Tuloerot http://deneidez.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133766/all Thu, 11 Jan 2018 14:20:03 +0200 fi Ei, maailma ei muutu jatkuvasti paremmaksi http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248979-ei-maailma-ei-muutu-jatkuvasti-paremmaksi <p>Helsingin Sanomat julkaisi tänään toimittaja Heikki Aittokosken <a href="https://www.hs.fi/blogi/maailmanselittaja/art-2000005519965.html?share=da85d29ab8fd05682010c50af661de5b">artikkelin</a>, jossa argumentointiin, että:</p><p>&rdquo;&hellip; elämä niin rikkaassa kuin köyhässä maailmassa on keskimäärin parantunut jatkuvasti. Silti tyytymättömyys &ndash; turhautuminen, jopa suoranainen raivo &ndash; on viime vuosina vallannut alaa.&rdquo;</p><p>Väitteen tueksi esitettiin kavalkadi historiallisia tarkasteluja, jotka aivan oikein osoittivat mm. lapsikuolleisuuden laskeneen ja lukutaidon nousseen huomattavasti viimeisen kahdensadan vuoden aikana. Tämä johti toimittajan tekemään päätelmän:</p><p>&rdquo;Mikään määrä tapahtunutta myönteistä kehitystä ei vähennä katkeruutta, joka seuraa, jos yhteiskunta koetaan epätasa-arvoiseksi tai jos sen koetaan muuttuvan epätasa-arvoiseen suuntaan.&rdquo;</p><p>Kyse ei kuitenkaan ole epätasa-arvoisuuden kokemuksesta, kuten toimittaja kirjoittaa, vaan sen absoluuttisista muutoksista.</p><p><strong>Tuloerot</strong></p><p>On lähes kiistatonta, että markkinatalous on parantanut ihmisten elinolosuhteita merkittävällä tavalla viimeisten 200 vuoden aikana. Joissakin länsimaissa tilanne on kuitenkin alkanut jälleen huonontua.</p><p>Osoitamme Luonnonvarakeskuksen tutkijan, tohtori Leena Kalliovirran kanssa arvostetussa tieteellisessä aikakauslehdessä, <em>Review of Income and Wealthissa</em>, keväällä julkaistavassa artikkelissa, miten länsimaat ovat siirtyneet jälleen hyvin epätasa-arvoisen tulonjaon ja suurten tuloerovaihteluiden aikakauteen (vanhempi versio artikkelista löytyy t<a href="http://www.ecineq.org/ecineq_lux15/FILESx2015/CR2/p19.pdf">äältä</a>). Olimme tasaisemman tulonjaon aikakaudessa aina 1950 -luvun puolivälistä 1980 -luvun loppupuolelle asti.</p><p>Tuloksemme myös indikoivat, että Yhdysvallat vaikuttaa keskeisesti tuloerojen kehitykseen länsimaissa. Kun tuloerot Yhdysvalloissa nousevat, näyttävät ne nousevan myös muissa länsimaissa vuoden-parin viiveellä. Yhdysvaltojen tulo- ja varallisuuserot ovat tällä hetkellä <a href="https://inequality.org/facts/wealth-inequality/">ennätyksellisellä tasolla</a>. Viime vuosikymmeniä myös keskiluokan ja köyhempien kotitalouksien palkkojen kehitys on <a href="http://www.epi.org/publication/charting-wage-stagnation/">pysähtynyt</a>. Tuloksiemme mukaan nämä tarkoittavat, että tuloerot ovat olleet pakotettuja nouseman myös muissa länsimaissa, ehkä jopa globaalisti. Syynä Yhdysvaltojen vaikutukseen muiden länsimaiden tuloeroihin ovat todennäköisesti sen voimakas rooli sekä globalisaation että maailmanlaajuisien pääoma- ja työmarkkinoiden muutoksien taustalla.</p><p><strong>Köyhyys ja elintaso</strong></p><p>Jos tarkastellaan köyhyyden kehitystä maittain (ks. kuvio), huomataan että se on joissakin länsimaissa, globaalin kehityksen vastaisesti, jopa noussut. Näihin maihin kuuluvat mm. Belgia, Italia, Kreikka ja Suomi. Köyhyyden globaali aleneminen onkin tapahtunut ennen kaikkea kehittyvissä maissa, mikä on hyvä asia, mutta mikä todennäköisesti lohduttaa melko vähän länsimaiden kasvanutta köyhien joukkoa.</p><p>Yhdysvalloissa ollaan saavuttu tilanteeseen, jossa eliniänajanodote on <a href="http://edition.cnn.com/2017/12/21/health/us-life-expectancy-study/index.html">alkanut laskea</a>, alennuttuaan trendinomaisesti sitä ennen vuosikymmenien ajan. On huomionarvoista, että kuolleisuus näyttää kasvavan etenkin <a href="https://www.brookings.edu/blog/brookings-now/2017/03/23/working-class-white-americans-are-now-dying-in-middle-age-at-faster-rates-than-minority-groups/">valkoihoisten keskiluokkaisten miesten</a> keskuudessa.</p><p><strong>Turhautuminen on ymmärrettävää</strong></p><p>Toimittaja Aittokoski toteaa, että tasa-arvon kokemus yhdistetään Brexitissä ja Donald Trumpin valinnassa kyteneen protestiin, ja että protestoijat unohtavat mistä olemme tulleet. Toimittajan huolellisempi analyysi olisi kertonut, että protestille on länsimaissa ollut selkeä tilaus. Elinolosuhteet sekä tuloerot ovat muuttuneet huonommiksi monessa länsimaassa, etenkin 2000 -luvun alun jälkeen. Tämä ei ole kokemus vaan tilastollinen tosiasia. Syyllinen ei myöskään ole pelkästään veropolitiikka, vaan yllämainittu artikkelimme viittaa, että syyt ovat syvällä nykyisten yhteiskuntiemme rakenteissa.</p><p>Syitä käänteeseen kohti huonompaa selvitetään, mutta sen taustalla ovat todennäköisesti ainakin globalisaation hyötyjen epätasapainoinen jakautuminen, epäonnistuneet instituutiot sekä länsimaisten valtiollisten organisaatioiden (lähinnä keskuspankkien) voimakas puuttuminen markkinatalouden toimintaan. Epätasa-arvoisuuden kokemus näiden suurien tulo- ja terveyseroja kasvattaneiden voimien taustalla on toissijainen. Protestointi on ymmärrettävää. &nbsp;</p> Helsingin Sanomat julkaisi tänään toimittaja Heikki Aittokosken artikkelin, jossa argumentointiin, että:

”… elämä niin rikkaassa kuin köyhässä maailmassa on keskimäärin parantunut jatkuvasti. Silti tyytymättömyys – turhautuminen, jopa suoranainen raivo – on viime vuosina vallannut alaa.”

Väitteen tueksi esitettiin kavalkadi historiallisia tarkasteluja, jotka aivan oikein osoittivat mm. lapsikuolleisuuden laskeneen ja lukutaidon nousseen huomattavasti viimeisen kahdensadan vuoden aikana. Tämä johti toimittajan tekemään päätelmän:

”Mikään määrä tapahtunutta myönteistä kehitystä ei vähennä katkeruutta, joka seuraa, jos yhteiskunta koetaan epätasa-arvoiseksi tai jos sen koetaan muuttuvan epätasa-arvoiseen suuntaan.”

Kyse ei kuitenkaan ole epätasa-arvoisuuden kokemuksesta, kuten toimittaja kirjoittaa, vaan sen absoluuttisista muutoksista.

Tuloerot

On lähes kiistatonta, että markkinatalous on parantanut ihmisten elinolosuhteita merkittävällä tavalla viimeisten 200 vuoden aikana. Joissakin länsimaissa tilanne on kuitenkin alkanut jälleen huonontua.

Osoitamme Luonnonvarakeskuksen tutkijan, tohtori Leena Kalliovirran kanssa arvostetussa tieteellisessä aikakauslehdessä, Review of Income and Wealthissa, keväällä julkaistavassa artikkelissa, miten länsimaat ovat siirtyneet jälleen hyvin epätasa-arvoisen tulonjaon ja suurten tuloerovaihteluiden aikakauteen (vanhempi versio artikkelista löytyy täältä). Olimme tasaisemman tulonjaon aikakaudessa aina 1950 -luvun puolivälistä 1980 -luvun loppupuolelle asti.

Tuloksemme myös indikoivat, että Yhdysvallat vaikuttaa keskeisesti tuloerojen kehitykseen länsimaissa. Kun tuloerot Yhdysvalloissa nousevat, näyttävät ne nousevan myös muissa länsimaissa vuoden-parin viiveellä. Yhdysvaltojen tulo- ja varallisuuserot ovat tällä hetkellä ennätyksellisellä tasolla. Viime vuosikymmeniä myös keskiluokan ja köyhempien kotitalouksien palkkojen kehitys on pysähtynyt. Tuloksiemme mukaan nämä tarkoittavat, että tuloerot ovat olleet pakotettuja nouseman myös muissa länsimaissa, ehkä jopa globaalisti. Syynä Yhdysvaltojen vaikutukseen muiden länsimaiden tuloeroihin ovat todennäköisesti sen voimakas rooli sekä globalisaation että maailmanlaajuisien pääoma- ja työmarkkinoiden muutoksien taustalla.

Köyhyys ja elintaso

Jos tarkastellaan köyhyyden kehitystä maittain (ks. kuvio), huomataan että se on joissakin länsimaissa, globaalin kehityksen vastaisesti, jopa noussut. Näihin maihin kuuluvat mm. Belgia, Italia, Kreikka ja Suomi. Köyhyyden globaali aleneminen onkin tapahtunut ennen kaikkea kehittyvissä maissa, mikä on hyvä asia, mutta mikä todennäköisesti lohduttaa melko vähän länsimaiden kasvanutta köyhien joukkoa.

Yhdysvalloissa ollaan saavuttu tilanteeseen, jossa eliniänajanodote on alkanut laskea, alennuttuaan trendinomaisesti sitä ennen vuosikymmenien ajan. On huomionarvoista, että kuolleisuus näyttää kasvavan etenkin valkoihoisten keskiluokkaisten miesten keskuudessa.

Turhautuminen on ymmärrettävää

Toimittaja Aittokoski toteaa, että tasa-arvon kokemus yhdistetään Brexitissä ja Donald Trumpin valinnassa kyteneen protestiin, ja että protestoijat unohtavat mistä olemme tulleet. Toimittajan huolellisempi analyysi olisi kertonut, että protestille on länsimaissa ollut selkeä tilaus. Elinolosuhteet sekä tuloerot ovat muuttuneet huonommiksi monessa länsimaassa, etenkin 2000 -luvun alun jälkeen. Tämä ei ole kokemus vaan tilastollinen tosiasia. Syyllinen ei myöskään ole pelkästään veropolitiikka, vaan yllämainittu artikkelimme viittaa, että syyt ovat syvällä nykyisten yhteiskuntiemme rakenteissa.

Syitä käänteeseen kohti huonompaa selvitetään, mutta sen taustalla ovat todennäköisesti ainakin globalisaation hyötyjen epätasapainoinen jakautuminen, epäonnistuneet instituutiot sekä länsimaisten valtiollisten organisaatioiden (lähinnä keskuspankkien) voimakas puuttuminen markkinatalouden toimintaan. Epätasa-arvoisuuden kokemus näiden suurien tulo- ja terveyseroja kasvattaneiden voimien taustalla on toissijainen. Protestointi on ymmärrettävää.  

]]>
49 http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248979-ei-maailma-ei-muutu-jatkuvasti-paremmaksi#comments Raha Brexit Donald Trump köyhyys Protestikulttuuri Tuloerot Thu, 11 Jan 2018 12:20:03 +0000 Tuomas Malinen http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248979-ei-maailma-ei-muutu-jatkuvasti-paremmaksi
Vapaus on suuri vankila http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248697-vapaus-on-suuri-vankila <p>Pelle Miljoona tuskin aavisti, miten hyvin hänen vuonna 1980 levyttämänsä kappaleen nimi pätee vuoden 2018 yhteiskuntaan. Kappalehan ei ollut yhteiskunnallinen, mutta sen otsikko on usein tullut mieleeni viime vuosina nimenomaan yhteiskunnallisista asioista.</p><p>Vapaus &ndash; oikeammin mielikuva vapaudesta &ndash; on markkinamiesten loisteliain keksintö kaupata mitä erilaisimpia asioita. Vapauden avulla on kaupattu tuotteita autoista ja hajuvesistä alkoholijuomiin ja tupakkatuotteisiin. Minkälaista vapautta ne sitten edustavat, on kokonaan toinen asia. Jos miettii sitä, paljonko liikenne saa aikaan tuhoa ympäristölle ja ihmisille, paljonko kosmetiikkateollisuus on vahingoittanut eläimiä, paljonko alkoholi ja tupakka ovat aiheuttaneet murhetta ja kuolemaa, ymmärtää ehkä otsikon merkityksen.</p><p>Vieläkin suurempia asioita on kaupattu menestyksellisesti vapauden mielikuvalla. Suomen kohdalla suurin yksittäinen asia lienee EU-jäsenyys ja sitä seurannut eurojäsenyys. 1990-luvun alussa tapahtui monia asioita, joihin oikeastikin liittyi vapautumista, kuten Neuvostoliiton hajoaminen ja Saksojen yhdistyminen. Tähän jatkumoon ajateltiin romanttisesti sopivan koko Euroopan yhdistymisen. Koko ajatus oli tietysti mieltä vailla niin erilaisten yhteiskuntien ja talouksien kohdalla. Asiaa kuitenkin markkinoitiin onnistuneesti vapauden mielikuvilla: kaupankäynti vapautuisi, ihmisten, tavaroiden ja palvelujen liikkuminen vapautuisi. Oliko näille sitten aiemmin ollut merkittäviä esteitä? Ei, mutta tämä osoittaa, miten tehokas propaganda-ase mielikuva vapaudesta on. Valitettavinta on, että edellä lueteltujen ohella myös pääomien liikkuminen vapautui, koska sen suhteen tapahtui ihan oikeita muutoksia, ja pääomien liikkumisen vapautuminen on ollut näistä &rdquo;vapauksista&rdquo; tuhovoimaltaan kaikkein suurin.</p><p>EU:n takaama pääomien vapaa liikkuvuus on synnyttänyt tai edesauttanut mm. veroparatiisien käyttöä ja muuta verokeinottelua, tuotanto- ja pääomapakoa sekä suurtyöttömyyttä. Lähes kaikki EU-alueen ongelmat kytkeytyvät pääomien vapaaseen liikkuvuuteen ja valtiollisten keskuspankkien rahanluontikieltoon. Näiden päätösten myötä on kaikki valta annettu pankki- ja rahoitussektorille. EU-maiden ja EU:n johtavat päättäjät tulevat pankkimaailmasta ja tie käy tietysti myös toiseen suuntaan. Tällainen pankkien talutusnuorassa toimiva järjestelmä on pelkkä demokratian irvikuva. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9832572">Varallisuus keskittyy yhä pienemmälle ryhmälle, ja yhä useamman toimeentulo vaikeutuu.</a></p><p><a href="https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/seura-laski-seitsemalla-suomalaisella-varallisuutta-yhta-paljon-kuin-40-prosentilla-vahavaraisimmista-yhteensa/">Seitsemän suurituloisinta suomalaista omistaa saman verran kuin 1,85 miljoonaa pienituloisinta suomalaista yhteensä. Silti nämä seitsemän maksavat veroja vain vajaat 8 miljoonaa, kun nuo muut maksavat yli viisi miljardia.</a> Eduskunta ja hallitus, jotka tällaisen käsittämättömän touhun mahdollistavat, pysyvät voimasuhteiltaan lähes muuttumattomina kaudesta toiseen. Jopa presidentinvaaleissa tukea annetaan superporvari Niinistölle, joka on siunannut työttömien aktiivimallista lähtien kaikki pienituloisten leikkaukset. Varakasta väkeä lienee maassamme paljon enemmän kuin verotustietojen perusteella voisi päätellä.</p><p>&nbsp;</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pelle Miljoona tuskin aavisti, miten hyvin hänen vuonna 1980 levyttämänsä kappaleen nimi pätee vuoden 2018 yhteiskuntaan. Kappalehan ei ollut yhteiskunnallinen, mutta sen otsikko on usein tullut mieleeni viime vuosina nimenomaan yhteiskunnallisista asioista.

Vapaus – oikeammin mielikuva vapaudesta – on markkinamiesten loisteliain keksintö kaupata mitä erilaisimpia asioita. Vapauden avulla on kaupattu tuotteita autoista ja hajuvesistä alkoholijuomiin ja tupakkatuotteisiin. Minkälaista vapautta ne sitten edustavat, on kokonaan toinen asia. Jos miettii sitä, paljonko liikenne saa aikaan tuhoa ympäristölle ja ihmisille, paljonko kosmetiikkateollisuus on vahingoittanut eläimiä, paljonko alkoholi ja tupakka ovat aiheuttaneet murhetta ja kuolemaa, ymmärtää ehkä otsikon merkityksen.

Vieläkin suurempia asioita on kaupattu menestyksellisesti vapauden mielikuvalla. Suomen kohdalla suurin yksittäinen asia lienee EU-jäsenyys ja sitä seurannut eurojäsenyys. 1990-luvun alussa tapahtui monia asioita, joihin oikeastikin liittyi vapautumista, kuten Neuvostoliiton hajoaminen ja Saksojen yhdistyminen. Tähän jatkumoon ajateltiin romanttisesti sopivan koko Euroopan yhdistymisen. Koko ajatus oli tietysti mieltä vailla niin erilaisten yhteiskuntien ja talouksien kohdalla. Asiaa kuitenkin markkinoitiin onnistuneesti vapauden mielikuvilla: kaupankäynti vapautuisi, ihmisten, tavaroiden ja palvelujen liikkuminen vapautuisi. Oliko näille sitten aiemmin ollut merkittäviä esteitä? Ei, mutta tämä osoittaa, miten tehokas propaganda-ase mielikuva vapaudesta on. Valitettavinta on, että edellä lueteltujen ohella myös pääomien liikkuminen vapautui, koska sen suhteen tapahtui ihan oikeita muutoksia, ja pääomien liikkumisen vapautuminen on ollut näistä ”vapauksista” tuhovoimaltaan kaikkein suurin.

EU:n takaama pääomien vapaa liikkuvuus on synnyttänyt tai edesauttanut mm. veroparatiisien käyttöä ja muuta verokeinottelua, tuotanto- ja pääomapakoa sekä suurtyöttömyyttä. Lähes kaikki EU-alueen ongelmat kytkeytyvät pääomien vapaaseen liikkuvuuteen ja valtiollisten keskuspankkien rahanluontikieltoon. Näiden päätösten myötä on kaikki valta annettu pankki- ja rahoitussektorille. EU-maiden ja EU:n johtavat päättäjät tulevat pankkimaailmasta ja tie käy tietysti myös toiseen suuntaan. Tällainen pankkien talutusnuorassa toimiva järjestelmä on pelkkä demokratian irvikuva. Varallisuus keskittyy yhä pienemmälle ryhmälle, ja yhä useamman toimeentulo vaikeutuu.

Seitsemän suurituloisinta suomalaista omistaa saman verran kuin 1,85 miljoonaa pienituloisinta suomalaista yhteensä. Silti nämä seitsemän maksavat veroja vain vajaat 8 miljoonaa, kun nuo muut maksavat yli viisi miljardia. Eduskunta ja hallitus, jotka tällaisen käsittämättömän touhun mahdollistavat, pysyvät voimasuhteiltaan lähes muuttumattomina kaudesta toiseen. Jopa presidentinvaaleissa tukea annetaan superporvari Niinistölle, joka on siunannut työttömien aktiivimallista lähtien kaikki pienituloisten leikkaukset. Varakasta väkeä lienee maassamme paljon enemmän kuin verotustietojen perusteella voisi päätellä.

 

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

]]>
0 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248697-vapaus-on-suuri-vankila#comments EU Niinistö Presidentinvaalit Tuloerot Vapaus Fri, 05 Jan 2018 22:00:41 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248697-vapaus-on-suuri-vankila
Suomalaiset vero- ja tukirakenteet tekevät ihmisistä köyhiä systemaattisesti http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248637-suomalaiset-vero-ja-tukirakenteet-tekevat-ihmisista-koyhia-systemaattisesti <p>Jos ihmetellään sitä, miksi 40% kansan köyhimmistä omistaa saman kuin 7 rikkainta, ja miksi se köyhempi 40% maksaa 5000 milj. veroja vuodessa, ja 7 rikkainta vain 8 miljoonaa veroja vuodessa, niin...</p> <p>Ensinnäkin jokaisen elämä asumisineen ja ruokailuineen varmaan maksaa vähintään sen reilun tonnin kuussa, ja monien palkka ei ole kahta tonnia kummempi. Ero sen, joka tienaa 2k nettoa ja sen joka tienaa 5k nettoa on säästöpotentiaalissa 1k vs 4k/kk, eli 12k/vuosi tai 48k/vuosi. Nelinkertainen etenemä + kasvavien korkojen vaikutus. Lisäksi kaikkien pääomatuloveroprosentti on sama, oli varallisuutta sitten 10 euroa tai 10 miljoonaa.</p> <p>Toisekseen, kaikki suomalaiset vero- ja tukirakenteet ovat sellaisia, että ne pitävät vähäisen varallisuuden ihmiset vähäisessä varallisuudessa:</p> <p>Jos haluat säästää tv-luvasta ja et osta telkkaria, niin valtio asettaa mediamaksun, että ei, maksat silti 140e joka vuosi.</p> <p>Jos käytät autoa ja ostat pienen auton, jossa ajoneuvovero 92 euroa vuonna 2013, niin ei, 2017 vero on jo 171 euroa.</p> <p>Jos ajattelit tienaavasi enemmän rahaa käymällä enemmän töissä, niin ei, ansiotuloprosenttisi nousee jostain 30% -&gt; 40%.</p> <p>Jos ajattelit sijoittaa rikkaaksi ja teet voittoja, niin jokainen osinko verotetaan 25-30%, vaikka kurssit romahtaisi ensi vuonna, etkä ole edes tulouttamassa mitään vielä, vaan vasta kerrytät varallisuutta.</p> <p>Jos ajattelit säästää ja sijoittaa vähäkuluisiin ETF-rahastoihin ulkomailla, niin ei, EU kieltää sen, jos ei esitettä suomeksi.</p> <p>Jos ajattelit luottaa eläkejärjestelmään, Ilmariseen, joka riistää 25% sivukuluja työnantajaltasi, niin ei, ne rahat eivät ole allokoitu sinulle. Kuolet ennen hypoteettista eläkeikää ja joku 90-vuotias mummeli vie sinun eläkkeesi, jota säästit kun olit 30-vuotias. Vaikka itse säästämällä olisit voinut jäädä eläkkeelle jo 55v.</p> <p>Jos olisit koskaan missään oikeustilanteessa, paha avioero, myymäsi kämppä oli homeessa, tai joku tekaistu syyte tai muu, niin voit helposti ottaa takapakkia kymmeniä tuhansia euroja ja pilata koko säästörakenteen. Ja koska aloitat nollasta kerryttämään, niin varaa minkäänlaisiin virheisiin elämässä ei ole. Jos näet mitään ongelmia, juokse pois. Jos on olemassa mitään riskiä mistään ongelmista, sulje se riski. Kaikki pitää suorittaa täydellisesti ja virheettömästi. Köyhä ei voi luottaa vakuutuksiin, virastoihin tai mihinkään, jos siitä ei ole nimiä sitovasti alla.</p> <p>Jos olet missään välissä työtön tai opiskelija, kela pakottaa sinut käyttämään ruokaan ja asumiseen kaikki mitä olet näiden verojen ja systeemien alla kyennyt säästämään, käytännössä nollaten tilanteesi kunnes olet taas köyhä. Sitten kela tukisi sinua, ehkä. Miksi sitten edes maksaa veroissa näitä tukia ollenkaan, jos ne ovat käytännössä epäluotettavia? En minä halua maksaa niistä mitään sitten, jos niihin ei oikeasti voisi luottaa.</p> <p>Sen takia perustulo, että ihmisiä motivoitaisiin vaurastumaan hitaasti ajan kuluessa sukupolvelta toiselle, ja että veroissa maksettuun sosiaaliturvaan voisi luottaa, joten sitä voisi maksaakin veroissa nurisematta. Nyt osa ihmisistä sumplii voivansa yhtä hyvin juoda kaikki rahansa, koska mikä tahansa virheaskel elämässä kuitenkin nollaisi säästetyn varallisuuden, ellei ole saavuttanut taloudellisen riippumattomuuden alarajavarallisuuta, joka on laskentavasta riippuen 0.7-2 miljoonaa tuottavaa pääomaa.</p> <p>Sen takia minä kannatan oikeistolaisempaa politiikkaa, tai siis, saituripolitiikkaa. Sen takia minä haluan heittää ylet, tuulivoimatuet, teatterit, uimahallit, pallokentät, kehitysavut ja kaiken, mikä ei liity infraan, puolustukseen, järjestykseen, terveyteen, koulutukseen ja perusturvaan ulos budjetin ikkunasta markkinoiden kentille hakemaan rahoitusta, että ihmiset voivat maksimaalisesti omalla työllään ajaa omaa talouttaan kohti taloudellista riippumattomuutta, jolloin kaikki ovat joskus tulevaisuudessa kategorisesti rikkaita ja riippumattomia, ja kaikki politiikan kitinä taloudesta jää menneisyyteen, koska talous on vaan niin hyvä. Päivän sana pitää olla LEAN-politiikka. Lopetetaan tuhlaus ja töihin.</p> <p>Sillä keitä me olemme sanomaan yhteisönä, että joku metalliliiton minimipalkkaa 1608e/kk(?) tekevä kesätyöläinen haluaa rahoittaa tuulivoimaloita, teattereita, yleä, kehitysapua tai jotain risteilyaluksien yritystukia? Hän haluaa todennäköisemmin viisaudenhampaat pois suusta ja loput rahat säästöön osakkeisiin tai ASP-tilille ensiasuntoa varten, sekä järkevän eläkkeen, jota hän voi mittaroida ja kilpailuttaa. Hän on käytännössä kehitysapua ja tukea tarvitseva kohde 10 vuoden päästä mahdollisesti itsekin, jos vaikka tulisi lama. Ja kaiken järjen mukaan hänen pitäisi olla siihen oikeutettu valmistautumaan. Köyhällä, eli alle 0.7M varallisuuden ihmisellä, ei ole mitään velvollisuutta maksaa sellaisia asioita veroissa, joita valtion ei edes kuuluisi olla tekemässä alkuunkaan. Ensin pitää tehdä työt ja vaurastua, ja ruveta perseilemään vasta sitten. Suomen ongelma on nyt se, että se perseilee ensin velaksi, ja mitään suunnitelmaa tulevalle ei vaan ole. Kukaan ei ole koskaan kirjoittanut mitään &quot;Suomen varallisuussuunnitelma&quot; tai &quot;Varainhoidon perustuslaki&quot;.</p> <p>&nbsp;</p> <p><a href="https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/seura-laski-seitsemalla-suomalaisella-varallisuutta-yhta-paljon-kuin-40-prosentilla-vahavaraisimmista-yhteensa/">https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/seura-laski-seitsemalla-suomalaisella-varallisuutta-yhta-paljon-kuin-40-prosentilla-vahavaraisimmista-yhteensa/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos ihmetellään sitä, miksi 40% kansan köyhimmistä omistaa saman kuin 7 rikkainta, ja miksi se köyhempi 40% maksaa 5000 milj. veroja vuodessa, ja 7 rikkainta vain 8 miljoonaa veroja vuodessa, niin...

Ensinnäkin jokaisen elämä asumisineen ja ruokailuineen varmaan maksaa vähintään sen reilun tonnin kuussa, ja monien palkka ei ole kahta tonnia kummempi. Ero sen, joka tienaa 2k nettoa ja sen joka tienaa 5k nettoa on säästöpotentiaalissa 1k vs 4k/kk, eli 12k/vuosi tai 48k/vuosi. Nelinkertainen etenemä + kasvavien korkojen vaikutus. Lisäksi kaikkien pääomatuloveroprosentti on sama, oli varallisuutta sitten 10 euroa tai 10 miljoonaa.

Toisekseen, kaikki suomalaiset vero- ja tukirakenteet ovat sellaisia, että ne pitävät vähäisen varallisuuden ihmiset vähäisessä varallisuudessa:

Jos haluat säästää tv-luvasta ja et osta telkkaria, niin valtio asettaa mediamaksun, että ei, maksat silti 140e joka vuosi.

Jos käytät autoa ja ostat pienen auton, jossa ajoneuvovero 92 euroa vuonna 2013, niin ei, 2017 vero on jo 171 euroa.

Jos ajattelit tienaavasi enemmän rahaa käymällä enemmän töissä, niin ei, ansiotuloprosenttisi nousee jostain 30% -> 40%.

Jos ajattelit sijoittaa rikkaaksi ja teet voittoja, niin jokainen osinko verotetaan 25-30%, vaikka kurssit romahtaisi ensi vuonna, etkä ole edes tulouttamassa mitään vielä, vaan vasta kerrytät varallisuutta.

Jos ajattelit säästää ja sijoittaa vähäkuluisiin ETF-rahastoihin ulkomailla, niin ei, EU kieltää sen, jos ei esitettä suomeksi.

Jos ajattelit luottaa eläkejärjestelmään, Ilmariseen, joka riistää 25% sivukuluja työnantajaltasi, niin ei, ne rahat eivät ole allokoitu sinulle. Kuolet ennen hypoteettista eläkeikää ja joku 90-vuotias mummeli vie sinun eläkkeesi, jota säästit kun olit 30-vuotias. Vaikka itse säästämällä olisit voinut jäädä eläkkeelle jo 55v.

Jos olisit koskaan missään oikeustilanteessa, paha avioero, myymäsi kämppä oli homeessa, tai joku tekaistu syyte tai muu, niin voit helposti ottaa takapakkia kymmeniä tuhansia euroja ja pilata koko säästörakenteen. Ja koska aloitat nollasta kerryttämään, niin varaa minkäänlaisiin virheisiin elämässä ei ole. Jos näet mitään ongelmia, juokse pois. Jos on olemassa mitään riskiä mistään ongelmista, sulje se riski. Kaikki pitää suorittaa täydellisesti ja virheettömästi. Köyhä ei voi luottaa vakuutuksiin, virastoihin tai mihinkään, jos siitä ei ole nimiä sitovasti alla.

Jos olet missään välissä työtön tai opiskelija, kela pakottaa sinut käyttämään ruokaan ja asumiseen kaikki mitä olet näiden verojen ja systeemien alla kyennyt säästämään, käytännössä nollaten tilanteesi kunnes olet taas köyhä. Sitten kela tukisi sinua, ehkä. Miksi sitten edes maksaa veroissa näitä tukia ollenkaan, jos ne ovat käytännössä epäluotettavia? En minä halua maksaa niistä mitään sitten, jos niihin ei oikeasti voisi luottaa.

Sen takia perustulo, että ihmisiä motivoitaisiin vaurastumaan hitaasti ajan kuluessa sukupolvelta toiselle, ja että veroissa maksettuun sosiaaliturvaan voisi luottaa, joten sitä voisi maksaakin veroissa nurisematta. Nyt osa ihmisistä sumplii voivansa yhtä hyvin juoda kaikki rahansa, koska mikä tahansa virheaskel elämässä kuitenkin nollaisi säästetyn varallisuuden, ellei ole saavuttanut taloudellisen riippumattomuuden alarajavarallisuuta, joka on laskentavasta riippuen 0.7-2 miljoonaa tuottavaa pääomaa.

Sen takia minä kannatan oikeistolaisempaa politiikkaa, tai siis, saituripolitiikkaa. Sen takia minä haluan heittää ylet, tuulivoimatuet, teatterit, uimahallit, pallokentät, kehitysavut ja kaiken, mikä ei liity infraan, puolustukseen, järjestykseen, terveyteen, koulutukseen ja perusturvaan ulos budjetin ikkunasta markkinoiden kentille hakemaan rahoitusta, että ihmiset voivat maksimaalisesti omalla työllään ajaa omaa talouttaan kohti taloudellista riippumattomuutta, jolloin kaikki ovat joskus tulevaisuudessa kategorisesti rikkaita ja riippumattomia, ja kaikki politiikan kitinä taloudesta jää menneisyyteen, koska talous on vaan niin hyvä. Päivän sana pitää olla LEAN-politiikka. Lopetetaan tuhlaus ja töihin.

Sillä keitä me olemme sanomaan yhteisönä, että joku metalliliiton minimipalkkaa 1608e/kk(?) tekevä kesätyöläinen haluaa rahoittaa tuulivoimaloita, teattereita, yleä, kehitysapua tai jotain risteilyaluksien yritystukia? Hän haluaa todennäköisemmin viisaudenhampaat pois suusta ja loput rahat säästöön osakkeisiin tai ASP-tilille ensiasuntoa varten, sekä järkevän eläkkeen, jota hän voi mittaroida ja kilpailuttaa. Hän on käytännössä kehitysapua ja tukea tarvitseva kohde 10 vuoden päästä mahdollisesti itsekin, jos vaikka tulisi lama. Ja kaiken järjen mukaan hänen pitäisi olla siihen oikeutettu valmistautumaan. Köyhällä, eli alle 0.7M varallisuuden ihmisellä, ei ole mitään velvollisuutta maksaa sellaisia asioita veroissa, joita valtion ei edes kuuluisi olla tekemässä alkuunkaan. Ensin pitää tehdä työt ja vaurastua, ja ruveta perseilemään vasta sitten. Suomen ongelma on nyt se, että se perseilee ensin velaksi, ja mitään suunnitelmaa tulevalle ei vaan ole. Kukaan ei ole koskaan kirjoittanut mitään "Suomen varallisuussuunnitelma" tai "Varainhoidon perustuslaki".

 

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/seura-laski-seitsemalla-suomalaisella-varallisuutta-yhta-paljon-kuin-40-prosentilla-vahavaraisimmista-yhteensa/

]]>
5 http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248637-suomalaiset-vero-ja-tukirakenteet-tekevat-ihmisista-koyhia-systemaattisesti#comments Perustulo Tuloerot Verotus Fri, 05 Jan 2018 07:07:00 +0000 Juho Salo http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248637-suomalaiset-vero-ja-tukirakenteet-tekevat-ihmisista-koyhia-systemaattisesti
Valoheitin seuraa hänen kivuliasta kulkuaan loppuun asti http://kaibackman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247567-valoheitin-seuraa-hanen-kivuliasta-kulkuaan-loppuun-asti <p>Piispa Irenaeus oli voimissaan eläessään kauan sitten. Hänen päähänsä oli syntynyt ajatus, että ihminen voi tulla todella rikkaaksi vain viekkaudella ja petoksella. Sillä tavalla hankitusta rahasta ei kuitenkaan tarvitse kenenkään pahastua, sillä rikkaus itsessään ei ole pahaa, jos sitä käyttää hyviin tarkoituksiin - kuten almujen antoon. Tämä ajatus on toteutunut huonosti vuonna 2017, sillä vauraat inhoavat kadulla rahaa polvillaan anelevia nälkäisiä ja vailla asuntoa olevia ryysyköyhiä. Muuan tyyppi jopa ehdotti kerjäläisten rekisteröimistä, jotta heihin voitaisiin kohdistaa julkisen vallan erilaisia toimia. Piispa Irenaeus tapettiin kolmannen vuosisadan alkaessa.</p> <p>Noina aikoina eli myös Clemens Roomalainen. Ehkä juuri hän sanoi, ettei rahaa pidä koota vain tavoitellakseen suurempaa omaisuutta, vaan rikkaiden on oltava riippumattomia rahasta ja elää hyvin vaatimattomalla tavalla. Mikään ei viittaa siihen, että rikkaat ihmiset haluavat vaatimatonta elämää. Kristinuskon varhaisina vuosina kirkkojohtaja, Tertullianus, halusi ihmisten kiinnittävän huomiota siihen, ettei rikkaus muodosta ihmiselle vakavaa uhkaa, vaan ainoastaan rahan omistamisen seuraukset. Mutta meidän päivinä pyritään rikkaaksi juuri rikkauden seuraamusten tähden, sillä tavaraa ja palveluita halutaan kulutettavaksi suuressa mittakaavassa.</p> <p>Lähitulevaisuudessa tuloerojen kasvaminen heikentää yhteiskunnan keskiluokkaa vakavalla tavalla. Aggressiivisuus johtuu turvan hakemisesta vihaamalla muita ihmisiä, jotka koetaan oman aseman uhkaajiksi. Ryhmä mahdollistaa olemisen yhteiskunnallisena yliminänä, joka rankaisee kuviteltuja syyllisiä. Syyllisiä ovat kaikki köyhät, joita täytyy ankarasti rangaista siksi, että ovat antaneet itsestään tehdä köyhiä. Eksistentiaalisten kauhujen vallassa oleva ihminen marssii kohti tuntematonta tuli kädessään, mutta hyvinvoinnin aika on ohitse. Viimein ihminen seisoo alastomana pitkässä jonossa ilman tulta ja suojaa. Valoheitin seuraa hänen kivuliasta kulkuaan loppuun asti.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Piispa Irenaeus oli voimissaan eläessään kauan sitten. Hänen päähänsä oli syntynyt ajatus, että ihminen voi tulla todella rikkaaksi vain viekkaudella ja petoksella. Sillä tavalla hankitusta rahasta ei kuitenkaan tarvitse kenenkään pahastua, sillä rikkaus itsessään ei ole pahaa, jos sitä käyttää hyviin tarkoituksiin - kuten almujen antoon. Tämä ajatus on toteutunut huonosti vuonna 2017, sillä vauraat inhoavat kadulla rahaa polvillaan anelevia nälkäisiä ja vailla asuntoa olevia ryysyköyhiä. Muuan tyyppi jopa ehdotti kerjäläisten rekisteröimistä, jotta heihin voitaisiin kohdistaa julkisen vallan erilaisia toimia. Piispa Irenaeus tapettiin kolmannen vuosisadan alkaessa.

Noina aikoina eli myös Clemens Roomalainen. Ehkä juuri hän sanoi, ettei rahaa pidä koota vain tavoitellakseen suurempaa omaisuutta, vaan rikkaiden on oltava riippumattomia rahasta ja elää hyvin vaatimattomalla tavalla. Mikään ei viittaa siihen, että rikkaat ihmiset haluavat vaatimatonta elämää. Kristinuskon varhaisina vuosina kirkkojohtaja, Tertullianus, halusi ihmisten kiinnittävän huomiota siihen, ettei rikkaus muodosta ihmiselle vakavaa uhkaa, vaan ainoastaan rahan omistamisen seuraukset. Mutta meidän päivinä pyritään rikkaaksi juuri rikkauden seuraamusten tähden, sillä tavaraa ja palveluita halutaan kulutettavaksi suuressa mittakaavassa.

Lähitulevaisuudessa tuloerojen kasvaminen heikentää yhteiskunnan keskiluokkaa vakavalla tavalla. Aggressiivisuus johtuu turvan hakemisesta vihaamalla muita ihmisiä, jotka koetaan oman aseman uhkaajiksi. Ryhmä mahdollistaa olemisen yhteiskunnallisena yliminänä, joka rankaisee kuviteltuja syyllisiä. Syyllisiä ovat kaikki köyhät, joita täytyy ankarasti rangaista siksi, että ovat antaneet itsestään tehdä köyhiä. Eksistentiaalisten kauhujen vallassa oleva ihminen marssii kohti tuntematonta tuli kädessään, mutta hyvinvoinnin aika on ohitse. Viimein ihminen seisoo alastomana pitkässä jonossa ilman tulta ja suojaa. Valoheitin seuraa hänen kivuliasta kulkuaan loppuun asti.

 

 

]]>
1 http://kaibackman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247567-valoheitin-seuraa-hanen-kivuliasta-kulkuaan-loppuun-asti#comments Aggressiivisuus Ihmisviha Keskitysleirit Tuloerot Työleirit Wed, 13 Dec 2017 16:28:00 +0000 Kai Backman http://kaibackman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247567-valoheitin-seuraa-hanen-kivuliasta-kulkuaan-loppuun-asti
Eriarvoisuus – tuloerot – syrjäytyneisyys http://freethinking.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247280-eriarvoisuus-tuloerot-syrjaytyneisyys <p>&nbsp;</p><p>Keskityinpä tänään vain yhteen asiaan. En tarvinnut multitaskingia, riitti tämän&nbsp;eduskuntakeskustelun seuraaminen, siis yhteen asiaan keskittymisen. Olenko sitten eriarvoinen, kun ei tarvitse suorittaa monia tehtäviä yhtä aikaa, niin kuin monet joutuvat tekemään, osa omasta tahdostaan osa tahtomattaan. Ne, jotka tekevät sitä omasta tahdostaan ovat suorittajia, jotka kuvittelevat olevansa tehokkaita tekemällä kaikkea mahdollista samanaikaisesti. Samanaikaiseksi tekemiseksi katson myös osallistumisen mahdollisimman moneen yhtiön, yhdistyksen johtavaan päätöksentekijä joukkoon. Saadaanhan sitä niinkin sitä tuloeroa kasvattavaa hyvää.</p><p>Erikoista tämän päivän keskustelussa oli se suunnaton saavutusten kehuminen,&nbsp;niin kuin se olisi ollut keskustelun aihe. Oliko niillä saavutuksilla sitten kurottu eriarvoisuutta? Jos miettii 60 ja 70 lukua tai edes viime vuosituhannen loppu vuosikymmenistä, ei silloin kenenkään osalta puhuttu eriarvoisuudesta, ei ehkä tiedetty mitä se olisi edes tarkoittanut. Mutta, jos olisi tiedetty, niin kyllä sitä oli vähemmän.</p><p>Toinen erikoisuus, varsinkin hallituspuolueiden osalta oli tuloeroista puhuminen ja&nbsp;tilastoilla tuloerojen vähättely. Eihän se varmaan ole tuloero eikä mikään, jos&nbsp;joku pienipalkkainen tai työtön, yrittää selvitä reippaasti alle tuhannen euron tuloilla omista kustannuksistaan, vaikka niitä kuinka vähentäisi. Samaan aikaan johtajille jopa ammattiyhdistysjohtajille nostetaan palkkaa monella kymmenellä prosentilla.&nbsp;Eihän siinä mitenkään tuloero tietenkään kasva, sillä niinhän tilastoissa sanotaan, mutta missä tilastoissa. Tuloeroja on ja tulee olemaan, kuinka suuria niiden pitäisi sitten olla, että voimme kaikki olla tyytyväisiä omaan olemassa oloomme. Eikä, ne tuloerot ole se oleellisin tekijä eriarvoisuudessa, vaan olemmeko eriarvoisia, olipa ansiomme mitä tahansa, silloin kun meidän pitäisi saada lailla hyväksyttyjä palveluita tasa-arvoisesti, siihen lompakon paksuuteen katsomatta.</p><p>Eriarvoinen on ihminen, joka syrjäytyy. Miksi ihminen syrjäytyy? Mikä sen mahdollistaa? Me emme voi kaikki olla samanlaisia, sosiaalisia, filmaattisia, joille&nbsp;riittää aina kavereita. Meillä kaikilla ei ole kykyä välttämättä menestyä koulussa,&nbsp;jollei siihen riitä sellaista ohjausta, joka mahdollistaa onnistumisen myös riittävän&nbsp;koulutuksen saamisen, joka mahdollistaa työllistymisen. Tämän päivän nuori on varmasti hyvin erilaisessa tilanteessa kuin aikaisempien sukupolvien nuoret, epävarmuus siitä minkälainen koulutus mahdollistaa menestymisen tulevaisuudessa, robotti yhteiskunnassa. Ammatit muuttuvat, osaaminen muuttuu, onko kaikilla mahdollisuus pysyä mukana tässä kehityksessä. Ihminen syrjäytyy silloin kun hän tahtomattaan joutuu ulkopuolelle turvaverkostaan, työpaikasta. Hän menettää ne sosiaaliset kontaktit, mukana olemisen merkityksen.</p><p>On erikoista myös, että hallituspuolueet työttömyyden syyksi laittavat edelliset hallitukset. Eihän, ne hallitukset irtisanoneet näitä työntekijöitä. Kokoomuksen kansaedustajatkin voisi käydä syvällisempää keskustelua EK:n kanssa ketkä niitä ihmisiä irtisanoi.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Keskityinpä tänään vain yhteen asiaan. En tarvinnut multitaskingia, riitti tämän eduskuntakeskustelun seuraaminen, siis yhteen asiaan keskittymisen. Olenko sitten eriarvoinen, kun ei tarvitse suorittaa monia tehtäviä yhtä aikaa, niin kuin monet joutuvat tekemään, osa omasta tahdostaan osa tahtomattaan. Ne, jotka tekevät sitä omasta tahdostaan ovat suorittajia, jotka kuvittelevat olevansa tehokkaita tekemällä kaikkea mahdollista samanaikaisesti. Samanaikaiseksi tekemiseksi katson myös osallistumisen mahdollisimman moneen yhtiön, yhdistyksen johtavaan päätöksentekijä joukkoon. Saadaanhan sitä niinkin sitä tuloeroa kasvattavaa hyvää.

Erikoista tämän päivän keskustelussa oli se suunnaton saavutusten kehuminen, niin kuin se olisi ollut keskustelun aihe. Oliko niillä saavutuksilla sitten kurottu eriarvoisuutta? Jos miettii 60 ja 70 lukua tai edes viime vuosituhannen loppu vuosikymmenistä, ei silloin kenenkään osalta puhuttu eriarvoisuudesta, ei ehkä tiedetty mitä se olisi edes tarkoittanut. Mutta, jos olisi tiedetty, niin kyllä sitä oli vähemmän.

Toinen erikoisuus, varsinkin hallituspuolueiden osalta oli tuloeroista puhuminen ja tilastoilla tuloerojen vähättely. Eihän se varmaan ole tuloero eikä mikään, jos joku pienipalkkainen tai työtön, yrittää selvitä reippaasti alle tuhannen euron tuloilla omista kustannuksistaan, vaikka niitä kuinka vähentäisi. Samaan aikaan johtajille jopa ammattiyhdistysjohtajille nostetaan palkkaa monella kymmenellä prosentilla. Eihän siinä mitenkään tuloero tietenkään kasva, sillä niinhän tilastoissa sanotaan, mutta missä tilastoissa. Tuloeroja on ja tulee olemaan, kuinka suuria niiden pitäisi sitten olla, että voimme kaikki olla tyytyväisiä omaan olemassa oloomme. Eikä, ne tuloerot ole se oleellisin tekijä eriarvoisuudessa, vaan olemmeko eriarvoisia, olipa ansiomme mitä tahansa, silloin kun meidän pitäisi saada lailla hyväksyttyjä palveluita tasa-arvoisesti, siihen lompakon paksuuteen katsomatta.

Eriarvoinen on ihminen, joka syrjäytyy. Miksi ihminen syrjäytyy? Mikä sen mahdollistaa? Me emme voi kaikki olla samanlaisia, sosiaalisia, filmaattisia, joille riittää aina kavereita. Meillä kaikilla ei ole kykyä välttämättä menestyä koulussa, jollei siihen riitä sellaista ohjausta, joka mahdollistaa onnistumisen myös riittävän koulutuksen saamisen, joka mahdollistaa työllistymisen. Tämän päivän nuori on varmasti hyvin erilaisessa tilanteessa kuin aikaisempien sukupolvien nuoret, epävarmuus siitä minkälainen koulutus mahdollistaa menestymisen tulevaisuudessa, robotti yhteiskunnassa. Ammatit muuttuvat, osaaminen muuttuu, onko kaikilla mahdollisuus pysyä mukana tässä kehityksessä. Ihminen syrjäytyy silloin kun hän tahtomattaan joutuu ulkopuolelle turvaverkostaan, työpaikasta. Hän menettää ne sosiaaliset kontaktit, mukana olemisen merkityksen.

On erikoista myös, että hallituspuolueet työttömyyden syyksi laittavat edelliset hallitukset. Eihän, ne hallitukset irtisanoneet näitä työntekijöitä. Kokoomuksen kansaedustajatkin voisi käydä syvällisempää keskustelua EK:n kanssa ketkä niitä ihmisiä irtisanoi.

 

]]>
7 http://freethinking.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247280-eriarvoisuus-tuloerot-syrjaytyneisyys#comments Eriarvoisuus Syrjäytyminen Tuloerot Thu, 07 Dec 2017 19:25:40 +0000 Jukka Heikkinen http://freethinking.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247280-eriarvoisuus-tuloerot-syrjaytyneisyys
Olenko palkkani ansainnut? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245473-olenko-palkkani-ansainnut <p>Verptiedot ovat taas tulleet julkisiksi, ja media niitä uutisoi. Minäkin voin mennä vaikka verotoimistoon ja tutkia siellä, että paljonko naapurini on saanut palkka- ja pääomatuloja, ja hyvä niin.</p><p>Tottakai voin tutkia myös vaikkapa työkaverini tulot - tai siis voisin jos minulla sellainen kaveri olisi.</p><p>Jotkut ovat sitä mieltä, että verotietojen julkisuus pitäisi poistaa. Jotkut pitävät tietojen julkisuutta hyvänä asiana, kuten minä.</p><p>Julkisella sektorilla jopa palkkatiedot ovat julkisia. Kun lähettää kunnan kirjaamoon sähköpostin jolla pyytää saada vaikkapa viestin vastaanottaneen sihteerin palkkatiedot niin niiden pitäisi tulla paluupostissa.</p><p>Tulotietojen julkisuutta pitäisikin pikemmin laajentaa kuin vähentää. Työskenteleepä henkilö sitten yksityisellä tai julkisella sektorilla niin palkan pitäisi olla julkinen - ai miksikö?</p><p>Olen sitä mieltä, että jokainen joka on palkkansa ansainnut pystyy palkkansa määrän kyllä julkisesti kertomaan.&nbsp;</p><p>Totta: joillakin palkka on niin pieni, että ei sitä kehtaa kertoa. Totta: joillakin palkka on niin suuri, että senkin kertomista pitää hävetä.</p><p>Kun palkkatiedot olisivat täysin julkisia niin se auttaisi pyrkimyksessä siihen, että samasta työstä maksettaisiin aina sama palkka. Olipa palkansaaja sitten minkä ikäinen tai kokoinen tahansa - tai mitä tahansa sukupuolta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Verptiedot ovat taas tulleet julkisiksi, ja media niitä uutisoi. Minäkin voin mennä vaikka verotoimistoon ja tutkia siellä, että paljonko naapurini on saanut palkka- ja pääomatuloja, ja hyvä niin.

Tottakai voin tutkia myös vaikkapa työkaverini tulot - tai siis voisin jos minulla sellainen kaveri olisi.

Jotkut ovat sitä mieltä, että verotietojen julkisuus pitäisi poistaa. Jotkut pitävät tietojen julkisuutta hyvänä asiana, kuten minä.

Julkisella sektorilla jopa palkkatiedot ovat julkisia. Kun lähettää kunnan kirjaamoon sähköpostin jolla pyytää saada vaikkapa viestin vastaanottaneen sihteerin palkkatiedot niin niiden pitäisi tulla paluupostissa.

Tulotietojen julkisuutta pitäisikin pikemmin laajentaa kuin vähentää. Työskenteleepä henkilö sitten yksityisellä tai julkisella sektorilla niin palkan pitäisi olla julkinen - ai miksikö?

Olen sitä mieltä, että jokainen joka on palkkansa ansainnut pystyy palkkansa määrän kyllä julkisesti kertomaan. 

Totta: joillakin palkka on niin pieni, että ei sitä kehtaa kertoa. Totta: joillakin palkka on niin suuri, että senkin kertomista pitää hävetä.

Kun palkkatiedot olisivat täysin julkisia niin se auttaisi pyrkimyksessä siihen, että samasta työstä maksettaisiin aina sama palkka. Olipa palkansaaja sitten minkä ikäinen tai kokoinen tahansa - tai mitä tahansa sukupuolta.

]]>
3 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245473-olenko-palkkani-ansainnut#comments Palkka Tuloerot Verotiedot Fri, 03 Nov 2017 07:11:33 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245473-olenko-palkkani-ansainnut
Tosi on: naisten ja miesten euron suhde on 1:1 http://mmarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245370-tosi-on-naisten-ja-miesten-euron-suhde-on-11 <p>Lokakuun 31. päivänä vietettiin niin sanottua naisten palkkapäivää, eli naisten palkat olisi tältä vuodelta jo maksettu vuosipalkaksi muutettuna. Tuo tahallisen harhaanjohtava mielikuva &quot;perustellaan&quot; sillä, että Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan naisten keskiansiot ovat tänä vuonna keskimäärin 83,4 prosenttia miesten keskiansioista.</p> <p>Työ- ja elinkeinoministeriön entisellä kansliapäälliköllä Erkki Virtasella on vakaa käsitys yllä mainitun huuhaan todenperäisyydestä.&nbsp; Virtanen kirjoittaa häpeävänsä tuota huuhaa-tulkintaa kaikkien tilastoihmisten puolesta.</p> <p>Erkki Virtanen: &quot;Hyvä esimerkki toistuvasta väärinkäytöstä on höpinä siitä, että naisen palkkaeuro on 83 senttiä. Tämä on sinänsä ihan oikea tyhmän jakolaskun tulos tilastoista, mutta tulkinta on tietysti tietoisesti väärä. Ja valitettavan moni uskoo siihen. Häpeän kaikkien meidän tilastoihmisten puolesta.&quot;</p> <p>Virtanen valistaa edelleen: Mutta kun kovin monet tuntuvat uskovan tuohon &rdquo;Naisen euro on 83 senttiä&rdquo; &ndash;huuhaaseen, ajattelin kertoa, mikä on totuus. Jos totuudella tässä hulinassa nyt on mitään merkitystä. Tasa-arvokiihkoilijoista fiksuimmat totuuden varmasti tietävätkin, mutta jättävät tietysti kertomatta, ei sovi aatteeseen, toteaa Virtanen.</p> <p>Valheellinen mediakohina ja taustahulina kiihtyy yhteiskunnassa. Tilastoveteraani Virtasen tavoin joutuu kysymään, onko totuudella tässä hulinassa mitään arvoa tai merkitystä. Sehän on toki kaikille selvää, että samasta työsuorituksesta maksetaan miehelle ja naiselle sama palkka.</p> <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9908275" title="https://yle.fi/uutiset/3-9908275">https://yle.fi/uutiset/3-9908275</a></p> <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9291642" title="https://yle.fi/uutiset/3-9291642">https://yle.fi/uutiset/3-9291642</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lokakuun 31. päivänä vietettiin niin sanottua naisten palkkapäivää, eli naisten palkat olisi tältä vuodelta jo maksettu vuosipalkaksi muutettuna. Tuo tahallisen harhaanjohtava mielikuva "perustellaan" sillä, että Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan naisten keskiansiot ovat tänä vuonna keskimäärin 83,4 prosenttia miesten keskiansioista.

Työ- ja elinkeinoministeriön entisellä kansliapäälliköllä Erkki Virtasella on vakaa käsitys yllä mainitun huuhaan todenperäisyydestä.  Virtanen kirjoittaa häpeävänsä tuota huuhaa-tulkintaa kaikkien tilastoihmisten puolesta.

Erkki Virtanen: "Hyvä esimerkki toistuvasta väärinkäytöstä on höpinä siitä, että naisen palkkaeuro on 83 senttiä. Tämä on sinänsä ihan oikea tyhmän jakolaskun tulos tilastoista, mutta tulkinta on tietysti tietoisesti väärä. Ja valitettavan moni uskoo siihen. Häpeän kaikkien meidän tilastoihmisten puolesta."

Virtanen valistaa edelleen: Mutta kun kovin monet tuntuvat uskovan tuohon ”Naisen euro on 83 senttiä” –huuhaaseen, ajattelin kertoa, mikä on totuus. Jos totuudella tässä hulinassa nyt on mitään merkitystä. Tasa-arvokiihkoilijoista fiksuimmat totuuden varmasti tietävätkin, mutta jättävät tietysti kertomatta, ei sovi aatteeseen, toteaa Virtanen.

Valheellinen mediakohina ja taustahulina kiihtyy yhteiskunnassa. Tilastoveteraani Virtasen tavoin joutuu kysymään, onko totuudella tässä hulinassa mitään arvoa tai merkitystä. Sehän on toki kaikille selvää, että samasta työsuorituksesta maksetaan miehelle ja naiselle sama palkka.

https://yle.fi/uutiset/3-9908275

https://yle.fi/uutiset/3-9291642

]]>
14 http://mmarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245370-tosi-on-naisten-ja-miesten-euron-suhde-on-11#comments Palkkatasa-arvo Tilastokeskus Tuloerot Wed, 01 Nov 2017 10:32:58 +0000 Markku Marttila http://mmarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245370-tosi-on-naisten-ja-miesten-euron-suhde-on-11
Tuloerot ja olkiukot http://mattiuuk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244011-tuloerot-ja-olkiukot <p>Viimeaikoina on käyty kiivasta keskustelua siitä, miten Suomen tuloerot ovat kasvamassa kestämättömiin mittasuhteisiin. Tämä viesti on tietenkin tullut enemmän opposition suunnasta, vaikka Suomen tuloerot ovat Euroopan mittapuulla verrattain alhaiset. Tämän valheellisen maailmankuvan viljely on tietenkin Vasemmistolle tarpeellista äänien saannin varmistamiseksi.</p><p>Toinen asia, mikä vasemman laidan kannattajilta jää ottamatta huomioon (tahallisesti tai vahingossa) on köyhyyden ja tuloerojen erottaminen toisistaan. Oppositio on tarpeettomasti tehnyt tuloeroista olkiukon, että ne automaattisesti tarkoittaisivat ihmisten köyhyyden lisäämistä. Missään vaiheessa ei ole ollut ideana, poislukien Vasemmiston mielikuvissa, että tuloeroilla pyritään vain polkemaan matalapalkkaisia alaspäin oikeiston toimesta. Tietenkin Vasemmiston olemassaolo edellyttää, että myös keskituloiset ajattelevat tarvitsevansa tulonsiirtoja ja muita tukiaisia, puhumattakaan pienituloisista.</p><p>Näiden asioiden lisäksi tuloeroista puhuttaessa ihmisiltä usein tuntuu unohtuvan, että isompituloiset myös tekevät lähes jatkuvasti töitä. Milloin istuvat toimistolla, millon lukevat alan kirjallisuutta, milloin tekevät töitä kotoa. Jos teet robotilla korvattavaa työtä klo 8-16 päivästä toiseen, olet ehkä syystäkin pienituloinen. Tämän takia meillä on tulonsiirrot olemassa, vaikkakin huonosti suunnitellusti. Tämäkin asia on mahdollista muuttaa. Siitä tämä taantuva valtio ei hyödy yhtään mitään, että kaikista tehdään väkisin yhtä köyhiä.</p><p>Ensimmäisiä askelia parempaan olisi ehdottomasti julkisen sektorin pienentäminen ja täten kulujen karsiminen. Valtion ei tarvitse olla kaikessa mukana ja yksilön vastuuta tulee lisätä merkittävästi tämänhetkisestä. Julkisen sektorin tulisi hoitaa vain asioita, jotka ovat kannattamattomia yksityisen puolen hoitaa. Kaikesta muusta jokainen voi maksaa rahoistaan, joita säästyy ratkaisevia määriä, kun veroja ei tarvitse enää kerätä samalla mittapuulla. Tulonsiirrot taas auttavat yksilöitä, jotka ovat haastavammassa elämäntilanteessa, mutta niiden ei pitäisi olla automaatio, joiden määrän jokainen pyrkii maksimoimaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viimeaikoina on käyty kiivasta keskustelua siitä, miten Suomen tuloerot ovat kasvamassa kestämättömiin mittasuhteisiin. Tämä viesti on tietenkin tullut enemmän opposition suunnasta, vaikka Suomen tuloerot ovat Euroopan mittapuulla verrattain alhaiset. Tämän valheellisen maailmankuvan viljely on tietenkin Vasemmistolle tarpeellista äänien saannin varmistamiseksi.

Toinen asia, mikä vasemman laidan kannattajilta jää ottamatta huomioon (tahallisesti tai vahingossa) on köyhyyden ja tuloerojen erottaminen toisistaan. Oppositio on tarpeettomasti tehnyt tuloeroista olkiukon, että ne automaattisesti tarkoittaisivat ihmisten köyhyyden lisäämistä. Missään vaiheessa ei ole ollut ideana, poislukien Vasemmiston mielikuvissa, että tuloeroilla pyritään vain polkemaan matalapalkkaisia alaspäin oikeiston toimesta. Tietenkin Vasemmiston olemassaolo edellyttää, että myös keskituloiset ajattelevat tarvitsevansa tulonsiirtoja ja muita tukiaisia, puhumattakaan pienituloisista.

Näiden asioiden lisäksi tuloeroista puhuttaessa ihmisiltä usein tuntuu unohtuvan, että isompituloiset myös tekevät lähes jatkuvasti töitä. Milloin istuvat toimistolla, millon lukevat alan kirjallisuutta, milloin tekevät töitä kotoa. Jos teet robotilla korvattavaa työtä klo 8-16 päivästä toiseen, olet ehkä syystäkin pienituloinen. Tämän takia meillä on tulonsiirrot olemassa, vaikkakin huonosti suunnitellusti. Tämäkin asia on mahdollista muuttaa. Siitä tämä taantuva valtio ei hyödy yhtään mitään, että kaikista tehdään väkisin yhtä köyhiä.

Ensimmäisiä askelia parempaan olisi ehdottomasti julkisen sektorin pienentäminen ja täten kulujen karsiminen. Valtion ei tarvitse olla kaikessa mukana ja yksilön vastuuta tulee lisätä merkittävästi tämänhetkisestä. Julkisen sektorin tulisi hoitaa vain asioita, jotka ovat kannattamattomia yksityisen puolen hoitaa. Kaikesta muusta jokainen voi maksaa rahoistaan, joita säästyy ratkaisevia määriä, kun veroja ei tarvitse enää kerätä samalla mittapuulla. Tulonsiirrot taas auttavat yksilöitä, jotka ovat haastavammassa elämäntilanteessa, mutta niiden ei pitäisi olla automaatio, joiden määrän jokainen pyrkii maksimoimaan.

]]>
4 http://mattiuuk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244011-tuloerot-ja-olkiukot#comments Julkinen ja yksityinen talous Olkiukko Tuloerot Fri, 06 Oct 2017 10:04:06 +0000 Matti Uusi-Kokko http://mattiuuk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244011-tuloerot-ja-olkiukot
Leipäkaupassa http://kaibackman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243423-leipakaupassa <p>Leipäkaupassa</p><p>1 - Näytöksinen poliittinen näytelmä</p><p>HENKILÖT:</p><p>Tahvo, leipäkaupan epätoivoinen asiakas</p><p>Rauha, leipäkaupan myyjätär</p><p>Kauko, kauppias</p><p>On varhainen ilta alkusyksyllä. Ryysyköyhä Tahvo on juuri kävellyt kaupan ovesta sisään. Rauha, pitkän myyntipöydän takana viilaa tehokkaasti kynsiään. Kauko teroittaa takahuoneessa leipäveistä äänekkäästi. Paikkana on suomalainen leipäkauppa, 2017 jälkeen Kristuksen.</p><p>Tahvo (äänekkäästi): Kuulkaapa rouva. Te olette...</p><p>Rauha (laskelmoivan arvokkaasti): En ole rouva, vaan neiti. Neiti, joka on vakinaisessa työsuhteessa.</p><p>Tahvo (painokkaasti): Joka tapauksessa, olette myyneet minulle kovan leivän, tai ainakin minä olen sen kovaksi kokenut. Ja sen tähden nyt...</p><p>Rauha (ylimielisesti): Meillä ei myydä kovaa leipää! Jos olette leipämme kovaksi kokenut, on syy eittämättä herran hampaissa.</p><p>(Lyhyt vaitiolo)</p><p>Tahvo (painokkaasti): Hampaista puheen ollen, katsokaa vasemman puoleista etuhammastani. Se halkesi kun hieman puraisin myymäänne leipää. Se oli ennen sitä hyvä syömähammas. Vaadin korvausta hampaasta... ja leivän hinnan saatte tietenkin palauttaa.</p><p>Rauha (hymähtäen): Tuo hammas on huonon elämän tummentama. Älkää yrittäkö mitään.</p><p>Tahvo (huutaa): Vai olette te neiti vakinaisessa työsuhteessa. Ette kauan! Vaadin saada puhutella itse kauppiasta. Sitä paitsi, minulla on kiire.</p><p>Rauha (ivallisesti): Haen siis kauppias Kaukon puhutteluunne.</p><p>(Kauppias Kauko tulee takahuoneesta teroitettu leipäveitsi kädessään)</p><p>Kauko (kuivasti): Herralla on minulle huomauttamista...</p><p>Tahvo (vavahtavalla äänellä): Myyjättärenne, tuo neiti, myi minulle kovan leivän. Hampaani lohkesi... tuo ilkeä neiti vain pilkkaa minua... haluan korvausta... jos kauppias voisi katsoa hammastani... ja koittaa tämän leivän tuoreutta ja havaita, kuinka kova se on. Tyydyn kohtuulliseen korvaukseen, sanokaamme 500 euroa.</p><p>Kauko (harvakseen): Meillä ei myydä tuollaista leipää lainkaan. Tuo leipä on tehdasvalmisteinen. Me leivomme kaikki tuotteemme itse, siis minä itse. Tunnen henkilökohtaisesti jokaisen myymäläni leivän. &nbsp;Seuraa pahan enteistä hiljaisuutta. Tiedättekö hyvä herra, että viereisestä valintamyymälästä on jo pitkään varastettu leipää. Heillä on tallennettua videokuvaa varkaasta. Vieläkö haluatte korvausta leivästä?</p><p>Rauha (kovaäänistä naurua): Hah, hah, haa. Huijari on kiinni!</p><p>Tahvo (väkinäisesti): En tiedä siitä mitään. Mitä te minulle, viattomalle, syyttömälle, yritätte vihjailla. Minulla on kiire, taidankin tästä lähteä, näkemiin. (Menee kiireen vilkkaan ovesta ulos pimeyteen.)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Leipäkaupassa

1 - Näytöksinen poliittinen näytelmä

HENKILÖT:

Tahvo, leipäkaupan epätoivoinen asiakas

Rauha, leipäkaupan myyjätär

Kauko, kauppias

On varhainen ilta alkusyksyllä. Ryysyköyhä Tahvo on juuri kävellyt kaupan ovesta sisään. Rauha, pitkän myyntipöydän takana viilaa tehokkaasti kynsiään. Kauko teroittaa takahuoneessa leipäveistä äänekkäästi. Paikkana on suomalainen leipäkauppa, 2017 jälkeen Kristuksen.

Tahvo (äänekkäästi): Kuulkaapa rouva. Te olette...

Rauha (laskelmoivan arvokkaasti): En ole rouva, vaan neiti. Neiti, joka on vakinaisessa työsuhteessa.

Tahvo (painokkaasti): Joka tapauksessa, olette myyneet minulle kovan leivän, tai ainakin minä olen sen kovaksi kokenut. Ja sen tähden nyt...

Rauha (ylimielisesti): Meillä ei myydä kovaa leipää! Jos olette leipämme kovaksi kokenut, on syy eittämättä herran hampaissa.

(Lyhyt vaitiolo)

Tahvo (painokkaasti): Hampaista puheen ollen, katsokaa vasemman puoleista etuhammastani. Se halkesi kun hieman puraisin myymäänne leipää. Se oli ennen sitä hyvä syömähammas. Vaadin korvausta hampaasta... ja leivän hinnan saatte tietenkin palauttaa.

Rauha (hymähtäen): Tuo hammas on huonon elämän tummentama. Älkää yrittäkö mitään.

Tahvo (huutaa): Vai olette te neiti vakinaisessa työsuhteessa. Ette kauan! Vaadin saada puhutella itse kauppiasta. Sitä paitsi, minulla on kiire.

Rauha (ivallisesti): Haen siis kauppias Kaukon puhutteluunne.

(Kauppias Kauko tulee takahuoneesta teroitettu leipäveitsi kädessään)

Kauko (kuivasti): Herralla on minulle huomauttamista...

Tahvo (vavahtavalla äänellä): Myyjättärenne, tuo neiti, myi minulle kovan leivän. Hampaani lohkesi... tuo ilkeä neiti vain pilkkaa minua... haluan korvausta... jos kauppias voisi katsoa hammastani... ja koittaa tämän leivän tuoreutta ja havaita, kuinka kova se on. Tyydyn kohtuulliseen korvaukseen, sanokaamme 500 euroa.

Kauko (harvakseen): Meillä ei myydä tuollaista leipää lainkaan. Tuo leipä on tehdasvalmisteinen. Me leivomme kaikki tuotteemme itse, siis minä itse. Tunnen henkilökohtaisesti jokaisen myymäläni leivän.  Seuraa pahan enteistä hiljaisuutta. Tiedättekö hyvä herra, että viereisestä valintamyymälästä on jo pitkään varastettu leipää. Heillä on tallennettua videokuvaa varkaasta. Vieläkö haluatte korvausta leivästä?

Rauha (kovaäänistä naurua): Hah, hah, haa. Huijari on kiinni!

Tahvo (väkinäisesti): En tiedä siitä mitään. Mitä te minulle, viattomalle, syyttömälle, yritätte vihjailla. Minulla on kiire, taidankin tästä lähteä, näkemiin. (Menee kiireen vilkkaan ovesta ulos pimeyteen.)

]]>
0 http://kaibackman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243423-leipakaupassa#comments Henkinen väkivalta Köyhyys Suomessa Nälkä Tuloerot Ylimielisyys Mon, 25 Sep 2017 13:28:55 +0000 Kai Backman http://kaibackman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243423-leipakaupassa
Tuloerojen pitkäaikainen kasvu estää talouskasvua ja tukee ääriliikkeitä. http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243399-tuloerojen-pitkaaikainen-kasvu-estaa-talouskasvua-ja-tukee-aariliikkeita <p>Sipilän hallituksen todettiin viime viikolla mm VM:n laskelmien mukaan harjoittaneen politiikkaa, jolla tuloeroja on kasvatettu. Viimeksi Puheenvuoro blogissaan kansanedustaja Harri Jaskari saivarteli, että tupakointia vähentämällä tuloerot tasoittuisivat. Tämä on kuitenkin vain jäävuoren huippu, sillä monelle kansalaiselle voi tulla yllätyksenä että tuloerot ovat kasvaneet voimakkaasti jo 1980-luvulta asti useimmissa kehittyneen talouden maissa.</p><p>Kovinta tuloerojen kasvu on ollut Suomessa, Ruotsissa, USA:ssa, Israelissa ja Uudessa-Seelannissa. Tällä hetkellä Suomessa 1% suurituloisista saa 15% kaikista tuloista.</p><p>Teknologian kehityksen ja globalisaation hyödyt ovat keskittyneet niille, joilla on ollut parhaimmat edellytykset hyödyntää tätä kehitystä. Tähän joukkoon ei ole kuulunut keskiverto palkansaaja. 1980-luvun alkuun asti tuloerot joko pienenivät tai pysyivät ennallaan kehittyneissä talouksissa. Tämän jälkeen ammattiyhdistysliike alkoi muuttua voimattomammaksi ja finassisektorin sääntelyä alettiin purkaa. Verotus alkoi muuttua vähemmän progressiiviseksi, jolloin verojen tuloeroja tasaava vaikutus alkoi rapautua. Tuloerojen kasvu on ollut selkeästi harjoitetun politiikan tulosta kuten Sipilän hallituksen toiminnasta selkeästi näkyy.</p><p>Politiikkaa on perusteltu välttämättömyydellä saada aikaan talouskasvua. Kyseessä on kuitenkin paha väärinkäsitys. On osoitettu, että suurten tuloerojen ja epätasa-arvon yhteiskuntien talous kasvaa muita hitaammin. OECD laski jo 2014, että Suomi on menettänyt 9% talouskasvustaan tuloerojen kasvun vuoksi.</p><p>Vielä vakavampaa on kansalaisten luottamuksen rapautuminen yhteiskunnalliseen toimintaan ja poliittisten prosessien oikeudenmukaisuuteen, joka tapahtuu samaan aikaan tuloerojen kasvaessa. Tuloerojen kasvu on myös linkittynyt populismin ja ääriliikkeiden nousuun samaan aikaan.</p><p>On hätkähdyttävää havaita nykyisten poliittisten puolueiden kyvyttömyys käsitellä tätä kokonaisuutta ja nähdä yhteyttä talouskasvun ja epätasa-arvon ja ääriliikkeiden nousun välillä. Yksittäisiä kantoja otetaan mutta kokonaiskuvaa ei pystytä muodostamaan. Tulisi rakentaa politiikkaa, jolla globalisaatiota hyödynnetään hallitusti ja sen haittoja rajoitetaan, koko maata kehitetään tasavertaisesti ja kaupungistumisessa estetään myös kaupunkien sisällä eriarvoistuminen. Tämä edellyttää itsenäisyyden ja oman päätäntävallan palauttamista suomalaisille kuten esimerkiksi Kansalaispuolue on esittänyt.</p><p>Lisätietoa kiinnostuneille: <a href="http://www.oxfordmartin.ox.ac.uk/downloads/Citi_GPS_Inequality.pdf" title="http://www.oxfordmartin.ox.ac.uk/downloads/Citi_GPS_Inequality.pdf">http://www.oxfordmartin.ox.ac.uk/downloads/Citi_GPS_Inequality.pdf</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sipilän hallituksen todettiin viime viikolla mm VM:n laskelmien mukaan harjoittaneen politiikkaa, jolla tuloeroja on kasvatettu. Viimeksi Puheenvuoro blogissaan kansanedustaja Harri Jaskari saivarteli, että tupakointia vähentämällä tuloerot tasoittuisivat. Tämä on kuitenkin vain jäävuoren huippu, sillä monelle kansalaiselle voi tulla yllätyksenä että tuloerot ovat kasvaneet voimakkaasti jo 1980-luvulta asti useimmissa kehittyneen talouden maissa.

Kovinta tuloerojen kasvu on ollut Suomessa, Ruotsissa, USA:ssa, Israelissa ja Uudessa-Seelannissa. Tällä hetkellä Suomessa 1% suurituloisista saa 15% kaikista tuloista.

Teknologian kehityksen ja globalisaation hyödyt ovat keskittyneet niille, joilla on ollut parhaimmat edellytykset hyödyntää tätä kehitystä. Tähän joukkoon ei ole kuulunut keskiverto palkansaaja. 1980-luvun alkuun asti tuloerot joko pienenivät tai pysyivät ennallaan kehittyneissä talouksissa. Tämän jälkeen ammattiyhdistysliike alkoi muuttua voimattomammaksi ja finassisektorin sääntelyä alettiin purkaa. Verotus alkoi muuttua vähemmän progressiiviseksi, jolloin verojen tuloeroja tasaava vaikutus alkoi rapautua. Tuloerojen kasvu on ollut selkeästi harjoitetun politiikan tulosta kuten Sipilän hallituksen toiminnasta selkeästi näkyy.

Politiikkaa on perusteltu välttämättömyydellä saada aikaan talouskasvua. Kyseessä on kuitenkin paha väärinkäsitys. On osoitettu, että suurten tuloerojen ja epätasa-arvon yhteiskuntien talous kasvaa muita hitaammin. OECD laski jo 2014, että Suomi on menettänyt 9% talouskasvustaan tuloerojen kasvun vuoksi.

Vielä vakavampaa on kansalaisten luottamuksen rapautuminen yhteiskunnalliseen toimintaan ja poliittisten prosessien oikeudenmukaisuuteen, joka tapahtuu samaan aikaan tuloerojen kasvaessa. Tuloerojen kasvu on myös linkittynyt populismin ja ääriliikkeiden nousuun samaan aikaan.

On hätkähdyttävää havaita nykyisten poliittisten puolueiden kyvyttömyys käsitellä tätä kokonaisuutta ja nähdä yhteyttä talouskasvun ja epätasa-arvon ja ääriliikkeiden nousun välillä. Yksittäisiä kantoja otetaan mutta kokonaiskuvaa ei pystytä muodostamaan. Tulisi rakentaa politiikkaa, jolla globalisaatiota hyödynnetään hallitusti ja sen haittoja rajoitetaan, koko maata kehitetään tasavertaisesti ja kaupungistumisessa estetään myös kaupunkien sisällä eriarvoistuminen. Tämä edellyttää itsenäisyyden ja oman päätäntävallan palauttamista suomalaisille kuten esimerkiksi Kansalaispuolue on esittänyt.

Lisätietoa kiinnostuneille: http://www.oxfordmartin.ox.ac.uk/downloads/Citi_GPS_Inequality.pdf

]]>
15 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243399-tuloerojen-pitkaaikainen-kasvu-estaa-talouskasvua-ja-tukee-aariliikkeita#comments Äänestäjien luottamus Juha Sipilän hallitus Politiikka Talouskasvu Tuloerot Mon, 25 Sep 2017 05:38:16 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243399-tuloerojen-pitkaaikainen-kasvu-estaa-talouskasvua-ja-tukee-aariliikkeita
Kansallinen eriarvoisuus - hyväksytty todellisuus! http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242916-kansallinen-eriarvoisuus-hyvaksytty-todellisuus <p>Suomalaisen yhteiskunnan omituisuus on siinä, että kulloinkin vallassa oleva hallitus uskoo olevansa oikeassa päätöksiä tehdessään.</p><p>Niin nytkin. Pääministeri Sipilä esiintyy hymynaamana, kun haastattelijaksi saapuu kaunis Ylen toimittaja.</p><p>Toimittaja menettää nopeasti ärhäkkyytensä, kun vastassa on mielistelevä, omassa uskossaan onnistunut mies, joka ei jätä tilaisuuttaan käyttämättä.</p><p>Pääministeri myöntää &#39;kipeät leikkaukset&#39;, jotka kohdistuivat pienituloisiin. Puolustuksekseen hän nopeasti löytää syyn. Isotuloiset kun eivät saa valtion subventioita. On luonnollista, että raha otetaan sieltä, mistä sitä on otettavissa.</p><p>Tuloerojen kasvu on kääntynyt jyrkkään nousuun parin viimeisen vuoden aikana.</p><p>Syy ei ole tietenkään nykyisen hallituksen, vaan pitkään jatkuneen laman.</p><p>Sinihuuliset kylmänkylväjät ovat luonnollisesti samaa mieltä pääministerin kanssa.</p><p>Samanmielisiä ovat myös maahanmuutto-ongelmasta hyötyneet kansanedustajat, jotka ovat Luona Oy:n osakkaita.</p><p>Miljoonia tippuu tileille, yhteiskunnan varoista.</p><p>Iloinen veronmaksaja maksaa ja kansanedustuslaitos kuittaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaisen yhteiskunnan omituisuus on siinä, että kulloinkin vallassa oleva hallitus uskoo olevansa oikeassa päätöksiä tehdessään.

Niin nytkin. Pääministeri Sipilä esiintyy hymynaamana, kun haastattelijaksi saapuu kaunis Ylen toimittaja.

Toimittaja menettää nopeasti ärhäkkyytensä, kun vastassa on mielistelevä, omassa uskossaan onnistunut mies, joka ei jätä tilaisuuttaan käyttämättä.

Pääministeri myöntää 'kipeät leikkaukset', jotka kohdistuivat pienituloisiin. Puolustuksekseen hän nopeasti löytää syyn. Isotuloiset kun eivät saa valtion subventioita. On luonnollista, että raha otetaan sieltä, mistä sitä on otettavissa.

Tuloerojen kasvu on kääntynyt jyrkkään nousuun parin viimeisen vuoden aikana.

Syy ei ole tietenkään nykyisen hallituksen, vaan pitkään jatkuneen laman.

Sinihuuliset kylmänkylväjät ovat luonnollisesti samaa mieltä pääministerin kanssa.

Samanmielisiä ovat myös maahanmuutto-ongelmasta hyötyneet kansanedustajat, jotka ovat Luona Oy:n osakkaita.

Miljoonia tippuu tileille, yhteiskunnan varoista.

Iloinen veronmaksaja maksaa ja kansanedustuslaitos kuittaa.

]]>
29 http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242916-kansallinen-eriarvoisuus-hyvaksytty-todellisuus#comments Tuloerot Fri, 15 Sep 2017 15:50:17 +0000 Mirjami Parant http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242916-kansallinen-eriarvoisuus-hyvaksytty-todellisuus
Palkkojen sopeuttaminen on nyt muotia http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241179-palkkojen-sopeuttaminen-on-nyt-muotia <p>Kaksi asiaa herkistää arkikansalaista &ndash; työ, siitä saatava palkka ja noihin liittyvä oikeudenmukaisuus sekä sopeuttaminen, erityisesti valitsemiemme edustajien sopeuttaminen eduskunnasta tippumisen/ poistumisen jälkeiseen elämän vaiheeseen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kansanedustajalla on työnantaja, joka maksaa välillisesti omasta pussistaan edustajansa henkilösivukulut, joista sitten muodostuu muun muassa tuleva eläke. Kansalainen valitsee mieleisensä edustajan ja antaa hänelle jatkopestin, jos siltä tuntuu. Ellei pestiä tule ja on hankittuna jo riittävä edustusvuosien määrä &ndash; saa kansanedustaja sopeutusta siihen henkiseen kärsimykseen, ettei saa enää äänestäjiään edustaa</strong> &hellip;</p><p>Nyt pinnalle poksahti valveilla olevan median myötä eduskunnasta tipahtanut SDP-kansanedustaja <strong>Päivi Lipponen</strong>, joka sitten sopeutti omaa toimitusjohtajapalkkaansa juuri siihen tasoon, jottei menetä eduskunnasta tippumisen sopeuttamiseläkettä |1.</p><p>&hellip;</p><p>|1<strong>A</strong> ~ <u><a href="http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005313039.html">http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005313039.html</a></u> -</p><p>|1<strong>B</strong> ~ <u><a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201708032200302983_pi.shtml">http://www.iltalehti.fi/politiikka/201708032200302983_pi.shtml</a></u> &ndash; SDP pj. <strong>Antti Rinteen</strong> lausunto</p><p>|1<strong>C</strong> ~ <u><a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708022200301098_u0.shtml">http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708022200301098_u0.shtml</a></u> - Pr. <strong>Sauli Niinistö</strong> lausuu</p><p>&nbsp;</p><p>Eläkkeellä oleva Elinkeinoelämän Keskusliiton aiempi terävä lakiasiainjohtaja<strong> Lasse Laatunen</strong> kirjoitti osuvasti sopeuttamisjärjestelyistä |2, kannusti jopa arvioimaan järjestelyn alasajoa!</p><p>&hellip;</p><p>|2<strong>D</strong> ~ <u><a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708012200298001_u0.shtml">http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708012200298001_u0.shtml</a></u> -</p><p>&nbsp;</p><p>Kansallakaan ei ole sopeuttamista kuin minimissään <em>työttömän peruspäiväraha</em>, sen ollen noin 30 euroa arkipäivässä miinus vero. Mikä taas on pari kautta eduskunnassa olleen sopeuttamiseläke, voi kysyä esimerkiksi De Grönä <strong>Heidi Hautalalta</strong>, joka palvelee äänestäjiiään nyt EU-Brysselissä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Entä pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat eläke-etuineen ja bonuksineen?</strong></p><p>[ ~ <u><a href="http://www.hs.fi/talous/art-2000005312283.html">http://www.hs.fi/talous/art-2000005312283.html</a></u> - ]|<strong>E</strong></p><p>Kerran vuodessa ilmestyy kansalaisen kateuskalenteri, jossa luetellaan maalliset rikkaat ja tulontasaukseen (verotukseen) mitäkin maksaneet johtajat, jotka voivat saada esimerkiksi sivumaatalousliiketoimeensa jopa suuret <em>maataloustuet</em> &ndash; täysin laillisesti.&nbsp;</p><p>Mainittakoon, että edellä mainittu Päivi Lipponen aivan lain kirjaimen mukaisesti sopeutti omaa toimitusjohtajapalkkaansa noin 1.800 euroon kuukaudessa, tuon summan ollessa hyvin lähellä tiettyä leikkausrajaa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mikä onkaan oikeudenmukaisuutta ja kuka on ansainnut mitäkin?</strong></p><p>[ ~ <u><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/03/ek-pompautti-ykkosnyrkillaan-palkka.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/03/ek-pompautti-ykkosnyrkillaan-palkka.html</a></u> - ]</p><p>Kiintoisaa olisi verrata vaikkapa hyvin menestyvän yhtiön toimitusjohtajan palkkaa, nettopalkkaa, palkkioita, bonuksia, provisioita ja muita etuuksia ja niiden yhteenlaskettua <em>ostovoimaa</em> kussakin valtiossa, missä työtään menestyksellä tekee yhtiönsä eduksi ja työvoimansa parhaaksi &ndash; maiksi voitaisiin verrantoon valita: Suomi, Ruotsi, Saksa, Yhdysvallat, Bangladesh, Nigeria, Thaimaa ja Kiina.&nbsp;</p><p>Voisi olla kiintoisa listaus, jolloin voisimme arvioida aivan eri lähtökohdista oikeudenmukaisuutta ja todellista ansioidensa verrantoa tehtyyn työhön &ndash; varsinkin sen jälkeen kun laskisimme kuinka monen lattiatason keskiarvotoverin vuosipalkkaa tuolla toimitusjohtajan vuosiansioilla voisi kustantaa!&nbsp;</p><p>Päälle päätteeksi verrantoon voisi sijoittaa myös kyseisen toimitusjohtajan johtaman yrityksen vuositulos ja jaetut osingot sekä maksetut verot kussakin maassa.&nbsp;</p><p>Toimitusjohtajan työ on tavoitteiltaan kaikkialla sama &ndash; luoda edellytykset pääomalle ja työvoimalla aikaansaada tulos jaettavaksi omistajille &ndash; hienojakoa esiintyy siinä, miten koetaan yhtiön kehittäminen ja osinkojen jaon suhdetta toisiinsa.</p><p>...</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Miten oli silloin joskus, kun oltiin &rdquo;toimitusjohtaja&rdquo; eli kenraalina rintamalla, jolloin oli tosi kyseessä ja henki liipasimella </strong>---</p><p>[ ~ <u><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/01/sodan-ja-rauhan-hinta-palkka-ja.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/01/sodan-ja-rauhan-hinta-palkka-ja.html</a></u> - ]</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ote:</strong></p><p>&lt;link href=&#39;https://www.blogger.com/dyn&gt;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>LINKKI KESKUSTELUUN ....... <strong><a href="http://www.tiede.fi/keskustelu/11443/ketju/2_maailmansodan_kenraalien_ja_nykyjohtajien_palkat?changed=1501829796"><u>TIEDE</u></a></strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>&rdquo; &hellip; Toisessa maailmansodassa käytiin maailmanhistorian suurimmat taistelut, joissa tulos ja vastuu olivat ehdottomia vaatimuksia. Henkilöjohtaminen oli yhteenkuuluvuuden ratkaisu. Työt tehtiin henkensä kaupalla antaen sen ainoan, mitä kullakin oli.</strong></p><p><strong>Rintamakenraali oli taistelurajapinnassa oikeasti kosketuksissa &quot;asiakas-&quot; tai oikeastaan viholliskuntaansa. Tämän päivän &#39;siviilikenraali&#39; on tornissaan - nähden harvoin joukkojaan - niin omia, asiakkaita kuin vihollisiakaan. </strong><strong><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_kenraalit" target="_blank"><strong><u>Kenraalilla</u></strong></a> </strong><strong>oli johdettavanaan &quot;yhtiössään&quot; noin 10.000 alaista.</strong></p><p><br /><strong>Tuloerot ovat suurentuneet </strong></p><p>[ ~ <u><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/02/aarituloerot-ja-tasaelake.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/02/aarituloerot-ja-tasaelake.html</a></u> - ]</p><p>Ihmiset ovat todella eriarvoisia. Johtamista ei usein sen varsinaisessa merkityksessä ole. Johtamisen periaate on raha viivan alla, jos sitäkään. Johtaminen on liian usein omien etujen valvontaa. Johtajat eivät ole riittävästi rintamassa kohtaamassa asiakastansa tai vihollistaan, kuten olivat sotien kuuluisimmat johtajat. Alaiset saavat aina motivoituneisuutta yhteisen tavoitteen edessä huomatessaan, että johto panee itseään peliin myös &quot;taistelukentällä&quot;. &hellip; &rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><strong>Miten tänään, kun jälleen alkaa liittokierrokset tovereiden palkoista?</strong></p><p>[ ~ <u><a href="http://www.talouselama.fi/lehti/kunta-ala-haluaa-saman-palkankorotustason-kuin-paperimiehet-kasvun-kiihtyminen-sekoittaa-liittokierrosta-6666724">http://www.talouselama.fi/lehti/kunta-ala-haluaa-saman-palkankorotustason-kuin-paperimiehet-kasvun-kiihtyminen-sekoittaa-liittokierrosta-6666724</a></u> - ]</p><p>Ruotsissa on haluttu, että vientialan liitot määrittävät palkkakurssia, koska ajatellaan, että vientiriippuvainen, siis myös tuontiriippuvainen valtio elää viennistä. Näin Suomessakin, jossa emme osaa tehdä kaikkea sitä mitä haluamme. Emme myöskään löydä kaikkea sitä mistä tehdään haluamiamme tavaroita &ndash; omasta maastamme, joudumme tuomaan, ja toivottavasti mahdollisimman raaka-aineellisena, jotta jalostustyö jäisi kotiin kerryttämään palkkapussia, jolla oivaltaisimme ostaa <u><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/07/lomailumme-suomessa-parantaa.html">omaamme</a></u> ja itse valmistamaamme/ kasvattamaamme.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Palkka on yksi mittari &ndash; ostovoima saavutetusta työajasta on toinen!</strong></p><p>[ ~ <u><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/08/tyoaika-work-time.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/08/tyoaika-work-time.html</a></u> - ]</p><p>Meillä korkeana sosiaaliturvamaana on merkittävä tulonjakosysteemi, joka on kallis ja työllistävä &ndash; on valvottava oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta. Tulonjaon keskiössä ovat työttömyyskulut ja asumisen mahdollistavat rahavirtajärjestelyt.&nbsp;</p><p>Verot ja yllättäen <em>vakuutukset</em> ovat tätä tulontasauksen mahdollistavia ohjelmistokokonaisuuksia &ndash; tietojärjestelmäohjelmat ratkovat kohta kaikki sosiaalisuuteen ja vakuutustoimintaan liittyvät tasaus- ja oikeudenmukaisuusjärjestelyt. Yllättävää, mutta toveria ei kohta tarvita tuonne kuvaruutujenkaan taakse.&nbsp;</p><p>Tällä toverittomuudella pelotellaan myös syksyn liittokierroksien edellä &ndash; ellet ole kohtuullinen nollalinjalainen, niin meidän kilpailukyky kärsii ja meidän johtajien pitää automatisoida, <u><a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152322-esiteollinen-robotisaatio-hanhiparven-lento">robotoida</a></u> ja ohjelmoida toverit pois hihnoilta ja päätteiden takaa. <em>Ole nyt kiltisti</em> ---&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>EKSTRA</strong></p><p>&rdquo;... Meneeköhän juuri henkilönä tämä <u><a href="https://www.facebook.com/paivi.lipponen.3?fref=mentions">Päivi Lipponen</a></u> tapaus jo liian pitkälle? Olisi vähintään kohtuullista, jos muutkin sopeutusta saaneet/ saavat lueteltaisiin. Itse sopeutus on se aihe, ei enää yksittäinen henkilö!&rdquo; ~ <u><a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201708032200304278_pi.shtml">http://www.iltalehti.fi/politiikka/201708032200304278_pi.shtml</a></u> -&nbsp;</p><p>&rdquo;Voisi arvata, että tästä sopeuttamisesta alkaa melkoinen eläkekeskustelu! Onko oikeudenmukaista, kun syntymävuodeksi sattui 1957 tai 1975? On varmaa, että nuoremmat tulevat varmasti tarvitsemaan vanhempiensa perintöjä. Tämä lisää nykyeläkeläisten säästämistä lastensa hyväksi, sillä moni eläkeläinen ymmärtää muun muassa tämän herättävän kirjoituksen sisällön!&rdquo; ~ <u><a href="http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005313371.html">http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005313371.html</a></u> -&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><u><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></u></p><p><u><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></u></p><p>&nbsp;</p><p>US | <a href="http://www.tiede.fi/keskustelu/72842/palkkojen-sopeuttaminen-nyt-muotia?changed=1502438630"><u>T</u></a> | <u><a href="https://ilkkaluoma.vuodatus.net/lue/2017/08/palkkojen-sopeuttaminen-on-nyt-muotia">VU</a></u> | <u><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/08/palkkojen-sopeuttaminen-on-nyt-muotia.html">BL</a></u> | BL | FB | <u><a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/767995183410411/">FB</a></u> | <u><a href="https://www.facebook.com/groups/173905596124936/permalink/804156709766485/">FB</a></u> | BLOG 148421</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> palkat_sopeutetaan_04082017.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 04082017</p><p>&nbsp;</p><p>|985_9147|</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaksi asiaa herkistää arkikansalaista – työ, siitä saatava palkka ja noihin liittyvä oikeudenmukaisuus sekä sopeuttaminen, erityisesti valitsemiemme edustajien sopeuttaminen eduskunnasta tippumisen/ poistumisen jälkeiseen elämän vaiheeseen.

 

Kansanedustajalla on työnantaja, joka maksaa välillisesti omasta pussistaan edustajansa henkilösivukulut, joista sitten muodostuu muun muassa tuleva eläke. Kansalainen valitsee mieleisensä edustajan ja antaa hänelle jatkopestin, jos siltä tuntuu. Ellei pestiä tule ja on hankittuna jo riittävä edustusvuosien määrä – saa kansanedustaja sopeutusta siihen henkiseen kärsimykseen, ettei saa enää äänestäjiään edustaa

Nyt pinnalle poksahti valveilla olevan median myötä eduskunnasta tipahtanut SDP-kansanedustaja Päivi Lipponen, joka sitten sopeutti omaa toimitusjohtajapalkkaansa juuri siihen tasoon, jottei menetä eduskunnasta tippumisen sopeuttamiseläkettä |1.

|1A ~ http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005313039.html -

|1B ~ http://www.iltalehti.fi/politiikka/201708032200302983_pi.shtml – SDP pj. Antti Rinteen lausunto

|1C ~ http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708022200301098_u0.shtml - Pr. Sauli Niinistö lausuu

 

Eläkkeellä oleva Elinkeinoelämän Keskusliiton aiempi terävä lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen kirjoitti osuvasti sopeuttamisjärjestelyistä |2, kannusti jopa arvioimaan järjestelyn alasajoa!

|2D ~ http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708012200298001_u0.shtml -

 

Kansallakaan ei ole sopeuttamista kuin minimissään työttömän peruspäiväraha, sen ollen noin 30 euroa arkipäivässä miinus vero. Mikä taas on pari kautta eduskunnassa olleen sopeuttamiseläke, voi kysyä esimerkiksi De Grönä Heidi Hautalalta, joka palvelee äänestäjiiään nyt EU-Brysselissä.

 

Entä pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat eläke-etuineen ja bonuksineen?

[ ~ http://www.hs.fi/talous/art-2000005312283.html - ]|E

Kerran vuodessa ilmestyy kansalaisen kateuskalenteri, jossa luetellaan maalliset rikkaat ja tulontasaukseen (verotukseen) mitäkin maksaneet johtajat, jotka voivat saada esimerkiksi sivumaatalousliiketoimeensa jopa suuret maataloustuet – täysin laillisesti. 

Mainittakoon, että edellä mainittu Päivi Lipponen aivan lain kirjaimen mukaisesti sopeutti omaa toimitusjohtajapalkkaansa noin 1.800 euroon kuukaudessa, tuon summan ollessa hyvin lähellä tiettyä leikkausrajaa.

 

Mikä onkaan oikeudenmukaisuutta ja kuka on ansainnut mitäkin?

[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/03/ek-pompautti-ykkosnyrkillaan-palkka.html - ]

Kiintoisaa olisi verrata vaikkapa hyvin menestyvän yhtiön toimitusjohtajan palkkaa, nettopalkkaa, palkkioita, bonuksia, provisioita ja muita etuuksia ja niiden yhteenlaskettua ostovoimaa kussakin valtiossa, missä työtään menestyksellä tekee yhtiönsä eduksi ja työvoimansa parhaaksi – maiksi voitaisiin verrantoon valita: Suomi, Ruotsi, Saksa, Yhdysvallat, Bangladesh, Nigeria, Thaimaa ja Kiina. 

Voisi olla kiintoisa listaus, jolloin voisimme arvioida aivan eri lähtökohdista oikeudenmukaisuutta ja todellista ansioidensa verrantoa tehtyyn työhön – varsinkin sen jälkeen kun laskisimme kuinka monen lattiatason keskiarvotoverin vuosipalkkaa tuolla toimitusjohtajan vuosiansioilla voisi kustantaa! 

Päälle päätteeksi verrantoon voisi sijoittaa myös kyseisen toimitusjohtajan johtaman yrityksen vuositulos ja jaetut osingot sekä maksetut verot kussakin maassa. 

Toimitusjohtajan työ on tavoitteiltaan kaikkialla sama – luoda edellytykset pääomalle ja työvoimalla aikaansaada tulos jaettavaksi omistajille – hienojakoa esiintyy siinä, miten koetaan yhtiön kehittäminen ja osinkojen jaon suhdetta toisiinsa.

...

 

Miten oli silloin joskus, kun oltiin ”toimitusjohtaja” eli kenraalina rintamalla, jolloin oli tosi kyseessä ja henki liipasimella ---

[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/01/sodan-ja-rauhan-hinta-palkka-ja.html - ]

 

Ote:

<link href='https://www.blogger.com/dyn> 

 

LINKKI KESKUSTELUUN ....... TIEDE

 

” … Toisessa maailmansodassa käytiin maailmanhistorian suurimmat taistelut, joissa tulos ja vastuu olivat ehdottomia vaatimuksia. Henkilöjohtaminen oli yhteenkuuluvuuden ratkaisu. Työt tehtiin henkensä kaupalla antaen sen ainoan, mitä kullakin oli.

Rintamakenraali oli taistelurajapinnassa oikeasti kosketuksissa "asiakas-" tai oikeastaan viholliskuntaansa. Tämän päivän 'siviilikenraali' on tornissaan - nähden harvoin joukkojaan - niin omia, asiakkaita kuin vihollisiakaan. Kenraalilla oli johdettavanaan "yhtiössään" noin 10.000 alaista.


Tuloerot ovat suurentuneet

[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/02/aarituloerot-ja-tasaelake.html - ]

Ihmiset ovat todella eriarvoisia. Johtamista ei usein sen varsinaisessa merkityksessä ole. Johtamisen periaate on raha viivan alla, jos sitäkään. Johtaminen on liian usein omien etujen valvontaa. Johtajat eivät ole riittävästi rintamassa kohtaamassa asiakastansa tai vihollistaan, kuten olivat sotien kuuluisimmat johtajat. Alaiset saavat aina motivoituneisuutta yhteisen tavoitteen edessä huomatessaan, että johto panee itseään peliin myös "taistelukentällä". … ”

 

...

Miten tänään, kun jälleen alkaa liittokierrokset tovereiden palkoista?

[ ~ http://www.talouselama.fi/lehti/kunta-ala-haluaa-saman-palkankorotustason-kuin-paperimiehet-kasvun-kiihtyminen-sekoittaa-liittokierrosta-6666724 - ]

Ruotsissa on haluttu, että vientialan liitot määrittävät palkkakurssia, koska ajatellaan, että vientiriippuvainen, siis myös tuontiriippuvainen valtio elää viennistä. Näin Suomessakin, jossa emme osaa tehdä kaikkea sitä mitä haluamme. Emme myöskään löydä kaikkea sitä mistä tehdään haluamiamme tavaroita – omasta maastamme, joudumme tuomaan, ja toivottavasti mahdollisimman raaka-aineellisena, jotta jalostustyö jäisi kotiin kerryttämään palkkapussia, jolla oivaltaisimme ostaa omaamme ja itse valmistamaamme/ kasvattamaamme. 

 

Palkka on yksi mittari – ostovoima saavutetusta työajasta on toinen!

[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/08/tyoaika-work-time.html - ]

Meillä korkeana sosiaaliturvamaana on merkittävä tulonjakosysteemi, joka on kallis ja työllistävä – on valvottava oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta. Tulonjaon keskiössä ovat työttömyyskulut ja asumisen mahdollistavat rahavirtajärjestelyt. 

Verot ja yllättäen vakuutukset ovat tätä tulontasauksen mahdollistavia ohjelmistokokonaisuuksia – tietojärjestelmäohjelmat ratkovat kohta kaikki sosiaalisuuteen ja vakuutustoimintaan liittyvät tasaus- ja oikeudenmukaisuusjärjestelyt. Yllättävää, mutta toveria ei kohta tarvita tuonne kuvaruutujenkaan taakse. 

Tällä toverittomuudella pelotellaan myös syksyn liittokierroksien edellä – ellet ole kohtuullinen nollalinjalainen, niin meidän kilpailukyky kärsii ja meidän johtajien pitää automatisoida, robotoida ja ohjelmoida toverit pois hihnoilta ja päätteiden takaa. Ole nyt kiltisti --- 

 

EKSTRA

”... Meneeköhän juuri henkilönä tämä Päivi Lipponen tapaus jo liian pitkälle? Olisi vähintään kohtuullista, jos muutkin sopeutusta saaneet/ saavat lueteltaisiin. Itse sopeutus on se aihe, ei enää yksittäinen henkilö!” ~ http://www.iltalehti.fi/politiikka/201708032200304278_pi.shtml

”Voisi arvata, että tästä sopeuttamisesta alkaa melkoinen eläkekeskustelu! Onko oikeudenmukaista, kun syntymävuodeksi sattui 1957 tai 1975? On varmaa, että nuoremmat tulevat varmasti tarvitsemaan vanhempiensa perintöjä. Tämä lisää nykyeläkeläisten säästämistä lastensa hyväksi, sillä moni eläkeläinen ymmärtää muun muassa tämän herättävän kirjoituksen sisällön!” ~ http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005313371.html

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US | T | VU | BL | BL | FB | FB | FB | BLOG 148421

 

DOC palkat_sopeutetaan_04082017.doc – OpenOffice Writer

PVM 04082017

 

|985_9147|

]]>
2 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241179-palkkojen-sopeuttaminen-on-nyt-muotia#comments Ahneus Kansalaispalkka Sopeuttaminen Tuloerot Tulonjako/oikeudenmukaisuus Fri, 11 Aug 2017 12:02:50 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241179-palkkojen-sopeuttaminen-on-nyt-muotia
Termit pielessä – ja sen myötä ajatuskin http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241163-termit-pielessa-ja-sen-myota-ajatuskin <p>Kummallista on keskustelu verotuksesta ja taloudellisesta eriarvoisuudesta, vuodesta toiseen.</p><p>Äskettäin Helsingin Sanomista pomppasi silmille otsikko, jonka mukaan ensi vuonna &rdquo;rikkaiden verotus voi kevetä&rdquo;. Heti perään Yle kertoi, että &rdquo;osa varakkaista voi päästä eroon solidaarisuusverosta&rdquo;.</p><p>Puurot ja vellit menivät siis sekaisin. Olisi tietysti pitänyt puhua hyvätuloisista, ei rikkaista ja varakkaista. Siinä on nimittäin melkoinen ero.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Hyvätuloinen ei välttämättä ole varakas...</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Ylen mukaan jo 72 300 vuodessa bruttona ansaitseva on varakas. Onko todella? Hyvätuloinen kyllä, mutta varakkuudesta emme tiedä mitään.</p><p>Noin kuuden tonnin bruttotuloista jää käteen pyöreästi 3600 euroa kuussa. Tällaista palkkaa saava saattaa olla pätkätyössä vaikka mainosalalla tai muussa määräaikaisessa projektissa. Hän kenties pulittaa reilun tonnin vuokraa ja opintolainoja takaisin. Mahdollisesti pitää maksaa elatusmaksuja tai lyhennellä velkoja. Puoliso voi olla opiskelija, työtön tai vanhempainvapaalla, jolloin perheen nettotulot vastaavat lähihoitaja-varastomies-pariskunnan tuloja.</p><p>Mistään varakkuudesta ei välttämättä ole kyse.</p><p>Silti kärkipoliitikot entistä valtiovarainministeri Antti Rinnettä myöten menevät vipuun. Nyt Rinne arvosteli hallitusta &rdquo;rikkaita&rdquo; suosivasta verotuksesta ja vaati myös heitä verotalkoisiin &ndash; ja taas puhuttiin palkoista. Jos rikkaiden (eli varakkaiden ja vauraiden) verotusta halutaan kiristää, silloin pitää palauttaa varallisuusvero ja korottaa isojen perintöjen ja lahjojen verotusta ja kohdella pääomatuloja samalla kaavalla kuin ansiotuloja.</p><p>Sellaiseen ei tunnu olevan kellään haluja. Sdp:n johdolla&nbsp;varallisuusveron poistettiin taannoin kokonaan (mistä seurasi myös se, että taloudellisen eriarvoisuuden kasvamisesta ei saada edes kunnollista tietoa), ja Sipilän hallitus huojensi erityisesti miljoonalahjojen verotusta. Varallisuuserot saavat rehottaa ja revetä vapaasti samalla kun keskustelu&nbsp;on juuttunut&nbsp;selvästi toissijaisempiin tuloeroihin &ndash; jotka ovat&nbsp;huomattavasti omaisuuseroja pienemmät.</p><p>Omaisuus tuo myös&nbsp;paljon pysyvämpää taloudellista turvaa kuin mahdollisesti seuraavassa yt-pudotuspelissä&nbsp;alta lähtevä ansiotyö.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ...eikä pienituloinen köyhä</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Masentavan epäanalyyttista on tulohaitarin toistakin päätä koskeva keskustelu ja tutkimus. Helsingin Eirassa 150 neliön jugend-kodissa asuva leski on virallisesti köyhä, jos hänen eläkkeensä jää alle 60 prosenttiin mediaanitulosta. Viis siitä, että&nbsp;vaihtamalla sataan neliöön hän saisi sellaiset massit, että niillä hän eläisi kroisoksena loppuikänsä.</p><p>Niin, Suomessa voi päätyä köyhyystilastoihin, vaikka pankissa olisi Eurojackpotillinen miljoonia. Ja arvovaltaisten viestimien retoriikassa varakkaaksi pääsee omistamatta mitään &ndash; kunhan vain bruttotulot ovat jonkin aikaa korkeat.</p><p>Hyvätuloiset ovat toki monesti varakkaita ja pienituloiset varattomia, mutta tästä on niin valtavasti poikkeuksia, että se nyt vain on holtitonta journalismia ja pöhköä poliittista retoriikkaa, jos tuloista ja varakkuudesta tehdään synonyymejä.</p><p>Eikä kyse ole mistään harmittomasta holtittomuudesta &ndash; sekaannus kun näyttää ohjaavan koko veropolitiikkaa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kummallista on keskustelu verotuksesta ja taloudellisesta eriarvoisuudesta, vuodesta toiseen.

Äskettäin Helsingin Sanomista pomppasi silmille otsikko, jonka mukaan ensi vuonna ”rikkaiden verotus voi kevetä”. Heti perään Yle kertoi, että ”osa varakkaista voi päästä eroon solidaarisuusverosta”.

Puurot ja vellit menivät siis sekaisin. Olisi tietysti pitänyt puhua hyvätuloisista, ei rikkaista ja varakkaista. Siinä on nimittäin melkoinen ero.

 

                Hyvätuloinen ei välttämättä ole varakas...

 

Ylen mukaan jo 72 300 vuodessa bruttona ansaitseva on varakas. Onko todella? Hyvätuloinen kyllä, mutta varakkuudesta emme tiedä mitään.

Noin kuuden tonnin bruttotuloista jää käteen pyöreästi 3600 euroa kuussa. Tällaista palkkaa saava saattaa olla pätkätyössä vaikka mainosalalla tai muussa määräaikaisessa projektissa. Hän kenties pulittaa reilun tonnin vuokraa ja opintolainoja takaisin. Mahdollisesti pitää maksaa elatusmaksuja tai lyhennellä velkoja. Puoliso voi olla opiskelija, työtön tai vanhempainvapaalla, jolloin perheen nettotulot vastaavat lähihoitaja-varastomies-pariskunnan tuloja.

Mistään varakkuudesta ei välttämättä ole kyse.

Silti kärkipoliitikot entistä valtiovarainministeri Antti Rinnettä myöten menevät vipuun. Nyt Rinne arvosteli hallitusta ”rikkaita” suosivasta verotuksesta ja vaati myös heitä verotalkoisiin – ja taas puhuttiin palkoista. Jos rikkaiden (eli varakkaiden ja vauraiden) verotusta halutaan kiristää, silloin pitää palauttaa varallisuusvero ja korottaa isojen perintöjen ja lahjojen verotusta ja kohdella pääomatuloja samalla kaavalla kuin ansiotuloja.

Sellaiseen ei tunnu olevan kellään haluja. Sdp:n johdolla varallisuusveron poistettiin taannoin kokonaan (mistä seurasi myös se, että taloudellisen eriarvoisuuden kasvamisesta ei saada edes kunnollista tietoa), ja Sipilän hallitus huojensi erityisesti miljoonalahjojen verotusta. Varallisuuserot saavat rehottaa ja revetä vapaasti samalla kun keskustelu on juuttunut selvästi toissijaisempiin tuloeroihin – jotka ovat huomattavasti omaisuuseroja pienemmät.

Omaisuus tuo myös paljon pysyvämpää taloudellista turvaa kuin mahdollisesti seuraavassa yt-pudotuspelissä alta lähtevä ansiotyö.

 

                 ...eikä pienituloinen köyhä

 

Masentavan epäanalyyttista on tulohaitarin toistakin päätä koskeva keskustelu ja tutkimus. Helsingin Eirassa 150 neliön jugend-kodissa asuva leski on virallisesti köyhä, jos hänen eläkkeensä jää alle 60 prosenttiin mediaanitulosta. Viis siitä, että vaihtamalla sataan neliöön hän saisi sellaiset massit, että niillä hän eläisi kroisoksena loppuikänsä.

Niin, Suomessa voi päätyä köyhyystilastoihin, vaikka pankissa olisi Eurojackpotillinen miljoonia. Ja arvovaltaisten viestimien retoriikassa varakkaaksi pääsee omistamatta mitään – kunhan vain bruttotulot ovat jonkin aikaa korkeat.

Hyvätuloiset ovat toki monesti varakkaita ja pienituloiset varattomia, mutta tästä on niin valtavasti poikkeuksia, että se nyt vain on holtitonta journalismia ja pöhköä poliittista retoriikkaa, jos tuloista ja varakkuudesta tehdään synonyymejä.

Eikä kyse ole mistään harmittomasta holtittomuudesta – sekaannus kun näyttää ohjaavan koko veropolitiikkaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

]]>
29 http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241163-termit-pielessa-ja-sen-myota-ajatuskin#comments Budjetti Taloudellinen eriarvoisuus Tuloerot Verotus Fri, 11 Aug 2017 07:47:23 +0000 Arno Kotro http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241163-termit-pielessa-ja-sen-myota-ajatuskin
Vasemmistopopulismia ja varallisuuden uusjakoa http://jannemuhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237086-vasemmistopopulismia-ja-varallisuuden-uusjakoa <p align="justify"><strong>Pienimuotoisena johdantona olin</strong>&nbsp;nuorena miehenalkuna ehdottomasti sitä mieltä, että kaikissa mahdollisissa viroissa &ndash; niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla &ndash; tulisi olla jokin reaalisiin elinkustannuksiin, kuten kuluttajahintaindeksiin, pohjautuva palkkakatto. Ajattelin hyvin kansanomaiseen duunarin tapaan, ettei kukaan tarvitse elääkseen (euroissa) viisinumeroista kuukausipalkkaa, tai muutoin kulutustottumuksissa sekä suhteellisuudentajussa on jotain pahasti pielessä.</p><p align="justify">Kohtuuttoman suurilta tuntuvista optioista nauttineet henkilöt, kuten erityisten antipatioideni kohteeksi joutunut Fortumin silloinen nokkamies&nbsp;<strong>Mikael Lilius</strong>, olivat silmissäni läpikotaisen ahneita riistäjiä koko porukka. Silloisen näkemykseni mukaan ei olisikaan tehnyt pahaa, vaikka veroprogressiossa oltaisiin tehty jokin luonteeltaan eksponentiaalinen loikka heidän tulotasonsa kohdalla, ts. ansiotuloverotuksen normaali progressio olisi saanut jonkinlaisen ökylisäkertoimen.</p><p align="justify">Tällaisessa puheessa on ehkäpä tuolloin itsenikin edustaman vasemmistopopulismin siemen. Vasemmistopuolueiden harjoittaman populismin terävin kärki on muistuttaa aina sopivan tilaisuuden tullen tuloeroista, jotka kiistatta ovat huomattavat sekä kasvavat, ja siitä, että maailman rikkaimpien ihmisten äärimmäisen pieni joukko hallitsee ylivoimaisesti suurinta osaa koko maailman varallisuudesta.</p><p align="justify">Ja että jotain tarttis tehrä &ndash; mutta mitä?</p><p align="justify"><strong>Optiomiljonääreistä olen</strong>&nbsp;periaatteessa samaa mieltä kuin aiemminkin, koska suurpääoman haltijoiden, eli käytännössä osakkeenomistajien omaneduntavoittelu pörssiyhtiöiden johtotasolla saa mitä useammin aikaan kielteisiä vaikutuksia itse yrityksen käytännön henkilöstöpolitiikassa. On sietämätöntä, ettei yksilöä <em>arvosteta</em>&nbsp;elinkeinoelämässä ihmisenä vaan sen sijaan&nbsp;<em>arvotetaan</em>&nbsp;laskennallisena resurssina, jonka voi ottaa pois tai lisätä johtotason päätöksellä sen mukaisesti, miltä yrityksen liikevaihto näyttää.</p><p align="justify">Toimivan liikeidean johdosta menestyneiden ja rikastuneiden yrittäjien osalta sen sijaan on syytä olla maltillisempi, mitä tulee tuloerojen tasoittamiseen valtionhallinnollisella interventiolla. Se, kuinka suurissa määrin saavutetut osinkotuotot sen sijaan ovat monikansallisten sijoittajien tapauksessa ennemmin heidän henkilökohtaisen panoksensa kuin jo aiemmin saavutetun ja sijoittamiskelpoisen omaisuuden&nbsp;ansiota, on objektiivisesti täysin yksituumaisen arvioinnin ulottumattomissa.</p><p align="justify">Käytännössä vasemmisto kaiketi hakee vastikkeetonta subventiota rikkailta vähemmän rikkaille (kuten minulle) vaatiessaan varallisuuden uusjakoa. Perusluonteeltani ratkaisukeskeisenä ja konkretiaa peräänkuuluttavana ihmisenä haluaisin niin kovasti kuulla keinoja, joilla vasemmisto haluaisi tämän toteuttaa ja vieläpä loukkaamalla mahdollisimman vähän ihmisten yksityisomistusoikeutta omaisuuden sekä pääoman kohdalla.</p><p align="justify"><strong>Yksi keino olisi kai palauttaa</strong>&nbsp;ei sen kauemmin aikaa sitten kuin vuonna 2005 toimimattomaksi, vuotavaksi sekä veropohjaan nähden merkityksettömäksi kuvailtu ja sen johdosta lopetettu&nbsp;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Varallisuusvero">varallisuusvero</a>. Kokonaisverokertymän ja varallisuusveron välisen suhteen osalta voi olla, että sitä koskenutta äyriä kevennettiin ajan oloon liiaksi, jonka johdosta ja viimeisinä vuosinaan keskimäärin noin 100 miljoonan euron vuosituotosta huolimatta se menetti merkityksellisyytensä lainsäätäjän silmissä.</p><p align="justify">Mutta hyötyivätkö varallisuusverostakaan koko sen olemassaoloaikana vuosina 1920-1974 ja silloin tapahtuneen verolain uudistuksen jälkeen ajanjaksona 1974-2005 ensisijaisesti elinkeinorakenteessa suorittavan portaan, eli matalapalkkatason duunarit? Uskaltaudun väittämään, että näin ei ollut ja varallisuusverolla, josta luopuminen aikanaan kuohuttikin vasemmistoa, sekä myös minua, oli loppuaikoinaan lähinnä symboliarvo.</p><p align="justify">Oikeastaan millään verotuksellisilla toimenpiteillä ei voida sataprosenttisen varmasti taata tuloerojen tasaamista, koska valtion kassa ei ole lukuisista eri laareista koostuva järjestelmä, jossa tulonlähteet määritellään tarkasti, vaan yksi ainoa kokonaispotti, josta allokoidaan varallisuutta eri kulumomentteihin pääsääntöisesti hallituksen laatiman valtionbudjetin mukaisesti.</p><p align="justify"><strong>Velkarahan suuruus on vähitellen</strong>&nbsp;kestämättömän suuri, vaikka vasemmisto olisi veronkorotusten tai leikkausten sijaan valmis ottamaan sitä lisää korkotason edullisuudella perustellen.&nbsp;Tästä päästään toiseen aivan olennaiseen vasemmistopopulismin kulmakiveen, eli lisävelkaantumisen autuaaksi tekevään voimaan ja velan lyhentämisen tarpeettomuuteen. Erityisesti siksi, että julkiseen sektoriin ei ole kajoaminen.</p><p align="justify">Tämän ajatusmallin keskeinen edustaja on vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja ja velanotossa erityisesti kunnostautuneen&nbsp;<strong>Jyrki Kataisen</strong> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kataisen_hallitus">hallituksen</a> kulttuuriministeri&nbsp;<strong>Paavo Arhinmäki</strong>, jonka mukaan &quot;velka on luonnollista&quot;. Arhis&nbsp;<a href="http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3216479-vasemmisto-ei-kiirehdi-lyhennyksia-velka-on-luonnollista">19.8.-14</a>:</p><ul align="justify">&quot;-&nbsp;Velaton tilanne ei ole mahdollinen.</ul><ul align="justify">- On luonnollinen tilanne, että valtio maksaa vanhoja velkoja pois ja ottaa uutta velkaa.&quot;</ul><p align="justify">Tämän johdosta velkaantumisasteen taittamista ei siis kaiketi kannata edes yrittää tavoitella. Lisäksi voidaan taittaa peistä siitä, että millainen taloudellinen olotila tai kehitys ylipäätään <em>on</em>&nbsp;luonnollista. Arhis tosin vetoaa omanlaisensa luonteiseen velkaan&nbsp;&ndash;&nbsp;hyvinvointivelkaan. Velkarahaan, joka on jollain indikaattorilla arvioituna moraalisesti arveluttavampaa kuin muu.</p><p align="justify">Vasemmiston näkemys leikkauksista, elvyttämistoimenpiteiden ajoittamisesta (taantuman aikana vai sen jälkeen?) ja lisävelan otosta on lyhytnäköinen. Vaikka lisävelkaa saisi juuri nyt mielin määrin edullisella korolla, on todennäköistä, että kaikki lankeaa nykyisen velkataakan lisäksi tulevien sukupolvien maksettavaksi.</p><p align="justify">Tulevaisuuden päättäjät joutuvat todennäköisesti joka tapauksessa operoimaan huomattavasti matalamman kansainvälisen luottoluokituksen Suomessa kuin nyt. Tämän johdosta tulevaisuudessa joudutaan turvautumaan tämän hallituksen suorittamia leikkauksia järeämpään höyläyskalustoon.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pienimuotoisena johdantona olin nuorena miehenalkuna ehdottomasti sitä mieltä, että kaikissa mahdollisissa viroissa – niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla – tulisi olla jokin reaalisiin elinkustannuksiin, kuten kuluttajahintaindeksiin, pohjautuva palkkakatto. Ajattelin hyvin kansanomaiseen duunarin tapaan, ettei kukaan tarvitse elääkseen (euroissa) viisinumeroista kuukausipalkkaa, tai muutoin kulutustottumuksissa sekä suhteellisuudentajussa on jotain pahasti pielessä.

Kohtuuttoman suurilta tuntuvista optioista nauttineet henkilöt, kuten erityisten antipatioideni kohteeksi joutunut Fortumin silloinen nokkamies Mikael Lilius, olivat silmissäni läpikotaisen ahneita riistäjiä koko porukka. Silloisen näkemykseni mukaan ei olisikaan tehnyt pahaa, vaikka veroprogressiossa oltaisiin tehty jokin luonteeltaan eksponentiaalinen loikka heidän tulotasonsa kohdalla, ts. ansiotuloverotuksen normaali progressio olisi saanut jonkinlaisen ökylisäkertoimen.

Tällaisessa puheessa on ehkäpä tuolloin itsenikin edustaman vasemmistopopulismin siemen. Vasemmistopuolueiden harjoittaman populismin terävin kärki on muistuttaa aina sopivan tilaisuuden tullen tuloeroista, jotka kiistatta ovat huomattavat sekä kasvavat, ja siitä, että maailman rikkaimpien ihmisten äärimmäisen pieni joukko hallitsee ylivoimaisesti suurinta osaa koko maailman varallisuudesta.

Ja että jotain tarttis tehrä – mutta mitä?

Optiomiljonääreistä olen periaatteessa samaa mieltä kuin aiemminkin, koska suurpääoman haltijoiden, eli käytännössä osakkeenomistajien omaneduntavoittelu pörssiyhtiöiden johtotasolla saa mitä useammin aikaan kielteisiä vaikutuksia itse yrityksen käytännön henkilöstöpolitiikassa. On sietämätöntä, ettei yksilöä arvosteta elinkeinoelämässä ihmisenä vaan sen sijaan arvotetaan laskennallisena resurssina, jonka voi ottaa pois tai lisätä johtotason päätöksellä sen mukaisesti, miltä yrityksen liikevaihto näyttää.

Toimivan liikeidean johdosta menestyneiden ja rikastuneiden yrittäjien osalta sen sijaan on syytä olla maltillisempi, mitä tulee tuloerojen tasoittamiseen valtionhallinnollisella interventiolla. Se, kuinka suurissa määrin saavutetut osinkotuotot sen sijaan ovat monikansallisten sijoittajien tapauksessa ennemmin heidän henkilökohtaisen panoksensa kuin jo aiemmin saavutetun ja sijoittamiskelpoisen omaisuuden ansiota, on objektiivisesti täysin yksituumaisen arvioinnin ulottumattomissa.

Käytännössä vasemmisto kaiketi hakee vastikkeetonta subventiota rikkailta vähemmän rikkaille (kuten minulle) vaatiessaan varallisuuden uusjakoa. Perusluonteeltani ratkaisukeskeisenä ja konkretiaa peräänkuuluttavana ihmisenä haluaisin niin kovasti kuulla keinoja, joilla vasemmisto haluaisi tämän toteuttaa ja vieläpä loukkaamalla mahdollisimman vähän ihmisten yksityisomistusoikeutta omaisuuden sekä pääoman kohdalla.

Yksi keino olisi kai palauttaa ei sen kauemmin aikaa sitten kuin vuonna 2005 toimimattomaksi, vuotavaksi sekä veropohjaan nähden merkityksettömäksi kuvailtu ja sen johdosta lopetettu varallisuusvero. Kokonaisverokertymän ja varallisuusveron välisen suhteen osalta voi olla, että sitä koskenutta äyriä kevennettiin ajan oloon liiaksi, jonka johdosta ja viimeisinä vuosinaan keskimäärin noin 100 miljoonan euron vuosituotosta huolimatta se menetti merkityksellisyytensä lainsäätäjän silmissä.

Mutta hyötyivätkö varallisuusverostakaan koko sen olemassaoloaikana vuosina 1920-1974 ja silloin tapahtuneen verolain uudistuksen jälkeen ajanjaksona 1974-2005 ensisijaisesti elinkeinorakenteessa suorittavan portaan, eli matalapalkkatason duunarit? Uskaltaudun väittämään, että näin ei ollut ja varallisuusverolla, josta luopuminen aikanaan kuohuttikin vasemmistoa, sekä myös minua, oli loppuaikoinaan lähinnä symboliarvo.

Oikeastaan millään verotuksellisilla toimenpiteillä ei voida sataprosenttisen varmasti taata tuloerojen tasaamista, koska valtion kassa ei ole lukuisista eri laareista koostuva järjestelmä, jossa tulonlähteet määritellään tarkasti, vaan yksi ainoa kokonaispotti, josta allokoidaan varallisuutta eri kulumomentteihin pääsääntöisesti hallituksen laatiman valtionbudjetin mukaisesti.

Velkarahan suuruus on vähitellen kestämättömän suuri, vaikka vasemmisto olisi veronkorotusten tai leikkausten sijaan valmis ottamaan sitä lisää korkotason edullisuudella perustellen. Tästä päästään toiseen aivan olennaiseen vasemmistopopulismin kulmakiveen, eli lisävelkaantumisen autuaaksi tekevään voimaan ja velan lyhentämisen tarpeettomuuteen. Erityisesti siksi, että julkiseen sektoriin ei ole kajoaminen.

Tämän ajatusmallin keskeinen edustaja on vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja ja velanotossa erityisesti kunnostautuneen Jyrki Kataisen hallituksen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki, jonka mukaan "velka on luonnollista". Arhis 19.8.-14:

    "- Velaton tilanne ei ole mahdollinen.
    - On luonnollinen tilanne, että valtio maksaa vanhoja velkoja pois ja ottaa uutta velkaa."

Tämän johdosta velkaantumisasteen taittamista ei siis kaiketi kannata edes yrittää tavoitella. Lisäksi voidaan taittaa peistä siitä, että millainen taloudellinen olotila tai kehitys ylipäätään on luonnollista. Arhis tosin vetoaa omanlaisensa luonteiseen velkaan – hyvinvointivelkaan. Velkarahaan, joka on jollain indikaattorilla arvioituna moraalisesti arveluttavampaa kuin muu.

Vasemmiston näkemys leikkauksista, elvyttämistoimenpiteiden ajoittamisesta (taantuman aikana vai sen jälkeen?) ja lisävelan otosta on lyhytnäköinen. Vaikka lisävelkaa saisi juuri nyt mielin määrin edullisella korolla, on todennäköistä, että kaikki lankeaa nykyisen velkataakan lisäksi tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Tulevaisuuden päättäjät joutuvat todennäköisesti joka tapauksessa operoimaan huomattavasti matalamman kansainvälisen luottoluokituksen Suomessa kuin nyt. Tämän johdosta tulevaisuudessa joudutaan turvautumaan tämän hallituksen suorittamia leikkauksia järeämpään höyläyskalustoon.

]]>
4 http://jannemuhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237086-vasemmistopopulismia-ja-varallisuuden-uusjakoa#comments Subventiot Tuloerot Varallisuuden uusjako Vasemmistopopulismi Tue, 16 May 2017 16:11:52 +0000 Janne J. M. Muhonen http://jannemuhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237086-vasemmistopopulismia-ja-varallisuuden-uusjakoa
Miksi varallisuuserot ovat kasvaneet ja miten tuloerot eivät ole niin tärkeitä http://eerosuojanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236945-miksi-varallisuuserot-ovat-kasvaneet-ja-miten-tuloerot-eivat-ole-niin-tarkeita <p>&nbsp;</p><p>Miksi varallisuuserot ovat kasvaneet ja miksi tuloerot eivät ole tärkeitä</p><p>&nbsp;</p><p>Jotta ymmärrämme yhden merkittävimmistä syistä tulo- ja varallisuuserojen kasvulle, on meidän ymmärrettävä hieman myös rahasta. Tässä nopea kertaus mitä raha nykyään on:</p><p><strong>Alkuperäinen raha oli huomattavasti erilaista kuin nykypäivän valuutat. Sillä oli nimittäin oma ominaisarvo, joka tarkoitti, että sen arvon pystyi perustamaan johonkin yleisesti hyväksyttyyn mittaan, kuten esimerkiksi kultaan.</strong> Mihin sitten nykypäivän raha on sidottu? Yhteiseen sopimukseen sen arvosta? Ei... Vai onko se yhteisesti sovittu, että toinen osapuoli voi printata sitä mielin määrin, samalla alentamalla olennaisesti ihmisten säästötileillä olevien varojen ostovoimaa?</p><p>No miten tämä kaikki liittyy tuloeroihin? Robert Kiyosaki kirjoittaa kirjassaan <em>How To Increase Your Financial Iq</em>, miten muun muassa inflaatio, eli rahan ostovoiman heikkeneminen, voi joko köyhdyttää tai rikastuttaa meitä.</p><p>Ennen kuin raha muuttui ns. fiat- rahaksi, oli mahdollista vaurastua ja kerätä merkittävä omaisuus tekemällä paljon töitä ja säästämällä sekä sijoittamalla konservatiivisesti. Nykyään, jos raha pysyy paikallaan esimerkiksi säästötilillä, sen arvo heikkenee ajan myötä, koska inflaatio syö sen ostovoimaa. Rahan täytyy siis löytää kohteita, jossa sen arvo säilyy tai&nbsp; nousee. Tätä vain ei kovin moni tunnu tietävän, mutta se ei ole täysin heidän oma vikansa.</p><p>Varakkaat, rikkaat ja suurituloiset ihmiset useimmin (ei tietenkään aina) tietävät mitä raha on ja miten sen saa tuottamaan paremmin. Toiset ihmiset taas välttämättä eivät. Siinä se vastaus otsikon kysymykseen on! Toiset eivät tiedä, mitä raha on ja miten se toimii. Heidän taloudellinen tietämyksensä on siis matalampi, kuin vauraan ihmisen. Me emme tarvitse vaurastuaksemme edes suuria tuloja, vaan lisää tietämystä. Siksi onkin uskomatonta, että kouluissa ei opeteta rahasta juuri mitään. Oman talouden perusteet ja suunnittelun pitäisi olla pakollisia mielestäni kaikilla opetusasteilla, lastentarhasta korkeakouluihin. Tällä tavoin voitaisiin edes jotenkin päästä samalle viivalle ja lähemmäs pienempiä tulo &ndash;ja varallisuuseroja.</p><p>Syy siihen, miksi pankkilainat, inflaatio ja verot köyhdyttävät monia, mutta rikastuttavat tai köyhdyttävät toisia vähemmän, on puhtaasti siinä, että jotkut tietävät rahasta ja sen säännöistä enemmän kuin toiset. Elämme informaatioteknologian aikaa, jossa tieto on kaikki kaikessa. Teollisuuden aikakausi on jäänyt taaksemme. Siinä samalla myös vanha raha, jolla oli itsessään arvoa sekä varallisuuden kerryttäminen säästämällä kovan työn hedelmiä. Maailma on muuttunut ja niin myös rahan säännöt. Miksi emme mekin muuttaisi ajatteluamme ja ottaisi rahaa yhdeksi oopiaineeksi kouluissamme, koska me kuitenkin elämme planeetalla, jota liikuttaa raha. Se liikuttaa jokapäiväistä elämäämme. Mehän lähdemme joka aamu töihin juuri rahan takia. Miksi emme siis opettaisi kaikille jo lapsesta pitäen, miten sitä säilytetään ja laitetaan tuottamaan?</p><p>Tällöin myös tuloerot voisivat kaventua huomattavasti, kun ainoa tulolähteemme ei olisi välttämättä enää palkkatyö, vaan esimerkiksi sijoitukset eri omaisuuseriin, jotka tuottaisivat kuukausittain pääomatuloja. Raha siis työskentelisi, jolloin meidän ei tarvitsisi itse työskennellä niin paljon.</p><p>Vaikka tuloerot ovatkin suurentuneet ja suuren yrityksen johdon palkat voivat olla kymmenkertaisia verrattuna yrityksen muihin työntekijöihin, kannattaa muistaa, että miljoonan vuositulotkin on mahdollista kuluttaa kokonaan. Tällöin vuoden/kuukauden lopussa, miljoona euroa tienaavalla voi olla yhtä vähän tai jopa vähemmän rahaa käytössään, kuin vaikka 60000&euro; vuodessa tienaavalla. Varallisuuden kasvattaminen on yksinkertaista. Oman talouden tulee olla ylijäämäinen ja sitten pitää tietää mitä ylimääräisellä rahalla tehdä. Tämän tähden rahasta ja sen sijoittamisesta opettamista, pitäisi harkita Suomen kouluissa ja muissa oppilaitoksissa vakavasti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Miksi varallisuuserot ovat kasvaneet ja miksi tuloerot eivät ole tärkeitä

 

Jotta ymmärrämme yhden merkittävimmistä syistä tulo- ja varallisuuserojen kasvulle, on meidän ymmärrettävä hieman myös rahasta. Tässä nopea kertaus mitä raha nykyään on:

Alkuperäinen raha oli huomattavasti erilaista kuin nykypäivän valuutat. Sillä oli nimittäin oma ominaisarvo, joka tarkoitti, että sen arvon pystyi perustamaan johonkin yleisesti hyväksyttyyn mittaan, kuten esimerkiksi kultaan. Mihin sitten nykypäivän raha on sidottu? Yhteiseen sopimukseen sen arvosta? Ei... Vai onko se yhteisesti sovittu, että toinen osapuoli voi printata sitä mielin määrin, samalla alentamalla olennaisesti ihmisten säästötileillä olevien varojen ostovoimaa?

No miten tämä kaikki liittyy tuloeroihin? Robert Kiyosaki kirjoittaa kirjassaan How To Increase Your Financial Iq, miten muun muassa inflaatio, eli rahan ostovoiman heikkeneminen, voi joko köyhdyttää tai rikastuttaa meitä.

Ennen kuin raha muuttui ns. fiat- rahaksi, oli mahdollista vaurastua ja kerätä merkittävä omaisuus tekemällä paljon töitä ja säästämällä sekä sijoittamalla konservatiivisesti. Nykyään, jos raha pysyy paikallaan esimerkiksi säästötilillä, sen arvo heikkenee ajan myötä, koska inflaatio syö sen ostovoimaa. Rahan täytyy siis löytää kohteita, jossa sen arvo säilyy tai  nousee. Tätä vain ei kovin moni tunnu tietävän, mutta se ei ole täysin heidän oma vikansa.

Varakkaat, rikkaat ja suurituloiset ihmiset useimmin (ei tietenkään aina) tietävät mitä raha on ja miten sen saa tuottamaan paremmin. Toiset ihmiset taas välttämättä eivät. Siinä se vastaus otsikon kysymykseen on! Toiset eivät tiedä, mitä raha on ja miten se toimii. Heidän taloudellinen tietämyksensä on siis matalampi, kuin vauraan ihmisen. Me emme tarvitse vaurastuaksemme edes suuria tuloja, vaan lisää tietämystä. Siksi onkin uskomatonta, että kouluissa ei opeteta rahasta juuri mitään. Oman talouden perusteet ja suunnittelun pitäisi olla pakollisia mielestäni kaikilla opetusasteilla, lastentarhasta korkeakouluihin. Tällä tavoin voitaisiin edes jotenkin päästä samalle viivalle ja lähemmäs pienempiä tulo –ja varallisuuseroja.

Syy siihen, miksi pankkilainat, inflaatio ja verot köyhdyttävät monia, mutta rikastuttavat tai köyhdyttävät toisia vähemmän, on puhtaasti siinä, että jotkut tietävät rahasta ja sen säännöistä enemmän kuin toiset. Elämme informaatioteknologian aikaa, jossa tieto on kaikki kaikessa. Teollisuuden aikakausi on jäänyt taaksemme. Siinä samalla myös vanha raha, jolla oli itsessään arvoa sekä varallisuuden kerryttäminen säästämällä kovan työn hedelmiä. Maailma on muuttunut ja niin myös rahan säännöt. Miksi emme mekin muuttaisi ajatteluamme ja ottaisi rahaa yhdeksi oopiaineeksi kouluissamme, koska me kuitenkin elämme planeetalla, jota liikuttaa raha. Se liikuttaa jokapäiväistä elämäämme. Mehän lähdemme joka aamu töihin juuri rahan takia. Miksi emme siis opettaisi kaikille jo lapsesta pitäen, miten sitä säilytetään ja laitetaan tuottamaan?

Tällöin myös tuloerot voisivat kaventua huomattavasti, kun ainoa tulolähteemme ei olisi välttämättä enää palkkatyö, vaan esimerkiksi sijoitukset eri omaisuuseriin, jotka tuottaisivat kuukausittain pääomatuloja. Raha siis työskentelisi, jolloin meidän ei tarvitsisi itse työskennellä niin paljon.

Vaikka tuloerot ovatkin suurentuneet ja suuren yrityksen johdon palkat voivat olla kymmenkertaisia verrattuna yrityksen muihin työntekijöihin, kannattaa muistaa, että miljoonan vuositulotkin on mahdollista kuluttaa kokonaan. Tällöin vuoden/kuukauden lopussa, miljoona euroa tienaavalla voi olla yhtä vähän tai jopa vähemmän rahaa käytössään, kuin vaikka 60000€ vuodessa tienaavalla. Varallisuuden kasvattaminen on yksinkertaista. Oman talouden tulee olla ylijäämäinen ja sitten pitää tietää mitä ylimääräisellä rahalla tehdä. Tämän tähden rahasta ja sen sijoittamisesta opettamista, pitäisi harkita Suomen kouluissa ja muissa oppilaitoksissa vakavasti.

]]>
8 http://eerosuojanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236945-miksi-varallisuuserot-ovat-kasvaneet-ja-miten-tuloerot-eivat-ole-niin-tarkeita#comments Inflaatio Koulutus Sijoittaminen Tuloerot Varallisuuserot Sat, 13 May 2017 06:42:14 +0000 Eero Suojanen http://eerosuojanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236945-miksi-varallisuuserot-ovat-kasvaneet-ja-miten-tuloerot-eivat-ole-niin-tarkeita