kantaa niihin samoihin kysymyksiin, joista äskeisissä presidentinvaaleissa keskusteltiin. Ne koskevat ennen muuta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, Suomen jäsenyyttä ja politiikkaa euroalueessa, maahanmuuttopolitiikkaa ja aluepolitiikkaa.</p><p>Kevätkauden mittaan järjestettävissä puhetilaisuuksissani kerron oman näkemykseni Suomen, Euroopan ja ihmiskunnan tulevaisuudesta. Niiden yhteydessä olen valmis käymään luottamuksellisia keskusteluja Keskustan järjestöväen kanssa. Ensimmäiset tilaisuudet järjestän ensi lauantaina Posiolla, Sallassa, Savukoskella ja Pelkosenniemellä.</p><p>Hannes Mannisen avoimen kirjeen retoorinen loppu kertoo siitä, kuinka eri tavoin nykyinen poliittinen tilanne voidaan nähdä. Hannes kehottaa minua noudattamaan Väinö Leskisen muistelmien mottoa &rdquo;On aika sotia ja on aika sopia&rdquo;.</p><p>Väinö Leskinen ei kirjoittanut muistelmia. Hannes tapailee Tuomas Keskisen kirjoittaman elämäkertateoksen nimeä &rdquo;Aika sotia &ndash; aika sopia: Väinö Leskinen 1917-1972&rdquo;.</p><p>Väinö Leskinen johti yhdessä Väinö Tannerin sitä rintamaa, joka yritti syrjäyttää Urho Kekkosen ja suistaa Suomen Paasikiven linjalta.&nbsp;</p><p>Tuo Hanneksen kehotus olisi osoitettava niille, jotka ovat vieneet kovin ottein Keskustaa liberalismin, federalistisen Eurooppa-politiikan ja sotilaallisen liittoutumisen tielle.</p><p>Paluu alkiolaiseen aatteeseen ja kekkoslaiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan voisi eheyttää Keskustan.&nbsp; &nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;</p> Keskustan puoluehallituksen eilinen kannanotto minun vaalikelpoisuudestani Sotkamon puoluekokouksessa perustuu heppoiseen maksettuun asiantuntijalausuntoon.

Minuun otti eilen yhteyttä oikeustieteen tohtori Kari Uoti, joka tarjoutui ilman palkkiota laatimaan siihen vastineen (Oikeudellisesta asiantuntijalausunnosta Suomen Keskusta rp:lle ).

Vastineessaan Uoti toteaa, että lausunto ei ole analyysi lain sisällöstä, vaan selvitys tavasta päästä ennalta määrättyyn/tavoiteltuun lopputulemaan liittyen Keskustan tulevan kesän puheenjohtavaaliin. Tämän tyylisiä lausuntoja käytetään hänen mukaansa hyvin tavanomaisesti tuomioistuimissa pyrittäessä edistämään oman tavoitteen toteutumista.

                                                                        X  X  X

Eilen julkisuuteen tuli toinenkin ”tilaustyö”, Suomenmaa-lehdessä julkaistu Hannes Mannisen minulle osoittama avoin kirje. (Avoin kirje Paavolle )Se on hyvin paljastava.

Hannes kuvaa kirjeessään meidän hyvää yhteistyötämme aina siihen saakka kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Hän arvosteli eduskunnassa käynnistämääni jarrutuskeskustelua. Se ei hänen mielestään sopinut ”valtiomiehelle”.

Itse pidän jarrutuskeskustelua ehkä tärkeimpänä valtiomiestekonani.

Suomi vietiin Euroopan unioniin sillä hyvin kyseenalaisella perustuslakivaliokunnnan enemmistön tekemällä tulkinnalla, jonka mukaan liittymissopimus voitiin käsitellä eduskunnassa kiireellisenä kahden kolmasosan enemmistöllä, kun ensin järjestettiin kansanäänestys, jossa kansan enemmistö sen hyväksyi. Valiokunnassa Keskustan, Vasemmistoliiton ja kristillisten edustajat ja yksi kokoomuslainenkin jäsen olivat perustuslain säätämisjärjestyksen kannalla. Jos näin olisi toimittu, Suomi ei todennäköisesti olisi liittynyt unioniin.

Kansanäänestyksen jälkeen Esko Ahon johtama hallitus yritti hyväksyttää sopimuksen kovalla kiireellä eduskunnassa ennen Ruotsin kansanäänestystä. Siellä kansan enemmistö vastusti oman maansa jäsenyyttä. Minun oli mahdotonta ajatella, että Suomi liittyisi unioniin, jos Ruotsi jää ulkopuolelle.

Meille oli tarjolla parempi vaihtoehto. Jos Ruotsi ja Suomikin olisivat jääneet Euroopan talousalueeseen, olisimme voineet ryhtyä rakentamaan sen puitteisiin Pohjolan yhteisöä. Olisimme säilyttäneet itsenäisyytemme. Meillä olisi ollut itsenäinen ulko-, turvallisuus- ja kauppapolitiikka, kansallinen maatalouspolitiikka ja oma aluepolitiikka, emmekä olisi joutuneet mukaan ylikansalliseen päätöksentekoon.

Jarrutuskeskustelulla saimme lykätyksi lopulliset äänestykset Ruotsin kansanäänestyksen yli. Siellä valitettavasti tilapäinen enemmistö hyväksyi oman maansa jäsenyyden.

Nyt EU on jatkuvassa kriisissä. Britannia on eroamassa unionista, ja se muutoinkin natisee liitoksissaan. Nyt kun ylikansallisen yhdentymisen aikakausi on päättymässä, monet Suomen jäsenyyttä kannattaneetkin ovat harmitelleet sitä, että maamme liittyi unioniin ja myöhemmin euroalueeseen.

Laajan euroalueen perustaminen ja Suomen jäsenyys siinä on osoittautunut pahaksi virheksi. Nyt euroaluetta ryhdytään Ranskan ja Saksan johdolla kehittämään yhteisvastuulliseksi unionin liittovaltioytimeksi.

Mannisen kirjoitus paljastaa sen tosiasian, että erimielisyys Eurooppa-politiikasta  on hiertänyt ja hiertää edelleen pahasti Keskustaa. Siitä ei ole kyetty käymään avointa keskustelua. Nytkään sitä ei haluta, vaikka unionin kehitys uhkaa Suomen itsenäisyyttä ja sotilaallista liittoutumattomuutta.

Viime vuosina puoluetta ovat alkaneet yhä enemmän jakaa myös erimielisyydet ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maahanmuuttopolitiikasta ja aluepolitiikasta. Keskustan johdolla Suomea on ryhdytty viemään sotilaallisen liittoutumisen, avointen rajojen maahanmuuttopolitiikan ja keskittävän aluepolitiikan tielle.

Meitä perinteisen keskustapolitiikan kannattajia ei ole edes kuunneltu. Meitä on syrjitty ja meidät on työnnetty sivuun.

                                                                         X  X X                           

Minun vaalikelpoisuuteni ratkaistaan vasta puoluekokouksessa. Puoluehallituksen eilinen kannanotto tähtääkin vain siihen, että puoluekokoukseen valmistauduttaessa voitaisiin välttää keskustelu Keskustan linjasta ja tulevaisuudesta. Järjestöväelle annettu ohje merkitsee sitä, että puheenjohtajaehdokkaiden panelikeskusteluja ei järjestetä.  

Keskustelua voidaan vaikeuttaa, mutta sitä ei voida estää. On huolehdittava siitä, että Juha Sipilä tukijoineen joutuu ottamaan kantaa niihin samoihin kysymyksiin, joista äskeisissä presidentinvaaleissa keskusteltiin. Ne koskevat ennen muuta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, Suomen jäsenyyttä ja politiikkaa euroalueessa, maahanmuuttopolitiikkaa ja aluepolitiikkaa.

Kevätkauden mittaan järjestettävissä puhetilaisuuksissani kerron oman näkemykseni Suomen, Euroopan ja ihmiskunnan tulevaisuudesta. Niiden yhteydessä olen valmis käymään luottamuksellisia keskusteluja Keskustan järjestöväen kanssa. Ensimmäiset tilaisuudet järjestän ensi lauantaina Posiolla, Sallassa, Savukoskella ja Pelkosenniemellä.

Hannes Mannisen avoimen kirjeen retoorinen loppu kertoo siitä, kuinka eri tavoin nykyinen poliittinen tilanne voidaan nähdä. Hannes kehottaa minua noudattamaan Väinö Leskisen muistelmien mottoa ”On aika sotia ja on aika sopia”.

Väinö Leskinen ei kirjoittanut muistelmia. Hannes tapailee Tuomas Keskisen kirjoittaman elämäkertateoksen nimeä ”Aika sotia – aika sopia: Väinö Leskinen 1917-1972”.

Väinö Leskinen johti yhdessä Väinö Tannerin sitä rintamaa, joka yritti syrjäyttää Urho Kekkosen ja suistaa Suomen Paasikiven linjalta. 

Tuo Hanneksen kehotus olisi osoitettava niille, jotka ovat vieneet kovin ottein Keskustaa liberalismin, federalistisen Eurooppa-politiikan ja sotilaallisen liittoutumisen tielle.

Paluu alkiolaiseen aatteeseen ja kekkoslaiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan voisi eheyttää Keskustan.   

  

]]>
89 http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250704-keskustan-johto-pelkaa-keskustelua#comments Kotimaa Fri, 09 Feb 2018 10:40:49 +0000 Paavo Väyrynen http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250704-keskustan-johto-pelkaa-keskustelua
On voimien kokoamisen aika http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250243-on-voimien-kokoamisen-aika <p>Vaali-illan jälkeen en ole antanut mitään lausuntoja. Olen halunnut varata aikaa tarjolla olevien vaihtoehtojen punnitsemiseen.</p><p>Perustin kaksi vuotta sitten Kansalaispuolueen sen jälkeen kun oli käynyt ilmi, että en pystynyt enää Keskustan kautta edistämään niitä tärkeimpiä tavoitteita, joiden puolesta olin jo lähes viiden vuosikymmenen ajan työskennellyt.</p><p>Ryhdyin kokoamaan tavoitteitteni tueksi samanmielisiä ihmisiä yli puoluerajojen ja sitoutumattomien suomalaisten keskuudesta. Kehotin omia kannattajiani Keskustassa pysymään puolueessa ja vaikuttamaan sen linjaan. Toivoin, että puolue palaisi aatteellisille juurilleen ja menestyisi.</p><p>Presidentinvaaleissa hain äänestäjien tukea Suomen itsenäisyyden ja puolueettomuuden vahvistamiselle, hallitulle maahanmuuttopolitiikalle ja kestävän kehityksen edistämiselle Suomen sisäpolitiikassa. Tulos oli rohkaiseva.</p><p>Vielä sunnuntai-iltana ajattelin, että ryhtyisin heti presidentinvaalien jälkeen johtamaan Kansalaispuolueen eduskuntavaalikampanjaa. Yön yli nukuttuani aloin ajatella, että samanmielisiä poliittisia voimia olisi ehkä mahdollista koota laajemminkin yhteen. Tähän suuntaan ajatuksiani veivät myös Seppo Kääriäisen (<a href="https://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&amp;com=6/3/335364/442967e494">Suomenmaa 30.1.18</a>) ja Kari Hokkasen (<a href="https://www.pohjalainen.fi/uutiset/kotimaa/grafiikka-n%2525C3%2525A4in-matti-vanhasen-ja-paavo-v%2525C3%2525A4yrysen-%2525C3%2525A4%2525C3%2525A4net-jakaantuivat-kari-hokkanen-pit%2525C3%2525A4%2525C3%2525A4-lopputulosta-kiusallisena-1.2524075">Pohjalainen 31.1.18</a>) äskeiset kannanotot. Mielessäni oli myös Kari Hokkasen jo viime syksynä käyttämä rakentava puheenvuoro &rdquo;Alkiolaisen allianssin aika?&rdquo; (<a href="https://www.suomenmaa.fi/blogit/alkiolaisen-allianssin-aika-6.21.288739.0c45ef3c3f">Suomenmaa 26.9.17</a>).&nbsp;</p><p>Olen päättänyt, että teen vielä yhden yrityksen Keskustan pelastamiseksi.</p><p>Asetun ehdolle Keskustan puheenjohtajan vaaliin ensi kesän Sotkamon puoluekokouksessa. Valintani kautta Keskusta voisi eheytyä perinteisen alkiolaisen aatteensa pohjalta. Liberalismilla olisi johtamassani Keskustassa vahva jalansija.</p><p>Puheenjohtajana sain aikanaan paljon kiitosta demokraattisesta tavastani johtaa puoluetta. Tässä suhteessa en ole ainakaan taantunut.</p><p>Juurilleen palaava Keskusta voisi eduskuntavaalien kautta nousta jälleen maan suurimmaksi puolueeksi ja vaikuttaa omien arvojensa ja tavoitteittensa pohjalta ratkaisevalla tavalla Suomen tulevaisuuteen.</p><p>Kansan keskuudessa luottamus Keskustaan vahvistuisi. Uskon, että Kansalaispuolueen kannattajat olisivat valmiit toimimaan johtamani uuden Keskustan puitteissa. He ovat hyväksyneet Kansalaispuolueen ohjelman, joka nojautuu alkiolaiseen ihmisyysaatteeseen. Uskon, että myös osa Sinisten ja Perussuomalaisten kannattajista voisi löytää poliittisen kodin uudesta Keskustasta. Alkiolainen allianssi voisi syntyä.</p><p>Kysymys on Suomen tulevaisuudesta. Nykyinen oikeistosuuntaus Suomen poliittisessa elämässä on katkaistava.</p><p>Jos nykymeno jatkuu, Suomi menettää lopunkin itsenäisyytensä ja ajautuu sotilaalliseen liittoutumiseen ja Nato-jäsenyyteen. Jos nykymeno jatkuu, köyhyys kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Jos nykymeno jatkuu, suurkaupungit ruuhkautuvat ja sekä maakuntakaupungit että maaseutu näivettyvät.</p><p>Asettumalla puheenjohtajaehdokkaaksi tarjoan Keskustan jäsenistölle ja puoluekokousedustajille aidon kansanvaltaisen mahdollisuuden päättää vapaasti puolueen linjasta ja tulevaisuudesta.</p><p>Vaihtoehdot ovat selvät. Molemmissa niistä palaan eduskuntaan heti Sotkamon puoluekokouksen jälkeen tiistaina 12.6.2018.</p><p>Jos puoluekokous päättää, että Keskusta jatkaa nykyisellä linjallaan, eroan puolueen jäsenyydestä, muodostan Kansalaispuolueen eduskuntaryhmän ja ryhdyn johtamaan sen vaalikampanjaa.</p><p>Jos taas tulen valituksi Keskustan johtoon, liityn puolueen eduskuntaryhmään ja olen valmis johtamaan sen voittoon seuraavissa eduskuntavaaleissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaali-illan jälkeen en ole antanut mitään lausuntoja. Olen halunnut varata aikaa tarjolla olevien vaihtoehtojen punnitsemiseen.

Perustin kaksi vuotta sitten Kansalaispuolueen sen jälkeen kun oli käynyt ilmi, että en pystynyt enää Keskustan kautta edistämään niitä tärkeimpiä tavoitteita, joiden puolesta olin jo lähes viiden vuosikymmenen ajan työskennellyt.

Ryhdyin kokoamaan tavoitteitteni tueksi samanmielisiä ihmisiä yli puoluerajojen ja sitoutumattomien suomalaisten keskuudesta. Kehotin omia kannattajiani Keskustassa pysymään puolueessa ja vaikuttamaan sen linjaan. Toivoin, että puolue palaisi aatteellisille juurilleen ja menestyisi.

Presidentinvaaleissa hain äänestäjien tukea Suomen itsenäisyyden ja puolueettomuuden vahvistamiselle, hallitulle maahanmuuttopolitiikalle ja kestävän kehityksen edistämiselle Suomen sisäpolitiikassa. Tulos oli rohkaiseva.

Vielä sunnuntai-iltana ajattelin, että ryhtyisin heti presidentinvaalien jälkeen johtamaan Kansalaispuolueen eduskuntavaalikampanjaa. Yön yli nukuttuani aloin ajatella, että samanmielisiä poliittisia voimia olisi ehkä mahdollista koota laajemminkin yhteen. Tähän suuntaan ajatuksiani veivät myös Seppo Kääriäisen (Suomenmaa 30.1.18) ja Kari Hokkasen (Pohjalainen 31.1.18) äskeiset kannanotot. Mielessäni oli myös Kari Hokkasen jo viime syksynä käyttämä rakentava puheenvuoro ”Alkiolaisen allianssin aika?” (Suomenmaa 26.9.17). 

Olen päättänyt, että teen vielä yhden yrityksen Keskustan pelastamiseksi.

Asetun ehdolle Keskustan puheenjohtajan vaaliin ensi kesän Sotkamon puoluekokouksessa. Valintani kautta Keskusta voisi eheytyä perinteisen alkiolaisen aatteensa pohjalta. Liberalismilla olisi johtamassani Keskustassa vahva jalansija.

Puheenjohtajana sain aikanaan paljon kiitosta demokraattisesta tavastani johtaa puoluetta. Tässä suhteessa en ole ainakaan taantunut.

Juurilleen palaava Keskusta voisi eduskuntavaalien kautta nousta jälleen maan suurimmaksi puolueeksi ja vaikuttaa omien arvojensa ja tavoitteittensa pohjalta ratkaisevalla tavalla Suomen tulevaisuuteen.

Kansan keskuudessa luottamus Keskustaan vahvistuisi. Uskon, että Kansalaispuolueen kannattajat olisivat valmiit toimimaan johtamani uuden Keskustan puitteissa. He ovat hyväksyneet Kansalaispuolueen ohjelman, joka nojautuu alkiolaiseen ihmisyysaatteeseen. Uskon, että myös osa Sinisten ja Perussuomalaisten kannattajista voisi löytää poliittisen kodin uudesta Keskustasta. Alkiolainen allianssi voisi syntyä.

Kysymys on Suomen tulevaisuudesta. Nykyinen oikeistosuuntaus Suomen poliittisessa elämässä on katkaistava.

Jos nykymeno jatkuu, Suomi menettää lopunkin itsenäisyytensä ja ajautuu sotilaalliseen liittoutumiseen ja Nato-jäsenyyteen. Jos nykymeno jatkuu, köyhyys kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Jos nykymeno jatkuu, suurkaupungit ruuhkautuvat ja sekä maakuntakaupungit että maaseutu näivettyvät.

Asettumalla puheenjohtajaehdokkaaksi tarjoan Keskustan jäsenistölle ja puoluekokousedustajille aidon kansanvaltaisen mahdollisuuden päättää vapaasti puolueen linjasta ja tulevaisuudesta.

Vaihtoehdot ovat selvät. Molemmissa niistä palaan eduskuntaan heti Sotkamon puoluekokouksen jälkeen tiistaina 12.6.2018.

Jos puoluekokous päättää, että Keskusta jatkaa nykyisellä linjallaan, eroan puolueen jäsenyydestä, muodostan Kansalaispuolueen eduskuntaryhmän ja ryhdyn johtamaan sen vaalikampanjaa.

Jos taas tulen valituksi Keskustan johtoon, liityn puolueen eduskuntaryhmään ja olen valmis johtamaan sen voittoon seuraavissa eduskuntavaaleissa.

]]>
71 http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250243-on-voimien-kokoamisen-aika#comments Kotimaa Thu, 01 Feb 2018 13:00:31 +0000 Paavo Väyrynen http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250243-on-voimien-kokoamisen-aika
Varmista toinen ratkaiseva kierros http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249890-varmista-toinen-ratkaiseva-kierros <p>Kannattajani ovat toteuttaneet upean vaalikampanjan. Lämmin kiitos siitä.</p><p>Tukenamme ei ole ollut vahvaa puoluekoneistoa, kuten kaikilla muilla ehdokkailla. Vaalityön on tehnyt pieni, mutta innokas kannattajajoukko.</p><p>Käytettävissämme ei ole ollut puoluetukea, eikä talouselämästä koottuja miljoonaluokan lahjoituksia. Vaalibudjettimme on pienin kaikista. Runsaan sadan tuhannen euron vaalikulut katetaan lähes kokonaan myymällä mukeja ja kirjoja.</p><p>Olen varma, että vaalimenestyksemme on paljon ennustettua parempi. Kuulumme joka tapauksessa vaalien voittajiin.</p><p>Tulos ratkeaa varsinaisena vaalipäivänä. Uskon, että äänestäjät varmistavat sen, että toinen, ratkaiseva kierros toteutuu ja että olemme siinä mukana. Se meidän on mahdollista voittaa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; XXX</p><p>Suomelle on saatava uusi suunta.</p><p>Suomen itsenäisyyttä on vaalittava ja vahvistettava. Suomen asemaa sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana on selkiytettävä. Rajavalvonta on palautettava.</p><p>Nykyinen oikeistosuuntaus Suomen sisäpolitiikassa on vastoin niitä kestävän kehityksen tavoitteita, joihin Suomikin vuonna 2015 YK:ssa kansainvälisesti sitoutui.</p><p>Suomessa ei ole ponnisteltu köyhyyden poistamiseksi, vaan tuloerot ovat kasvaneet ja köyhyys pahentunut. Ruokajonotkin ovat pidentyneet, eivätkä valtio ja kunnat ole huolehtineet ruoka-avun riittävästä rahoittamisesta.</p><p>Oireellista oli se, että valtamedian ylimieliset toimittajat naureskelivat lupaukselleni lahjoittaa lähes puolet ensimmäisen presidenttivuoteni palkkiosta Heikki Hurstin laupeudentyöhön. Se taisi vaikuttaa osaltaan siihen, että Hurstin työlle on saatu kerätyksi lisää tukea. Oman lupaukseni pidän, jos tulen valituksi.</p><p>Köyhien kyykyttäminen ja maakuntien tyhjentäminen on lopetettava. Koko maata on kehitettävä tasapuolisesti.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; XXX</p><p>Vaalitaistelun suurin pettymys on ollut valtamedian yksipuolisuus. Sauli Niinistöstä on luomalla luotu myönteistä mielikuvaa. Hänelle epäedullisia asioita ei ole käsitelty.</p><p>Kaiken huippu ovat olleet valtamedian&rdquo;faktantarkastajat&rdquo;. Yleensä he ovat tarttuneet Sauli Niinistölle epäedullisiin väitteisiin ja pyrkineet todistamaan ne valheeksi, taruksi.</p><p>Faktantarkastajat ovat ottaneet juttuunsa vain itse väitteen kertomatta sen perusteluja. Juttuun on pyritty löytämään asiantuntijoita, jotka ovat väitteen kanssa jollakin perusteella eri mieltä.</p><p>Alkuperäisen väitteen esittäjälle ei ole annettu tilaisuutta kommentoida vastaväitteitä, eikä heidän vastineitaan ole suostuttu julkaisemaan. Näin faktajutuista on tullut osa yksipuolista vaalipropagandaa.</p><p>Viimeinen oma kokemukseni on kaiken huippu. Faktantarkastaja otti juttunsa kohteeksi minun kannanottoni, mutta käänsi sen päinvastaiseksi.</p><p>Ainakin Satakunnan Kansassa julkaistiin eilen perjantaina Lauri Nurmen faktantarkastusjuttu, jossa hän väitti, että minun kantani Lissabonin sopimuksen tulkinnasta on tarua. Saman väitteen Nurmi pääsi esittämään myös torstain A-studiossa.</p><p>Nurmen laatiman jutun mukaan, olisin sanonut, että &rdquo;Euroopan unionin Lissabonin sopimus velvoittaisi Suomea antamaan kriisitilanteessa sotilaallista apua muille EU-maille&rdquo;. Tosiasiassa kantani on ollut ja on päinvastainen.</p><p>Olen kaikissa haastatteluissa ja keskusteluissa sanonut, että Lissabonin sopimus ei velvoita sotilaallisen avun antamiseen.</p><p>Väitteeni on ollut ja on, että Suomen hallitus pyrkii tulkitsemaan sopimusta siten, että se velvoittaisi jäsenmaat antamaan toisille jäsenmaille myös sotilaallista apua. Tähän on varauduttu muuttamalla lainsäädäntöä siten, että suomalaisia sotilaita voidaan lähettää ulkomaille myös taistelutehtäviin. Nämä väitteet pitävät paikkansa.</p><p>Lissabonin sopimuksen tulkinnalla hallitus pyrkii Sauli Niinistön johdolla muuttamaan EU:n sotilasliitoksi, jolloin siitä tulisi Naton eurooppalainen pilari.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kannattajani ovat toteuttaneet upean vaalikampanjan. Lämmin kiitos siitä.

Tukenamme ei ole ollut vahvaa puoluekoneistoa, kuten kaikilla muilla ehdokkailla. Vaalityön on tehnyt pieni, mutta innokas kannattajajoukko.

Käytettävissämme ei ole ollut puoluetukea, eikä talouselämästä koottuja miljoonaluokan lahjoituksia. Vaalibudjettimme on pienin kaikista. Runsaan sadan tuhannen euron vaalikulut katetaan lähes kokonaan myymällä mukeja ja kirjoja.

Olen varma, että vaalimenestyksemme on paljon ennustettua parempi. Kuulumme joka tapauksessa vaalien voittajiin.

Tulos ratkeaa varsinaisena vaalipäivänä. Uskon, että äänestäjät varmistavat sen, että toinen, ratkaiseva kierros toteutuu ja että olemme siinä mukana. Se meidän on mahdollista voittaa.

                                                       XXX

Suomelle on saatava uusi suunta.

Suomen itsenäisyyttä on vaalittava ja vahvistettava. Suomen asemaa sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana on selkiytettävä. Rajavalvonta on palautettava.

Nykyinen oikeistosuuntaus Suomen sisäpolitiikassa on vastoin niitä kestävän kehityksen tavoitteita, joihin Suomikin vuonna 2015 YK:ssa kansainvälisesti sitoutui.

Suomessa ei ole ponnisteltu köyhyyden poistamiseksi, vaan tuloerot ovat kasvaneet ja köyhyys pahentunut. Ruokajonotkin ovat pidentyneet, eivätkä valtio ja kunnat ole huolehtineet ruoka-avun riittävästä rahoittamisesta.

Oireellista oli se, että valtamedian ylimieliset toimittajat naureskelivat lupaukselleni lahjoittaa lähes puolet ensimmäisen presidenttivuoteni palkkiosta Heikki Hurstin laupeudentyöhön. Se taisi vaikuttaa osaltaan siihen, että Hurstin työlle on saatu kerätyksi lisää tukea. Oman lupaukseni pidän, jos tulen valituksi.

Köyhien kyykyttäminen ja maakuntien tyhjentäminen on lopetettava. Koko maata on kehitettävä tasapuolisesti.

                                                         XXX

Vaalitaistelun suurin pettymys on ollut valtamedian yksipuolisuus. Sauli Niinistöstä on luomalla luotu myönteistä mielikuvaa. Hänelle epäedullisia asioita ei ole käsitelty.

Kaiken huippu ovat olleet valtamedian”faktantarkastajat”. Yleensä he ovat tarttuneet Sauli Niinistölle epäedullisiin väitteisiin ja pyrkineet todistamaan ne valheeksi, taruksi.

Faktantarkastajat ovat ottaneet juttuunsa vain itse väitteen kertomatta sen perusteluja. Juttuun on pyritty löytämään asiantuntijoita, jotka ovat väitteen kanssa jollakin perusteella eri mieltä.

Alkuperäisen väitteen esittäjälle ei ole annettu tilaisuutta kommentoida vastaväitteitä, eikä heidän vastineitaan ole suostuttu julkaisemaan. Näin faktajutuista on tullut osa yksipuolista vaalipropagandaa.

Viimeinen oma kokemukseni on kaiken huippu. Faktantarkastaja otti juttunsa kohteeksi minun kannanottoni, mutta käänsi sen päinvastaiseksi.

Ainakin Satakunnan Kansassa julkaistiin eilen perjantaina Lauri Nurmen faktantarkastusjuttu, jossa hän väitti, että minun kantani Lissabonin sopimuksen tulkinnasta on tarua. Saman väitteen Nurmi pääsi esittämään myös torstain A-studiossa.

Nurmen laatiman jutun mukaan, olisin sanonut, että ”Euroopan unionin Lissabonin sopimus velvoittaisi Suomea antamaan kriisitilanteessa sotilaallista apua muille EU-maille”. Tosiasiassa kantani on ollut ja on päinvastainen.

Olen kaikissa haastatteluissa ja keskusteluissa sanonut, että Lissabonin sopimus ei velvoita sotilaallisen avun antamiseen.

Väitteeni on ollut ja on, että Suomen hallitus pyrkii tulkitsemaan sopimusta siten, että se velvoittaisi jäsenmaat antamaan toisille jäsenmaille myös sotilaallista apua. Tähän on varauduttu muuttamalla lainsäädäntöä siten, että suomalaisia sotilaita voidaan lähettää ulkomaille myös taistelutehtäviin. Nämä väitteet pitävät paikkansa.

Lissabonin sopimuksen tulkinnalla hallitus pyrkii Sauli Niinistön johdolla muuttamaan EU:n sotilasliitoksi, jolloin siitä tulisi Naton eurooppalainen pilari.

 

]]>
34 http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249890-varmista-toinen-ratkaiseva-kierros#comments Presidentinvaalit Sat, 27 Jan 2018 08:10:27 +0000 Paavo Väyrynen http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249890-varmista-toinen-ratkaiseva-kierros