Kansantalous http://raunolintunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132722/all Thu, 13 Jun 2019 10:23:38 +0300 fi Hallituksen matematiikka ei täsmää - Vaatimus 2 %, ennuste 1,6 % http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277282-hallituksen-matematiikka-ei-tasmaa-vaatimus-2-ennuste-16 <p>Antti Rinteen hallitus perustaa julkisen sektorin kuluja paisuttavan politiikkansa unelmalle siitä, että kansantalous kasvaa vähintään 2 %:n vauhdilla. Suomen Pankin päivitetyn ennusteen mukaan talouskasvu on tänä vuonna korkeintaan 1,6 % ja hiipuu tulevina vuosina.<br /><br />Samalla hallitus luulee synnyttävänsä 60 000 työpaikkaa vapauttamatta työmarkkinasääntelyä. Julkisen sektorin kestävyysvajeen hoitamiseksi julkisia kuluja pitäisi leikata 0,5 miljardilla vuodessa, mutta hallitus on päättänyt paisuttaa niitä 1,2 miljardilla eurolla hallituskauden kuluessa.<br /><br />Kertokaa minulle, miten hallituksen matematiikka toimii? Minusta tämä vaikuttaa pahemman luokan (itse)petokselta. #terestroika</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Antti Rinteen hallitus perustaa julkisen sektorin kuluja paisuttavan politiikkansa unelmalle siitä, että kansantalous kasvaa vähintään 2 %:n vauhdilla. Suomen Pankin päivitetyn ennusteen mukaan talouskasvu on tänä vuonna korkeintaan 1,6 % ja hiipuu tulevina vuosina.

Samalla hallitus luulee synnyttävänsä 60 000 työpaikkaa vapauttamatta työmarkkinasääntelyä. Julkisen sektorin kestävyysvajeen hoitamiseksi julkisia kuluja pitäisi leikata 0,5 miljardilla vuodessa, mutta hallitus on päättänyt paisuttaa niitä 1,2 miljardilla eurolla hallituskauden kuluessa.

Kertokaa minulle, miten hallituksen matematiikka toimii? Minusta tämä vaikuttaa pahemman luokan (itse)petokselta. #terestroika

]]>
2 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277282-hallituksen-matematiikka-ei-tasmaa-vaatimus-2-ennuste-16#comments hallitus Kansantalous matematiikka Talouskasvu Talouspolitiikka Thu, 13 Jun 2019 07:23:38 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277282-hallituksen-matematiikka-ei-tasmaa-vaatimus-2-ennuste-16
Politiikan tuulet ja vastuut http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276811-politiikan-tuulet-ja-vastuut <p>&nbsp;</p><p>Demokratia on saanut vahvan sijan maiden politiikan ohjauksessa. Poliittisen vastuun alaisena näyttää nykyään olevan myös talous ja kansantaloudet. Pelastavia raharuhtinaita ei poliittisen retoriikan mukaan ole näkyvissä. Kansantalouden vartijoiden kannattaisi lyödä katsaus muutaman sadan vuoden takaisiin länsitalouden kehitysvaiheisiin. Länsitalous on kehittynyt taloudellisen toimeliaisuuden tarpeen mukaisesti. Tehtaita ja yrityksiä, erilaisia masuuneja, on luotu ja pidetty yllä, kun niiden omistajat ja johtajat ovat huomanneet hyötyvänsä taloudellisesta toiminnasta. Nämä ovat olleet koko yhteiskunnan talouden motivaattoreita. Talouden ohjaajina ja johtajina näillä patruunoilla on ollut hyötyjä ja etuja toiminnastaan. He ovat yleensä voineet rakennuttaa itselleen linnoja ja kartanoita asumiseensa. He ovat eläneet auvoista elämää sukunsa parissa ja ajaneet hienoilla autoilla, lentäneet lentokoneilla.</p><p>Talous on kehittynyt sittemmin demokratian ehdoilla. Edelleen moni ihminen saavuttaa taloudellisen &rdquo;riippumattomuuden&rdquo; ja jopa erittäin hyvän elintason itselleen ja perheelleen. Tässä saavutetussa tavoitteessa ja hyvinvoinnissa on kuitenkin näkynyt rakoilua viime vuosikymmenten aikana. Enää ei olekaan itsestään selvää, että perheen jälkikasvu haluaisi samaa taloutta jatkaa kuin missä ovat varttunet. Nuorilla on pitkään jo ollut omia pyrkimyksiä elämänsä toteuttamisessa. Monesti on ehkä tuntunut hieman valjulta ja pölyiseltä jatkaa sitä taloudellista toimintaa, jossa on varttunut ja jota omat vanhemmat ovat tuottaneet. Tällöin näyttää aluksi siltä, että se perusta, jolle länsitalous on rakennettu &ndash; perhe, suku &ndash; olisi menettämässä voimaansa ja arvoaan.</p><p>Olen kirjoittanut kirjoissani kristillistä filosofiaa, jossa länsimainen ihminen on edellisen kahdentuhannen vuoden aikana alkanut oppia arvostamaan perhettä ja sukua. On ollut työn ja tuskan takana voida ihmisenä eri sukupolvissa alkaa huomata, mitä hyötyä on ns. lisääntymisestä ja perheen perustamisesta. Taloudellinen toiminta on pitkään antanut perheen perustamiseen sen syyn ja ilon, miksi yläluokka on siihen ryhtynyt. Jos taloudellinen toiminta ei enää ole perheen ja suvun varassa, aluksi näyttää siltä, että koko kansantalous olisi vaarassa. Nyt on sieltä täältä kuulunut sellaisia uutisia, että raha olisi yhteiskunnassa loppumassa. Rahan olemusta ei ole mietitty loppuun. Raha on vain väline. Rahaa tarvitaan pienten ja suurten sopimusten tekemiseen, väliaineeksi molempien osapuolten hyötyyn taloudellisessa toiminnassa. Talous ei enää ole pelkästään suvun ja perheen talous, vaan se on monen ihmisen kannalta taustalla pyörivä tarpeiden toteuttamisen vyyhti, joka ei enää samalla tavalla kosketa perhe-elämää kuin aiemmin, ja vielä 1900-luvulla. Nyt talouden tekemisestä on tullut poliittisen vastuun alaista toimintaa.</p><p>Poliittisten ja taloudellisten yhteiskunnan päättäjien tulee ottaa vastaan talouden vastuu ja taloudellisen toiminnan ohjausvastuu. Patruunoita ei enää ole ja jos heitä on, he toivon mukaan auttavat poliittisia päättäjiä löytämään taloudenpidolle sellaiset ratkaisut, että rahatalous voi jatkossakin pyörittää yhteiskuntia. Rahalla näyttää olevan taipumusta pääomittua ja jymähtää paikoilleen. Vanhoihin talouden sääntöihin pitää pystyä puuttumaan, jotta pääomat saadaan kiertoon yhteiskuntien taloutta pyörittämään ja ylläpitämään.</p><p>Ihmisten ekologinen vastuuntunto on herännyt. Talous ei enää pitkään voi perustua turhien tavaroiden kaupalle, vaan kaikessa tuotannossa pitää pystyä havaitsemaan, mikä on tuotannon ja tekemisen tarve. Ihmisten toiminta on alkanut painottua palveluiden puolelle, vaikka tietenkin energiataloutta ja masuunitoimintaa edelleen tarvitaan. Masuunitoiminnalla tarkoitan raaka-aineiden käsittelyä, jossa materiaalikierrätys on uutta toimintaa, jossa kaikki materia otetaan uudelleenkäyttöön. Materiaalien uudelleenkäyttö tarkoittaa myös maapallon kannalta hyvää: roskittuminen vähenee ja toiminta on samalla myös ympäristönsuojelua.</p><p>Uskon ihmiseen ja ihmisen motivaatioon elää. Ennen raskas vastuunkanto patruunana on vaihtunut kollektiivisiin työporukoihin, joissa innovatiivisuus ja luovuus elää paremmin ja suotuisammin kuin ihmisellä yksin työpöytänsä äärellä. Kuitenkin talouden ohjaus kaipaa näitä patruunoita tekemään siirtojaan siihen suuntaan, että pääomat ohjataan ihmisten ja kansantalouksien hyväksi. Rahaa tarvitaan pyörittämään talouksia ja kansantalouksia, ihmiset tarvitsevat rahaa. Tässä on uuden talouden mahdollisuuksia nykyään. Taloudelliset, yhteiskuntia vakauttavat rahoitusratkaisut odottavat tekijöitään.</p><p>Toivon edellä sanotusta huolimatta, että länsitalous kestää myös perheinä ja sukuina. Perhe ja suku ovat kuitenkin viime kädessä ihmisen paras turva jopa tässä globaalissa maailmassa.</p><p>1.6.2019 Tarja Kaltiomaa</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Demokratia on saanut vahvan sijan maiden politiikan ohjauksessa. Poliittisen vastuun alaisena näyttää nykyään olevan myös talous ja kansantaloudet. Pelastavia raharuhtinaita ei poliittisen retoriikan mukaan ole näkyvissä. Kansantalouden vartijoiden kannattaisi lyödä katsaus muutaman sadan vuoden takaisiin länsitalouden kehitysvaiheisiin. Länsitalous on kehittynyt taloudellisen toimeliaisuuden tarpeen mukaisesti. Tehtaita ja yrityksiä, erilaisia masuuneja, on luotu ja pidetty yllä, kun niiden omistajat ja johtajat ovat huomanneet hyötyvänsä taloudellisesta toiminnasta. Nämä ovat olleet koko yhteiskunnan talouden motivaattoreita. Talouden ohjaajina ja johtajina näillä patruunoilla on ollut hyötyjä ja etuja toiminnastaan. He ovat yleensä voineet rakennuttaa itselleen linnoja ja kartanoita asumiseensa. He ovat eläneet auvoista elämää sukunsa parissa ja ajaneet hienoilla autoilla, lentäneet lentokoneilla.

Talous on kehittynyt sittemmin demokratian ehdoilla. Edelleen moni ihminen saavuttaa taloudellisen ”riippumattomuuden” ja jopa erittäin hyvän elintason itselleen ja perheelleen. Tässä saavutetussa tavoitteessa ja hyvinvoinnissa on kuitenkin näkynyt rakoilua viime vuosikymmenten aikana. Enää ei olekaan itsestään selvää, että perheen jälkikasvu haluaisi samaa taloutta jatkaa kuin missä ovat varttunet. Nuorilla on pitkään jo ollut omia pyrkimyksiä elämänsä toteuttamisessa. Monesti on ehkä tuntunut hieman valjulta ja pölyiseltä jatkaa sitä taloudellista toimintaa, jossa on varttunut ja jota omat vanhemmat ovat tuottaneet. Tällöin näyttää aluksi siltä, että se perusta, jolle länsitalous on rakennettu – perhe, suku – olisi menettämässä voimaansa ja arvoaan.

Olen kirjoittanut kirjoissani kristillistä filosofiaa, jossa länsimainen ihminen on edellisen kahdentuhannen vuoden aikana alkanut oppia arvostamaan perhettä ja sukua. On ollut työn ja tuskan takana voida ihmisenä eri sukupolvissa alkaa huomata, mitä hyötyä on ns. lisääntymisestä ja perheen perustamisesta. Taloudellinen toiminta on pitkään antanut perheen perustamiseen sen syyn ja ilon, miksi yläluokka on siihen ryhtynyt. Jos taloudellinen toiminta ei enää ole perheen ja suvun varassa, aluksi näyttää siltä, että koko kansantalous olisi vaarassa. Nyt on sieltä täältä kuulunut sellaisia uutisia, että raha olisi yhteiskunnassa loppumassa. Rahan olemusta ei ole mietitty loppuun. Raha on vain väline. Rahaa tarvitaan pienten ja suurten sopimusten tekemiseen, väliaineeksi molempien osapuolten hyötyyn taloudellisessa toiminnassa. Talous ei enää ole pelkästään suvun ja perheen talous, vaan se on monen ihmisen kannalta taustalla pyörivä tarpeiden toteuttamisen vyyhti, joka ei enää samalla tavalla kosketa perhe-elämää kuin aiemmin, ja vielä 1900-luvulla. Nyt talouden tekemisestä on tullut poliittisen vastuun alaista toimintaa.

Poliittisten ja taloudellisten yhteiskunnan päättäjien tulee ottaa vastaan talouden vastuu ja taloudellisen toiminnan ohjausvastuu. Patruunoita ei enää ole ja jos heitä on, he toivon mukaan auttavat poliittisia päättäjiä löytämään taloudenpidolle sellaiset ratkaisut, että rahatalous voi jatkossakin pyörittää yhteiskuntia. Rahalla näyttää olevan taipumusta pääomittua ja jymähtää paikoilleen. Vanhoihin talouden sääntöihin pitää pystyä puuttumaan, jotta pääomat saadaan kiertoon yhteiskuntien taloutta pyörittämään ja ylläpitämään.

Ihmisten ekologinen vastuuntunto on herännyt. Talous ei enää pitkään voi perustua turhien tavaroiden kaupalle, vaan kaikessa tuotannossa pitää pystyä havaitsemaan, mikä on tuotannon ja tekemisen tarve. Ihmisten toiminta on alkanut painottua palveluiden puolelle, vaikka tietenkin energiataloutta ja masuunitoimintaa edelleen tarvitaan. Masuunitoiminnalla tarkoitan raaka-aineiden käsittelyä, jossa materiaalikierrätys on uutta toimintaa, jossa kaikki materia otetaan uudelleenkäyttöön. Materiaalien uudelleenkäyttö tarkoittaa myös maapallon kannalta hyvää: roskittuminen vähenee ja toiminta on samalla myös ympäristönsuojelua.

Uskon ihmiseen ja ihmisen motivaatioon elää. Ennen raskas vastuunkanto patruunana on vaihtunut kollektiivisiin työporukoihin, joissa innovatiivisuus ja luovuus elää paremmin ja suotuisammin kuin ihmisellä yksin työpöytänsä äärellä. Kuitenkin talouden ohjaus kaipaa näitä patruunoita tekemään siirtojaan siihen suuntaan, että pääomat ohjataan ihmisten ja kansantalouksien hyväksi. Rahaa tarvitaan pyörittämään talouksia ja kansantalouksia, ihmiset tarvitsevat rahaa. Tässä on uuden talouden mahdollisuuksia nykyään. Taloudelliset, yhteiskuntia vakauttavat rahoitusratkaisut odottavat tekijöitään.

Toivon edellä sanotusta huolimatta, että länsitalous kestää myös perheinä ja sukuina. Perhe ja suku ovat kuitenkin viime kädessä ihmisen paras turva jopa tässä globaalissa maailmassa.

1.6.2019 Tarja Kaltiomaa

 

 

]]>
1 http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276811-politiikan-tuulet-ja-vastuut#comments Kansantalous Sat, 01 Jun 2019 06:50:03 +0000 Tarja Kaltiomaa http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276811-politiikan-tuulet-ja-vastuut
Pienen kansakunnan vahvuus on yhteishenki, kuten mm. jääkiekko on todistanut! http://leppis1949.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276705-pienen-kansakunnan-vahvuus-on-yhteishenki-kuten-mm-jaakiekko-on-todistanut <p>&nbsp;</p><p class="MsoNormal"><strong>Yhteishenki tuo tulosta myös jääkiekossa!</strong></p><p class="MsoNormal">Parhaat onnittelut Suurleijonille loistavasta isänmaallisesta teosta! &quot;Suomi on nyt isoveli&quot; tunnustavat myös ruotsalaiset! Lähes värisuora kansallisurheilussamme: miehet, naiset, nuoret!</p><p class="MsoNormal">Nerokas valmennusjohto oli Jalosen ja kumppaneiden toimesta Kummolaa unohtamatta saanut jalkeille unelmieni joukkueen. Neljä eheää taistelevaa kentällistä, mikä näkyi jo EHL-otteluissa Venäjä ja Tsekkivoitoissa. Minulle ei ollut yllätys, että Suurleijonat tuovat Pojan kotiin. Ainoa pelkoni oli korruptio rahaurheilussa, mistä johtuen jo mainiot Naisleijonamme kärsivät oikeusmurhan! Kymmenen minuuttia upeat naisemme olivat maailmanmestareita, mutta sitten pitkän &quot;neuvottelun&quot; tuloksena se annettiin Jenkeille! Muistammehan tilanteen jatkoajalla, jossa USA:n maalivahti jähti maaliltaan ja kamppasi hyökkääjämme saaden siitä vielä rangaistuksen ja vapaana oleva kiekko toimitettiin maaliin, mikä myös hyväksyttiin kuten pitikin. Kuitenkin &quot;neuvottelun&quot; tuloksena sääntöjen mukaan tehty maali hylättiin! Syyksi keksittiin&nbsp; maalivahtikontakti, usan maalivahdin kamppi&nbsp; maalialueen ulkopuolella!</p><p class="MsoNormal">Nytkin näytti perinteisen pahalta, sillä kyseenalaisia jäähyjä, joilla pelit ratkaistaan jaettiin Suomelle useita, mutta kanadalaiset saivat koukkia ja käyttää poikittaista mailaa meidän taitopelaajien pysäyttämiseksi surutta. Se ei kuitenkaan auttanut, vaan tahto, yhteispeli ja taito toi Pojan kotiin. Ihanaa Leijonat ihanaa!</p><p class="MsoNormal">Panen oheen aiemman kolumnini, mikä käsittelee laajemmin samoja asioita.</p><p class="MsoNormal">&nbsp;</p><p class="MsoNormal"><strong>Tuomarointiko heikkoa jääkiekon arvokisoissa!</strong><strong>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</strong>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 27.5.2014</p><p class="MsoNormal">Samalla kun haluan kiittää ja onnitella loistavia suurleijoniamme arvokkaasta hopeasta, valitan sitä, että epärehellisyys palkittiin jälleen maailmanmestaruudella. &nbsp;Valitettavasti nämä moraalittomat tuomarit onnistuivat tehtävässään paremmin, kuin nuorsuurleijonien tapauksessa, jotka äskettäin voittivat mestaruuden törkeästä tuomaripelistä huolimatta. &nbsp;Meillä riittää kyvykkäitä jääkiekkojohtajia ja valmentajia, jotka pystyvät luomaan tulevista lupauksista suuria Leijonia. Tätä saa maailmalla ihmetellä jopa suurvaltajohtaja Putin.</p><p class="MsoNormal">Suuresti arvostamani jääkiekkojohtaja Kalervo Kummola liittyi monien muiden Minskin MM-kisojen tuomarointia arvostelevien joukkoon. Itse olen eri mieltä kritisoitujen tuomareiden ammattitaidosta. Hehän onnistuivat heille määrätyistä tehtävistä täydellisesti. Tosin kaikki 100 miljoonaa jääkiekkoa seuraavaa fania voivat halutessaan nähdä, että tuomarointi ei ollut tasapuolista eikä sääntöihin perustuvaa, sekä ratkaisi tärkeät ottelut, kuten oli asiaan kuuluvasti jälleen sovittukin. Muistettakoon, että Suomi on voittanut esimerkiksi MM-finaalin vain kahdesti&hellip; Ruotsia vastaan! Ensimmäisen kerran muistan amerikkalaistuomareiden järjestelleen voiton Kanadalle 1994. Tällöinhän Suomi menetti ensimmäisen MM-kultansa pelin lopussa tapahtuneeseen kahteen törkeään tuomarivirheeseen, mitkä eivät sattuneet vahingossa!</p><p class="MsoNormal">Mottoni on: siellä missä rahat on konnat ja isot rahat ja isot konnat!</p><p class="MsoNormal">Urheilu ei tee poikkeusta, kuten olen niin monesti kolumneissani osoittanut. Suomessa tätä ei vaan haluta ymmärtää ja halutaan luulla kaiken olevan maailmassa pulmusta, mitä elämän evoluutiokehitys ei tue. Miljardin vuoden kuluessa on planeetallamme bakteereista kehittynyt eläimiä, jotka kieroudella, viekkaudella ja voimalla syövät heikompansa. Pelkurimainen asioiden peittely ja salailu kuuluu asiaan ja mahdollistaa skandaalit jatkossakin.</p><p class="MsoNormal">Kansa tarvitsee sirkushuveja ja gladiaattoreita, tiesivät jo ammoin roomalaiset. Myös ideologioiden paremmuutta on pönkitetty urheilumenestyksillä.</p><p class="MsoNormal">Minskin MM-kisojen tuomaripelistä esimerkkeinä voisin ottaa Venäjän ja Suomen ensimmäisen pelin tuomaroinnin arvioinnin. Siinä ruotsalaispillipiiparit onnistuivat mainiosti. Ensimmäinen Venäjän maali syntyi jo alkuminuutilla runnomalla maalivahdin peittämän kiekon maaliin. Tästä sääntöjen mukaan venäläispelaajalle olisi tullut viheltää jäähy, mutta tuomarit lahjoittivat maalin Venäjälle! Seuraava maali syntyi Venäjälle lahjoitetulla ylivoimalla, sillä suomalaispelaaja oli luistellut liian lähelle Venäjän supertähteä, jolla on &rdquo;diplomaattinen koskemattomuus&rdquo;, kyky näytellä ja oikeus survoa poikittaista mailaa vastapuolen suuhun.</p><p class="MsoNormal">Kolmas maali syntyi Suomen 5-4 ylivoiman aikana, jolloin sattui Jormakan tyrmäys ja vahingoittaminen vapaaottelussa käytetyllä kyynärpääiskulla päähän. Ainoat, jotka tätä eivät &rdquo;nähneet&rdquo;, olivat kentän neljä tuomaria! Mikäli sääntöjä olisi noudatettu, olisi Suomi saanut Venäjälle lahjoitetun maalin sijasta 5-3 ylivoiman ja törkeyksiin syyllistynyt pelaaja 5+20 min tuomion ja pelikiellon. Tuomarit toteuttivat loistavasti heille annetun roolin ja Venäjä johti jo 3-0 ja peli oli valmis!</p><p class="MsoNormal">Finaalissa oli uusinta edellisestä. Nyt tuomareiksi oli saatu uusi luottopari Jenkeistä ja Saksasta toteuttamaan heille määrättyä tehtävää.</p><p class="MsoNormal">Jääkiekon luonne aikojen saatossa on muuttunut, koska ainoa mikä ei ole suurentunut on maali. Tästä syystä on kohtuuttoman vaikeaa tehdä maaleja varsinkin tasaviisikoin.</p><p class="MsoNormal">Aloittaessani jääkiekkoharrastukseni yli puoli vuosisataa sitten, sain &rdquo;Ilveksen luolasta&rdquo; mestarimaalivahti Koison vanhat varusteet lainaksi. Niissä mailakäden kilpi oli nyrkkeilyhanskaan kiinnitetty tupakka-askin kokoinen faneripala. Nykyään kilpikäsine on pitsalapion kokoinen. Räpylään juuri mahtui kiekko: Nyt hanska on pesuvadin kokoinen. Säärisuojukset olivat kapeat ja lyhyet, eivät &rdquo;patjoja&rdquo;! Kun vielä maalivahdit ovat parimetrisiä ladon oviksi topattuja, on kiekkoa lähes mahdoton toimittaa maaliin tasaviisikoin. Maalien koko päätettiin 1800-luvulla, jolloin miehet olivat lyhyitä ja kapeita, sekä toppaamattomia.</p><p class="MsoNormal">Asian voisi korjata pienentämällä suojuksia, tai isontamalla maaleja, jolloin pääsisimme pelin alkuaikojen &rdquo;maalijuhliin&rdquo;, koska maaleja tehtäisiin muutenkin, kuin tuomaripelillä.</p><p class="MsoNormal">Nykyisin ylivoimapeli korostuu, jolla on helppo ratkaista ottelut jakamalla väärin jäähyjä puolueellisesti. &nbsp;Näin on ratkaistu monet ottelut, kuten nytkin Venäjää vastaan kävi. Pelaajat on tietyissä maissa opetettu kalastelemaan jäähyjä, kontaktitilanteissa &rdquo;sukeltamaan&rdquo; ja silloinkin kun ei kontaktia tapahdu. Näistä tempuista on sääntökirjassa rangaistus. &nbsp;</p><p class="MsoNormal">Lopullisesti pelin ratkaisun tuomarit onnistuivat tekemään 2-2 tilanteessa viheltämällä suomalaisille kaksi aiheetonta jäähyä peräjälkeen, mistä seurasi 5-3 ylivoima venäjän supertähdille.&nbsp; Venäjähän teki 4 maalia viidestä strategian mukaan vihellettyjen jäähyjen aikana! Myös näiltä mestarituomareilta jäi huomaamatta heti pelin alussa vastaava törkeä suomalaispelaajan vahingoittaminen, joka tapahtui myös ensimmäisessä pelissä, mistä sääntöjen mukaiset rangaistukset olisivat olleet pelikielto supertähti Malkinille. Tämä olisi vaikeuttanut ratkaisevasti palkkion saantia tuloksen järjestelystä!</p><p class="MsoNormal">On ääretöntä naiiviutta uskoa, että näillä meriteillä kutsuvierasaitiossa istuvat &rdquo;veljet&rdquo; olisivat sallineet pienen Suomen nöyryyttää suurvaltaa samalla tavoin, kun se teki yllätykseksi heidän omissa olympialaisissa Sotshissa!&nbsp; Jääkiekko on sekä Venäjän, että Valko-Venäjän voiman symboli ja johtajiensa suosikki.</p><p class="MsoNormal">Pauli Leppä-aho</p><p class="MsoNormal">&nbsp;</p><p> </p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Yhteishenki tuo tulosta myös jääkiekossa!

Parhaat onnittelut Suurleijonille loistavasta isänmaallisesta teosta! "Suomi on nyt isoveli" tunnustavat myös ruotsalaiset! Lähes värisuora kansallisurheilussamme: miehet, naiset, nuoret!

Nerokas valmennusjohto oli Jalosen ja kumppaneiden toimesta Kummolaa unohtamatta saanut jalkeille unelmieni joukkueen. Neljä eheää taistelevaa kentällistä, mikä näkyi jo EHL-otteluissa Venäjä ja Tsekkivoitoissa. Minulle ei ollut yllätys, että Suurleijonat tuovat Pojan kotiin. Ainoa pelkoni oli korruptio rahaurheilussa, mistä johtuen jo mainiot Naisleijonamme kärsivät oikeusmurhan! Kymmenen minuuttia upeat naisemme olivat maailmanmestareita, mutta sitten pitkän "neuvottelun" tuloksena se annettiin Jenkeille! Muistammehan tilanteen jatkoajalla, jossa USA:n maalivahti jähti maaliltaan ja kamppasi hyökkääjämme saaden siitä vielä rangaistuksen ja vapaana oleva kiekko toimitettiin maaliin, mikä myös hyväksyttiin kuten pitikin. Kuitenkin "neuvottelun" tuloksena sääntöjen mukaan tehty maali hylättiin! Syyksi keksittiin  maalivahtikontakti, usan maalivahdin kamppi  maalialueen ulkopuolella!

Nytkin näytti perinteisen pahalta, sillä kyseenalaisia jäähyjä, joilla pelit ratkaistaan jaettiin Suomelle useita, mutta kanadalaiset saivat koukkia ja käyttää poikittaista mailaa meidän taitopelaajien pysäyttämiseksi surutta. Se ei kuitenkaan auttanut, vaan tahto, yhteispeli ja taito toi Pojan kotiin. Ihanaa Leijonat ihanaa!

Panen oheen aiemman kolumnini, mikä käsittelee laajemmin samoja asioita.

 

Tuomarointiko heikkoa jääkiekon arvokisoissa!                                                   27.5.2014

Samalla kun haluan kiittää ja onnitella loistavia suurleijoniamme arvokkaasta hopeasta, valitan sitä, että epärehellisyys palkittiin jälleen maailmanmestaruudella.  Valitettavasti nämä moraalittomat tuomarit onnistuivat tehtävässään paremmin, kuin nuorsuurleijonien tapauksessa, jotka äskettäin voittivat mestaruuden törkeästä tuomaripelistä huolimatta.  Meillä riittää kyvykkäitä jääkiekkojohtajia ja valmentajia, jotka pystyvät luomaan tulevista lupauksista suuria Leijonia. Tätä saa maailmalla ihmetellä jopa suurvaltajohtaja Putin.

Suuresti arvostamani jääkiekkojohtaja Kalervo Kummola liittyi monien muiden Minskin MM-kisojen tuomarointia arvostelevien joukkoon. Itse olen eri mieltä kritisoitujen tuomareiden ammattitaidosta. Hehän onnistuivat heille määrätyistä tehtävistä täydellisesti. Tosin kaikki 100 miljoonaa jääkiekkoa seuraavaa fania voivat halutessaan nähdä, että tuomarointi ei ollut tasapuolista eikä sääntöihin perustuvaa, sekä ratkaisi tärkeät ottelut, kuten oli asiaan kuuluvasti jälleen sovittukin. Muistettakoon, että Suomi on voittanut esimerkiksi MM-finaalin vain kahdesti… Ruotsia vastaan! Ensimmäisen kerran muistan amerikkalaistuomareiden järjestelleen voiton Kanadalle 1994. Tällöinhän Suomi menetti ensimmäisen MM-kultansa pelin lopussa tapahtuneeseen kahteen törkeään tuomarivirheeseen, mitkä eivät sattuneet vahingossa!

Mottoni on: siellä missä rahat on konnat ja isot rahat ja isot konnat!

Urheilu ei tee poikkeusta, kuten olen niin monesti kolumneissani osoittanut. Suomessa tätä ei vaan haluta ymmärtää ja halutaan luulla kaiken olevan maailmassa pulmusta, mitä elämän evoluutiokehitys ei tue. Miljardin vuoden kuluessa on planeetallamme bakteereista kehittynyt eläimiä, jotka kieroudella, viekkaudella ja voimalla syövät heikompansa. Pelkurimainen asioiden peittely ja salailu kuuluu asiaan ja mahdollistaa skandaalit jatkossakin.

Kansa tarvitsee sirkushuveja ja gladiaattoreita, tiesivät jo ammoin roomalaiset. Myös ideologioiden paremmuutta on pönkitetty urheilumenestyksillä.

Minskin MM-kisojen tuomaripelistä esimerkkeinä voisin ottaa Venäjän ja Suomen ensimmäisen pelin tuomaroinnin arvioinnin. Siinä ruotsalaispillipiiparit onnistuivat mainiosti. Ensimmäinen Venäjän maali syntyi jo alkuminuutilla runnomalla maalivahdin peittämän kiekon maaliin. Tästä sääntöjen mukaan venäläispelaajalle olisi tullut viheltää jäähy, mutta tuomarit lahjoittivat maalin Venäjälle! Seuraava maali syntyi Venäjälle lahjoitetulla ylivoimalla, sillä suomalaispelaaja oli luistellut liian lähelle Venäjän supertähteä, jolla on ”diplomaattinen koskemattomuus”, kyky näytellä ja oikeus survoa poikittaista mailaa vastapuolen suuhun.

Kolmas maali syntyi Suomen 5-4 ylivoiman aikana, jolloin sattui Jormakan tyrmäys ja vahingoittaminen vapaaottelussa käytetyllä kyynärpääiskulla päähän. Ainoat, jotka tätä eivät ”nähneet”, olivat kentän neljä tuomaria! Mikäli sääntöjä olisi noudatettu, olisi Suomi saanut Venäjälle lahjoitetun maalin sijasta 5-3 ylivoiman ja törkeyksiin syyllistynyt pelaaja 5+20 min tuomion ja pelikiellon. Tuomarit toteuttivat loistavasti heille annetun roolin ja Venäjä johti jo 3-0 ja peli oli valmis!

Finaalissa oli uusinta edellisestä. Nyt tuomareiksi oli saatu uusi luottopari Jenkeistä ja Saksasta toteuttamaan heille määrättyä tehtävää.

Jääkiekon luonne aikojen saatossa on muuttunut, koska ainoa mikä ei ole suurentunut on maali. Tästä syystä on kohtuuttoman vaikeaa tehdä maaleja varsinkin tasaviisikoin.

Aloittaessani jääkiekkoharrastukseni yli puoli vuosisataa sitten, sain ”Ilveksen luolasta” mestarimaalivahti Koison vanhat varusteet lainaksi. Niissä mailakäden kilpi oli nyrkkeilyhanskaan kiinnitetty tupakka-askin kokoinen faneripala. Nykyään kilpikäsine on pitsalapion kokoinen. Räpylään juuri mahtui kiekko: Nyt hanska on pesuvadin kokoinen. Säärisuojukset olivat kapeat ja lyhyet, eivät ”patjoja”! Kun vielä maalivahdit ovat parimetrisiä ladon oviksi topattuja, on kiekkoa lähes mahdoton toimittaa maaliin tasaviisikoin. Maalien koko päätettiin 1800-luvulla, jolloin miehet olivat lyhyitä ja kapeita, sekä toppaamattomia.

Asian voisi korjata pienentämällä suojuksia, tai isontamalla maaleja, jolloin pääsisimme pelin alkuaikojen ”maalijuhliin”, koska maaleja tehtäisiin muutenkin, kuin tuomaripelillä.

Nykyisin ylivoimapeli korostuu, jolla on helppo ratkaista ottelut jakamalla väärin jäähyjä puolueellisesti.  Näin on ratkaistu monet ottelut, kuten nytkin Venäjää vastaan kävi. Pelaajat on tietyissä maissa opetettu kalastelemaan jäähyjä, kontaktitilanteissa ”sukeltamaan” ja silloinkin kun ei kontaktia tapahdu. Näistä tempuista on sääntökirjassa rangaistus.  

Lopullisesti pelin ratkaisun tuomarit onnistuivat tekemään 2-2 tilanteessa viheltämällä suomalaisille kaksi aiheetonta jäähyä peräjälkeen, mistä seurasi 5-3 ylivoima venäjän supertähdille.  Venäjähän teki 4 maalia viidestä strategian mukaan vihellettyjen jäähyjen aikana! Myös näiltä mestarituomareilta jäi huomaamatta heti pelin alussa vastaava törkeä suomalaispelaajan vahingoittaminen, joka tapahtui myös ensimmäisessä pelissä, mistä sääntöjen mukaiset rangaistukset olisivat olleet pelikielto supertähti Malkinille. Tämä olisi vaikeuttanut ratkaisevasti palkkion saantia tuloksen järjestelystä!

On ääretöntä naiiviutta uskoa, että näillä meriteillä kutsuvierasaitiossa istuvat ”veljet” olisivat sallineet pienen Suomen nöyryyttää suurvaltaa samalla tavoin, kun se teki yllätykseksi heidän omissa olympialaisissa Sotshissa!  Jääkiekko on sekä Venäjän, että Valko-Venäjän voiman symboli ja johtajiensa suosikki.

Pauli Leppä-aho

 

]]>
3 http://leppis1949.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276705-pienen-kansakunnan-vahvuus-on-yhteishenki-kuten-mm-jaakiekko-on-todistanut#comments Hyvinvointi Jääkiekko Joukkuepeli Kansantalous Yhteishenki Wed, 29 May 2019 10:49:35 +0000 Pauli Leppä-aho http://leppis1949.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276705-pienen-kansakunnan-vahvuus-on-yhteishenki-kuten-mm-jaakiekko-on-todistanut
Minun kansanedustajani uskaltaa, ehkä.... http://hannuvaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272815-minun-kansanedustajani-uskaltaa-ehka <p>Aavistan jo ennakkoon, montako kansanedustajaehdokasta rohkenee vastata tähän visioon.</p><p>Mitä mieltä olet uudenlaisesta yrityksen henkilöstöosakkuudesta. Järjestelmään on oikeus liittyä yritykseen palkattu vakinainen työvoima. Henkilöstöosuuden voi lunastaa kerralla, tai sopivissa erissä.<br />Ansio tulee koostumaan palkkatulosta ja osinkotuloa vastaavasta pääomatulosta. Pääomatulon veroprosentti on 10%.&nbsp;</p><p>Henkilöstöosakkuudella henkilöstö saa oikeuden päättää työhuoneen, työryhmän, tai henkilöstön hyvinvointiin liittyvistä asioista budjetin puitteissa.</p><p>Strateginen valta jää pääomistajille. Henkilöstölla on kuitenkin valittuna edustaja yrityksen hallinnossa.&nbsp;</p><p>Mitä haittaa, tai etua kaikesta tästä on verrattuna nykyiseen työmarkkinakäytäntöön, yrityksen toimintaan ja henkilöstön asemaan. Taisto on kovaa ainakin kehitysvaiheessa, mutta kun äly ja tunne saadaan nättiin pakettiin, niin voidaan vaan ihmetellä, miksi tämä kesti näin pitkään.</p><p>Järjestelmällä on näillä näkymillä mahdollisuus kehittyä ja kehittää Suomen talouteen voima, johon muualla&nbsp;ei&nbsp;ole juurikaan mahdollisuutta vastata.&nbsp;</p><p>Kerrankin koko kansa soutaa kirkkovenettä samaan suuntaan ja talous saadaan vakaaseen tilaan.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aavistan jo ennakkoon, montako kansanedustajaehdokasta rohkenee vastata tähän visioon.

Mitä mieltä olet uudenlaisesta yrityksen henkilöstöosakkuudesta. Järjestelmään on oikeus liittyä yritykseen palkattu vakinainen työvoima. Henkilöstöosuuden voi lunastaa kerralla, tai sopivissa erissä.
Ansio tulee koostumaan palkkatulosta ja osinkotuloa vastaavasta pääomatulosta. Pääomatulon veroprosentti on 10%. 

Henkilöstöosakkuudella henkilöstö saa oikeuden päättää työhuoneen, työryhmän, tai henkilöstön hyvinvointiin liittyvistä asioista budjetin puitteissa.

Strateginen valta jää pääomistajille. Henkilöstölla on kuitenkin valittuna edustaja yrityksen hallinnossa. 

Mitä haittaa, tai etua kaikesta tästä on verrattuna nykyiseen työmarkkinakäytäntöön, yrityksen toimintaan ja henkilöstön asemaan. Taisto on kovaa ainakin kehitysvaiheessa, mutta kun äly ja tunne saadaan nättiin pakettiin, niin voidaan vaan ihmetellä, miksi tämä kesti näin pitkään.

Järjestelmällä on näillä näkymillä mahdollisuus kehittyä ja kehittää Suomen talouteen voima, johon muualla ei ole juurikaan mahdollisuutta vastata. 

Kerrankin koko kansa soutaa kirkkovenettä samaan suuntaan ja talous saadaan vakaaseen tilaan. 

]]>
2 http://hannuvaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272815-minun-kansanedustajani-uskaltaa-ehka#comments Henkilöstöedut Kansantalous Verotus Thu, 28 Mar 2019 15:58:03 +0000 Hannu Valtonen http://hannuvaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272815-minun-kansanedustajani-uskaltaa-ehka
Ihminen ilman toista http://jeresumell.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271526-ihminen-ilman-toista <p>Psykologian ihmiskuva kasvuun liittyen tai sen kantava teema on vuorovaikutus. Pohtisin tätä asiaa eilen yksinäisenä yön hetkenä, kun kuuntelin radiosta Radioteatterin tuottamaa &rdquo;Uniraati&rdquo; -ohjelmaa ja avauduttuani sähkösikahallusinaatiostani ja sota-teemaisten painajaisunieni tulkinnoista Facebook-seuraajilleni. Päätin vuodatukseni lauseeseen &rdquo;Teksti ilman lukijaa on merkityksetön. Siksi näistä kerron Faceook-seuraajilleni&rdquo;. &rdquo;Ihminen ilman toista ei koe kasvua&rdquo;, on vastaavanlainen liittyen mitä tulee sinkkuna elämiseen ja unelmaan parisuhteesta.</p><p>Vanhuudessa saavutettava eheä minuus voidaan kai saavuttaa vasta, kun voi viettää vanhuuden päivät onnellisesti parisuhteessa. Eheän minuuden puutteessa vanhuudessa kohtaan kait epätoivon, joka jää kaivelemaan kuolinvuoteellani siihen asti, kun piru vetää minua kohden helvettiä ja vielä sielläkin, jos tuonpuoleista elämää on yksilön kuoleman jälkeen.</p><p>On totta, että olen 35-vuotias sinkkuna koko elämän viettäneenä, enkä ole koskaan saanut kenenkään tytön tai naisen puhelinnumeroa, jolta voisi joskus vaikka soittaa muutoin vain kysellen kuulumisia, enkä ole saanut mahdollisuutta käydä elokuvissa kauniimman sukupuolen edustajan kanssa. Kerran olisi ollut mahdollisuus, mutta se kaatui rahaan ja sen puutteeseen. Tyttö jätti minut, koska minulla ei ollut rahaa, ja poisti minut Facebookista, eikä edes moikkaa minua linja-autossa, vaikka samassa kaupunkilähiössä asutaan. Ja hänkin on ihan duunari-asteella töissä.</p><p>Jos saa Suomessa takuueläkkeen, joka on pari kymppia päälle 700 euroa, ja asumistuen, niin ei saa toimeentulotukea ja jos on perinnässä pikavippivelkoja, ei pääse velkajärjestelyyn ja Turussa ei pääse sosiaalihuollon juuri aloittamaan sosiaalisen luoton piiriin, kumpaakaan samasta syystä, koska sosiaalitantat laskevat, että minulla ei ole maksukykyä. Velkaneuvonta ja Turussa sosiaalinen luottopalvelu on tarkoitettu vain niille, joilla on muutoinkin varaa elää markkinatalouteen pohjautuvassa järjestelmässä, ja joilla muutoinkin menee ehkä hyvin.</p><p>Paavo Väyrysestä oli artikkeli ja tämän eduskunta-vaali-teesit sosiaalituen uudistukseen liittyen Turun Sanomissa noin viikko sitten, ja jos en olisi vasemmistoliiton jäsen, voisin vakavasti harkita Väyrysen Seitsemän tähden liikettä tai kommunistista työväenpuoluetta, ja lähteä ajamaan Turusta työväen unelmakaupunkia, jossa markkinataloudella ei olisi osaa ei arpaa. Harkitsin Työväen kommunistista puoluetta vasemmistoliiton sijaan puolueeseen liittymisen aikoina, kun se oli ajankohtaista elämässäni, ja se ratkaisi, että halusin valita puolueen, jolla todennäköisesti saattaa olla vielä jotain yhteiskunnallista vaikutusvaltaa ehkä vielä elinaikanani tässä maassa. Eihän kommunistisella työväenpuolueella ole yhtään edustajapaikkaa kansanedustus-instituutiossa, kun taas vasemmistolle povataan ensi vaaleissa lisäpaikkoja hyvin menneen Li Anderssonin johtajakauden ansiosta ja suosion kasvun myötä. Kansa alkaa kyllästymään porvareihin.</p><p>Ehkä ainoa hanka vastaan vasemmiston ajamissa asioissa, joista olen eri mieltä on jotkin maahanmuuttoon liittyvät kysymykset, vaikka en ole rasisti. Mielestäni Suomeen ei tarvita maahanmuuttoperäistä työvoimaa, vaikka esimerkiksi Venäjältä tulee ihan kouluttettuakin väkeä tänne, esimerkiksi lääkäreitää ja tutkijoita ja eduskunnasta puuttuu puhemies sen suhteen, ketä nostaisi metelin ja hulabaloon ensimmäisen polven maahanmuuttajille maksettavista sosiaalietuuksista kanta-suomalaisiin verrattuna: Fakta on se, että Suomi on Euroopan mittakaavassa tehty houkuttelevimmaksi maaksi tulla sosiaalietuuksien perässä Suomeen ja mielestäni asiaan pitäisi tulla muutos. 10&nbsp;000 euron starttiraha, ja käytännössä kaikki eläminen täällä ilmaista, tosin sotien keskeltä tulevat kokevat muita syrjäytymistä lisääviä ongelmia tänne muuttaessaan, kuten vaikean kielen, ja kotoutumisen ja paikan löytämisen yhteiskunnasta. Ja toisen polven maahanmuuttajathan ovat jo sitten natiiveja, jos syntyvät Suomessa, ja heillä on mahdollisuus pyrkiä vaikka Suomen tasavallan ensimmäiseksi maahanmuuttaja-taustaiseksi presidentiksi. Uskon kuitenkin, että koska maahanmuutto Suomeen on kanta-suomalaisille niin uudehko asia, että omana elinaikanani ei toisen polven maahanmuuttaja-presidentti ole arkipäivää, vaikka kokisin humaanin kuoleman vanhuudessa. Itsekin voisin harkita äänestäväni maahanmuuttaja-taustaista ihmistä vaikka Suomen Tasavallan Presidentiksi, koska minulle merkitsee, mistä ehdokas puhuu, eikä se, mistä hän on kotoisin.</p><p>Suomessa on sekin ongelma, että jos täällä puhuu faktat esillä maahanmuuttajista jotain, mistä maahanmuuttajat eivät pidä, helposti tulee rasistin leima otsaan. Tämän hetkinen suomen sosiaaliturvapolitiikka syrjii kantasuomalaisia ankaralla kädellä. Se näkyy Kelan päätöksissä, kun sosiaalitoimenkin toiminnot meni Kelaan kovassa SOTE-ajossa, jota ei edes saatu maaliin, kaikki asiat muuttui huonommaksi, mitä tulee sosiaalietuus-päätöksiin. Ja en ole yksin ja ainut kantasuomalainen, joka on tätä mieltä meistä, jotka joutuvat käymään leipäjonoissa ja eivät saa Kelalta tukia, jotka meille kuuluisi.</p><p>Jos Venäjä hyökkää Suomeen ja syttyy kriisitilanne, Suomeen muuttaneet maahanmuuttajat lähtevät täältä Euroopan alueella seuraavaksi parhaaseen elintaso-maahan, vaikkakaan Italiakaan enää ota ulkomaalaisia vastaan, mutta on niitä muitakin maita Euroopassa, kuin Italia.</p><p>Toinen suuri kysymys, josta saatan poiketa yleisestä vasemmistoliiton mielipiteestä, vaikka epäilen, että asia jakaa meidänkin puolueessa mielipiteitä kahtia, on Suomen Euro- ja EU-jäsenyys. Jos Suomi ei olisi kytketty Euroopan Unioniin, Suomi voisi päättää kansantaloudestaan itsenäisesti paremmin, ja maahanuuttokiintiöitä voisi alentaa tuntuvasti. Joinain vuosina se voisi olla vaikka pyöreä nolla. Nykyisellään talouskasvun hidaste verrattuna esimerkiksi naapuriimme Ruotsiin on EU:n syytä ja Brysselistä käsin määrätään maahanmuutto-kiintiöitä. Eihän Suomella ole omaa valuuttaakaan, moni kantapubissani tuttuni on todennut, että Suomi myi itsenäisyytensä liittymällä EU-jäsenvaltioksi 1995 tai viimeistään sitten, kun liityttiin rahaliitto Euroon. Siinä mielessä Paavo Väyrynen ajaa ihan oikeaa asiaa, niitä ainoita puheenvuoroja EU-kriittisyydestä, mitä olen kuullut kenenkään edustajan suusta seuratessani eduskunnan kyselytuntia, on tullut Seitsemän tähden liikkeen johtajan, valtio-opin tohtorin Paavo Väyrysen suusta.</p><p>Jos Suomessa olisi Amerikan tyyliin maa jaettu osavaltioihin, voisin kuvitella hakeutuvani Turun Kuvernööriksi, tai täällähän oli viime vaalikoneissakin yksi kysymys siitä, pitäisikö Turussa ottaa pormestarimalli käyttöön, vastasin kysymykseen, että &rdquo;En osaa sanoa, koska olen ollut verrattain niin vähän aikaa politiikassa mukana&rdquo;, mutta tiedä, vaikka Työinformatiikan maisterina, tai tohtorina jonain päivänä vielä yltäisin vähintään valtuustoon tai hakisin Turun kaupunkinjohtajaksi, tai pormestariksi, jos Turku siirtyy pormestari-malliin Helsingin ja Tampereen tavoin. Aika näyttää. Hauthan kyseisiin työpaikkoihin on julkisia, hakihan viime kerralla ennen Minna Arven valintaa Turun kaupunginjohtajaksi bussikuskikin, joka kuitenkaan ei päässyt haun toiselle kierrokselle, kun valtuusto päätti, ketä haastatellaan ja valitaan kyseiseen viran haltijaksi.</p><p>Tai kuka tietää, että tukemani lukiokaverini, joka on ensi vaaleissa eduskuntaehdokas, valittaisiin jonain päivänä Suomen ykköspäänahaksi? Olen oppinut sen elämästä ja seuratessani euroopan jalkapalloliigoja niistä myös pienin panoksi vetoa lyöden ja suht usein voittaen, että elämä on arvaamaton ja aina mukana on satunnaismuuttuja, jota ei voi laskea ennakkoon mukaan. Pitää kohdata vain ihmiset ja kaverit ihmisinä avoimin mielin, ja tehdä hyvää, niin Karman laki tulee vastaan hyvinä tekoina itselle jossain vaiheessa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Psykologian ihmiskuva kasvuun liittyen tai sen kantava teema on vuorovaikutus. Pohtisin tätä asiaa eilen yksinäisenä yön hetkenä, kun kuuntelin radiosta Radioteatterin tuottamaa ”Uniraati” -ohjelmaa ja avauduttuani sähkösikahallusinaatiostani ja sota-teemaisten painajaisunieni tulkinnoista Facebook-seuraajilleni. Päätin vuodatukseni lauseeseen ”Teksti ilman lukijaa on merkityksetön. Siksi näistä kerron Faceook-seuraajilleni”. ”Ihminen ilman toista ei koe kasvua”, on vastaavanlainen liittyen mitä tulee sinkkuna elämiseen ja unelmaan parisuhteesta.

Vanhuudessa saavutettava eheä minuus voidaan kai saavuttaa vasta, kun voi viettää vanhuuden päivät onnellisesti parisuhteessa. Eheän minuuden puutteessa vanhuudessa kohtaan kait epätoivon, joka jää kaivelemaan kuolinvuoteellani siihen asti, kun piru vetää minua kohden helvettiä ja vielä sielläkin, jos tuonpuoleista elämää on yksilön kuoleman jälkeen.

On totta, että olen 35-vuotias sinkkuna koko elämän viettäneenä, enkä ole koskaan saanut kenenkään tytön tai naisen puhelinnumeroa, jolta voisi joskus vaikka soittaa muutoin vain kysellen kuulumisia, enkä ole saanut mahdollisuutta käydä elokuvissa kauniimman sukupuolen edustajan kanssa. Kerran olisi ollut mahdollisuus, mutta se kaatui rahaan ja sen puutteeseen. Tyttö jätti minut, koska minulla ei ollut rahaa, ja poisti minut Facebookista, eikä edes moikkaa minua linja-autossa, vaikka samassa kaupunkilähiössä asutaan. Ja hänkin on ihan duunari-asteella töissä.

Jos saa Suomessa takuueläkkeen, joka on pari kymppia päälle 700 euroa, ja asumistuen, niin ei saa toimeentulotukea ja jos on perinnässä pikavippivelkoja, ei pääse velkajärjestelyyn ja Turussa ei pääse sosiaalihuollon juuri aloittamaan sosiaalisen luoton piiriin, kumpaakaan samasta syystä, koska sosiaalitantat laskevat, että minulla ei ole maksukykyä. Velkaneuvonta ja Turussa sosiaalinen luottopalvelu on tarkoitettu vain niille, joilla on muutoinkin varaa elää markkinatalouteen pohjautuvassa järjestelmässä, ja joilla muutoinkin menee ehkä hyvin.

Paavo Väyrysestä oli artikkeli ja tämän eduskunta-vaali-teesit sosiaalituen uudistukseen liittyen Turun Sanomissa noin viikko sitten, ja jos en olisi vasemmistoliiton jäsen, voisin vakavasti harkita Väyrysen Seitsemän tähden liikettä tai kommunistista työväenpuoluetta, ja lähteä ajamaan Turusta työväen unelmakaupunkia, jossa markkinataloudella ei olisi osaa ei arpaa. Harkitsin Työväen kommunistista puoluetta vasemmistoliiton sijaan puolueeseen liittymisen aikoina, kun se oli ajankohtaista elämässäni, ja se ratkaisi, että halusin valita puolueen, jolla todennäköisesti saattaa olla vielä jotain yhteiskunnallista vaikutusvaltaa ehkä vielä elinaikanani tässä maassa. Eihän kommunistisella työväenpuolueella ole yhtään edustajapaikkaa kansanedustus-instituutiossa, kun taas vasemmistolle povataan ensi vaaleissa lisäpaikkoja hyvin menneen Li Anderssonin johtajakauden ansiosta ja suosion kasvun myötä. Kansa alkaa kyllästymään porvareihin.

Ehkä ainoa hanka vastaan vasemmiston ajamissa asioissa, joista olen eri mieltä on jotkin maahanmuuttoon liittyvät kysymykset, vaikka en ole rasisti. Mielestäni Suomeen ei tarvita maahanmuuttoperäistä työvoimaa, vaikka esimerkiksi Venäjältä tulee ihan kouluttettuakin väkeä tänne, esimerkiksi lääkäreitää ja tutkijoita ja eduskunnasta puuttuu puhemies sen suhteen, ketä nostaisi metelin ja hulabaloon ensimmäisen polven maahanmuuttajille maksettavista sosiaalietuuksista kanta-suomalaisiin verrattuna: Fakta on se, että Suomi on Euroopan mittakaavassa tehty houkuttelevimmaksi maaksi tulla sosiaalietuuksien perässä Suomeen ja mielestäni asiaan pitäisi tulla muutos. 10 000 euron starttiraha, ja käytännössä kaikki eläminen täällä ilmaista, tosin sotien keskeltä tulevat kokevat muita syrjäytymistä lisääviä ongelmia tänne muuttaessaan, kuten vaikean kielen, ja kotoutumisen ja paikan löytämisen yhteiskunnasta. Ja toisen polven maahanmuuttajathan ovat jo sitten natiiveja, jos syntyvät Suomessa, ja heillä on mahdollisuus pyrkiä vaikka Suomen tasavallan ensimmäiseksi maahanmuuttaja-taustaiseksi presidentiksi. Uskon kuitenkin, että koska maahanmuutto Suomeen on kanta-suomalaisille niin uudehko asia, että omana elinaikanani ei toisen polven maahanmuuttaja-presidentti ole arkipäivää, vaikka kokisin humaanin kuoleman vanhuudessa. Itsekin voisin harkita äänestäväni maahanmuuttaja-taustaista ihmistä vaikka Suomen Tasavallan Presidentiksi, koska minulle merkitsee, mistä ehdokas puhuu, eikä se, mistä hän on kotoisin.

Suomessa on sekin ongelma, että jos täällä puhuu faktat esillä maahanmuuttajista jotain, mistä maahanmuuttajat eivät pidä, helposti tulee rasistin leima otsaan. Tämän hetkinen suomen sosiaaliturvapolitiikka syrjii kantasuomalaisia ankaralla kädellä. Se näkyy Kelan päätöksissä, kun sosiaalitoimenkin toiminnot meni Kelaan kovassa SOTE-ajossa, jota ei edes saatu maaliin, kaikki asiat muuttui huonommaksi, mitä tulee sosiaalietuus-päätöksiin. Ja en ole yksin ja ainut kantasuomalainen, joka on tätä mieltä meistä, jotka joutuvat käymään leipäjonoissa ja eivät saa Kelalta tukia, jotka meille kuuluisi.

Jos Venäjä hyökkää Suomeen ja syttyy kriisitilanne, Suomeen muuttaneet maahanmuuttajat lähtevät täältä Euroopan alueella seuraavaksi parhaaseen elintaso-maahan, vaikkakaan Italiakaan enää ota ulkomaalaisia vastaan, mutta on niitä muitakin maita Euroopassa, kuin Italia.

Toinen suuri kysymys, josta saatan poiketa yleisestä vasemmistoliiton mielipiteestä, vaikka epäilen, että asia jakaa meidänkin puolueessa mielipiteitä kahtia, on Suomen Euro- ja EU-jäsenyys. Jos Suomi ei olisi kytketty Euroopan Unioniin, Suomi voisi päättää kansantaloudestaan itsenäisesti paremmin, ja maahanuuttokiintiöitä voisi alentaa tuntuvasti. Joinain vuosina se voisi olla vaikka pyöreä nolla. Nykyisellään talouskasvun hidaste verrattuna esimerkiksi naapuriimme Ruotsiin on EU:n syytä ja Brysselistä käsin määrätään maahanmuutto-kiintiöitä. Eihän Suomella ole omaa valuuttaakaan, moni kantapubissani tuttuni on todennut, että Suomi myi itsenäisyytensä liittymällä EU-jäsenvaltioksi 1995 tai viimeistään sitten, kun liityttiin rahaliitto Euroon. Siinä mielessä Paavo Väyrynen ajaa ihan oikeaa asiaa, niitä ainoita puheenvuoroja EU-kriittisyydestä, mitä olen kuullut kenenkään edustajan suusta seuratessani eduskunnan kyselytuntia, on tullut Seitsemän tähden liikkeen johtajan, valtio-opin tohtorin Paavo Väyrysen suusta.

Jos Suomessa olisi Amerikan tyyliin maa jaettu osavaltioihin, voisin kuvitella hakeutuvani Turun Kuvernööriksi, tai täällähän oli viime vaalikoneissakin yksi kysymys siitä, pitäisikö Turussa ottaa pormestarimalli käyttöön, vastasin kysymykseen, että ”En osaa sanoa, koska olen ollut verrattain niin vähän aikaa politiikassa mukana”, mutta tiedä, vaikka Työinformatiikan maisterina, tai tohtorina jonain päivänä vielä yltäisin vähintään valtuustoon tai hakisin Turun kaupunkinjohtajaksi, tai pormestariksi, jos Turku siirtyy pormestari-malliin Helsingin ja Tampereen tavoin. Aika näyttää. Hauthan kyseisiin työpaikkoihin on julkisia, hakihan viime kerralla ennen Minna Arven valintaa Turun kaupunginjohtajaksi bussikuskikin, joka kuitenkaan ei päässyt haun toiselle kierrokselle, kun valtuusto päätti, ketä haastatellaan ja valitaan kyseiseen viran haltijaksi.

Tai kuka tietää, että tukemani lukiokaverini, joka on ensi vaaleissa eduskuntaehdokas, valittaisiin jonain päivänä Suomen ykköspäänahaksi? Olen oppinut sen elämästä ja seuratessani euroopan jalkapalloliigoja niistä myös pienin panoksi vetoa lyöden ja suht usein voittaen, että elämä on arvaamaton ja aina mukana on satunnaismuuttuja, jota ei voi laskea ennakkoon mukaan. Pitää kohdata vain ihmiset ja kaverit ihmisinä avoimin mielin, ja tehdä hyvää, niin Karman laki tulee vastaan hyvinä tekoina itselle jossain vaiheessa.

]]>
0 http://jeresumell.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271526-ihminen-ilman-toista#comments EU maahanmuuttopolitiikka Euroopan unioni Kansantalous Kehityspsykologia Paavo Väyrynen Väyrysen eduskuntaryhmä Hoito 2.3: Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuus on tärkeämpää kuin sijainti. Wed, 13 Mar 2019 13:47:25 +0000 Jere Sumell http://jeresumell.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271526-ihminen-ilman-toista
Suomi Euroopan veroparatiisi - Entä kokonaisveroaste? http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269150-suomi-euroopan-veroparatiisi-enta-kokonasiveroaste <p>Suomessa on tapana valittaa verotuksen ankaruudesta, ja erityisen innokkaita valittajia ova yrittäjät, vaikka yrityksille Suomi on eurooppalainen veroparatiisi. Mutta kyllä me tavalliset tallaajatkin valitamme. Verot kun vievät palkasta suurimman osan ja kokonaisveroaste on maailman korkeimpia.</p><p>Otan veroasiat esille, koska meillä ei ole varaa järjestää vanhuksillemme parempaa hoitoa, koska verotus. Aloitetaan helpoimmasta päästä, siis yrittäjistä ja yrityksistä.</p><p><a href="https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Yhteisoverotus/" title="https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Yhteisoverotus/">https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Yhteisoverotus/</a></p><p>Siinähän sitä. Oikeata asiaa.</p><p>Mutta entä se kokonaisveroaste? Siitä on mukava puhua, etenkin kun harva siitä mitään ymmärtää. Euroopassa kokonaisveroaste on Suomea korkeampi vain muutamassa maassa. Ruotsin kanssa olemme suunnilleen samalla tasolla.</p><p>Kokonaisveroasteen voi ymmärtää kahdella tavalla. Jos se on 44 %, niin kaikilta meiltä menee veroihin keskimäärin 44 %. Tämä tapa on hyvin suosittu tapa.</p><p>Toinen tapa on mahdollisesti se oikeampi. Siinä tuo 44 % on kokonaisveroaste suhteessa bruttokansantuotteeseen. Niin se näet määritetään. Suhteena johonkin, joka on nopeammin ja herkemmin muuttuva kuin veroprosenttisi ja alv:n määrä eväissäsi.</p><p>Korkean kokonaisveroasteen maat ovat usein taloudellelisesti huomattavasti pärjäävämpiä kuin alhaisimmman kokonaisveroasteen maat.</p><p>Hyvä veropäivää kaikille. Maksetaan veroja ja saadan vanhuksetkin hoidettua!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa on tapana valittaa verotuksen ankaruudesta, ja erityisen innokkaita valittajia ova yrittäjät, vaikka yrityksille Suomi on eurooppalainen veroparatiisi. Mutta kyllä me tavalliset tallaajatkin valitamme. Verot kun vievät palkasta suurimman osan ja kokonaisveroaste on maailman korkeimpia.

Otan veroasiat esille, koska meillä ei ole varaa järjestää vanhuksillemme parempaa hoitoa, koska verotus. Aloitetaan helpoimmasta päästä, siis yrittäjistä ja yrityksistä.

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Yhteisoverotus/

Siinähän sitä. Oikeata asiaa.

Mutta entä se kokonaisveroaste? Siitä on mukava puhua, etenkin kun harva siitä mitään ymmärtää. Euroopassa kokonaisveroaste on Suomea korkeampi vain muutamassa maassa. Ruotsin kanssa olemme suunnilleen samalla tasolla.

Kokonaisveroasteen voi ymmärtää kahdella tavalla. Jos se on 44 %, niin kaikilta meiltä menee veroihin keskimäärin 44 %. Tämä tapa on hyvin suosittu tapa.

Toinen tapa on mahdollisesti se oikeampi. Siinä tuo 44 % on kokonaisveroaste suhteessa bruttokansantuotteeseen. Niin se näet määritetään. Suhteena johonkin, joka on nopeammin ja herkemmin muuttuva kuin veroprosenttisi ja alv:n määrä eväissäsi.

Korkean kokonaisveroasteen maat ovat usein taloudellelisesti huomattavasti pärjäävämpiä kuin alhaisimmman kokonaisveroasteen maat.

Hyvä veropäivää kaikille. Maksetaan veroja ja saadan vanhuksetkin hoidettua!

 

]]>
14 http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269150-suomi-euroopan-veroparatiisi-enta-kokonasiveroaste#comments Kansantalous Kokonaisveroaste Talous Verotus Yritysverotus Wed, 06 Feb 2019 13:40:27 +0000 Pekka Siikala http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269150-suomi-euroopan-veroparatiisi-enta-kokonasiveroaste
Äänestäjä, älä lankea veroseireenien menonlisäyslauluun http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269130-aanestaja-ala-lankea-veroseireenien-menonlisayslauluun <p>Vero- ja velkaseireenit laulavat taas menonlisäyslaulujaan vaalikarikoissa seilaavan Suomi-laivan matkustajien harhauttamiseksi. Vaikka laulu kuulostaa huumaavan kauniilta, siihen lankeava kansantalous tullaan repimään elävältä kappaleiksi Hakaniemen rantakallioilla.<br /><br />Kuvan graafit kertovat julmaa tarinaa:<br />- Julkinen sektori on velkaantunut rajusti.<br />- Kotitaloudet ovat velkaantuneet rajusti.<br />- Julkiset menot ovat kasvaneet rajusti vaikka tulot ovat tippuneet.<br /><br />Viimeisimmät lamat ja taantumat ovat tapahtuneet 1970-, 1990, ja 2000-luvuilla, joten uusi talousnotkahdus on todennäköisesti jo aivan kulman takana. Maailman merillä raivoaa kauppasotien, pörssien laskun, Brexitien, pakolaiskriisien ja muut myrskyt.&nbsp;Meillä ei yksinkertaisesti ole enää varaa jäykkiin työmarkkinoihin, jatkuviin menonlisäyksiin, korkeampaan verotukseen ja velkaantumiseen. Ei ole ollut enää vuosikymmeniin.<br /><br />Äänestäjien on nyt parempi laittaa vahaa korviinsa ja kuunnella Terfeuksen laulua, jotta kansantalous saadaan ohjattua turvallisemmille vesille.<a class="_58cn" href="https://www.facebook.com/hashtag/terestroika?epa=HASHTAG">#terestroika</a><br /><br /><a href="https://l.facebook.com/l.php?u=https%3A%2F%2Ffindikaattori.fi%2Ffi%2F28%3Ffbclid%3DIwAR3_lvc36CuchCDF_Am9O7R9TJEUqGNz9dUeR6hHslXfWfP2aODhBZMB5IE&amp;h=AT0-lQ4Q1NkvxZDRAA9vojkytqMSxSCfJPcL63vKMDQtgDef_nTliDOzzKFtxbec1BxrCJV1QE6_JE0CGneM6yRqgucJRQ2sMeXtAF9edkissIQ6E5MQnbbEg4USUIeOamAjWQWPsFLsh4dVCNM" rel="nofollow noopener" target="_blank">https://findikaattori.fi/fi/28</a><br /><a href="https://www.stat.fi/til/jyev/2017/04/jyev_2017_04_2018-03-16_tie_001_fi.html?fbclid=IwAR0YVgDNV8OIxo5v_L-ao5I9IglwfuFwOrwOvZvc92zbVycPhuegnGhqwFA" rel="nofollow noopener" target="_blank">https://www.stat.fi/til/jyev/2017/04/jyev_2017_04_2018-03-16_tie_001_fi.html</a><br /><a href="https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkiset-menot/?fbclid=IwAR2mpiOf5ILST2Ipum2dyFRZm3w8kxMi2ZTsHqvmqxzVdyMhsEZtA0ZqWTs" rel="nofollow noopener" target="_blank">https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkiset-menot/</a><br /><a href="https://l.facebook.com/l.php?u=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FSeireenit%3Ffbclid%3DIwAR04OhssiJscF5Y9efvVVQ3OxH7tDq5aw4FNwxb3tjpIuJ6jw3iQ3rYvYR8&amp;h=AT3iGiX2QSSiL8GUMX47SFvNBFZreNMxszefWfbxdAeMX-g8YryNCFnflLzV1UkDo6fqr52DaWelg5U_6h6usAVZl33FE40Cd6d2-r6crD_uPF9WyezxLyyC5UehJtqIgidnfA" rel="nofollow noopener" target="_blank">https://fi.wikipedia.org/wiki/Seireenit</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vero- ja velkaseireenit laulavat taas menonlisäyslaulujaan vaalikarikoissa seilaavan Suomi-laivan matkustajien harhauttamiseksi. Vaikka laulu kuulostaa huumaavan kauniilta, siihen lankeava kansantalous tullaan repimään elävältä kappaleiksi Hakaniemen rantakallioilla.

Kuvan graafit kertovat julmaa tarinaa:
- Julkinen sektori on velkaantunut rajusti.
- Kotitaloudet ovat velkaantuneet rajusti.
- Julkiset menot ovat kasvaneet rajusti vaikka tulot ovat tippuneet.

Viimeisimmät lamat ja taantumat ovat tapahtuneet 1970-, 1990, ja 2000-luvuilla, joten uusi talousnotkahdus on todennäköisesti jo aivan kulman takana. Maailman merillä raivoaa kauppasotien, pörssien laskun, Brexitien, pakolaiskriisien ja muut myrskyt. Meillä ei yksinkertaisesti ole enää varaa jäykkiin työmarkkinoihin, jatkuviin menonlisäyksiin, korkeampaan verotukseen ja velkaantumiseen. Ei ole ollut enää vuosikymmeniin.

Äänestäjien on nyt parempi laittaa vahaa korviinsa ja kuunnella Terfeuksen laulua, jotta kansantalous saadaan ohjattua turvallisemmille vesille.#terestroika

https://findikaattori.fi/fi/28
https://www.stat.fi/til/jyev/2017/04/jyev_2017_04_2018-03-16_tie_001_fi.html
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkiset-menot/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Seireenit

]]>
21 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269130-aanestaja-ala-lankea-veroseireenien-menonlisayslauluun#comments Kansantalous kestävyysvaje Velkaantuminen Verotus Wed, 06 Feb 2019 07:44:43 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269130-aanestaja-ala-lankea-veroseireenien-menonlisayslauluun
Näinkö paska maa Suomi on? Pysyy keplottelulla pystyssä http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268462-nainko-paska-maa-suomi-on-pysyy-keplottelulla-pystyssa <p><strong>Julkista velkaa piilotellaan, omaisuutta liioitellaan. Puoli miljoonaa suomalaista tekee töitä ilmaiseksi ja halpaa työvoimaa imuroidaan ulkomailta työehtosopimusten vastaisilla palkoilla.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kelpottelua velalla. </strong>Kun julkisen sektorin velkaantuneisuutta lasketaan, Eläkerahastot katsotaan julkisen sektorin eli valtion ja kuntien omaisuudeksi, vaikka ovat työmarkkinajärjestöjen johdossa. Näin siksi, että valtion ja kuntien velka näyttäisi suhteessa pienemmältä omaisuuteen verrattuna.</p><p>Valtion ja kuntien rahavelkaa on jätetty ottamatta jättämällä talot ja tiet kunnostamatta. Tätä korjausvelkaa on arvioitu olevan <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/rakennus/suomella-on-30-50-miljardia-korjausvelkaa-rapautuminen-kiihtyy-ja-riskit-kasvavat-6632787">30-50 miljardia euroa</a>. Kun <a href="https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/talous/kuntatalouden-tilastot/kuntasektorin-velkaantuminen">kuntien rahavelka on 18 miljardia</a> ja <a href="http://velkakello.fi/">valtion 105 miljardia</a>, on korjausvelan osuus kaikesta velasta peräti neljäsosa. Kun teiden ja talojen hoidosta säästetään, maksetaan siitä myöhemmin ja tyypillisesti enemmän, koska huonoon kuntoon päässyt on kallis korjata. Tavallinen esimerkki on uuden koulun rakentaminen homeisen tilalle.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Keplottelua työvoimalla. </strong>Vajaat <a href="https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/yli-500000-suomalaista-tekee-ilmaista-tyota/">puoli miljoonaa suomalaista</a> tekee vuosittain ilmaiseksi töitä. Niistä kertyy 82000 täyttä miestyövuotta. Jos oletetaan näiden töiden olevan verrattavissa keskipalkkaisiin, laskee ilmainen työ 3 % suomalaisten palkkasummaa. Sitä voi verrata kuuluisaan kikyyn, jolla pyrittiin 5 % palkkasäästöön. Surkeaa tässä on se, että moni tekee töitä ilmaiseksi turhaan toivoen saavan siitä palkallisen työn. Nämä työttömien &quot;kokeilut&quot; ja kurssit ovat hyväksikäytön mädättämiä, turhia ja vääristävät kilpailua.</p><p>Suomen taloutta vetävät eteenpäin yritykset (etunenässä telakat), joiden alihankkijat <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10608075">palkkaavat paljon halpatyövoimaa </a>ulkomailta, vaikka työttömiä ja alan kokeneita suomalaisia olisi runsaasti tarjolla. Lounais-Suomessa on 1000 telakkatyöntekijää työttömänä, mutta he eivät kelpaa alalle töihin. Halpatyövoima voittaa. Luultavasti telakat ovat laittomien palkkojen ja sopimusten kyllästämiä. Tämä on malliesimerkki työvoiman vapaasta liikkuvuudesta tilanteessa, jossa maiden välillä on jyrkkä elintasokuilu. Joku maksaa aina.</p><p>&nbsp;</p><p>Kontrasti juhlapuheisiin ja toiveisiin on jyrkkä: Suomi haluaa olla korkean osaamisen maa (mitä se tietenkin monessa suhteessa on) mutta firmat palkkaavat suomalaisten sijaan suurin määrin halpatyövoimaa ulkomailta ja suomalaisia ilmaiseksi. Neljännes velasta on piilotettu korjausvelaksi. Valtion ja kuntien omaisuutta on paisuteltu toisten eläkerahoilla, jotta oma velka ei näyttäisi niin isolta. Käytännössä valtionkaan velkaa ei saatu laskemaan edes nyt nousukaudella - ja uusi taantuma on tulossa. Näin voi jatkua niin kauan kuin Titanicin yläkannen viulusti kykenee viihdyttämään yleisöään, kun keskikannella jo tulvii.</p><p>On hyvä kysyä, kuinka <em>riippuvainen </em>Suomi on tästä kaikesta keplottelusta? Millainen olo tulee vastauksesta? Olemmeko kusessa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Julkista velkaa piilotellaan, omaisuutta liioitellaan. Puoli miljoonaa suomalaista tekee töitä ilmaiseksi ja halpaa työvoimaa imuroidaan ulkomailta työehtosopimusten vastaisilla palkoilla.

 

Kelpottelua velalla. Kun julkisen sektorin velkaantuneisuutta lasketaan, Eläkerahastot katsotaan julkisen sektorin eli valtion ja kuntien omaisuudeksi, vaikka ovat työmarkkinajärjestöjen johdossa. Näin siksi, että valtion ja kuntien velka näyttäisi suhteessa pienemmältä omaisuuteen verrattuna.

Valtion ja kuntien rahavelkaa on jätetty ottamatta jättämällä talot ja tiet kunnostamatta. Tätä korjausvelkaa on arvioitu olevan 30-50 miljardia euroa. Kun kuntien rahavelka on 18 miljardia ja valtion 105 miljardia, on korjausvelan osuus kaikesta velasta peräti neljäsosa. Kun teiden ja talojen hoidosta säästetään, maksetaan siitä myöhemmin ja tyypillisesti enemmän, koska huonoon kuntoon päässyt on kallis korjata. Tavallinen esimerkki on uuden koulun rakentaminen homeisen tilalle.

 

Keplottelua työvoimalla. Vajaat puoli miljoonaa suomalaista tekee vuosittain ilmaiseksi töitä. Niistä kertyy 82000 täyttä miestyövuotta. Jos oletetaan näiden töiden olevan verrattavissa keskipalkkaisiin, laskee ilmainen työ 3 % suomalaisten palkkasummaa. Sitä voi verrata kuuluisaan kikyyn, jolla pyrittiin 5 % palkkasäästöön. Surkeaa tässä on se, että moni tekee töitä ilmaiseksi turhaan toivoen saavan siitä palkallisen työn. Nämä työttömien "kokeilut" ja kurssit ovat hyväksikäytön mädättämiä, turhia ja vääristävät kilpailua.

Suomen taloutta vetävät eteenpäin yritykset (etunenässä telakat), joiden alihankkijat palkkaavat paljon halpatyövoimaa ulkomailta, vaikka työttömiä ja alan kokeneita suomalaisia olisi runsaasti tarjolla. Lounais-Suomessa on 1000 telakkatyöntekijää työttömänä, mutta he eivät kelpaa alalle töihin. Halpatyövoima voittaa. Luultavasti telakat ovat laittomien palkkojen ja sopimusten kyllästämiä. Tämä on malliesimerkki työvoiman vapaasta liikkuvuudesta tilanteessa, jossa maiden välillä on jyrkkä elintasokuilu. Joku maksaa aina.

 

Kontrasti juhlapuheisiin ja toiveisiin on jyrkkä: Suomi haluaa olla korkean osaamisen maa (mitä se tietenkin monessa suhteessa on) mutta firmat palkkaavat suomalaisten sijaan suurin määrin halpatyövoimaa ulkomailta ja suomalaisia ilmaiseksi. Neljännes velasta on piilotettu korjausvelaksi. Valtion ja kuntien omaisuutta on paisuteltu toisten eläkerahoilla, jotta oma velka ei näyttäisi niin isolta. Käytännössä valtionkaan velkaa ei saatu laskemaan edes nyt nousukaudella - ja uusi taantuma on tulossa. Näin voi jatkua niin kauan kuin Titanicin yläkannen viulusti kykenee viihdyttämään yleisöään, kun keskikannella jo tulvii.

On hyvä kysyä, kuinka riippuvainen Suomi on tästä kaikesta keplottelusta? Millainen olo tulee vastauksesta? Olemmeko kusessa?

]]>
4 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268462-nainko-paska-maa-suomi-on-pysyy-keplottelulla-pystyssa#comments Halpatyövoima Ilmainen työ Julkinen velka Kansantalous Työttömyys Sat, 26 Jan 2019 21:05:27 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268462-nainko-paska-maa-suomi-on-pysyy-keplottelulla-pystyssa
Yhteiskuntaa vakauttavat rahoitusinnovaatiot http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268394-yhteiskuntaa-vakauttavat-rahoitusinnovaatiot <p>&nbsp;</p><p>Olen joissakin aiemmissa blogikirjoituksissani viitannut käsitteeseen yhteiskuntaa vakauttavat rahoitusinnovaatiot. Rahoituspalvelujen ja rahoitusjärjestelmien nimittäminen yhteiskuntaa vakauttaviksi rahoitusinnovaatioiksi on uutta, mutta kyseessä on Suomessa tutut toimijat ja rahoitusjärjestelyt. Väitän, että pitkälti nykyinen suomalainen yhteiskuntarauha ja taloudellinen vakaus juontaa osaltaan juurensa rahoitusinnovaatioista, joita on muutamia vuosikymmeniä sitten Suomessa onnistuttu sekä toteuttamaan että niitä ylläpitämään. Näitä järjestelyjä ovat mm. Kansaneläkelaitos, työeläkelaitokset, pankit, vakuutuslaitokset, säätiöt ja muut organisaatiot, joissa taloudellisesta toiminnasta vastaa usea taho ja jotka järjestelyt hyödyttävät laajasti suomalaisia ihmisiä. Lähes jokainen suomalainen on näiden talousjärjestelyjen piirissä osallistumisellaan.</p><p>Huomasin tänään eräässä yhdistyksessä toimiessani, että rahatalouden ja rahan merkitsemisen suhteen on nykyään suoranaista epäselvyyttä. Maailma ei ole valmis &ndash; muun muassa yhteiskuntaa vakauttavien rahoitusinnovaatioiden parissa on vielä paljon tekemistä ja myös vastaavien uusien järjestelyjen luomisessa. Yhdistyksemme järjesti kaupunginlaajuisen kilpailun, johon osallistui muita vastaavia yhdistyksiä. Saimme kilpailun järjestämiseen kaupungin avustuksen. Kuluja kirjattiin, mutta huomasin tarkistuksessa sarakkeen &rdquo;tiedotus ja markkinointi&rdquo; olevan kulujen suhteen tyhjä. Tuo oli ihan rehellisesti tuotettu kaavake kuitenkin. Tiedotusta ja markkinointia kuitenkin oli tapahtunut &ndash; nimittäin internetissä. Internet on nykyään tehokas, lähes jokaisen kaupunkilaisen ulottuvilla oleva kone, jolla ihminen saa tietoa häntä koskevista asioista. Miten tuohon kaavakkeeseen saataisiin kirjattua rahallinen menoerä ja samalla tavallaan siis tuotto tuosta tietokonetyöstä?</p><p>Olemme siis tulleet 2000-luvulle: tietokoneiden, avaruuden, robottien, koneiden, älyn ja tieteen aikakaudelle, mutta emme vielä ole havahtuneet siihen, että rahataloudessa olisi edelleen kehittämisen varaa ja siten olisi ehkä mahdollista luopua kokonaan puutteesta. Jokainen nyky-yhteiskunnassa elävä ihminen tarvitsee rahaa hankkiakseen tarvitsemansa ruuan, vaatetuksen ja asumisen. Vähintään! Sen lisäksi rahaa tarvitaan yleensä paljoon muuhunkin tietenkin riippuen ihmisen iästä ja yhteiskunnallisen toiminnan asteesta (summittain sanottuna).</p><p>Yhteiskunnalliset rahoitusinnovaatiot toimivat nykyäänkin jo melko hyvin, mutta on niissä kehittämistä. Miten voimme tulosarakkeisiin budjeteissa merkitä robottien ja koneiden hyöty ja tuotto. Vaikuttaa siltä, että paljon tuloa on kirjaamatta kassakirjoihin. Olen joskus käyttänyt taloudesta kirjoittaessani esimerkkinä talvisen Suomen auraustointa. Kun tiet tehokkaasti aurataan lumisateen jälkeen, kaikki muu työ on mahdollista, ja myös kaikki se taloudellinen toiminta, mitä tapahtuu lumen tulon jälkeenkin. Auraustoimi siis tuottaa rahaa tavattomasti, mutta kirjataanko sitäkään tulosarakkeisiin budjeteissa kuten ei ehkä yhdistykseni osalta ole kirjattu tehokasta tietokoneilla tehtävää markkinointiakaan?</p><p>Suomessa on totuttu olemassa oleviin rahoitusinnovaatioihimme. Miltä maailma näyttäisi ilman niitä? Todella ikävältä ja kylmältä paikalta, kuten menneisyys osoittaa. Suomessa oli 1900-luvulla vielä pulaa rahasta ja rahoituksesta, se kiristi ihmisten mieliä ja aiheutti vihaa ja levottomuutta aina sotiin saakka. Nyt pitäisi talouden puolella lyödä viisaita päitä yhteen ja tuottaa budjettikäsittelyyn myös tulosarakkeisiin reilusti myös koneiden ja robottien tuottama hyöty ja raha. Koneet on tarkoitettu ihmisen elämää helpottamaan ja koska koneista myös maksetaan ulkomaille, pitäisi Suomella olla kirjattuna se raha, jolla koneita maksetaan ja myös muuta niistä saatavaa hyötyä.</p><p>Maailma ei ole valmis &ndash; luultavasti ei koskaan ole valmis &ndash; sitä voi aina kehittää. Myös talousjärjestelmää on mahdollista kehittää: hyvä kansantalous on kaikkien etu.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Olen joissakin aiemmissa blogikirjoituksissani viitannut käsitteeseen yhteiskuntaa vakauttavat rahoitusinnovaatiot. Rahoituspalvelujen ja rahoitusjärjestelmien nimittäminen yhteiskuntaa vakauttaviksi rahoitusinnovaatioiksi on uutta, mutta kyseessä on Suomessa tutut toimijat ja rahoitusjärjestelyt. Väitän, että pitkälti nykyinen suomalainen yhteiskuntarauha ja taloudellinen vakaus juontaa osaltaan juurensa rahoitusinnovaatioista, joita on muutamia vuosikymmeniä sitten Suomessa onnistuttu sekä toteuttamaan että niitä ylläpitämään. Näitä järjestelyjä ovat mm. Kansaneläkelaitos, työeläkelaitokset, pankit, vakuutuslaitokset, säätiöt ja muut organisaatiot, joissa taloudellisesta toiminnasta vastaa usea taho ja jotka järjestelyt hyödyttävät laajasti suomalaisia ihmisiä. Lähes jokainen suomalainen on näiden talousjärjestelyjen piirissä osallistumisellaan.

Huomasin tänään eräässä yhdistyksessä toimiessani, että rahatalouden ja rahan merkitsemisen suhteen on nykyään suoranaista epäselvyyttä. Maailma ei ole valmis – muun muassa yhteiskuntaa vakauttavien rahoitusinnovaatioiden parissa on vielä paljon tekemistä ja myös vastaavien uusien järjestelyjen luomisessa. Yhdistyksemme järjesti kaupunginlaajuisen kilpailun, johon osallistui muita vastaavia yhdistyksiä. Saimme kilpailun järjestämiseen kaupungin avustuksen. Kuluja kirjattiin, mutta huomasin tarkistuksessa sarakkeen ”tiedotus ja markkinointi” olevan kulujen suhteen tyhjä. Tuo oli ihan rehellisesti tuotettu kaavake kuitenkin. Tiedotusta ja markkinointia kuitenkin oli tapahtunut – nimittäin internetissä. Internet on nykyään tehokas, lähes jokaisen kaupunkilaisen ulottuvilla oleva kone, jolla ihminen saa tietoa häntä koskevista asioista. Miten tuohon kaavakkeeseen saataisiin kirjattua rahallinen menoerä ja samalla tavallaan siis tuotto tuosta tietokonetyöstä?

Olemme siis tulleet 2000-luvulle: tietokoneiden, avaruuden, robottien, koneiden, älyn ja tieteen aikakaudelle, mutta emme vielä ole havahtuneet siihen, että rahataloudessa olisi edelleen kehittämisen varaa ja siten olisi ehkä mahdollista luopua kokonaan puutteesta. Jokainen nyky-yhteiskunnassa elävä ihminen tarvitsee rahaa hankkiakseen tarvitsemansa ruuan, vaatetuksen ja asumisen. Vähintään! Sen lisäksi rahaa tarvitaan yleensä paljoon muuhunkin tietenkin riippuen ihmisen iästä ja yhteiskunnallisen toiminnan asteesta (summittain sanottuna).

Yhteiskunnalliset rahoitusinnovaatiot toimivat nykyäänkin jo melko hyvin, mutta on niissä kehittämistä. Miten voimme tulosarakkeisiin budjeteissa merkitä robottien ja koneiden hyöty ja tuotto. Vaikuttaa siltä, että paljon tuloa on kirjaamatta kassakirjoihin. Olen joskus käyttänyt taloudesta kirjoittaessani esimerkkinä talvisen Suomen auraustointa. Kun tiet tehokkaasti aurataan lumisateen jälkeen, kaikki muu työ on mahdollista, ja myös kaikki se taloudellinen toiminta, mitä tapahtuu lumen tulon jälkeenkin. Auraustoimi siis tuottaa rahaa tavattomasti, mutta kirjataanko sitäkään tulosarakkeisiin budjeteissa kuten ei ehkä yhdistykseni osalta ole kirjattu tehokasta tietokoneilla tehtävää markkinointiakaan?

Suomessa on totuttu olemassa oleviin rahoitusinnovaatioihimme. Miltä maailma näyttäisi ilman niitä? Todella ikävältä ja kylmältä paikalta, kuten menneisyys osoittaa. Suomessa oli 1900-luvulla vielä pulaa rahasta ja rahoituksesta, se kiristi ihmisten mieliä ja aiheutti vihaa ja levottomuutta aina sotiin saakka. Nyt pitäisi talouden puolella lyödä viisaita päitä yhteen ja tuottaa budjettikäsittelyyn myös tulosarakkeisiin reilusti myös koneiden ja robottien tuottama hyöty ja raha. Koneet on tarkoitettu ihmisen elämää helpottamaan ja koska koneista myös maksetaan ulkomaille, pitäisi Suomella olla kirjattuna se raha, jolla koneita maksetaan ja myös muuta niistä saatavaa hyötyä.

Maailma ei ole valmis – luultavasti ei koskaan ole valmis – sitä voi aina kehittää. Myös talousjärjestelmää on mahdollista kehittää: hyvä kansantalous on kaikkien etu.

 

]]>
2 http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268394-yhteiskuntaa-vakauttavat-rahoitusinnovaatiot#comments Kansantalous Rahoitusinnovaatiot Robotit Tietokoneet Fri, 25 Jan 2019 17:38:43 +0000 Tarja Kaltiomaa http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268394-yhteiskuntaa-vakauttavat-rahoitusinnovaatiot
20-vuotta eurossa, hurraa http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266675-euro-on-yy-sopimusta-pahempi <p>Uutisissa mainittiin, että ensin tili-valuuttana ja sitten vuosia myöhemmin euroon siirtymiseen on kulut 20-vuotta.</p><p>Sotien jälkeen Itämeren vakausmekanismi luominen vaati YYA-sopimusta, jossa Neuvostoliitto turvasi liikenteen Itämerellä. Tämä sopimus sitoi Suomen valtiovaltaa huomiomaan Neuvostoliiton tarpeet Itämerellä.&nbsp; Kun tilanne muuttui, ja YYA-sopimus purkaantui, niin tämä tyhjiö piti jollain täyttää.&nbsp; Suomessa rahaliittoa ajettiin&nbsp; pääministeri Paavo Lipposen johdolla turvallisuuspoliittisena ratkaisuna, ja Suomessa luovuttiin omasta valuutasta ja liityttiin valuuttaan, jolla ei ole valtiota.</p><p>Liittymiseen liittyy hurskasta toiveajettelua, että työelämä, sopimuselämä&nbsp; ja ihmisten ajatuselämä sitten automaattisesti joustaa euro-oloissa ja devalvaation tarve sitä kautta poistuu. Näinhän ei ole tapahtunut. Tässä tullaankin ydinasioitten äärelle. Mikä on valtiovallan tehtävä ?&nbsp;</p><p>Onko sen tärkein tehtävä luoda omat valtapoliittiset rakennelmansa vai ajaa kansalaisten parasta. Tässä tullaan arvovalintojen äärelle. Euroahan on sanottu poliittiseksi, ei taloudelliseksi projektiksi. Tätä se onkin. Se on nimenomaan poliittinen projekti.</p><p>Suomen ja Ruotsin tiet kulkivat pitkälle yhteen suuntaan, mutta tässä asiassa tiet sitten erkaantuivat. Ruotsissa valtiovalta halusi kunnioittaa kansalaisiaan ja jättää tämän asia kansanäänestykseen. Vuoden 2003 kansanäänestyksessä&nbsp; 56 % vastusti yhteisvaluuttaan siirtymistä. Suomessa valtiovalta ei halunnut kunnioittaa kansalaisiaan, eikä tätä kansanäänestystä järjestää, koska se halusi ulkopoliittisista syistä liittyä yhteisvaluuttaan. Kansanäänestyksen tulos olisi todennäköisesti olisi ollut valtiovallalle epämieluisa.</p><p>Nyt, kun työelämää, sopimuselämää syyllistetään, että se ei jousta kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja sosiaaliturvaa myös leikataan, on hyvä muistaa ja tiedostaa joka päivä, mistä nämä tarpeet ovat saaneet alkunsa. Sopimuksethan luovat turvallisuutta työelämään. Sopimusyhteiskunnassa on lakisääteiset menot.&nbsp;</p><p>Näin valtiovalta ei arvostanut päätöksessään kansalaisiaan, vaan omaa itseään. Valtiovalta luopui kultaisesta säännöstä, eli mitä varten se on olemassa, eli kansalaisiaan varten. Kansalaisten tulee kumartaa ja kiittää euroa ja valtiovaltaa, eli joustaa eurossa. Tälläinen rahan palvonta ei ole sidottu kultaiseen sääntöön, vaan on sen vastakohta. Raha ei palvele kansakuntaa, vaan kansakunta palvelee rahaa. Kansakunta on alisteinen rahalle ja sen väärälle, heikosti toimivalle kansakunnan tarpeelle.</p><p>Nyt kun vaalit lähestyvät, niin äänestämättä jättäminen on myös poliittinen kannanotto valtiovallan toimintaa kohtaan. Esivaltaa voi kunnioittaa niinkin. Monet kokevat niin, että vaaleilla ei ole merkitystä.&nbsp; Se on puoleksi totta. Eurosta johtuen valtion budjettien alijäämät pakottaa valtiovaltaa monenlaisiin toimenpiteisiin. Toisin on Ruotsissa, jossa eletään ylijäämien kanssa , kun siellä on oma kelluva valuutta. Siinä markkinat, ei politiikot hoitavat kruunun ulkoista arvoa.</p><p>Nuoria ajatellen velkaantumiselle, leikkauksille, tulevaisuudelle&nbsp; on vaihtoehto, jota kannattaa ajaa joka päivä, mitä vanhat puolueet eivät pysty tekemään. Kannattaa rakentaa omaa elämää, olipa olosuhteet,mitkä tahansa. Niinhän te teettekin.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uutisissa mainittiin, että ensin tili-valuuttana ja sitten vuosia myöhemmin euroon siirtymiseen on kulut 20-vuotta.

Sotien jälkeen Itämeren vakausmekanismi luominen vaati YYA-sopimusta, jossa Neuvostoliitto turvasi liikenteen Itämerellä. Tämä sopimus sitoi Suomen valtiovaltaa huomiomaan Neuvostoliiton tarpeet Itämerellä.  Kun tilanne muuttui, ja YYA-sopimus purkaantui, niin tämä tyhjiö piti jollain täyttää.  Suomessa rahaliittoa ajettiin  pääministeri Paavo Lipposen johdolla turvallisuuspoliittisena ratkaisuna, ja Suomessa luovuttiin omasta valuutasta ja liityttiin valuuttaan, jolla ei ole valtiota.

Liittymiseen liittyy hurskasta toiveajettelua, että työelämä, sopimuselämä  ja ihmisten ajatuselämä sitten automaattisesti joustaa euro-oloissa ja devalvaation tarve sitä kautta poistuu. Näinhän ei ole tapahtunut. Tässä tullaankin ydinasioitten äärelle. Mikä on valtiovallan tehtävä ? 

Onko sen tärkein tehtävä luoda omat valtapoliittiset rakennelmansa vai ajaa kansalaisten parasta. Tässä tullaan arvovalintojen äärelle. Euroahan on sanottu poliittiseksi, ei taloudelliseksi projektiksi. Tätä se onkin. Se on nimenomaan poliittinen projekti.

Suomen ja Ruotsin tiet kulkivat pitkälle yhteen suuntaan, mutta tässä asiassa tiet sitten erkaantuivat. Ruotsissa valtiovalta halusi kunnioittaa kansalaisiaan ja jättää tämän asia kansanäänestykseen. Vuoden 2003 kansanäänestyksessä  56 % vastusti yhteisvaluuttaan siirtymistä. Suomessa valtiovalta ei halunnut kunnioittaa kansalaisiaan, eikä tätä kansanäänestystä järjestää, koska se halusi ulkopoliittisista syistä liittyä yhteisvaluuttaan. Kansanäänestyksen tulos olisi todennäköisesti olisi ollut valtiovallalle epämieluisa.

Nyt, kun työelämää, sopimuselämää syyllistetään, että se ei jousta kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja sosiaaliturvaa myös leikataan, on hyvä muistaa ja tiedostaa joka päivä, mistä nämä tarpeet ovat saaneet alkunsa. Sopimuksethan luovat turvallisuutta työelämään. Sopimusyhteiskunnassa on lakisääteiset menot. 

Näin valtiovalta ei arvostanut päätöksessään kansalaisiaan, vaan omaa itseään. Valtiovalta luopui kultaisesta säännöstä, eli mitä varten se on olemassa, eli kansalaisiaan varten. Kansalaisten tulee kumartaa ja kiittää euroa ja valtiovaltaa, eli joustaa eurossa. Tälläinen rahan palvonta ei ole sidottu kultaiseen sääntöön, vaan on sen vastakohta. Raha ei palvele kansakuntaa, vaan kansakunta palvelee rahaa. Kansakunta on alisteinen rahalle ja sen väärälle, heikosti toimivalle kansakunnan tarpeelle.

Nyt kun vaalit lähestyvät, niin äänestämättä jättäminen on myös poliittinen kannanotto valtiovallan toimintaa kohtaan. Esivaltaa voi kunnioittaa niinkin. Monet kokevat niin, että vaaleilla ei ole merkitystä.  Se on puoleksi totta. Eurosta johtuen valtion budjettien alijäämät pakottaa valtiovaltaa monenlaisiin toimenpiteisiin. Toisin on Ruotsissa, jossa eletään ylijäämien kanssa , kun siellä on oma kelluva valuutta. Siinä markkinat, ei politiikot hoitavat kruunun ulkoista arvoa.

Nuoria ajatellen velkaantumiselle, leikkauksille, tulevaisuudelle  on vaihtoehto, jota kannattaa ajaa joka päivä, mitä vanhat puolueet eivät pysty tekemään. Kannattaa rakentaa omaa elämää, olipa olosuhteet,mitkä tahansa. Niinhän te teettekin.

 

 

]]>
23 http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266675-euro-on-yy-sopimusta-pahempi#comments Euro Ihmisyysaate Kansantalous YYA-sopimus Mon, 31 Dec 2018 08:31:37 +0000 Pauli Pitkänen http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266675-euro-on-yy-sopimusta-pahempi
Uusiutumattomat luonnonresurssit kansan omistukseen? http://jarirobson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266465-uusiutumattomat-luonnonresurssit-kansan-omistukseen <p><a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9237a1be-6922-4ece-99e4-4774daf6e1b4">Tällaiset uutiset</a> laittavat taas minut miettimään sitä, että miksi emme laita kansan omistukseen uusiutumattomia luonnonresurssejamme(Kaivosmineraalit ja kivilajit)?</p> <p>Uutisessa Dragon Mining Limited Hongkongin pörssissä rauhoittelee sijoittajiaan, että kerkeää tyhjentää kaivokset, ennen kuin Suomen viranomaisille menneet valitukset yrityksen toiminnasta on saatu käsiteltyä. Olisiko sitten aika jo puuttua, ennen kuin yritys nostaa kytkintä?</p> <p>Nykyisellään me erittäin avokätisesti kosiskellaan kaivostoimijoita väliaikaisten työpaikkojen lisääntymisen vuoksi verotulojen kerryttämiseksi, vaikka koko <a href="http://finnwatch.org/images/kaivosverotuksen_kehitysmaa.pdf">Suomen BKT:sta ja palkoista vain 0,1% tulevat metallikaivostoiminnasta</a>. Suomessa myös kaivosyhtiöt maksavat vain veronalaisista <strong>voitoistaan</strong> yhteisöveroa, kuten muutkin osakeyhtiöt, joten verotuloja ei juurikan kerry kaivoksien monen vuoden ylösajon aikana, milloin yritys on mitä todennäköisemmin tappiollinen, vaikka kuitenkin samaan aikaan uusiutumattomia mineraaleja katoaa ulkomaille lukemattomia tonneja - kaivostoiminta on kuitenkin miljardiluokan vuosittaista liikevaihtoa.</p> <p>Näin ollen yhteisöveron tilalle olisi järkevää miettiä toinen vaihtoehto: esim. suora kaivoskohtainen kaivosvero/rojaltit, mikä olisi sidottu tuotantoon ja näin verotettaisiin, vaikka kaivos/yritys olisi tappiollinen. Tällä tavoin myös estetään yhteisöverokeinottelu, että jos yrityksellä on useampi kaivos, yrityksen voittoja ei voi tasata pois uusilla perustetuilla tappiollisilla kaivoksilla.</p> <p>Ei paljoa etukäteen mietitä sitäkään, että nämä yritykset luonnollisesti lähtevät maasta luotujen työpaikkojen kanssa, kun ovat saaneet resurssit ehdytettyä maasta.&nbsp; Kysynkin, että onko nykyinen saatu hyöty kohtuullista, vai pitäisikö meidän valtiona kenties hyötyä enempi uusiututumattomista resursseista?</p> <p>Ainakin itse koen, että Suomen kansalaisten kuuluisivat konkreettisesti suoraan hyötyä menetetyistä resursseista mahdollisen yhteisöverotulon lisäksi, mikä voisi myös tapahtua esim. niin, että erillisellä osakassopimuksella Suomi olisi oikeutettu tuntuvaan voitto-osuuteen uusiutumattomista luonnonresursseista, mitkä olisivat uudella lailla määritelty osaksi kansanomaisuutta. Voitto-osuuden jakaminen kansalle voisi tapahtua esim. kerran vuodessa veronpalautuksien yhteydessä, ja tietysti tulo olisi kansalaiselle verotonta ja sellaista, mikä ei vaikuttaisi mahdollisiin tukiin.</p> <p>Tällainen voittojen jakaminen ei ole tavatonta, sillä <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Alaska_Permanent_Fund">Alaskassa vastaavaa on sovellettu alueen öljytuottoihin vuodesta 1982 lähtien</a>, ja vuosittainen könttäsumma asukkaalle on ollut keskimäärin noin 1000$. Toki siellä on asukkaita vain noin 700&nbsp;000, eikä Suomella ole öljyä, joten tällä hetkellä vuosittaiset könttäsummat näkisin meillä liikkuvan maksimissaan kympeissä. Se olisi ainakin selvää, että lukuisien pienituloisten joulu pelastuisi sillä, jos ennen joulua saisi edes sen jokusen kympin lisää tilille.</p> <p>Yksilötasolla summat siis eivät olisi hirveän järisyttäviä, mutta tämä kokonaisuudessa tukisi kivasti kansantaloutta, koska nyt kuitenkin puhutaan kymmenistä miljoonista satoihin miljooniin vuodessa, minkä lisäksi osa siitä palautuu vielä valtion kirstuun verotuksen muodossa.</p> <p>Jos minulta kysyy tarkoin harkittua mielipidettäni: meitä pannaan halvalla, sillä <a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3510677-kaivosyhtioiden-tuotto-suomessa-nelja-miljardia-verot-92-miljoonaa">Suomen uusiutumattomat resurssit katoavat tällä hetkellä ulkomaille käytännössä hiluilla.</a></p> <p>Pitäisikö sitten miettiä täysin valtio-omisteista kaivostoimintaa, koska kuitenkin se on taloudellisesti erittäin kannattavaa? En näe tässä &nbsp;mitään ongelmaa, sillä valtio ja veronmaksaja ovat muutenkin viime kädessä niitä, joka vastaa yksityisen kaivostoiminnan aiheuttamista riskeistä - <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001912353.html">Talvivaarakin toimii hyvänä esimerkkinä siitä, että pahimmassa tapauksessa taloudellinen kustannus tulee olemaan yhteiskunnalle sadoi</a><a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001912353.html">sta miljoonista miljardiin.</a></p> <p><a href="https://www.fraserinstitute.org/sites/default/files/survey-of-mining-companies-2017.pdf">Suomi on kaiken lisäksi maailman houkuttelevimpia maita kaivostoiminnan harjoittamiseen</a>, enkä näe sen radikaalisesti muuttuvan, vaikka näitä lakimuutoksia tehtäisiin, sillä sivun oikeassa yläreunassa on taulukko siitä, millä tavoin Suomen houkuttelevuutta katsotaan kaivostoiminnan kannalta. Näkisin markkinoiden sopeutuvan, vaikka alkuun olisikin varmasti shokki nykyisille kaivostoimijoille.</p> <p>Kun vielä jatkaa positiivista ajattelua, meillä on kuitenkin jonkin verran päätäntävaltaa siinä, että kuinka pahasti annamme markkinatalouden raiskata meitä - seuraavissa vaaleissa sitten tuo nähdään, että jatketaanko pyllistämistä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tällaiset uutiset laittavat taas minut miettimään sitä, että miksi emme laita kansan omistukseen uusiutumattomia luonnonresurssejamme(Kaivosmineraalit ja kivilajit)?

Uutisessa Dragon Mining Limited Hongkongin pörssissä rauhoittelee sijoittajiaan, että kerkeää tyhjentää kaivokset, ennen kuin Suomen viranomaisille menneet valitukset yrityksen toiminnasta on saatu käsiteltyä. Olisiko sitten aika jo puuttua, ennen kuin yritys nostaa kytkintä?

Nykyisellään me erittäin avokätisesti kosiskellaan kaivostoimijoita väliaikaisten työpaikkojen lisääntymisen vuoksi verotulojen kerryttämiseksi, vaikka koko Suomen BKT:sta ja palkoista vain 0,1% tulevat metallikaivostoiminnasta. Suomessa myös kaivosyhtiöt maksavat vain veronalaisista voitoistaan yhteisöveroa, kuten muutkin osakeyhtiöt, joten verotuloja ei juurikan kerry kaivoksien monen vuoden ylösajon aikana, milloin yritys on mitä todennäköisemmin tappiollinen, vaikka kuitenkin samaan aikaan uusiutumattomia mineraaleja katoaa ulkomaille lukemattomia tonneja - kaivostoiminta on kuitenkin miljardiluokan vuosittaista liikevaihtoa.

Näin ollen yhteisöveron tilalle olisi järkevää miettiä toinen vaihtoehto: esim. suora kaivoskohtainen kaivosvero/rojaltit, mikä olisi sidottu tuotantoon ja näin verotettaisiin, vaikka kaivos/yritys olisi tappiollinen. Tällä tavoin myös estetään yhteisöverokeinottelu, että jos yrityksellä on useampi kaivos, yrityksen voittoja ei voi tasata pois uusilla perustetuilla tappiollisilla kaivoksilla.

Ei paljoa etukäteen mietitä sitäkään, että nämä yritykset luonnollisesti lähtevät maasta luotujen työpaikkojen kanssa, kun ovat saaneet resurssit ehdytettyä maasta.  Kysynkin, että onko nykyinen saatu hyöty kohtuullista, vai pitäisikö meidän valtiona kenties hyötyä enempi uusiututumattomista resursseista?

Ainakin itse koen, että Suomen kansalaisten kuuluisivat konkreettisesti suoraan hyötyä menetetyistä resursseista mahdollisen yhteisöverotulon lisäksi, mikä voisi myös tapahtua esim. niin, että erillisellä osakassopimuksella Suomi olisi oikeutettu tuntuvaan voitto-osuuteen uusiutumattomista luonnonresursseista, mitkä olisivat uudella lailla määritelty osaksi kansanomaisuutta. Voitto-osuuden jakaminen kansalle voisi tapahtua esim. kerran vuodessa veronpalautuksien yhteydessä, ja tietysti tulo olisi kansalaiselle verotonta ja sellaista, mikä ei vaikuttaisi mahdollisiin tukiin.

Tällainen voittojen jakaminen ei ole tavatonta, sillä Alaskassa vastaavaa on sovellettu alueen öljytuottoihin vuodesta 1982 lähtien, ja vuosittainen könttäsumma asukkaalle on ollut keskimäärin noin 1000$. Toki siellä on asukkaita vain noin 700 000, eikä Suomella ole öljyä, joten tällä hetkellä vuosittaiset könttäsummat näkisin meillä liikkuvan maksimissaan kympeissä. Se olisi ainakin selvää, että lukuisien pienituloisten joulu pelastuisi sillä, jos ennen joulua saisi edes sen jokusen kympin lisää tilille.

Yksilötasolla summat siis eivät olisi hirveän järisyttäviä, mutta tämä kokonaisuudessa tukisi kivasti kansantaloutta, koska nyt kuitenkin puhutaan kymmenistä miljoonista satoihin miljooniin vuodessa, minkä lisäksi osa siitä palautuu vielä valtion kirstuun verotuksen muodossa.

Jos minulta kysyy tarkoin harkittua mielipidettäni: meitä pannaan halvalla, sillä Suomen uusiutumattomat resurssit katoavat tällä hetkellä ulkomaille käytännössä hiluilla.

Pitäisikö sitten miettiä täysin valtio-omisteista kaivostoimintaa, koska kuitenkin se on taloudellisesti erittäin kannattavaa? En näe tässä  mitään ongelmaa, sillä valtio ja veronmaksaja ovat muutenkin viime kädessä niitä, joka vastaa yksityisen kaivostoiminnan aiheuttamista riskeistä - Talvivaarakin toimii hyvänä esimerkkinä siitä, että pahimmassa tapauksessa taloudellinen kustannus tulee olemaan yhteiskunnalle sadoista miljoonista miljardiin.

Suomi on kaiken lisäksi maailman houkuttelevimpia maita kaivostoiminnan harjoittamiseen, enkä näe sen radikaalisesti muuttuvan, vaikka näitä lakimuutoksia tehtäisiin, sillä sivun oikeassa yläreunassa on taulukko siitä, millä tavoin Suomen houkuttelevuutta katsotaan kaivostoiminnan kannalta. Näkisin markkinoiden sopeutuvan, vaikka alkuun olisikin varmasti shokki nykyisille kaivostoimijoille.

Kun vielä jatkaa positiivista ajattelua, meillä on kuitenkin jonkin verran päätäntävaltaa siinä, että kuinka pahasti annamme markkinatalouden raiskata meitä - seuraavissa vaaleissa sitten tuo nähdään, että jatketaanko pyllistämistä.

]]>
22 http://jarirobson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266465-uusiutumattomat-luonnonresurssit-kansan-omistukseen#comments Kaivoslaki Kaivospolitiikka Kansantalous Talous Wed, 26 Dec 2018 07:58:41 +0000 Jari Robson http://jarirobson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266465-uusiutumattomat-luonnonresurssit-kansan-omistukseen
Pakko purkautua. Mikä kaikki tässä maailmassa v*tuttaa: Pk-yrittäjyys Suomessa http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265781-pakko-purkautua-mika-kaikki-tassa-maailmassa-vtuttaa-pk-yrittajyys-suomessa <p><em>Kirjauduin sisään (17.12.2018 klo 11:10 -) tehdäkseni kommenteissa lupaamani selvennykset, mutta päätin sitten että en tee. Olkoot teksti muistutuksena minulle -- ja miksei muillekin -- siitä, että vihaisena ei koskaan pidä kirjoittaa. Ilmaisu jää silloin epätäsmälliseksi, mikä helposti aiheuttaa kinaa yksityiskohdista, eikä keskustelu sen jälkeen vie eteenpäin.</em></p><p><em>Tärkeämpi syy päätökseeni olla tekemättä korjauksia on, että teksti kuvaa pk-yrittäjän puolison tuntoja hetkenä, jolloin on eletty juoksuhiekan reunalla useampi vuosi; sitä, kuinka väsyneeksi yrittäjä paremminvointi-Suomessa päätyy.</em></p><p><em>Kun ajattelen miestäni yrittäjänä, ensimmäinen mielikuva mikä mieleeni nousee on se, kun hän loppuun uupuneena nukkuu istuallaan sohvan nurkassa, kasvot väsymyksestä turvonneina, huolet uneen seuranneina.</em></p><p><em>Yrittäjyys syö usein myös puolison ajan. Kun yrittäjä tekee töitä 24/7, puolisolle jää kaiken muun hoitaminen, ja kohta hänkin huomaa suorittavansa 24/7 lasten ja kodin lisäksi puolisonsa yrityksessä.</em></p><p><em>En silti kadu mieheni yrittäjyysvuosia, olemme myös saaneet niistä paljon, eritoten sitä tärkeintä: uusia ystäviä.</em></p><p><em>Näimä saatesanat mielessä, alla alkuperäinen blogaus.</em></p><p>&nbsp;</p><p><em>RS</em></p><p>&nbsp;</p><p><em>-------------------------------</em></p><p>Olen yrittäjän vaimo.</p><p>Kirjoitettuani nuo pahaenteiset sanat, ymmärrätte että sävy on ajoittain kiihkeä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Millaista on olla pk-yrittäjänä Suomessa</strong></p><p>Yrittäjänä olemisessa on paljon hyviä puolia, mm. asiakaskontaktit. Toinen puoli taas on yhtä helvettiä. Suomessa on Matti Vanhasen <strong>(kesk)</strong> hallituksen jäljiltä voimassa &rdquo;Laki maahanmuuttajien erityistuesta 1192/2002&rdquo; joka tuli voimaan 2003. Tällä lailla maahanmuuttajien yritykset vapautettiin veroista ensimmäisten toimintavuosien ajalta so. maahanmuuttajien omistamat yritykset ovat nauttineet verottamattomuuden etua (ks. Tuloverolaki 1360/2002, 92&sect; kohta 9.), verovapautta. &nbsp;</p><p>Kantaväestöön kuuluvat pk-yrittäjät ovat eriarvoisessa asemassa kohtelussaan: veroa maksavan yrityksen on mahdotonta kilpailla hinnoittelussa veroa maksamattoman yrityksen kanssa. Perustuslain tasa-arvoista kohtelua koskeva pykälä ei koske suomalaisia.</p><p>ALV-verovapaus maahanmuuttajien yrityksille kestää jopa kymmenen vuotta, tai siihen asti kun maahanmuuttaja saa Suomen kansalaisuuden. Maahanmuuttajayrittäjät saavat myös starttirahaa aina kolmeen vuoteen asti lähes sata euroa päivässä, ja sekin on verotonta.</p><p>Suomalainen yrittäjä maksaa ALV:ia 24 prosenttiin asti minkä päälle tulevat tietysti muut verot ja pakolliset maksut.</p><p>Maahanmuuttajien veroetua nauttivia yrityksiä on noin kolmannes pk-yrityksistä. Kolmannes pk-yrityksistä ei maksa veroja. Ei olekaan vaikea ennustaa, että tänä ja ensi vuonna moni suomalaisomistuksessa oleva pk-yritys menee konkurssiin tai lopettaa. Hallitukselle se kyllä tulee yllätyksenä &ndash; kuten kaikki muukin minkä tavallinen tallaaja pystyy päättelemään ilman asiantuntija-apua.</p><p>(Sivuhuomautus: Verottomuusetua nauttivat Suomessa myös Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset &rdquo;avainhenkilöt&rdquo; eli EU:n virkamiehet, pankkiirit sekä erinäisten instituutioiden työntekijät).</p><p>Suomalainen pk-yrittäjä eikä hänen perheensä myöskään saa toimeentulotukea, ei edes tarvitessaan. Yrittäjien pitää vaan hyväksyä riskit, tuumi arvojohtaja Sauli Niinistö <strong>(kok)</strong>.</p><p>Tästä pääsemme sujuvasti aasinsillan kautta siihen</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Miksi pk-yrittäjä ei työllistä?</strong></p><p>Olettakaamme, että 24/7 hommaa painava pk-yrittäjä haluaisi palkata itselleen kipeästi tarvitsemansa työntekijän, jolle hän olisi valmis maksamaan 2000 &euro; brutto.</p><p>Voidakseen maksaa tuon kaksi tonnia palkkaa, yrittäjän tulee ensin ansaita himpun verran alle 5000 &euro;, jotta palkan maksaminen kaikkine sivukuluineen onnistuisi.</p><p>Tuon lisäksi pitää sitten tienata lisää ALV:iin ja muihin veroihin ynnä kaikenlaisiin pakollisiin maksuihin (erilaiset passit, kurssitukset, vakuutukset, tarkastusmaksut ja tarkastuksen tarkastamisen maksut joita EU-alueella piisaa &ndash; kuten maanviljelijät hyvin tietävät) ja jos meinaa itsekin syödä, vielä ihan helvetisti lisää.</p><p>Pk-yrittäjä tietää, että Suomen työttömyys- ja työllisyystilastot ovat enimmäkseen kirjanpitokikkailun tuloksia, ja että todellisuus on paljon karmeampi. Pk-yrittäjä tietää myös, että Rahaton ei osta. Jos maksavaa asiakaskuntaa ei ole näköpiirissä, on järkevämpää lopettaa toiminta kun vielä kykenee. EU-alueella ollaan viimeisimmän talous-, velka- ja finanssikriisin jäljiltä päästy kymmenessä vuodessa vasta ylittämään kriisisumaa edeltänyt nollaraja.</p><p>Edellä kuvatun kaltainen veropolitiikan &rdquo;dynaamisten vaikutusten&rdquo; yhtälö on tuottanut lukemattomia suomaisessa omistuksessa olevia pk-yrityksiä, joiden omistaja nauttii 0-600 euron/bruttokuukausituloja. Suomalaiset pk-yrittäjät ovat tavallaan rinnastettavissa<a href="http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250346-imf-kikyttaa-globaalisti-sielta-se-aktiivimallikin-tuli"> aktiivimallin </a>uhreina rimpuileviin suomalaisiin työttömiin, jotka on ohjattu tekemään palkatonta työtä milloin minkäkin nimikkeen alla. Työttömällä vain on edes pieni mahdollisuus saada toimeentulotukea. Kela tietysti saattaa laukaista nk. kolmen kuukauden ansan, millä tarkoitetaan sitä että jos aktiivimallinen ehtoja täyttävä osa-aikatyötä tekevä työtön ei saa palkkaansa kolmen kuukauden kuluessa &ndash; työnantajahan saattaa olla itsestään riippumattomista syistä rahaton eikä kykene palkkaa maksamaan &ndash; työtön jätetään ilman peruspäivärahaakin, koska &rdquo;ehto ei täyty&rdquo;.</p><p>Mutta Suomen hallituksen mukaan meillä on &rdquo;talouden nousukausi&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Keltaiset liivit</strong></p><p>Olen seurannut Ranskan Keltaisten liivien mielenosoitusten leviämistä Ranskasta Belgiaan ja Alankomaihin. Italian Viiden tähden liike näkyi tukkineen tukimielessä liikennettä rajalla. Saksassa kuohuu, samoin Isossa-Britanniassa.</p><p>Brysselissä yritettiin vallata parlamenttitalo. Kuinka sopivasti sattuikaan, että<a href="http://www.cmmedia.es/noticias/mundo/estrasburgo-despierta-en-duelo-mientras-sigue-la-busqueda-del-terrorista/"> Strassbourgissa&nbsp; </a>muuan &rdquo;poliisin tarkkailussa oleva&rdquo;, Allahu Akbaria huutanut, yli kahdestakymmenestä rikoksesta tuomittu maahanmuuttoteollisuuden tuonti ryhtyi ammuskelemaan! Päästiin kieltämään mielenosoitukset (Egypti on muuten kieltänyt keltaisten huomioliivien myynnin) ja julistamaan &rdquo;korkein uhka &ndash;tila&rdquo;. Asiakirjaväärentäjä Jyrki Katainen (kok) tviittaili parlamenttitalon kellarista Strassbourgista riemuiten olevansa kavereineen turvassa sillä välin kun tavallisia ihmisiä ammuttiin kadulla. Europarlamentti ja komissio tulevat epäilemättä siihen tulokseen, että poikkeustilalain julistaminen EU:n laajuisesti on tarpeen. Parhaillaan luultavasti mietitään vain ilmoituksen sanamuotoja, että ei tarvitse sanoa meneillään olevan sodan EU:n ja jäsenmaiden väestön välillä. Eliitin ja kansan välillä.</p><p>Keltaiset liivit on julkaissut <a href="https://www.facebook.com/jarmo.ekman/posts/10156232150047637"><em>&rdquo;Kansan direktiivit&rdquo; </em></a>joka sisältää liian monta kiellettyä aihetta, kuten eron EU:sta ja NATOsta, pankkien palauttamisen palvelemaan kansantaloutta, mediamonopolien purkamisen ja uutisoinnin totuudellistamisen että suomalainen &rdquo;vastuumedia&rdquo; siitä uutisoisi. Keltaiset liivit haluavat direktiiveissään Ranskan lopettavan hyökkäyssotiin osallistumisen, yksityistämisten lopettamisen sekä <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10252933?fbclid=IwAR3t2DJo4O_0EJLe13Vd6PP49xOUPT9rDESwelOA77-zjfGL08N9ydpapIg">jo yksityistetyn omaisuuden kansallistamisen</a>, <a href="https://seura.fi/asiat/tutkitut/nain-suomea-leikkauksiin-piiskaava-juha-sipila-piilotti-miljoonansa-vakuutusjarjestelyilla/?shared=290501-bda27d60-500">veronkierron lopettamisen </a>sekä ideologian poistamisen kouluopetuksesta. Monen muun kannatettavan asian ohella. Lukekaa itse vaatimuslista, ja ajatelkaa, ajatelkaa ihan itse.</p><p>Facebookiin näkyy syntyneen jo jokunen Suomen Keltaiset liivit &ndash;ryhmä, jotka keräävät jäseniä kiitettävää vauhtia.</p><p><strong>Sisäistäkää tämä: edustuksellinen demokratia on hierarkia. Mikään ei tule muuttumaan niin kauan kuin edunsaajaryhmät päättävät hierarkiassa, kenelle jaetaan ja keneltä otetaan.</strong></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kirjauduin sisään (17.12.2018 klo 11:10 -) tehdäkseni kommenteissa lupaamani selvennykset, mutta päätin sitten että en tee. Olkoot teksti muistutuksena minulle -- ja miksei muillekin -- siitä, että vihaisena ei koskaan pidä kirjoittaa. Ilmaisu jää silloin epätäsmälliseksi, mikä helposti aiheuttaa kinaa yksityiskohdista, eikä keskustelu sen jälkeen vie eteenpäin.

Tärkeämpi syy päätökseeni olla tekemättä korjauksia on, että teksti kuvaa pk-yrittäjän puolison tuntoja hetkenä, jolloin on eletty juoksuhiekan reunalla useampi vuosi; sitä, kuinka väsyneeksi yrittäjä paremminvointi-Suomessa päätyy.

Kun ajattelen miestäni yrittäjänä, ensimmäinen mielikuva mikä mieleeni nousee on se, kun hän loppuun uupuneena nukkuu istuallaan sohvan nurkassa, kasvot väsymyksestä turvonneina, huolet uneen seuranneina.

Yrittäjyys syö usein myös puolison ajan. Kun yrittäjä tekee töitä 24/7, puolisolle jää kaiken muun hoitaminen, ja kohta hänkin huomaa suorittavansa 24/7 lasten ja kodin lisäksi puolisonsa yrityksessä.

En silti kadu mieheni yrittäjyysvuosia, olemme myös saaneet niistä paljon, eritoten sitä tärkeintä: uusia ystäviä.

Näimä saatesanat mielessä, alla alkuperäinen blogaus.

 

RS

 

-------------------------------

Olen yrittäjän vaimo.

Kirjoitettuani nuo pahaenteiset sanat, ymmärrätte että sävy on ajoittain kiihkeä.

 

Millaista on olla pk-yrittäjänä Suomessa

Yrittäjänä olemisessa on paljon hyviä puolia, mm. asiakaskontaktit. Toinen puoli taas on yhtä helvettiä. Suomessa on Matti Vanhasen (kesk) hallituksen jäljiltä voimassa ”Laki maahanmuuttajien erityistuesta 1192/2002” joka tuli voimaan 2003. Tällä lailla maahanmuuttajien yritykset vapautettiin veroista ensimmäisten toimintavuosien ajalta so. maahanmuuttajien omistamat yritykset ovat nauttineet verottamattomuuden etua (ks. Tuloverolaki 1360/2002, 92§ kohta 9.), verovapautta.  

Kantaväestöön kuuluvat pk-yrittäjät ovat eriarvoisessa asemassa kohtelussaan: veroa maksavan yrityksen on mahdotonta kilpailla hinnoittelussa veroa maksamattoman yrityksen kanssa. Perustuslain tasa-arvoista kohtelua koskeva pykälä ei koske suomalaisia.

ALV-verovapaus maahanmuuttajien yrityksille kestää jopa kymmenen vuotta, tai siihen asti kun maahanmuuttaja saa Suomen kansalaisuuden. Maahanmuuttajayrittäjät saavat myös starttirahaa aina kolmeen vuoteen asti lähes sata euroa päivässä, ja sekin on verotonta.

Suomalainen yrittäjä maksaa ALV:ia 24 prosenttiin asti minkä päälle tulevat tietysti muut verot ja pakolliset maksut.

Maahanmuuttajien veroetua nauttivia yrityksiä on noin kolmannes pk-yrityksistä. Kolmannes pk-yrityksistä ei maksa veroja. Ei olekaan vaikea ennustaa, että tänä ja ensi vuonna moni suomalaisomistuksessa oleva pk-yritys menee konkurssiin tai lopettaa. Hallitukselle se kyllä tulee yllätyksenä – kuten kaikki muukin minkä tavallinen tallaaja pystyy päättelemään ilman asiantuntija-apua.

(Sivuhuomautus: Verottomuusetua nauttivat Suomessa myös Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset ”avainhenkilöt” eli EU:n virkamiehet, pankkiirit sekä erinäisten instituutioiden työntekijät).

Suomalainen pk-yrittäjä eikä hänen perheensä myöskään saa toimeentulotukea, ei edes tarvitessaan. Yrittäjien pitää vaan hyväksyä riskit, tuumi arvojohtaja Sauli Niinistö (kok).

Tästä pääsemme sujuvasti aasinsillan kautta siihen

 

Miksi pk-yrittäjä ei työllistä?

Olettakaamme, että 24/7 hommaa painava pk-yrittäjä haluaisi palkata itselleen kipeästi tarvitsemansa työntekijän, jolle hän olisi valmis maksamaan 2000 € brutto.

Voidakseen maksaa tuon kaksi tonnia palkkaa, yrittäjän tulee ensin ansaita himpun verran alle 5000 €, jotta palkan maksaminen kaikkine sivukuluineen onnistuisi.

Tuon lisäksi pitää sitten tienata lisää ALV:iin ja muihin veroihin ynnä kaikenlaisiin pakollisiin maksuihin (erilaiset passit, kurssitukset, vakuutukset, tarkastusmaksut ja tarkastuksen tarkastamisen maksut joita EU-alueella piisaa – kuten maanviljelijät hyvin tietävät) ja jos meinaa itsekin syödä, vielä ihan helvetisti lisää.

Pk-yrittäjä tietää, että Suomen työttömyys- ja työllisyystilastot ovat enimmäkseen kirjanpitokikkailun tuloksia, ja että todellisuus on paljon karmeampi. Pk-yrittäjä tietää myös, että Rahaton ei osta. Jos maksavaa asiakaskuntaa ei ole näköpiirissä, on järkevämpää lopettaa toiminta kun vielä kykenee. EU-alueella ollaan viimeisimmän talous-, velka- ja finanssikriisin jäljiltä päästy kymmenessä vuodessa vasta ylittämään kriisisumaa edeltänyt nollaraja.

Edellä kuvatun kaltainen veropolitiikan ”dynaamisten vaikutusten” yhtälö on tuottanut lukemattomia suomaisessa omistuksessa olevia pk-yrityksiä, joiden omistaja nauttii 0-600 euron/bruttokuukausituloja. Suomalaiset pk-yrittäjät ovat tavallaan rinnastettavissa aktiivimallin uhreina rimpuileviin suomalaisiin työttömiin, jotka on ohjattu tekemään palkatonta työtä milloin minkäkin nimikkeen alla. Työttömällä vain on edes pieni mahdollisuus saada toimeentulotukea. Kela tietysti saattaa laukaista nk. kolmen kuukauden ansan, millä tarkoitetaan sitä että jos aktiivimallinen ehtoja täyttävä osa-aikatyötä tekevä työtön ei saa palkkaansa kolmen kuukauden kuluessa – työnantajahan saattaa olla itsestään riippumattomista syistä rahaton eikä kykene palkkaa maksamaan – työtön jätetään ilman peruspäivärahaakin, koska ”ehto ei täyty”.

Mutta Suomen hallituksen mukaan meillä on ”talouden nousukausi”.

 

Keltaiset liivit

Olen seurannut Ranskan Keltaisten liivien mielenosoitusten leviämistä Ranskasta Belgiaan ja Alankomaihin. Italian Viiden tähden liike näkyi tukkineen tukimielessä liikennettä rajalla. Saksassa kuohuu, samoin Isossa-Britanniassa.

Brysselissä yritettiin vallata parlamenttitalo. Kuinka sopivasti sattuikaan, että Strassbourgissa  muuan ”poliisin tarkkailussa oleva”, Allahu Akbaria huutanut, yli kahdestakymmenestä rikoksesta tuomittu maahanmuuttoteollisuuden tuonti ryhtyi ammuskelemaan! Päästiin kieltämään mielenosoitukset (Egypti on muuten kieltänyt keltaisten huomioliivien myynnin) ja julistamaan ”korkein uhka –tila”. Asiakirjaväärentäjä Jyrki Katainen (kok) tviittaili parlamenttitalon kellarista Strassbourgista riemuiten olevansa kavereineen turvassa sillä välin kun tavallisia ihmisiä ammuttiin kadulla. Europarlamentti ja komissio tulevat epäilemättä siihen tulokseen, että poikkeustilalain julistaminen EU:n laajuisesti on tarpeen. Parhaillaan luultavasti mietitään vain ilmoituksen sanamuotoja, että ei tarvitse sanoa meneillään olevan sodan EU:n ja jäsenmaiden väestön välillä. Eliitin ja kansan välillä.

Keltaiset liivit on julkaissut ”Kansan direktiivit” joka sisältää liian monta kiellettyä aihetta, kuten eron EU:sta ja NATOsta, pankkien palauttamisen palvelemaan kansantaloutta, mediamonopolien purkamisen ja uutisoinnin totuudellistamisen että suomalainen ”vastuumedia” siitä uutisoisi. Keltaiset liivit haluavat direktiiveissään Ranskan lopettavan hyökkäyssotiin osallistumisen, yksityistämisten lopettamisen sekä jo yksityistetyn omaisuuden kansallistamisen, veronkierron lopettamisen sekä ideologian poistamisen kouluopetuksesta. Monen muun kannatettavan asian ohella. Lukekaa itse vaatimuslista, ja ajatelkaa, ajatelkaa ihan itse.

Facebookiin näkyy syntyneen jo jokunen Suomen Keltaiset liivit –ryhmä, jotka keräävät jäseniä kiitettävää vauhtia.

Sisäistäkää tämä: edustuksellinen demokratia on hierarkia. Mikään ei tule muuttumaan niin kauan kuin edunsaajaryhmät päättävät hierarkiassa, kenelle jaetaan ja keneltä otetaan.

 

]]>
40 http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265781-pakko-purkautua-mika-kaikki-tassa-maailmassa-vtuttaa-pk-yrittajyys-suomessa#comments EU Jälkidemokraattinen yhteiskunta Kansantalous Suomen hallitus Yrittäjyys Thu, 13 Dec 2018 12:29:21 +0000 Riikka Söyring http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265781-pakko-purkautua-mika-kaikki-tassa-maailmassa-vtuttaa-pk-yrittajyys-suomessa
Ilmastopolitiikkassa rajoituksista innovointiin http://evatawasoli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263146-ilmastopolitiikkassa-rajoituksista-innovointiin <p>Ilmastopolitiikkaa leimaa usein rajoitukset, supistukset, haittaverotus tai ylimääräiset maksut. On selvää, että edellä mainittuja keinoja joudutaan käyttämään, jotta vaadittaviin ilmastotavoitteisiin esimerkiksi päästövähennysten osalta päästään, mutta innovoinnin edistäminen ja kannustinten käyttö olisi todennäköisesti vähemmän disruptiota ja vastarintaa aiheuttavaa politiikkaa, minkä lisäksi se parhaimmillaan luo lisää työpaikkoja ja vahvistaa kansantaloutta.</p><p>Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki on n. 10 000 kg CO2 / vuosi, kun IPCC raportin mukainen 1,5 asteen lämpenemisen raja-arvossa pysyminen vaatisi hiilijalanjäljen supistumista noin kolmannekseen. On kuitenkin huomioitava, että Suomen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on arviolta promillen luokkaa eikä CO2-päästöjen totaalinen eliminoiminenkaan Suomessa vaikuttaisi merkittävästi ilmastotavoitteiden saavuttamiseen maailmanlaajuisella skaalalla. Tämä ei tarkoita, etteikö Suomessa kuluttajien ja yritysten tulisi toiminnallaan kantaa vastuuta ilmastoeettisyydestä, mutta samalla on myönnettävä, että pelkällä rajoittavalla politiikalla suomalaisten panos ilmastotalkoissa on mitätön.</p><p>Suomalaisilla on kuitenkin erinomainen mahdollisuus osallistua ilmastotalkoisiin globaalilla skaalalla edistämällä esimerkiksi eko-innovointia ja cleantech-osaamista sekä luomalla kestävillä energiaratkaisuilla toimivia liiketoimintamalleja. Suomessa ympäristöosaaminen on ollut läpi historian vankalla osaamispohjalla sijaintimme asettamista ilmastovaikutuksista sekä fossiilisten polttoaineiden puutteesta johtuen. Suomalaiset ovat olleen innovatiivisia säästäessään kustannuksista ja kehittäessään energiatehokkuutta ilmasto-oloihimme. Vihreän talouden vaaliminen sekä sen muovaaminen vientituotteeksi vaatii kuitenkin investointeja esimerkiksi koulutukseen, joihin Vihreät vaativat lisäpanostuksia laadukkuuden takaamiseksi.&nbsp; &nbsp;</p><p>Edistämällä esimerkiksi cleantech-osaamista, panostamalla koulutukseen tai tukemalla vihreän toimialan yrityksiä verohelpotuksin tuetaan positiivisen ilmastokehityksen lisäksi kansantaloutta, sillä toimialan markkinan arvon on arvioitu eri lähteissä olevan useampi triljoona. Kehittämällä ratkaisuja jälkiteollisten ja teollistuvien maiden ympäristövaikutusten minimoimisen ratkaisemiseksi sekä innovoimalla esimerkiksi kehittyvien maiden energiainfrastruktuuriin voi Suomesta tulla globaali jättiläinen ilmastoteknologiassa sekä suurtekijä ilmastotalkoissa. Tehdään ilmastopolitiikasta Suomelle vientivaltti!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilmastopolitiikkaa leimaa usein rajoitukset, supistukset, haittaverotus tai ylimääräiset maksut. On selvää, että edellä mainittuja keinoja joudutaan käyttämään, jotta vaadittaviin ilmastotavoitteisiin esimerkiksi päästövähennysten osalta päästään, mutta innovoinnin edistäminen ja kannustinten käyttö olisi todennäköisesti vähemmän disruptiota ja vastarintaa aiheuttavaa politiikkaa, minkä lisäksi se parhaimmillaan luo lisää työpaikkoja ja vahvistaa kansantaloutta.

Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki on n. 10 000 kg CO2 / vuosi, kun IPCC raportin mukainen 1,5 asteen lämpenemisen raja-arvossa pysyminen vaatisi hiilijalanjäljen supistumista noin kolmannekseen. On kuitenkin huomioitava, että Suomen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on arviolta promillen luokkaa eikä CO2-päästöjen totaalinen eliminoiminenkaan Suomessa vaikuttaisi merkittävästi ilmastotavoitteiden saavuttamiseen maailmanlaajuisella skaalalla. Tämä ei tarkoita, etteikö Suomessa kuluttajien ja yritysten tulisi toiminnallaan kantaa vastuuta ilmastoeettisyydestä, mutta samalla on myönnettävä, että pelkällä rajoittavalla politiikalla suomalaisten panos ilmastotalkoissa on mitätön.

Suomalaisilla on kuitenkin erinomainen mahdollisuus osallistua ilmastotalkoisiin globaalilla skaalalla edistämällä esimerkiksi eko-innovointia ja cleantech-osaamista sekä luomalla kestävillä energiaratkaisuilla toimivia liiketoimintamalleja. Suomessa ympäristöosaaminen on ollut läpi historian vankalla osaamispohjalla sijaintimme asettamista ilmastovaikutuksista sekä fossiilisten polttoaineiden puutteesta johtuen. Suomalaiset ovat olleen innovatiivisia säästäessään kustannuksista ja kehittäessään energiatehokkuutta ilmasto-oloihimme. Vihreän talouden vaaliminen sekä sen muovaaminen vientituotteeksi vaatii kuitenkin investointeja esimerkiksi koulutukseen, joihin Vihreät vaativat lisäpanostuksia laadukkuuden takaamiseksi.   

Edistämällä esimerkiksi cleantech-osaamista, panostamalla koulutukseen tai tukemalla vihreän toimialan yrityksiä verohelpotuksin tuetaan positiivisen ilmastokehityksen lisäksi kansantaloutta, sillä toimialan markkinan arvon on arvioitu eri lähteissä olevan useampi triljoona. Kehittämällä ratkaisuja jälkiteollisten ja teollistuvien maiden ympäristövaikutusten minimoimisen ratkaisemiseksi sekä innovoimalla esimerkiksi kehittyvien maiden energiainfrastruktuuriin voi Suomesta tulla globaali jättiläinen ilmastoteknologiassa sekä suurtekijä ilmastotalkoissa. Tehdään ilmastopolitiikasta Suomelle vientivaltti!

 

 


 

]]>
0 http://evatawasoli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263146-ilmastopolitiikkassa-rajoituksista-innovointiin#comments Cleantech Ilmastonmuutos Ilmastopolitiikka IPCC Kansantalous Thu, 25 Oct 2018 18:49:34 +0000 Eva Tawasoli http://evatawasoli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263146-ilmastopolitiikkassa-rajoituksista-innovointiin
Politiikan raadonsyöjät kuolevan kansantalouden kimpussa http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261675-politiikan-raadonsyojat-kuolevan-kansantalouden-kimpussa <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/F3UuFPtQFs8?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/F3UuFPtQFs8?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Kuluva vuosi on tarjonnut politiikan seuraajille runsaasti klassista poliittista teatteria, kun talous on kymmenen taantumavuoden jälkeen lähtenyt nousuun ja vaalit häämöttävät muutaman kuukauden päässä. Odotetusti hallitus on rohkeasti ottanut talouskasvusta kunnian siinä, missä oppositio on kieltänyt mitään parannusta edes tapahtuneen, tai hallituksen ainakaan vaikuttaneen asiaan positiivisesti.</p><p>Osa hallituksen toimista markkinoiden vapauttamiseksi ja sääntelyn vähentämiseksi varmasti edesauttaa työllisyys- ja talouskehitystä, mutta toisaalta fakta on sekin, että Suomen talous on kiinni myös maailmantalouden kehityksessä. Niin oppositio kuin hallituskin siis on väitteineen oikeassa, mutta molempien markkinointia on ehostettu reilulla värikynällä.</p><p>Kaikesta huolimatta istuvan hallituksen hatussa sulkana on se, että se on pärjännyt paljon paremmin kuin pari edellistä hallitusta yhteensä. Vasemmisto-oppositionkin olisi viisaampaa pitää enimmät mölyt mahassaan ottaen huomioon, että monet ulkomaiset kansantaloudet vahvistuivat jo vuosia ennen kuin Suomessa edes nähtiin valoa tunnelin päässä. Pirkanmaalainen yrittäjä Jocka Träskbäckin laati myös kuvaajam. josta näkee, kuinka työllisyyskehitys on muuttunut kuin veitsellä leikaten hallitusten vaihtuessa. Katsokaa sitä ja kertokaa minulle, että kyseessä on tosiaan sattuma, kuten epätoivoisina vaaleihin valmistautuvien ei-puolueiden räyhääjät yrittävät väittää.</p><p>Kahdella edellisellä hallituksella, eli Vanhasen kakkosella (ba-dum-tsihh) sekä sateenkaarihallituksella, oli maailmantalouden kehitykseen nähden kaikki eväät repiä Suomen kansantalous nousuun jo 2010-luvun alussa. Silti, vasta nykyisen hallituksen aikana työllisyys on lähtenyt reiluun nousuun johtaen n. 120 000 uuden työpaikan syntyyn. Tähän peilaten muistuttaisin, että esimerkiksi SDP on ottanut tavoitteekseen 100 000 uutta työpaikkaa jokaisella tämän vuosituhannen vaalikaudella. Kertaakaan ei olla oltu edes lähellä, ei siellä päinkään.</p><p>Näin ollen täytyy olla todella hyvä valehtelija, jos saa uskoteltua itselleen, että nykyinen hallitus olisi epäonnistunut edellisiin hallituksiin verrattuna tai olisi vieläpä &ldquo;huonoin hallitus ikinä&rdquo;, kuten opposition vakiomantra on kuulunut jo vuosien ajan. Vasemmistopuolueilta on saatu kuulla jatkuvaa naputusta köyhyyden, eriarvoisuuden ja kurjuuden lisääntymisestä, vaikka kaikki mittarit näyttävät täysin päinvastaista: Työttömyys ja köyhyys on vähentynyt, työllisyysprosentti kasvanut, eriarvoisuus ei ole kasvanut ja niin edespäin. Suomesta on tullut kuluvalla hallituskaudella jopa maailman onnellisin kansa! Aikamoinen saavutus hallitukselta, jonka &ldquo;epäinhimillinen ja ihmisvihamielisen kurjistamispolitiikka leikkaa heikoimmassa asemassa olevilta&rdquo;, kuten vasemmistosta on totuttu kuulemaan.</p><p>Onkin todella hämmästyttävää, että eräät opposition edustaja ja kansalaisjärjestöt kieltävät jopa faktisten talouden tunnuslukujen merkityksen ja keskittyvät mieluummin kyynelehtimään nykyhallituksen loputonta pahuutta. En haluaisi keksiä toisille motiiveja, mutta väkisinkin herää kysymys, onko media- ja vaalipaniikki vasemmistossa todella niin kova, että heidän täytyy turvautua jopa ilmiselvään valehteluun pelotellakseen äänestäjiä? Toisaalta, miksipä ihmisten kurjuudella uraa tekevät poliitikot ja etujärjestöt myöntäisivät, että asiat muuttuivat paremmiksi poliittisen vastustajan keinoilla? Silloin joutuisi myöntämään, ettei oma politiikka olekaan niin autuaaksi tekevää, kuin on itselleen uskotellut.</p><p>Kuten jo todettua, monet porvarihallituksen onnistumista pelkäävät vasemmistopoliitikot ovat väittäneet, ettei maan hallitus voi vaikuttaa merkittävällä tavalla vientivetoisen talouden kehitykseen, ja että positiivinen kehitys johtuu vain maailmantaloudesta. Edustaa tällaisen väitteen tekijä mitä tahansa aatetta, niin kysymykseni kuuluu, että miksi kukaan äänestäisi puoluetta tai poliitikkoa, joka ei usko voivansa vaikuttaa talouspolitiikkaan merkittävillä tavoilla? Poliitikolle, joka ei usko mahdollisuuksiinsa vaikuttaa talouteen positiivisesti, ei jää oikein muuta annettavaa kuin verorahojen jakeleminen ympäriinsä. Yhtään sellaista Suomi ei enää eduskuntaan tarvitse.</p><p>Todellisuudessa hallituksella on erittäin hyvät keinot vaikuttaa kansantalouden kehittymiseen. Siksi onkin ikävää, ettei nykyinen hallitus ei ole toiminut läheskään mahdollisuuksiensa ylärajoilla, eikä tietyistä leikkauksista huolimatta julkisen sektorin kuluja ja velkaantumista ei ole saatu loppumaan edes nousukaudella.&nbsp;</p><p>Sipilällä meni jostain syystä sisu kaulaan työmarkkinajärjestöjen kanssa ja niinpä työehtosopimusten yleissitovuuden purkaminen korvattiin työmarkkinajärjestöjen sorvaamalla kilpailukykysopimuksella. Eläkejärjestelmää ei ole uudistettu, työmarkkinajärjestelmä on edelleen todella jäykkä, perustili- tai perustulomallit ovat vaiheessa, verojärjestelmän reformointi etenee tipuaskelin ja yritystukityöryhmä epäonnistui katastrofaalisesti. Kun julkinen sektori paisuu edelleen, eikä talouden huippusuhdanteesta huolimatta velkaantumista ole saatu lopetettua, niin kauppojen aukiolot ja A-oluet ruokakaupoissa ovat aika laiha lohtu.</p><p>Suomen kansantalous on pienistä parannuksista huolimatta henkitoreissaan maailmantalouden savannilla makaava ruho, jonka yläpuolella poliittiset raadosyöjät kaartelevat raakkuen jakovarasta ja vaalisatasista. Edessä on vaalivuosi, eivätkä puolueet enää halua myydä kansalaisille ajatusta vaikeista rakenteellisista muutoksista tai merkittävästi tiukemmasta talouskurista, kaikesta muusta niukkuudesta nyt puhumattakaan. Vaikka kaikki tietävät asioiden todellisen tilan, niin harva uskaltaa vaalien alla todeta, että Suomen lamatalkoot eivät todellisuudessa ole ehtineet vielä alkaakaan. Itse asiassa näyttää todennäköiseltä, etteivät ne alakaan ennen kuin lähitulevaisuudessa häämöttävä kuiva kausi runnoo kansantaloutemme lopullisesti polvilleen.</p><p>Tuntuuko siltä, että Tere se taas kohtuuttomasti roimii vasemmistoa? Voi olla, mutta yrittäkääpä huviksenne etsiä siitä suunnasta konkreettisia ja realistisia esityksiä siitä, miten julkinen talous saatetaan tasapainoon, miten heikkenevä huoltosuhde hoidetaan kuntoon, miten ennätysvelat maksetaan pois, tai miten miljardien eurojen korjausvelka kurotaan umpeen? Jos löydätte, niin ilmoittakaa toki minullekin.<br />Liian monen puolueen politiikka perustuu nyyhkytarinoille siitä, kuinka juuri omien vaalivankkureiden eteen valjastetuille äänestäjille ei muka ole annettu riittävästi sitä, tätä tai tuota toisten maksamaa kivaa. Hulluinta on suomalaiseen talousajatteluun pesiytynyt jälkikeynesiläinen ajattelutapa, jonka mukaan taantuman aikana julkista sektoria pitää kasvattaa velkaelvyttämällä, mutta nousukaudella ei saa leikata mistään.</p><p>Esimerkiksi Vihreistä huudetaan jo hometta kasvavaa mantraa vähäosaisista, varhaiskasvatuksesta ja eriarvoistumisesta. Järkevätkin tavoitteeet, kuten yritystukien karsiminen, valuvat hiekkaan, kun säästetty raha halutaan siirtää saman tien budjetin menopuolelle.</p><p>Vasemmistoliitosta kuuluu sama laulu ja kylkiäisiksi vaaditaan hallituksen tekemien säästöjen ja lähes kaikkien muidenkin päätösten peruuttamista. Li Andersson vastustaa aktiivisesti työn verotuksen laskemista samalla, kun kannattaa palkkatuen resurssien kasvattamista. Näinkö ne työnteon kannustimet todella korjataan, verottamalla työntekijä ensin köyhäksi ja sitten jalomielisesti tarjoamalla hänelle omat, tulipunaiseen lahjapaperiin käärityt, rahansa takaisin erilaisina tukina?</p><p>Demareiden Antti Rinne valittaa, kun hallitus ei suostu tekemään SDP:n poliittisiin ohjelmiin kirjattuja miljardien eurojen menonlisäyksiä. Timo Harakalla taas ei vieläkään riitä ymmärrys veronalennusten voimaan kansantalouden tervehdyttäjänä, kuten autoveron kanssa nähtiin, vaan hän kuvittelee, että ongelmat voidaan ratkaista vain koventamalla riistoverotusta entisestään.<br />&nbsp;<br />Kaikesta huolimatta, pelottavinta on se, mitä on jätetty sanomatta. Puoluekantaan katsomatta, yksikään puolue ei ole ottanut määrätietoisesti kantaa sen puolesta, että meidän on todellakin pakko leikata julkiselta sektorilta miljarditolkulla menoja tai seuraava talousnotkahdus vie meidät aivan ennen näkemätömään liemeen. Talouskuri, budjetin aggressiivinen tasapainottaminen, työmarkkinareformi ja julkisen sektorin leikkaaminen ovat jääneet suomalaisen talouskeskustelun marginaaliin, kun sen pitäisi olla nimenomaan keskiössä.</p><p>Jokaisen suomalaisen poliitikon täytyy muistaa, että kestävä kansantalous on hyvinvointivaltion tärkein kivijalka. Ikävä kyllä se kivijalka on murentunut kovaa vauhtia jo vuosia, ja jos se pettää, niin tätä populistien toimesta eriarvoisuuden ja kurjistamisen vuosikymmeneksi maalailemaa vuosikymmentä tullaan vielä kaipaamaan kaiholla. Siksi meidän äänestäjien täytyy nyt unohtaa kaikki poliitikkojen lupailema naminami, vaalisataset sekä kyynelsilmin luvatut tulonsiirrot, ja pitää huoli, että ensi vaaleissa Arkadianmäelle lähetetään poliitikkoja, jotka ovat valmiita kaatamaan kitkerää lääkettä kansantalouden kurkkuun.</p><p><a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004122796.html" title="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004122796.html">https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004122796.html</a><br /><a href="http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074182273/Sdp+laventaisi+tyottomyysturvaa+ja+kouluttaisi+tyottomista+lahihoitajia" title="http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074182273/Sdp+laventaisi+tyottomyysturvaa+ja+kouluttaisi+tyottomista+lahihoitajia">http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074182273/Sdp+laventaisi+tyottomyystur...</a><br /><a href="https://yle.fi/uutiset/3-5673045" title="https://yle.fi/uutiset/3-5673045">https://yle.fi/uutiset/3-5673045</a><br /><a href="https://demokraatti.fi/tassa-on-sdpn-odotettu-talouspaketti-arvailut-voi-lopettaa/" title="https://demokraatti.fi/tassa-on-sdpn-odotettu-talouspaketti-arvailut-voi-lopettaa/">https://demokraatti.fi/tassa-on-sdpn-odotettu-talouspaketti-arvailut-voi...</a><br /><a href="http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/uutiset/tilastojen-takana-tyollisyys-kovassa-kasvussa.html" title="http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/uutiset/tilastojen-takana-tyollisyys-kovassa-kasvussa.html">http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/uutiset/tilastojen-takana-tyolli...</a><br /><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10323486" title="https://yle.fi/uutiset/3-10323486">https://yle.fi/uutiset/3-10323486</a><br /><a href="http://tilastokeskus.fi/tietotrendit/blogit/2018/tyollisyys-kasvoi-ihan-oikeasti/" title="http://tilastokeskus.fi/tietotrendit/blogit/2018/tyollisyys-kasvoi-ihan-oikeasti/">http://tilastokeskus.fi/tietotrendit/blogit/2018/tyollisyys-kasvoi-ihan-...</a><br /><a href="https://www.iltalehti.fi/talous/201805242200965500_ta.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/talous/201805242200965500_ta.shtml">https://www.iltalehti.fi/talous/201805242200965500_ta.shtml</a><br /><a href="https://twitter.com/JuhanaBrotherus/status/1031783921753706496" title="https://twitter.com/JuhanaBrotherus/status/1031783921753706496">https://twitter.com/JuhanaBrotherus/status/1031783921753706496</a><br /><a href="https://s3.amazonaws.com/happiness-report/2018/WHR_web.pdf" title="https://s3.amazonaws.com/happiness-report/2018/WHR_web.pdf">https://s3.amazonaws.com/happiness-report/2018/WHR_web.pdf</a><br /><a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3936737-pro-pohjanmaa-kesan-lammittamaa-tilastoharhaa-tyollisyydesta" title="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3936737-pro-pohjanmaa-kesan-lammittamaa-tilastoharhaa-tyollisyydesta">https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3936737-pro-pohjanmaa-kesan-lammi...</a><br /><a href="http://www.tvy.fi/tyottomien-keskusjarjesto-vaatii-oikeat-numerotilastot-tyollisyyskeskusteluun/" title="http://www.tvy.fi/tyottomien-keskusjarjesto-vaatii-oikeat-numerotilastot-tyollisyyskeskusteluun/">http://www.tvy.fi/tyottomien-keskusjarjesto-vaatii-oikeat-numerotilastot...</a><br /><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/226562-juha-sipilalle-varoitus-radiossa-petos-puhua-jakovarasta-nyt-tehtava-muutama-rankka" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/226562-juha-sipilalle-varoitus-radiossa-petos-puhua-jakovarasta-nyt-tehtava-muutama-rankka">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/226562-juha-sipilalle-varoitus-radiossa...</a><br /><a href="https://sdp.fi/fi/blog/haatainen-vaatii-talouskasvun-hedelmat-kuuluvat-lapsille-perhevapaat-kuntoon/" title="https://sdp.fi/fi/blog/haatainen-vaatii-talouskasvun-hedelmat-kuuluvat-lapsille-perhevapaat-kuntoon/">https://sdp.fi/fi/blog/haatainen-vaatii-talouskasvun-hedelmat-kuuluvat-l...</a><br /><a href="http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3741940-talous-kasvaa-miksi-hallituksen-leikkaukset-pysyvat-kysyy-li-andersson" title="http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3741940-talous-kasvaa-miksi-hallituksen-leikkaukset-pysyvat-kysyy-li-andersson">http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3741940-talous-kasvaa-miksi-hallit...</a><br /><a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3880744-vasemmistoliitto-lahetti-terveiset-kehysriiheen-kun-talous-ja-tyollisyys-vihdoin-kasvavat-on-oikeudenmukaisen-politiikan-aika" title="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3880744-vasemmistoliitto-lahetti-terveiset-kehysriiheen-kun-talous-ja-tyollisyys-vihdoin-kasvavat-on-oikeudenmukaisen-politiikan-aika">https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3880744-vasemmistoliitto-lahetti-...</a><br /><a href="https://twitter.com/liandersson/status/1026842473224658949" title="https://twitter.com/liandersson/status/1026842473224658949">https://twitter.com/liandersson/status/1026842473224658949</a><br /><a href="https://www.vihreat.fi/artikkeli/2018/08/touko-aalto-hallituksen-kannettava-vastuuta-ymparistosta-oikeudenmukaisuudesta-tulevaisuudesta#.W2r4yL5a220.twitter" title="https://www.vihreat.fi/artikkeli/2018/08/touko-aalto-hallituksen-kannettava-vastuuta-ymparistosta-oikeudenmukaisuudesta-tulevaisuudesta#.W2r4yL5a220.twitter">https://www.vihreat.fi/artikkeli/2018/08/touko-aalto-hallituksen-kannett...</a><br /><a href="http://www.vasemmisto.fi/kansanedustajat/orpon-budjettiesitys-ei-tuo-helpotusta-pienituloisille/" title="http://www.vasemmisto.fi/kansanedustajat/orpon-budjettiesitys-ei-tuo-helpotusta-pienituloisille/">http://www.vasemmisto.fi/kansanedustajat/orpon-budjettiesitys-ei-tuo-hel...</a><br /><a href="http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4045805/SDPn+Rinne+ruoskii+budjettiehdotusta+Puhditon+esitys+joka+lisaa+eriarvoistumista++Ei+viitettakaan+valttamattomista+tulevaisuusinvestoinneista" title="http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4045805/SDPn+Rinne+ruoskii+budjettiehdotusta+Puhditon+esitys+joka+lisaa+eriarvoistumista++Ei+viitettakaan+valttamattomista+tulevaisuusinvestoinneista">http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4045805/SDPn+Rinne+ruoskii+budjettiehdo...</a><br /><a href="https://sdp.fi/fi/blog/timo-harakka-kommentoi-vaalibudjetin-valmistelua-orpon-budjetti-on-koyhille-kirea-rikkaille-loysa/" title="https://sdp.fi/fi/blog/timo-harakka-kommentoi-vaalibudjetin-valmistelua-orpon-budjetti-on-koyhille-kirea-rikkaille-loysa/">https://sdp.fi/fi/blog/timo-harakka-kommentoi-vaalibudjetin-valmistelua-...</a><br /><a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/sipil%C3%A4-arvioi-velaksi-el%C3%A4minen-loppuu-2021-1.203889" title="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/sipil%C3%A4-arvioi-velaksi-el%C3%A4minen-loppuu-2021-1.203889">https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/sipil%C3%A4-arvioi-velaks...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> www.youtube.com/watch?v=F3UuFPtQFs8

Kuluva vuosi on tarjonnut politiikan seuraajille runsaasti klassista poliittista teatteria, kun talous on kymmenen taantumavuoden jälkeen lähtenyt nousuun ja vaalit häämöttävät muutaman kuukauden päässä. Odotetusti hallitus on rohkeasti ottanut talouskasvusta kunnian siinä, missä oppositio on kieltänyt mitään parannusta edes tapahtuneen, tai hallituksen ainakaan vaikuttaneen asiaan positiivisesti.

Osa hallituksen toimista markkinoiden vapauttamiseksi ja sääntelyn vähentämiseksi varmasti edesauttaa työllisyys- ja talouskehitystä, mutta toisaalta fakta on sekin, että Suomen talous on kiinni myös maailmantalouden kehityksessä. Niin oppositio kuin hallituskin siis on väitteineen oikeassa, mutta molempien markkinointia on ehostettu reilulla värikynällä.

Kaikesta huolimatta istuvan hallituksen hatussa sulkana on se, että se on pärjännyt paljon paremmin kuin pari edellistä hallitusta yhteensä. Vasemmisto-oppositionkin olisi viisaampaa pitää enimmät mölyt mahassaan ottaen huomioon, että monet ulkomaiset kansantaloudet vahvistuivat jo vuosia ennen kuin Suomessa edes nähtiin valoa tunnelin päässä. Pirkanmaalainen yrittäjä Jocka Träskbäckin laati myös kuvaajam. josta näkee, kuinka työllisyyskehitys on muuttunut kuin veitsellä leikaten hallitusten vaihtuessa. Katsokaa sitä ja kertokaa minulle, että kyseessä on tosiaan sattuma, kuten epätoivoisina vaaleihin valmistautuvien ei-puolueiden räyhääjät yrittävät väittää.

Kahdella edellisellä hallituksella, eli Vanhasen kakkosella (ba-dum-tsihh) sekä sateenkaarihallituksella, oli maailmantalouden kehitykseen nähden kaikki eväät repiä Suomen kansantalous nousuun jo 2010-luvun alussa. Silti, vasta nykyisen hallituksen aikana työllisyys on lähtenyt reiluun nousuun johtaen n. 120 000 uuden työpaikan syntyyn. Tähän peilaten muistuttaisin, että esimerkiksi SDP on ottanut tavoitteekseen 100 000 uutta työpaikkaa jokaisella tämän vuosituhannen vaalikaudella. Kertaakaan ei olla oltu edes lähellä, ei siellä päinkään.

Näin ollen täytyy olla todella hyvä valehtelija, jos saa uskoteltua itselleen, että nykyinen hallitus olisi epäonnistunut edellisiin hallituksiin verrattuna tai olisi vieläpä “huonoin hallitus ikinä”, kuten opposition vakiomantra on kuulunut jo vuosien ajan. Vasemmistopuolueilta on saatu kuulla jatkuvaa naputusta köyhyyden, eriarvoisuuden ja kurjuuden lisääntymisestä, vaikka kaikki mittarit näyttävät täysin päinvastaista: Työttömyys ja köyhyys on vähentynyt, työllisyysprosentti kasvanut, eriarvoisuus ei ole kasvanut ja niin edespäin. Suomesta on tullut kuluvalla hallituskaudella jopa maailman onnellisin kansa! Aikamoinen saavutus hallitukselta, jonka “epäinhimillinen ja ihmisvihamielisen kurjistamispolitiikka leikkaa heikoimmassa asemassa olevilta”, kuten vasemmistosta on totuttu kuulemaan.

Onkin todella hämmästyttävää, että eräät opposition edustaja ja kansalaisjärjestöt kieltävät jopa faktisten talouden tunnuslukujen merkityksen ja keskittyvät mieluummin kyynelehtimään nykyhallituksen loputonta pahuutta. En haluaisi keksiä toisille motiiveja, mutta väkisinkin herää kysymys, onko media- ja vaalipaniikki vasemmistossa todella niin kova, että heidän täytyy turvautua jopa ilmiselvään valehteluun pelotellakseen äänestäjiä? Toisaalta, miksipä ihmisten kurjuudella uraa tekevät poliitikot ja etujärjestöt myöntäisivät, että asiat muuttuivat paremmiksi poliittisen vastustajan keinoilla? Silloin joutuisi myöntämään, ettei oma politiikka olekaan niin autuaaksi tekevää, kuin on itselleen uskotellut.

Kuten jo todettua, monet porvarihallituksen onnistumista pelkäävät vasemmistopoliitikot ovat väittäneet, ettei maan hallitus voi vaikuttaa merkittävällä tavalla vientivetoisen talouden kehitykseen, ja että positiivinen kehitys johtuu vain maailmantaloudesta. Edustaa tällaisen väitteen tekijä mitä tahansa aatetta, niin kysymykseni kuuluu, että miksi kukaan äänestäisi puoluetta tai poliitikkoa, joka ei usko voivansa vaikuttaa talouspolitiikkaan merkittävillä tavoilla? Poliitikolle, joka ei usko mahdollisuuksiinsa vaikuttaa talouteen positiivisesti, ei jää oikein muuta annettavaa kuin verorahojen jakeleminen ympäriinsä. Yhtään sellaista Suomi ei enää eduskuntaan tarvitse.

Todellisuudessa hallituksella on erittäin hyvät keinot vaikuttaa kansantalouden kehittymiseen. Siksi onkin ikävää, ettei nykyinen hallitus ei ole toiminut läheskään mahdollisuuksiensa ylärajoilla, eikä tietyistä leikkauksista huolimatta julkisen sektorin kuluja ja velkaantumista ei ole saatu loppumaan edes nousukaudella. 

Sipilällä meni jostain syystä sisu kaulaan työmarkkinajärjestöjen kanssa ja niinpä työehtosopimusten yleissitovuuden purkaminen korvattiin työmarkkinajärjestöjen sorvaamalla kilpailukykysopimuksella. Eläkejärjestelmää ei ole uudistettu, työmarkkinajärjestelmä on edelleen todella jäykkä, perustili- tai perustulomallit ovat vaiheessa, verojärjestelmän reformointi etenee tipuaskelin ja yritystukityöryhmä epäonnistui katastrofaalisesti. Kun julkinen sektori paisuu edelleen, eikä talouden huippusuhdanteesta huolimatta velkaantumista ole saatu lopetettua, niin kauppojen aukiolot ja A-oluet ruokakaupoissa ovat aika laiha lohtu.

Suomen kansantalous on pienistä parannuksista huolimatta henkitoreissaan maailmantalouden savannilla makaava ruho, jonka yläpuolella poliittiset raadosyöjät kaartelevat raakkuen jakovarasta ja vaalisatasista. Edessä on vaalivuosi, eivätkä puolueet enää halua myydä kansalaisille ajatusta vaikeista rakenteellisista muutoksista tai merkittävästi tiukemmasta talouskurista, kaikesta muusta niukkuudesta nyt puhumattakaan. Vaikka kaikki tietävät asioiden todellisen tilan, niin harva uskaltaa vaalien alla todeta, että Suomen lamatalkoot eivät todellisuudessa ole ehtineet vielä alkaakaan. Itse asiassa näyttää todennäköiseltä, etteivät ne alakaan ennen kuin lähitulevaisuudessa häämöttävä kuiva kausi runnoo kansantaloutemme lopullisesti polvilleen.

Tuntuuko siltä, että Tere se taas kohtuuttomasti roimii vasemmistoa? Voi olla, mutta yrittäkääpä huviksenne etsiä siitä suunnasta konkreettisia ja realistisia esityksiä siitä, miten julkinen talous saatetaan tasapainoon, miten heikkenevä huoltosuhde hoidetaan kuntoon, miten ennätysvelat maksetaan pois, tai miten miljardien eurojen korjausvelka kurotaan umpeen? Jos löydätte, niin ilmoittakaa toki minullekin.
Liian monen puolueen politiikka perustuu nyyhkytarinoille siitä, kuinka juuri omien vaalivankkureiden eteen valjastetuille äänestäjille ei muka ole annettu riittävästi sitä, tätä tai tuota toisten maksamaa kivaa. Hulluinta on suomalaiseen talousajatteluun pesiytynyt jälkikeynesiläinen ajattelutapa, jonka mukaan taantuman aikana julkista sektoria pitää kasvattaa velkaelvyttämällä, mutta nousukaudella ei saa leikata mistään.

Esimerkiksi Vihreistä huudetaan jo hometta kasvavaa mantraa vähäosaisista, varhaiskasvatuksesta ja eriarvoistumisesta. Järkevätkin tavoitteeet, kuten yritystukien karsiminen, valuvat hiekkaan, kun säästetty raha halutaan siirtää saman tien budjetin menopuolelle.

Vasemmistoliitosta kuuluu sama laulu ja kylkiäisiksi vaaditaan hallituksen tekemien säästöjen ja lähes kaikkien muidenkin päätösten peruuttamista. Li Andersson vastustaa aktiivisesti työn verotuksen laskemista samalla, kun kannattaa palkkatuen resurssien kasvattamista. Näinkö ne työnteon kannustimet todella korjataan, verottamalla työntekijä ensin köyhäksi ja sitten jalomielisesti tarjoamalla hänelle omat, tulipunaiseen lahjapaperiin käärityt, rahansa takaisin erilaisina tukina?

Demareiden Antti Rinne valittaa, kun hallitus ei suostu tekemään SDP:n poliittisiin ohjelmiin kirjattuja miljardien eurojen menonlisäyksiä. Timo Harakalla taas ei vieläkään riitä ymmärrys veronalennusten voimaan kansantalouden tervehdyttäjänä, kuten autoveron kanssa nähtiin, vaan hän kuvittelee, että ongelmat voidaan ratkaista vain koventamalla riistoverotusta entisestään.
 
Kaikesta huolimatta, pelottavinta on se, mitä on jätetty sanomatta. Puoluekantaan katsomatta, yksikään puolue ei ole ottanut määrätietoisesti kantaa sen puolesta, että meidän on todellakin pakko leikata julkiselta sektorilta miljarditolkulla menoja tai seuraava talousnotkahdus vie meidät aivan ennen näkemätömään liemeen. Talouskuri, budjetin aggressiivinen tasapainottaminen, työmarkkinareformi ja julkisen sektorin leikkaaminen ovat jääneet suomalaisen talouskeskustelun marginaaliin, kun sen pitäisi olla nimenomaan keskiössä.

Jokaisen suomalaisen poliitikon täytyy muistaa, että kestävä kansantalous on hyvinvointivaltion tärkein kivijalka. Ikävä kyllä se kivijalka on murentunut kovaa vauhtia jo vuosia, ja jos se pettää, niin tätä populistien toimesta eriarvoisuuden ja kurjistamisen vuosikymmeneksi maalailemaa vuosikymmentä tullaan vielä kaipaamaan kaiholla. Siksi meidän äänestäjien täytyy nyt unohtaa kaikki poliitikkojen lupailema naminami, vaalisataset sekä kyynelsilmin luvatut tulonsiirrot, ja pitää huoli, että ensi vaaleissa Arkadianmäelle lähetetään poliitikkoja, jotka ovat valmiita kaatamaan kitkerää lääkettä kansantalouden kurkkuun.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004122796.html
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074182273/Sdp+laventaisi+tyottomyysturvaa+ja+kouluttaisi+tyottomista+lahihoitajia
https://yle.fi/uutiset/3-5673045
https://demokraatti.fi/tassa-on-sdpn-odotettu-talouspaketti-arvailut-voi-lopettaa/
http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/uutiset/tilastojen-takana-tyollisyys-kovassa-kasvussa.html
https://yle.fi/uutiset/3-10323486
http://tilastokeskus.fi/tietotrendit/blogit/2018/tyollisyys-kasvoi-ihan-oikeasti/
https://www.iltalehti.fi/talous/201805242200965500_ta.shtml
https://twitter.com/JuhanaBrotherus/status/1031783921753706496
https://s3.amazonaws.com/happiness-report/2018/WHR_web.pdf
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3936737-pro-pohjanmaa-kesan-lammittamaa-tilastoharhaa-tyollisyydesta
http://www.tvy.fi/tyottomien-keskusjarjesto-vaatii-oikeat-numerotilastot-tyollisyyskeskusteluun/
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/226562-juha-sipilalle-varoitus-radiossa-petos-puhua-jakovarasta-nyt-tehtava-muutama-rankka
https://sdp.fi/fi/blog/haatainen-vaatii-talouskasvun-hedelmat-kuuluvat-lapsille-perhevapaat-kuntoon/
http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3741940-talous-kasvaa-miksi-hallituksen-leikkaukset-pysyvat-kysyy-li-andersson
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3880744-vasemmistoliitto-lahetti-terveiset-kehysriiheen-kun-talous-ja-tyollisyys-vihdoin-kasvavat-on-oikeudenmukaisen-politiikan-aika
https://twitter.com/liandersson/status/1026842473224658949
https://www.vihreat.fi/artikkeli/2018/08/touko-aalto-hallituksen-kannettava-vastuuta-ymparistosta-oikeudenmukaisuudesta-tulevaisuudesta#.W2r4yL5a220.twitter
http://www.vasemmisto.fi/kansanedustajat/orpon-budjettiesitys-ei-tuo-helpotusta-pienituloisille/
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4045805/SDPn+Rinne+ruoskii+budjettiehdotusta+Puhditon+esitys+joka+lisaa+eriarvoistumista++Ei+viitettakaan+valttamattomista+tulevaisuusinvestoinneista
https://sdp.fi/fi/blog/timo-harakka-kommentoi-vaalibudjetin-valmistelua-orpon-budjetti-on-koyhille-kirea-rikkaille-loysa/
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/sipil%C3%A4-arvioi-velaksi-el%C3%A4minen-loppuu-2021-1.203889

]]>
0 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261675-politiikan-raadonsyojat-kuolevan-kansantalouden-kimpussa#comments Jakovara Julkinen sektori Kansantalous Vaalilupaukset Velkaantuminen Fri, 28 Sep 2018 05:30:00 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261675-politiikan-raadonsyojat-kuolevan-kansantalouden-kimpussa
OP:n yt:t ovat vasta alkua – keskiluokan yllä leijuu hyödyttömyyden aave http://pmjamsa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261659-opn-ytt-ovat-vasta-alkua-keskiluokan-ylla-leijuu-hyodyttomyyden-aave <p>Viikon yt-pommi tulee pankkimaailmasta, kun OP ilmoitti aloittavansa 6000 työntekijää koskevat <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005840441.html">yt-neuvottelut</a>. Toimitusjohtaja ja pääluottamusmies ovat jo rauhoitelleet oopeelaisia ja sanoneet, että mitään jätti-irtisanomisia on tuskin tulossa. Voi siis olla, että CV-klinikoille joutaa lopulta aktivoitavaksi vain joitain satoja ihmisiä, eikä edes tuhannen poispotkitun rajapyykkiä saavuteta.</p><p>Sillä, saako monon kuvan persauksiinsa lopulta 200 vai 2000 ihmistä, ei ole isossa kuvassa suurta merkitystä. OP:n yt:t ovat kuitenkin merkitykselliset sen takia, että ne antavat hieman esimakua siitä, miten digitalisaatio pystyy syrjäyttämään keskiluokkaista työtä.</p><p>Meistä entistä useamman työ on korvattavissa väsymättömällä algoritmilla ja valtavaa datamäärää analysoiva koneoppiminen rökittää ihmisen monissa tehtävissä. Tämä korvattavissa olevaksi joutuminen on tietenkin kova eksistentialistinen shokki niille ihmisille, joiden itsekunnioitus ja identiteetti ovat sidoksissa palkkatöissä käymiseen ja ajatukseen, että ahkerasti työskentelemällä voi aina tehdä itsestään korvaamattoman.</p><p>Enää kaikki eivät voi ahkeroimalla tehdä itsestään korvaamattomia, joten olemme astumassa maailmaan, jossa vielä eilen vankalta vaikuttaneen keskiluokan osaaminen ja työhistoria voivat olla jo huomenna täysin hyödyttömiä.</p><p>Suomessa keskustelua hallitsee kaikesta muutospuhurista huolimatta naiivi narratiivi, joka ei näe digitalisaation, tekoälyn ja robotisaation &ndash; toisin sanoen tuotantovoimien &ndash; kehityksellä juuri minkäänlaisia negatiivisia työllisyysvaikutuksia. Valtavirtamediassa ehkä tunnistetaan tuotantovoimien kehityksen tuhoavan ammatteja ja työpaikkoja, mutta pääkirjoitustoimittajat ja talouslehtien hyväpalkkaiset kolumnistit jaksavat aina vakuuttaa lukijoilleen, että tokihan katoavien työpaikkojen tilalle syntyy uusia.</p><p>Viekoittelevan simppeli ajatus kulkee siten, että kun aina ennenkin kadonneiden työtehtävien tilalle on syntynyt uusia, niin samoin käy kohtalonomaisella vääjäämättömyydellä nytkin. Että kyllähän toki nyt, kun aina ennenkin! Ikävä kyllä juuri kukaan ei osaa kertoa mikä on se mekanismi, joka synnyttäisi massoittain sellaista keskiluokkaista työtä, jota alati kehittyvä tekoäly ei pysty hoitamaan ja jolle olisi runsaasti kysyntää markkinoilla.</p><p>Kansantalouden kannalta uutta hyväpalkkaista työtä olisi syytä syntyä nopeasti, sillä ajaudumme vallitsevissa talouden rakenteissa nopeasti vaikeuksiin, mikäli keskiluokkaisten työpaikkojen tilalle ei synny yhtä hyväpalkkaisia töitä. Jos esimerkiksi OP:lla 2500&euro; kuukaudessa tienannut tradenomi päätyy yt-kierroksen jälkeen Alepan kassalle tonnia pienemmällä kuukausipalkalla, valtion verotulot tippuvat ja kysyntä tuotteille ja palveluille vähenee, kun pienemmällä palkalla ei ylläpidetä keskiluokkaista kulutustasoa. Yksi kaupankassa-tradenomi ei vielä ole kansantaloudellinen tragedia, mutta jos kato käy massoittain keskiluokkaisista hommista matalapalkka-aloille, niin vähäisempikin talousviisas ymmärtää, että vaikeuksissa ollaan. &nbsp;&nbsp;</p><p>Paniikin lietsomiseen ei kuitenkaan ole syytä ja tuskin keskiluokan työllisyydessä tapahtuu mitään kovin mullistavaa ainakaan seuraavan parin vuoden sisällä. Suomessa olisi kuitenkin syytä keskustella &ndash; muotisanaa käyttääkseni &ndash; yhteiskunnan <em>resilienssistä</em> digitalisaation aiheuttaman rakennemuutoksen edessä. Tuotantovoimien vallankumouksellinen kehitys lupaa radikaalia tuottavuusloikkaa, mutta yhteiskunnan instituutioiden on mukauduttava taloudellisessa perustassa tapahtuviin muutoksiin. Mukautumisen soisi olevan mieluummin proaktiivista kuin reaktiivista.</p><p>Viimeistään nyt olisi myös ruvettava keskustelemaan siitä, kuka omistaa tuotantovälineet, jotka syrjäyttävät ihmistyötä ja palkkatuloja.</p><p>Ehkä jonkin sortin sosialismi on välttämätöntä tulevaisuudessa? &nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viikon yt-pommi tulee pankkimaailmasta, kun OP ilmoitti aloittavansa 6000 työntekijää koskevat yt-neuvottelut. Toimitusjohtaja ja pääluottamusmies ovat jo rauhoitelleet oopeelaisia ja sanoneet, että mitään jätti-irtisanomisia on tuskin tulossa. Voi siis olla, että CV-klinikoille joutaa lopulta aktivoitavaksi vain joitain satoja ihmisiä, eikä edes tuhannen poispotkitun rajapyykkiä saavuteta.

Sillä, saako monon kuvan persauksiinsa lopulta 200 vai 2000 ihmistä, ei ole isossa kuvassa suurta merkitystä. OP:n yt:t ovat kuitenkin merkitykselliset sen takia, että ne antavat hieman esimakua siitä, miten digitalisaatio pystyy syrjäyttämään keskiluokkaista työtä.

Meistä entistä useamman työ on korvattavissa väsymättömällä algoritmilla ja valtavaa datamäärää analysoiva koneoppiminen rökittää ihmisen monissa tehtävissä. Tämä korvattavissa olevaksi joutuminen on tietenkin kova eksistentialistinen shokki niille ihmisille, joiden itsekunnioitus ja identiteetti ovat sidoksissa palkkatöissä käymiseen ja ajatukseen, että ahkerasti työskentelemällä voi aina tehdä itsestään korvaamattoman.

Enää kaikki eivät voi ahkeroimalla tehdä itsestään korvaamattomia, joten olemme astumassa maailmaan, jossa vielä eilen vankalta vaikuttaneen keskiluokan osaaminen ja työhistoria voivat olla jo huomenna täysin hyödyttömiä.

Suomessa keskustelua hallitsee kaikesta muutospuhurista huolimatta naiivi narratiivi, joka ei näe digitalisaation, tekoälyn ja robotisaation – toisin sanoen tuotantovoimien – kehityksellä juuri minkäänlaisia negatiivisia työllisyysvaikutuksia. Valtavirtamediassa ehkä tunnistetaan tuotantovoimien kehityksen tuhoavan ammatteja ja työpaikkoja, mutta pääkirjoitustoimittajat ja talouslehtien hyväpalkkaiset kolumnistit jaksavat aina vakuuttaa lukijoilleen, että tokihan katoavien työpaikkojen tilalle syntyy uusia.

Viekoittelevan simppeli ajatus kulkee siten, että kun aina ennenkin kadonneiden työtehtävien tilalle on syntynyt uusia, niin samoin käy kohtalonomaisella vääjäämättömyydellä nytkin. Että kyllähän toki nyt, kun aina ennenkin! Ikävä kyllä juuri kukaan ei osaa kertoa mikä on se mekanismi, joka synnyttäisi massoittain sellaista keskiluokkaista työtä, jota alati kehittyvä tekoäly ei pysty hoitamaan ja jolle olisi runsaasti kysyntää markkinoilla.

Kansantalouden kannalta uutta hyväpalkkaista työtä olisi syytä syntyä nopeasti, sillä ajaudumme vallitsevissa talouden rakenteissa nopeasti vaikeuksiin, mikäli keskiluokkaisten työpaikkojen tilalle ei synny yhtä hyväpalkkaisia töitä. Jos esimerkiksi OP:lla 2500€ kuukaudessa tienannut tradenomi päätyy yt-kierroksen jälkeen Alepan kassalle tonnia pienemmällä kuukausipalkalla, valtion verotulot tippuvat ja kysyntä tuotteille ja palveluille vähenee, kun pienemmällä palkalla ei ylläpidetä keskiluokkaista kulutustasoa. Yksi kaupankassa-tradenomi ei vielä ole kansantaloudellinen tragedia, mutta jos kato käy massoittain keskiluokkaisista hommista matalapalkka-aloille, niin vähäisempikin talousviisas ymmärtää, että vaikeuksissa ollaan.   

Paniikin lietsomiseen ei kuitenkaan ole syytä ja tuskin keskiluokan työllisyydessä tapahtuu mitään kovin mullistavaa ainakaan seuraavan parin vuoden sisällä. Suomessa olisi kuitenkin syytä keskustella – muotisanaa käyttääkseni – yhteiskunnan resilienssistä digitalisaation aiheuttaman rakennemuutoksen edessä. Tuotantovoimien vallankumouksellinen kehitys lupaa radikaalia tuottavuusloikkaa, mutta yhteiskunnan instituutioiden on mukauduttava taloudellisessa perustassa tapahtuviin muutoksiin. Mukautumisen soisi olevan mieluummin proaktiivista kuin reaktiivista.

Viimeistään nyt olisi myös ruvettava keskustelemaan siitä, kuka omistaa tuotantovälineet, jotka syrjäyttävät ihmistyötä ja palkkatuloja.

Ehkä jonkin sortin sosialismi on välttämätöntä tulevaisuudessa?  

]]>
1 http://pmjamsa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261659-opn-ytt-ovat-vasta-alkua-keskiluokan-ylla-leijuu-hyodyttomyyden-aave#comments Digitalisaatio Kansantalous Keskiluokka Yt-neuvottelut Thu, 27 Sep 2018 14:04:09 +0000 Petri Jämsä http://pmjamsa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261659-opn-ytt-ovat-vasta-alkua-keskiluokan-ylla-leijuu-hyodyttomyyden-aave