*

Paavo Väyrynen www.paavovayrynen.fi

Kaikki blogit puheenaiheesta Perustuslakivaliokunta

Kansanäänestykset perustuslakiin

Kansanäänestykset perustuslakiin, isäntämaasopimus perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi

 

Olen ollut mukana valtiollisessa päätöksenteossa lähes puolet Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden ajasta.

Tärkein tehtäväni kuluneina lähes viitenä vuosikymmenenä on ollut Suomen itsenäisyyden ja puolueettomuusaseman turvaaminen.

Hyväntahtoinen lammaslauma

Mietitään, että mitähän nuokin meistä ajattelee, katsellaan aidan toisella puolen pyöriviä toisia lampaita, hevosia, norsuja, hyeenoja, susia, karhuja, maakotkia, haukkoja ja korppikotkia. Ollaan tosi iloisia, jos joku käy syömässä heiniä vähemmäksi, kun sitä täällä aidan toisella puolen piisaa, ollaan joskus vähän yllättyneitä ja iloisia, että vasta kehittymässä oleva karitsa kelpaa taivaalla liitäville linnuille. Mietitään, että mitähän ne muut nyt meistä ajattelevat, jos joku lammas leikilläänkään pukeutuu aidan sisällä sudeksi.

Perustuslain menoa?

Uskoa demokraattiseeen järjestelmään on horjutettu viime päivinä monin tavoin. Yksi horjuttaminen on jäänyt liian vähälle huomiolle. Kokoomus vaihtaa perustuslakivaliokunnan varajäsenen paikkaa saadakseen Ben Zyskowiczin varmistamaan valiokunnalta sote-lakien kannalta myönteisen lausunnon? Minun mielestäni tämä ei ole perustuslaillista menoa vaan pikemmin perustuslain menoa.

Perustuslakivaliokunnan asiantuntijat heikentävät valiokunnan uskottavuutta

Oikeuspäätöksiä tekevän oikeuslaitoksen ja oikeudellisia kannanottoja antavan valtiollisen tahon tulisi tehdä päätöksensä niin, että päätös on lainopillisesti uskottava eikä pienintäkään epäilystä päätöksen poliittisuudesta synny.

Oikeudellisen päätöksentekoprosessin tulee olla riippumatonta niin, ettei synny pienimpiäkään epäilyksiä päätöksentekijöiden halusta käyttää oikeudellista päätöksentekoa omiin poliittisiin tarkoituksiin.

Tämän vuoksi Veli-Pekka Viljanen ei kelvannut Niinistölle oikeuskansleriksi

Oikeustieteiden tohtori, valtiosääntöoikeuden professori, varadekaani Veli-Pekka Viljasen kattavan ansioluettelon voi käydä lukemassa Turun yliopiston sivuilta (CV Veli-Pekka Viljanen).

Veli-Pekka Viljasesta ei tule Suomen seuraavaa oikeuskansleria. Miksi Veli-Pekka Viljanen ei kelvannut presidentti Sauli Niinistölle oikeuskansleriksi, sen vain Niinistö tietää sen itse, eikä hän sitä muille kerro. Me muut voimme vain arvailla Niinistön näkemyksiä.

Hallituksen lainvalmistelu ja perustuslaki

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka nosti Helsingin Sanomissa joulun alla esiin hallituksen lainvalmistelun, jossa se on usein jättänyt huomiotta oikeuskanslerin neuvot.

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005011266.html

Yle kertoi eilen uutisessaan oivan esimerkin käyttäen esimerkkinään turvapaikanhakijoiden kotouttumistukea koskevan lain valmistelua.

http://yle.fi/uutiset/3-9386744

Perusteltujen odotusten suoja --- ja kyseenalainen estely

Käsite

Harvalle lienee tuttua mikä on ”perusteltujen odotusten suoja”. Sitä ole Suomen perustuslaissa, ei myöskään tavallisten lakien puolella eikä sillä itsessään ole mihinkään lakiin perustuvaa voimaa. Se ei ole lakiin perustuva pakottava vaatimus eikä myöskään lain suoma oikeus. Perusteltujen odotusten suoja on oikeudellinen apukäsite.

Vain eduskunta saa päättää hallituksen erottamisesta

Juha Sipilän (kesk) hallitus on rämpinyt kriisistä toiseen ja useaan otteeseen sen toimintaan ollaan oltu niin hermostuneita, että hallituksen eroa on vaadittu. Nyt tätä esittävät oikeusoppineet, esimerkiksi Åbo Akademin valtio-opin professori Göran Djupsund STT:lle, syynä lakialoitteiden huono valmistelu ja niiden toistuvat ongelmat perustuslain kanssa.

Kansalaisaloitteita koskevaa lainsäädäntöä on muutettava

Perustuslakivaliokunta päätti, että se ei laadi mietintöä kansalaisaloitteesta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa. Aloite ei siis tule täysistuntokäsittelyyn, jossa kansanedustajat olisivat keskustelleet aloitteesta ja äänestäneet siitä.

Alusta pitäen oli nähtävissä, että eduskunnan enemmistö oli haluton käsittelemään aloitetta ja ottamaan siihen kantaa. Aluksi tarkoitus oli, että aloitetta käsiteltäisiin vain perustuslakivaliokunnassa. Pyynnöstämme puhemiesneuvosto kuitenkin päätti, että talousvaliokunnan olisi annettava siitä lausunto.

Yritetäänkö perustuslakia uudelleen tulkita poliittisiin tarkoituksiin ?

 

Perustuslaista

Perustuslaki on kiistämättä korkein lainsäädännöllinen taso. Se on tarkoitettu pysyväisluontoiseksi rungoksi ja myös kehykseksi tavallisille laeille. Siksi minkä hyvänsä muutoksen, lisäyksen tai poiston tekeminen perustuslakiin vaatii tavallista enemmistöä laajemman yksimielisyyden eduskunnalta ja vaikeamman menettelyn. Uusia perustuslaillisia oikeuksia luodaan ja olemassa olevia oikeuksia muutetaan erityisessä perustuslain säätämisjärjestyksessä.

 

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä